Pian Ukraina kykenee ampumaan jo tykistöllä ja Himarseilla kohteisiin mihin ennen vaadittiin Storm Shadow ohjuksia.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Few have captured the Russian cycle of self-destruction and the destruction of others as well as the Ukrainian literary critic Tetyana Ogarkova. In her rewording of Fyodor Dostoevsky’s Russian classic novel Crime and Punishment, a novel about a murderer who kills simply because he can, Ogarkova calls Russia a culture where you have “crime without punishment, and punishment without crime”. The powerful murder with impunity; the victims are punished for no reason. When not bringing humanitarian aid to the front lines, Ogarkova presents a podcast together with her husband, the philosopher Volodymyr Yermolenko. It’s remarkable for showing two people thinking calmly while under daily bombardment. It reminds me of German-Jewish philosophers such as Walter Benjamin, who kept writing lucidly even as they fled the Nazis. As they try to make sense of the evil bearing down on their country, Ogarkova and Yermolenko note the difference between Hitler and Stalin: while Nazis had some rules about who they punished (non-Aryans; communists) in Stalin’s terror anyone could be a victim at any moment. Random violence runs through Russian history.Reacting to how Vladimir Putin’s Russia is constantly changing its reasons for invading Ukraine – from “denazification” to “reclaiming historic lands” to “Nato expansion” – Ogarkova and Yermolenko decide that the very brutal nature of the invasion is its essence: the war crimes are the point. Russia claims to be a powerful “pole” in the world to balance the west – but has failed to create a successful political model others would want to join. So it has nothing left to offer except to drag everyone down to its own depths.“How dare you live like this,” went a resentful piece of graffiti by Russian soldiers in Bucha. “What’s the point of the world when there is no place for Russia in it,” complains Putin. After the dam at Kakhovka was destroyed, a General Dobruzhinsky crowed on a popular Russian talkshow: “We should blow up the Kyiv water reservoir too.” “Why?” asked the host. “Just to show them.” But, as Ogarkova and Yermolenko explore, Russians also send their soldiers to die senselessly in the meat grinder of the Donbas, their bodies left uncollected on the battlefield, their relatives not informed of their death so as to avoid paying them. On TV, presenters praise how “no one knows how to die like us”. Meanwhile, villagers on the Russian-occupied side of the river are being abandoned by the authorities. Being “liberated” by Russia means joining its empire of humiliation.
Ne rauhanehdot aluemenetyksineen olivat yleisölle suuri järkytys, koska uutisoinnin perusteella oli syntynyt kuva, että hyvin menee ja vihollinen lähinnä pakenee tossut läpsyen.
Jokainen toivoo Ukrainalle menestystä, joten huonot uutiset iskevät kahta kipeämmin. On tosiaan hyvä muistaa mittakaava ja ennen kaikkea se, että jokseenkin kaikki esillä oleva materiaali on sitä, koska venäläiset arvioivat sen edistävän heidän asiaansa.Kyllä, mutta onhan sille positiiviselle propagandalle aika ja paikka, ei ole syytä heittää kirvestä kaivoon jo etukäteen. Psykologia on jännää, tälläkin palstalla tappiohenki oli vahva kun pari savuavaa Ukrainalaispanssaria kuvissa. Kaikki sen varmaan tajusi, ettei se nyt niistä ole kiinni mutta jonkinlainen vyöry läksi kuitenkin liikenteeseen.
Ukrainan aluemenetyksissä on sellainen pikkupulma kuten kansa. 2019 Zelensky yritti neuvotella DNLPRn alueista, kuten esimerkiksi äänestyksestä itsehallintoineen. Seurauksena mini-maidan ja siihen loppui se neuvottelu.Öhöm. en voi olla näkemättä tietynlaista yhtäläisyyttä tähän käynnissä olevaan sotaan ja pahaa pelkään että lopputulemassakin on jotain tuttua.. Toki toivon että olen väärässä-
Rahalla saa ja hevosella pääsee. Triviaalitapa korkata minkä verkko tahansa on ottaa haltuun joku verkon asema. Erikoisryhmä vain asialle ja pakottaa aseman operaattorit yhteistyöhän. Tuo aika viittaa juuri siihen, eli tunnistetaan vääriinkäsiin päätynyt asema/pääte/puhelin ja suljetaan se ulos verkosta. Manuaalista puuhaa niin vie jonkiverran aikaa.
Etenemät tulee vähintään parin päivän viiveellä.
Aika pienet tappiot verrattuna siihen mitä kartalla tapahtuu. Toissapäivänä raportissa oli 1k KIA ja eilen sitten edettiin reippaasti.
Osaako joku sanoa kumpi tulee viiveellä, ilmoitetut tappiot vai ilmoitukset etenemisestä? Vai pakeniko ryssä eilen toisiin asemiin ilman taisteluita? Miten tätä pitää tulkita.
Tätä on ihmetelty. Jos ryssällä olisi oikeasti 80-90% ilmavoimien kapasiteetista jäljellä niin eihän siinä mitään järkeä olisi, että niitä säästeltäisiin. Ei ole säästelty mitään muutakaan, tankeista risteilyohjuksiin. Väitän että todellinen lentokykyinen kapasiteetti on joku 20% siitä mitä uskotaan olevan. Muu selitys ei pure.Tässä artikkelissa oli ihan terve muistutus, että Venäjällä voi olla jotain takataskussaan. Voi olla myös olematta, jos Ukrainan kaukovaikuttaminen on kuluttanut venäläisten asemia ja niihin raahattua kalustoa. Reservien määrä on kysymysmerkki, mutta lienee niin, että Bahkmutista Wagnereitten tieltä vedetyt joukot ovat tuolla.
Verkkoartikkeliin ei kummoista mahdu, mutta olisihan tuossa sija kysyä Toverin arvioita Ukrainan hyökkäyksen menestymisen mahdollisuuksia ja mahdollisia suunnitelmia.
Onhan höökimisessä se riski, että ukrainalaisten liike pysähtyy venäläisten miinakenttiin ja sitten nähdään niitä venäläisten hekojen ja ilmavoimien urotekoja. Herää kysymys, että miksi niitä ei nähty jo Hersonin rintamalla tai viime kesänä Harkovan suunnalla?
Lähinnä näen samaa ylioptimistisen uutisoinnin ja vihollisen aliarvioimisen osalta. Jos lähtökohta on se, että ryssä ei osaa kuin ryssiä ja paskoa poteroihinsa, niin sitten ollaankin hirveän tyrmistyneitä jo muutamasta tuhotusta länsitankista.Öhöm. en voi olla näkemättä tietynlaista yhtäläisyyttä tähän käynnissä olevaan sotaan ja pahaa pelkään että lopputulemassakin on jotain tuttua.. Toki toivon että olen väärässä-