Minä saan tästä sellaisen kuvan, että Wali (hyvästä syystä) järkyttyi syvästi, kun kaksi varusmiestä räjähti kappaleiksi hänen vierellään ja hän todisti tapauksen lähietäisyydeltä. Siinä vaiheessa vasta todella tajusi, että hänelle voi käydä samalla tavalla, muisti perheensä Kanadassa, ja lähti kotiin. Vaikka puhuukin, että voisi vielä lähteä uudestaan, niin itse uskon, että Walin sodat on sodittu nyt.
Hän myös puhuu Ukrainan sodasta "koneiden sotana" - arvaan että tarkoittaa tykistöä, panssarivaunuja yms. Irakin ja Afganistanin sodat on varmasti vaikuttaneet tähän mielikuvaan, onhan ne molemmat kestäneet käytännössä koko 2000-luvun alun ja ihan hetki sitten päättyneet. Armeija ei voi välttyä keskittymästä siihen sotaan mitä se käy juuri sillä hetkellä.
Muistan lukeneeni miten Vietnamin sodan aikaan heillä meni valtaosa energiasta viidakkosodankäynnin opetteluun. Pitää muistaa että toisen maailmansodan Tyynenmeren saarihyppelystä ei ollut niin pitkää aikaa ja Korean sota 1953 muistutti enemmän perinteistä sotaa toisen maailmansodan Euroopan kampanjan tyyliin (tosin maasto ihan eri, vastustaja myös). Joka tapauksessa joutuivat käyttämään paljon vaivaa ja energiaa Vietnamiin, kaiken muun kustannuksella, jolloin 1973 Yom-Kippurin sodan perinteinen panssaroitu ja mekanisoitu sota tuli yllätyksenä.
Se johti uudenlaiseen fokukseen, keskittyivät taas pitkästä aikaa ns. normaalin sodankäyntiin. Yhdysvaltalainen entinen erikoisjoukkojen mies Chuck Pressburg jutteli yhdessä podcastissa, miten hän muisti nuorena Ranger-sotilaana 80-luvun lopulla (kun sodankäynti alkoi teknistymään erikoisjoukkojen varustuksen ja käytön osalta) kuunnelleensa vielä joukko-osastoissa olleiden Vietnamin sodan veteraanien juttuja. Nämä olivat kauhuissaan muutoksen määrästä ja isosti huolissaan, miten heidän sukupolven hiellä ja verellä hankitut opit viidakkosodankäynnistä unohtuu ja joudutaan oppimaan taas uudestaan kun seuraava sellainen koetus tulee vastaan.
Hän jutteli hauskasti, miten nuorena sotilaana pyöritteli silmiä näille jutuille ja tuumi, että papat on ihan dinosauruksia: sodan kuva on muuttunut, pitää muuttua aikojen mukana. Tämä uusi sodan kuva oli seksikkäämpi high-tech sota, missä erikoisjoukkojen tehtäväkenttä oli laaja ja piti osata vähän kaikkea. Myöhemmin hän sitten Irakin ja Afganistanin kahinoiden jälkeen pohti, miten paljon ne ovat vaikuttaneet yhden sotilassukupolven tietämykseen ja osaamiseen. Eivät voi olla vaikuttamatta, melkein 20 vuotta kestänyt ajanjakso! Tietyn ikäluokan sotilaat heidän armeijassa ei ole muuta nähneetkään kuin sissisotaa aavikko- ja vuoristomaisemissa. Perinteinen panssaroitu ja mekanisoitu sota jäänyt pelkkien harjoitusten varaan (kuten valtaosalla muitakin armeijoita, ei sovi unohtaa).
Tuosta tuli mieleen tämä lyhyt pamfletti 80-luvulta, jossa pohditaan Neuvostoarmeijan taktiikoiden muutosta (harmillisesti palasia leikottu pois ennen julkaisua) 80-luvun kuluessa:
The Cutting Edge: Soviet Mechanized Infantry in Combined-Arms Operations
Lyhyt pätkä, vain 28 sivua. Yksi ajava voima muutoksille tämän mukaan on Neuvostoliiton tekemä uusi arvio, jonka mukaan suursota Euroopassa ei välttämättä johdakaan ydinaseiden käyttöön. Tuosta on myöhemmin kirjoitettu paljon, miten tällainen yhteenotto menisi heti ydinsodaksi, mutta olen aina ollut hieman epäilevä sen suhteen. Vaikka retoriikka oli välillä kovaa, molemmat osapuolet tunnustivat että ydinsodassa ei ole voittajia. Siten jopa taktisten ydinaseiden käytön kynnys oli hurjan korkea. Tuon laskelman pohjalta Neuvostoliitto joutui miettimään omia taktiikoita ja yksikköjen rakennetta uusiksi: jos sota käydään ilman ydinaseita, mitkä on heidän valmiudet voittaa se?
Sanoisin että tässä analyysissä on listattu paljon niitä haasteita ja heikkouksia joita Venäjän armeijalla nähdään tällä hetkellä Ukrainassa. Sanoisin, että ovat epäonnistuneet oman armeijan kehittämisessä tämän pamfletin ajoista lähtien eli noin viimeisen 40 vuoden ajan - heidän toiminnassa näkyy yhä samat vaikeudet ja heikkoudet. Vahva kallistuminen panssari- ja mekanisoitujen joukkojen käyttöön sekä raskas tulituki ovat vaikeita logistiikan kannalta ja perinteisen jalkaväen puuttuminen tuo omat ongelmansa. Jäykkä johtaminen, NCO-kaartin puute, aloitekyvyn puuttuminen yms. näkyy selvästi.
www.is.fi
. Työtömyyskorvaus Venäjällä on 75€ kuukaudessa. Kaikilla tehtailla Venäjällä ei ole samanlaista mahdollisuutta tukea työntekijöitään kuin tuolla autotehtaalla.
