Tuohon viittasinkin, että etäisyydet olisi enemmän sata kuin kymmenen kilometriä. En ole kamalan perillä tutkien eroista, mutta foorumilta olen saanut käsityksen, että valtaosaa ryssän hävittäjiä vastaan F16 ehtisi laukaisemaan ohjuksen ensin?
Noiden hävittäjien, tutkien ja ohjusten kanssa kantama on hyvinkin monimutkainen konsepti, eroa suurimman mahdollisen kantaman ja pienimmän "varman osuman kuplan" välillä on yli 10x ero suuruudessa.
BVR (beyond visual range) ilmataistelussa käytetään termiä MAR, minimum abort range. Se tarkoittaa pienintä etäisyyttä, jolloin on mahdollista kääntyä vihollisen koneesta poispäin ja täydellä nopeudella lentäessä vihollisen ohjuksella ei riitä energia ottamaan omaa konetta kiinni. Tuo etäisyys riippuu tietenkin ohjuksesta, ampuvan koneen korkeudesta, nopeudesta ja suunnasta, maalin korkeudesta, nopeudesta ja suunnasta, lisäksi täytyy jonkun verran huomioida sääoloja, maastonmuotoja sun muuta. AMRAAMin MAR tyypilliseen venäjän hävittäjään alle 300m korkeudessa on luokkaa 10km, mutta sama pätee myös vastapuolen ohjuksiin. 40k jalan korkeudessa lukema on suuruusluokassa 50km, mutta tuo ei ole kovinkaan merkityksellinen tieto koska vastapuoli voi oman ohjuksen ammuttuaan tiputtaa korkeuttaan, jolloin ammuttu ohjus joutuu myös tulemaan alas ja kantama tippuu rajusti.
Ohjuksen kantaman lisäksi on tilannekuvan ongelma, eli ohjukselle täytyy pystyä osoittamaan maali että se kannattaa ampua. Joissain tapauksissa on mahdollista ampua ohjus kohti AWACS koneen löytämää maalia jonka sijainti välitetään esim. link-16 väylällä ampuvalle koneelle, mutta silloinkin ohjuksen on lennon loppuvaiheessa löydettävä se vihollisen kone omalla tutkallaan jonka keila on huomattavan kapea. Kaukana olevan AWACS koneen antamat koordinaatit ei välttämättä ole ihan täsmälleen kohdillaan, eli siihen ei voi sokeasti luottaa.
Yksi vaikeimmista modernien hävittäjien kanssa tehtävistä asioista on ryhmänä toimiminen, sitä ovat varmasti itseäni viisaammat ihmiset pohtineet ja miettineet tarvittavan koulutuksen kestoa. Käytännössä ei ole järkeä lähteä torjumaan vihollisen hävittäjää yhdellä koneella vaan ihan vähintään kahdella, F18:n tapauksessa pienin tehokas ryhmäkoko käsittääkseni on 4kpl, F16 koneesta en tiedä. Tuo siis siitä syystä, että oma ohjus kannattaa lähettää matkaan mahdollisimman korkealta ja mahdollisimman suurella alkuvauhdilla, mutta heti ampumisen jälkeen on tultava nopeasti alas jotta ei itse saa osumaa. Sen aikana kun ampunut kone tulee alaspäin ja ottaa etäisyyttä täytyy olla joku toinen kone huolehtimassa että toinen vastapuolen kone ei nouse ylös ja ammu ohjusta paikasta johon omat ohjukset eivät alhaalta yllä. Tuo toinen oma kone ei voi kuitenkaan kovinkaan pitkään olla nokka (eli tutka) kohti vastustajaa ja suuressa nopeudessa valmiina ampumaan, joten senkin täytyy melko nopeasti kääntyä takaisin ottamaan etäisyyttä, jolloin tarvitaan taas uusi kone vahtimaan ettei yksikään oma kone saa osumaa.
Vaikka AMRAAM on fire-and-forget ohjus eli sillä on oma aktiivinen tutka, sen tutkan tehokas kantama on kuitenkin varsin lyhyt, käsittääkseni luokassa 10km voi luotettavasti löytää ei-stealth hävittäjän. Tuo siis tarkoittaa sitä että jos ammutaan esim. 60km päässä olevaa vihollisen konetta, ohjukselle täytyy ensimmäiset 50km antaa ampuvalta koneelta maalitieto jotta ohjus löytää riittävän lähelle pärjätäkseen omalla tutkallaan. Jos viholliskone on tullut suoraan kohti kun ohjus on ammuttu, täytyy olettaa että sieltä on myös tulossa ohjus takaisinpäin, eli korkeutta täytyy nopeasti tiputtaa mutta edelleen pitää vihollisen kone oman tutkan keilan sisällä jotta oma ohjus voisi osua maaliinsa ja vihollinen joutuu tekemään samoin. Se miten tuon jälkeen edetään riippuu käytetyistä koneista, tilannetiedosta, treenatuista taktiikoista yms. eli homma menee varsin nopeasti varsin monimutkaiseksi. Noiden kuvaamieni asioiden lisäksi on vino pino muita tekijöitä vaikuttamassa päätöksiin, eli on aika ilmeistä että lentäjän koulutus on hyvin merkittävä tekijä koneen todellisesta suorituskyvystä.
Jos ja kun Ukrainalle saadaan F-16 kalustoa käyttöön moderneilla ohjuksilla ja hyvin treenatuilla lentäjillä, niillä voi pitää ilmatilan melko hyvin puhtaana ainakin suoraan rintaman tai hyökkäävän maajoukon päällä. Vihollisen konetta ei tarvitse saada ammuttua alas estääkseen sen toiminnan alueella. Su-35 on kuitenkin todella pystyvä kone, siinä on hyvä tutka ja siihen on olemassa hyviä ohjuksia. Vaikka venäjän toiminta tässä sodassa on ollut aika heikkoa, ei silti tuollaisessa tilanteessa voi lähteä oletuksista että vihollinen ei osaa toimia tehokkaasti koska joku kerta se kuitenkin tekee asiat oikein ja sen jälkeen on kallis ja vähälukuinen kone & pilotti tulipallona taivaalla.
Käytännössä oletan että noiden F-16 koneiden suurin seuraus tulee olemaan siinä että Ukraina saa painettua viholliselta kiistetyn ilmatilan rajan melko kauas rintaman taakse. Su-25 on ilmeisesti edelleen ihan hyvä antamaan ilmatukea maajoukoille, joten niille tilan avaaminen ja viholliselta kiistäminen parantaa omaa toimintakykyä. F-16 kyytiin voidaan myös laittaa ilmasta maahan aseistusta, esim. jdam on F-16 kyydissä hyvinkin tehokas koska sen voi ohjelmoida ohjaamosta ja F-16 kykenee toimittamaan sen melko vaikeaankin paikkaan, jolloin säästyy himars ohjuksia muuhun käyttöön. En kuitenkaan usko että tuo ilmasta maahan toiminta tulee olemaan F-16 koneilla merkittävässä käytössä, sen treenaaminen on kuitenkin taas oma ongelmansa ja nyt olisi tärkeää saada ilmapuolustukseen lisää kykyä nopeasti.
