Venäjällä ei mitä ilmeisimmin riitä laaduntarkkailun taso eikä työstökoneiden tarkkuus yms. muut toleranssit siihen että lentokoneet saavuttaisivat länsimaisen hyötysuhteen lentotunnit vs. huoltotunnit esim. 3:1 vaan se on jossain 2:1 kieppeillä, eikä myöskään runkojen elinikä yllä kuin puoleen.
Eli jos lähtötilanne on se ettei eliniässä ja laadussa pystytä kilpailemaan, niin toiseksi paras ratkaisu onkin sitten tuottaa lyhytikäisempiä koneita halvemmalla. Koneita tuotetaan kuitenkin määrällisesti vaikka kaksinkertaisesti mitä länsimaisessa doktriinissa tuotettaisiin.
Tässä on kuitenkin yksi iso ongelma. Vertauskuvallisesti: Vaikka kiihdytyskisassa viivalle laitetaan 1 BMW ja 100 Ladaa, niin silti se BMW voittaa kyseisen kisan. Lada voittaa kuitenkin useammin, jos samana iltana kisataan eri puolella kaupunkia. Tämän ongelman ratkaisemiseksi ei tarvita kuin 5 kpl BMW:eitä ja lopputulos on se, että niistä 100 Ladasta ei yksikään voita enää yhtään kisaa, vaikka näiden 100 Ladan valmistaminen on tullut paljon kalliimmaksi ja niiden ylläpito on moninverroin kallimpaa.
Eli venäläinen ilma-ase häviää aina jos vaan vastapuoli saa kisapaikalle edes jotain vastaavaa länsikalustoa.
Jos tarkoitus on lyhyemmän eliniän takia ylläpitää länsimaita suurempaa vuosituotantoa, niin sekin on hyvin haastavaa:
Jos jätetään Yak-130 koulutuskoneet pois laskuista, Venäjän ilmavoimille on luovutettu 502 kpl uusia hävittäjiä aikavälillä 2008-2022 eli 15 vuotta. Jos jätetään UB-koneet eli harjoitteluversiot pois, varsinaisten taistelukoneiden määrä on 487 kpl.
15 vuoden keskiarvoksi voidaan siis laskea:
487 / 15 = 32,466667 uutta konetta per vuosi.
Keskiarvo kyseessä joten todellinen valmistusmäärä huitelee sen molemmin puolin, kuten yllä olevasta taulukosta havaitaan. Toisaalta 2013-2018 välillä on hyvin merkittävä huippu, jonka molemmin puolin on tasaisempaa. Viimeisen neljän vuoden aikana on jääty selvästi alle tuon laskennalisen keskiarvon.
HUOM: taulukosta puuttuvat erilaiset modernisoinnit ja vanhojen koneiden ylläpidot eli Su-24, Su-24MR, Su-25, MiG-29, Su-27 vanhemmat versiot sekä MiG-31 - MUTTA kuten tiedetään, näitä koneita ei voi pitää ilmassa rajattomasti. Huhujen mukaan MiG-29 ja vanhemmat Su-27 koneet jäävät historiaan eikä niitä tulla edes yrittämään modernisoida. Su-34 kalusto tulee korvaamaan Su-24 koneet. Suurimmat ongelmat tulevat liittymään Su-25 ja MiG-31 koneisiin koska niille ei löydy suoraa korvaajaa joka olisi tuotannossa. Su-25 koneet voidaan teoriassa korvata helikoptereilla, droneilla sekä kaukaa roiskittavilla pommeilla ja raketeilla. MiG-31 puolestaan pyritään pitämään ilmassa ainakin 2030-luvun puoliväliin asti eli noin kymmenen vuotta, kuten on julkisuuteen kerrottu. Miten onnistuu, se jää nähtäväksi.
Muistan lukeneeni venäläisistä lähteistä että heidän ilmavoimiensa pidemmän aikavälin tavoite on pitää noin 700 hävittäjäkonetta aktiivikäytössä. Tosin tämä suunnitelma on monta vuotta vanha, olikohan vuoden 2015 tienoilta joten se on voinut muuttua sen jälkeen. Toisaalta en muista, miten virallinen suunnitelma se oli alunperinkään vai oliko vain julkisuuteen vuotanut "yksi suunnitelma".
Voidaan toki pohtia asiaa näin: Neuvostoliiton jäämistö ei ole lentokykyinen 2030 vuoden jälkeen joten mitä ikinä käytetäänkin, on pitänyt valmistaa 2000-luvulla, mieluummin 2010 vuoden jälkeen. Yleisesti hävittäjäkoneen käyttöikä on noin 30 vuotta, tosin lentotunnit ovat yksi määräävä tekijä. Ehkä elinkaarta kyetään venyttämään pidemmäksi, ehkä ei. Se tietysti tarkoittaisi ilmavoimien suorituskyvyn laskua, jos ei voida harjoitella samaa määrää per vuosi.
Venäjä on kyennyt valmistamaan keskiarvoisesti 32,46667 kpl uusia hävittäjäkoneita per vuosi viimeisen 15 vuoden aikana. JOS keskiarvo pysyisi samana myös seuraavat 15 vuotta JA jos pidetään tuota 30 vuotta uuden koneen käyttöiän maksimina, niin heidän pitäisi kyetän valmistamaan tänä 30 vuoden aikana:
32,4667 x 30 = 974
Toisaalta JOS he eivät kykenisi tähän keskiarvoon vaan taso pysyisi samana kuin viimeiset neljä vuotta (23 kpl per vuosi) niin silloin heillä pitäisi olla seuraava määrä koneita 15 vuoden kuluttua:
487 + 23 x 15 = 832
Varsin kunnioitettava määrä koneita kaikesta huolimatta, tosin henkilökohtaisesti oletan että Su-30SM/Su-30SM2 ja Su-34/Su-34M sekä Su-35S tulevat muodostamaan heidän ilmavoimiensa tulevaisuuden JA että tullaan lähivuosina näkemään miten harvinaisemmat koneet (kuten MiG-29SMT ja MiG-29K ja MiG-35) tullaan karsimaan pois. Su-57 koneita tullaan näkemään lisää, mutta ne eivät tule missään vaiheessa muodostamaan suurinta osaa heidän kalustostaan. Niitä on tilattu 78 kpl ja valmistettu 10 kpl viimeisen kolmen vuoden aikana. Trendi on kuitenkin nouseva joten ehkä tuo tilattu määrä on rivissä vuoden 2030 tienoilla, kuka tietää (tai ehkä pitää odottaa 2035-2040 tai ehkä käy kuten Armatan kanssa ja jäävät muutamaan kappaleeseen)