Voinee liittyä rakenteeseen, T-72 pohjassa (alla) vääntösauvoihin liittyviä rakenteita/vahvistuksia jotka jäykistävät pohjalevyä. Liekö Leossa paksumpi, mutta ihan flätti suorana?
Tuo on kotelo, mistä ammutaan raketteja. Ei moottori.
Pilkun viilauksena betonin lisäaineilla ei ole ihan noin iso merkitys. Sementin laatu ja määrä on tärkeämpää. Vanhan ajan hitaalla ja karkealla sementillä saavutettaisiin sellaisia lujuuksia, joita nykyaikana on hyvin hankala saavuttaa. Esimerkiksi maailmansotien aikaisissa linnoituksissa on todella korkean lujuuden betonia. Toki notkistimilla voidaan pienentää vesimäärää, mistä seuraa tiettyjä etuja. Huokostimilla yms. saavutetaan tiettyjä kestävyysominaisuuksia, joiden todellisesta luonteesta lienee useita mielipiteitä.
Leossa on suora pohja.Voinee liittyä rakenteeseen, T-72 pohjassa (alla) vääntösauvoihin liittyviä rakenteita/vahvistuksia jotka jäykistävät pohjalevyä. Liekö Leossa paksumpi, mutta ihan flätti suorana?
Miinojen kestävyydestä sanotaan että T-72 pohja kestää telan alla alle 10kg paukun. En kyllä tiedä panostettiinko miina uhkaan lännessä vielä 80-luvulla... Eri kansallisuuksien Leo (a5/6) modauksissahan on myös miina vahvistuksia, esim. Ruotsin.
Katso liite: 75259
Ihmetyttää vaan tuossa perustelussa, että miksi pelto, joka on reippaasti Ukrainan kontroimalla alueella, on kranaattikuoppia täynnä?
Onhan tuota tykkiä mennyt, alkaa olemaan kyllä keskivertoa enemmän. Toki ryssän rähinävoluumi miestappioissakin isompaa nyt, joten Ukrainan vastatykistö ja dronet päässyt varmaan niittämään hyvin ryssän tukena olleita tykkejä alas. Tai vaihtoehtoisesti Ukraina myös lisännyt jonkun verran painoa ja resursseja epäsuoran tuhoamiseen, niin oletettu vastapallo tulee olemaan sitten helpompi Ukrainalle myöhemmin.
Näin oulujokivarressa asuvana tuttu näky keväisin
No ei ole, juu, kun sitä on viimeksi käytetty n-liiton aikaan
Ei kai niitä tetroja kannata alkaa tankilla puskemalla siirtämään. Tetrathan ovat vaijerilla sidottuina toisiinsa. Fiksumpaa olisi katkaista vaijeri ja vetää tetrat sivuun. Toki ympäristö on varmasti miinoitettu myös. Raivauspanos varmaan ei olisi myöskään huono vaihtoehto tai vähintään HE kranaatti tankin pääaseella. En sulkisi pois myöskään riittävää tykistökeskitystä rikkomaan tetrajonoa.T-sarja 20mm, pitäisi vastata M60 pohjalevyä. Yllätyksellisesti M48 sanotaan olevan 36mm jonka miinasuojaus olisi erinomainen. Vanhemmissa Briteissä (centurion/chieftain) vain 16mm.
Asiaan liittyen T-72 pohjalevy on pehmeämpää kuin vaunujen yleinen RHA laatu, se on voitu sen ansiosta prässätä muotoonsa ja kestää pehmeytensä ansiosta miinojen vaikutusta vähän paremmin. Hiusten halkomiseksi jo menee, mutta nimenomaa repeytymiskestävyys parempi kuin lujilla/kovilla ps-teräksillä.
No oli miten hyvänsä niin jompi kumpi antaa periksi, ei kannata kokeilla kuin pakon edessä koska vaurioitumisen riski on todellinen. Itse laittaisin vaikka ne pelkät telojen edestä raivaavat aurat T-72 keulille ja yrittäisin niillä puskea tetrat sivuun tähdäten teloilla niihin, voisi hyvinkin onnistua kun eivät onttoina paina niin paljoa
Jos ymmärsin oikein kuvanottohetki olisi tuo tammikuun 25. 2023. Tuo pelto on ollut 9km etulinjasta silloin. Nythän tuo on aivan etulinjaa. Mutta liekö siellä ollut jotain ukrainalaisten asemia aikaisemmin ehkä joita ryssä moukuttanut tai gradilla esim "sinne päin". Vaikea sanoa.
Sementin teko on kemiaa ja kun puhutaan Euroopassa ilmenevistä WW2 sementtirakkelmista niin ne perustuu tekniikkaan ja kemiaan 1900 luvun alusta. Viimeisimmät keksinnöt noin 1930 luvulla. Keksintöjen haltijayrityksinä on nimiä: Krupp, MIAG, FELLNER, ZIEGLLER, Smith LF(Tanska) ja Leppol. Joten saksalaiset osasi tehdä sen sementin ja sieltä se tekniikka tuli Suomeenkin. Nykyaikainen sementtikemia on luotu tuolloin. Ja sen tarkka osaaminen on myös edelleen liikesalaisuuksien piirissä.
Kurakausi taitaa kestää yleensä noin kuukauden, toki sateet saattavat sitä pidentää.
