viimeinen mohikaani
Majuri
Kaikki kunnia Niinistölle ja tp-utvalle mutta onhan se ihan perkelettä, että tällaista aivoripulia joudutaan vatkaamaan aina valtakunnan ylimmälle tasolle asti. Siis sitä, etteikö aseita saisi antaa tai myydä sotaa käyvään maahan? Moraalisäteilijät ja muut riemuidiootit voisivat ihan yhtä hyvin paaluttaa, ettei hyökäyksen kohteeksi joutunutta Suomeakaan saisi auttaa sotilaallisesti, sillä sitähän tuo käytännössä tarkoittaa. Sen lisäksi, että nämä paskankurlaajat heikentävät Suomen mahdollisuuksia saada sotilaallista apua silloin kun sitä eniten tarvittaisiin, he myös lokaavat Suomen maineen luotettavana puolustusvälineiden toimittajana. Se taas tuhoaa kotimaisen puolustusteollisuuden, kun kotimarkkinat jäävät väkisinkin liian pieniksi.Niinistön haastattelu on erinomainen kunhan sen lukee ajatuksen kanssa. Aseavusta väännettiin ja käännettiin julkisessa keskustelussa vaikka mitä. Todellisuudessa päätös aseavun antamisesta tehtiin jo sodan neljäntenä päivänä:
Ukrainan kyky ja tahto vastata hyökkäykseen yllättivät, ja sunnuntaina 28. helmikuuta tp-utva kokoontui jälleen, tällä kertaa päättämään sotilaallisen avun antamisesta ensimmäistä kertaa Suomesta sotaa käyvään maahan.
Presidentti Niinistö muistelee, mitä totesi Saksalle ja Ruotsille vain päiviä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan – ”Jos ajat käyvät kovin vaikeaksi...”
Niinistön mukaan kestävään rauhaan tarvittaisiin takaajiksi merkittävät maailmanmahdit.www.is.fi
Tämä ei tietystikään tarkoita sitä, etteikö mitään kriteerejä pitäisi olla sille, kenelle aseita ja muita tarvikkeita myydään tai keneltä niitä ostetaan. Mutta mitä kukaan tekee sotavehkeillä, joilla ei saa sotia, tai sotilaallisella avulla ei-sotaakäyvään maahan? Pienellä maalla ei pitäisi olla mitään tarvetta kompuroida itse keksittyjen rajoitusten kanssa. Toivottavasti tämä linjamuutos ei koske pelkästään Ukrainaa vaan jatkossa vientilupien kanssa ei turhia kursailla ja moraalisäteilijät saavat säteillä keskenään.