Ukrainan konflikti/sota

Koska haluaa?

Tällainen "vandalismihan" menee muuten vähän samaan sarjaan Etelä-Koreasta pohjoiseen lähetettävien ilmapallojen kanssa...
Pitäisin pienempää suuta jos on halua iskeä Viipuriin lennokeilla, "onnea" sinulle Etelä-Korean ilmapallojen kanssa.

Edit: Piti poistaa loukkaava sana, sori.
 
Viimeksi muokattu:
Aamuteeveessä juuri äsken asiantuntija-kansanedustaja tiesi että Australian pahvilaatikoita ohjataan metrin tarkasti 100 km päähän gyroskoopeilla eikä esim. GPS signaalilla. Erittäin vaikea ellei mahdotonta uskoa. Onko jollain tietoa miten noiden suunnistus tapahtuu? Olisiko kuitenkin joku maastontunnistus ja tekoäly tarkan maaliin hakeutumisen takana?
 
Eli uusia tehtaalta tulevia Amraameja. Hyvä hyvä.
NASAMS tarvitsee niitä, mutta kohtapa niitä tarvitsee myös F-16:t ja ne eivät lähdekään lennolle vanhojen puikkojen kanssa. Jokohan tuolla toimituksella aletaan kasailemaan pieniä varastoja Ukrainaan ja lähimaihin?

Svatoven suunnalta tällaista huhua. Ryssien 27. prikaati olisi ottanut niin pahasti köniin notta alkais piisaamaan.

 
Aamuteeveessä juuri äsken asiantuntija-kansanedustaja tiesi että Australian pahvilaatikoita ohjataan metrin tarkasti 100 km päähän gyroskoopeilla eikä esim. GPS signaalilla. Erittäin vaikea ellei mahdotonta uskoa. Onko jollain tietoa miten noiden suunnistus tapahtuu? Olisiko kuitenkin joku maastontunnistus ja tekoäly tarkan maaliin hakeutumisen takana?
Katsoin saman tarinan. Inertiahyrrän tarkkuus toki on riittävä, mutta ei ymmärtääkseni ole ihan halvin mahdollinen. Nykyään voi tieten olla jotain edullisempiakin. Inttiaikana haaveiltiin inertiahyrrästä suunnistuskisoihin, tietävämpi kurssikaveri kertoi (yli 40 v sitten), että ydinsukellullusveneistä löytyy, mutta voisi olla hankala sovittaa oppilaan reppuun kisan ajaksi.

Hesarin mukaan siinä kuiten olisi kepsutin. "Laite myydään samanlaisena pahvilevynä kuin vaikkapa muuttolaatikko. 3 500 dollarin hintaan kuuluvat muun muassa akku, moottori, gps-vastaanotin, tabletti reitittämiseen sekä liimaa ja teippiä."
Pitäisin Lindbergiä uskottavampana, mutta osuu se HS:kin joskus oikeaan.

Paketissa mukana liimaa ja teippiä. Pakkaus kuin kokoon taiteltava muuttolaatikko. Ja nuilla rysyjä nöyryytetään :solthum:
 
Aamuteeveessä juuri äsken asiantuntija-kansanedustaja tiesi että Australian pahvilaatikoita ohjataan metrin tarkasti 100 km päähän gyroskoopeilla eikä esim. GPS signaalilla. Erittäin vaikea ellei mahdotonta uskoa. Onko jollain tietoa miten noiden suunnistus tapahtuu? Olisiko kuitenkin joku maastontunnistus ja tekoäly tarkan maaliin hakeutumisen takana?
Uusissa itseohjautuvissa autoissa on tarkoitus olla 6DOF inertiaohjaus eli kolmiakselinen gyroskooppi ja kolmiakselinen kiihtyvyysanturi. Ajatus tarkkuudesta on sitä luokkaa että jos auto menee 2km tunneliin niin suunnistusvirhe on muutaman kymmenen sentin luokkaa sivusuunnassa eli auto pysyy kaistalla jotenkin ilman GPS:ää. Anturit on MEMS komponentteja eli on massavalmistuksessa, mutta ei välttämättä saa Farnelilta netistä tilattua. Speksit ja tavoitteet vaihtelevat vuosittain ja tuo on vain yksi käsitys mihin autopuolella joku haluaa päästä.

Mutta mutta … kun lentäessä kumulatiivinen virhe kasvaa pitkillä etäisyyksillä käytännössä on pakko olla joku sensorifuusio eli yhdistellään tietoa eri lähteistä ja lasketaan jotain korrelaatiomatriisia tms. tai on ”tarkistuspisteitä” matkan varrella tai monimutkainen maastontunnistus ja kalman suodatin. Tuo on sitten mun ymmärtääkseni keittokirja-asiaa eli joku osaa, joku tietää tai ja kolmas tekee.

Jostain luin että Shahed sisältää halvan kaupallisen gps piirin mutta se tunnistaa signaalin katoamisen mutta sujuvasti jatkaa inertia suunnistuksella, tarkkuus kärsii mutta matka jatkuu.
 
Päivän luvut:
369724529_647764640869951_3723260369709905016_n.jpg
 
Voi vetää tyyliin Hiluxilla. Siinä varmaan iso etu.
Olematta tykkimies kokisin että 105mm tykki olisi täydellinen täydennys Suomen arsenaaliin. Tykkiä voi vetää siviili avolava-autolla ja siinä Hiluxissa tai vastaavassa matkustavat tykkimiehet jaksavat myös lihasvoimin siirtää tykin toiseen tuliasemaan. Huolto voi nakata ammustäydennyksen vaikka avolavaan tai neliveto pakuun. Tykki on tehokkaampi kuitenkin kun heittimet. Ja taisi 105 mm olla jatkosodan kaliibereista isoimmasta päästä. Niilläkin tykeillä piippalakkia lensi kummasti.

Tottakai panssarihaupitsit olisivat parhaita, mutta ei niitä loputtomasti ole kuitenkaan. Tällaiselle resupekka-armeijalle sopisi kuin nyrkki silmään. Liikkuvuus on kuitenkin oleellisesti parempi kuin raskaalla kenttätykillä.
 
Eikös noi ole akkukäyttöisiä?
edit: Joo, näköjään nuo pahvidronet ovat akkukäyttöisiä ja kantama jää reiluun sataan kilsaan (sekin ilmoitettu varmaan ilman pommikuormaa). Nuo syvälle Venäjälle tehdyt iskut on tehty niillä isommilla polttomoottorikäyttöisillä droneilla. Akkuteknologiassa ei vaan riittäisi puhti sinne asti.
 
Viimeksi muokattu:
Mites jos nämä dronet käyttävät ihan vaikka tavallasia VOR ym. majakoita karkea suunnistukseen ja loppuvaiheessa sitten jotain muuta. Lienevät kuitenkin normaalisti päällä tuolla ryssälässä.
 
Hit and run tulitukea paikallisesti.

Vaikka hiluxilla pystyy vetämään niin maastokuorma-autoon mahtuu myös tuliannos.

Tykki lavetin kanssa painaa 2200kg joten hiluxi pärjää tasaisella, jarruttamisesta en ole varma.

Ammus (105mm M1 HE) ajopanoksen kanssa painaa 19 kg

30 ammusta, 5 miestä varusteineen ja tykki niin tiukkaa tekee hiluxin taka-akselille

Mutta Hummeri tai isompi lava-auto pärjää
Hiluxista tehdään mm. Suomessa kevytkuorma-autoversioita. Vahvennetaan hieman jousitusta ja mahdollisesti runkoa. Ja aisajarrun jos tykkiin jotenkin saa, niin 2200 kg on ihan normisettiä.

Sotatilanteessa tuskin paikallinen Denis Pasternak on tien varressa ylikuormista sakottelemassa.
 
Katsoin saman tarinan. Inertiahyrrän tarkkuus toki on riittävä, mutta ei ymmärtääkseni ole ihan halvin mahdollinen. Nykyään voi tieten olla jotain edullisempiakin. Inttiaikana haaveiltiin inertiahyrrästä suunnistuskisoihin, tietävämpi kurssikaveri kertoi (yli 40 v sitten), että ydinsukellullusveneistä löytyy, mutta voisi olla hankala sovittaa oppilaan reppuun kisan ajaksi.

Hesarin mukaan siinä kuiten olisi kepsutin. "Laite myydään samanlaisena pahvilevynä kuin vaikkapa muuttolaatikko. 3 500 dollarin hintaan kuuluvat muun muassa akku, moottori, gps-vastaanotin, tabletti reitittämiseen sekä liimaa ja teippiä."
Pitäisin Lindbergiä uskottavampana, mutta osuu se HS:kin joskus oikeaan.

Paketissa mukana liimaa ja teippiä. Pakkaus kuin kokoon taiteltava muuttolaatikko. Ja nuilla rysyjä nöyryytetään :solthum:
En ymmärrä inertiahyrrisstä mitään, mutta kuinka hyvin ne reagoivat tuulen vaikutukseen? Eli tasaiseen painavaan sivutuuleen tai jos on lähetetty uoraan myötäseen niin muutamankin asteen muutos sivuttaiseen lähtee heti painamaan. Satojen kilometrien matkalla alkaa nopeasti tulemaan huomaamatta painumaa kurssista, eikä vaikuttava voima ole välttämättä kummoinen. Etenkin tollaisilla ultrakeveillä.
 
Aamuteeveessä juuri äsken asiantuntija-kansanedustaja tiesi että Australian pahvilaatikoita ohjataan metrin tarkasti 100 km päähän gyroskoopeilla eikä esim. GPS signaalilla. Erittäin vaikea ellei mahdotonta uskoa. Onko jollain tietoa miten noiden suunnistus tapahtuu? Olisiko kuitenkin joku maastontunnistus ja tekoäly tarkan maaliin hakeutumisen takana?
Onhan gyro nyt luokkaa 1000x helpompi tapa ohjata kuin joku tekoäly. Mistäs teet sen ohjaustekoälyn ellei joku raytheon sitä anna?
gyro + pala softaa ei ole sen erikoisempi kuin gps.
 
En ymmärrä inertiahyrrisstä mitään, mutta kuinka hyvin ne reagoivat tuulen vaikutukseen? Eli tasaiseen painavaan sivutuuleen tai jos on lähetetty uoraan myötäseen niin muutamankin asteen muutos sivuttaiseen lähtee heti painamaan. Satojen kilometrien matkalla alkaa nopeasti tulemaan huomaamatta painumaa kurssista, eikä vaikuttava voima ole välttämättä kummoinen. Etenkin tollaisilla ultrakeveillä.
Inertia tarkoittaa sitä, että mitataan suunta = kiihtyvyysmuutoksia äärimmäisen tarkasti. Silloin ympäröivä tuuli tms. Ei vaikuta lainkaan paikannukseen. Sen sijaan pienten virheiden kumuloituminen heikentää tarkkuutta matkan pidetessä.

Inertiajärjestelmiä oli käytössä jo 1980-luvulla jonkin verran Suomen tykistöllä. Saadaan tuliasema mitattua lennossa tarkkaan. Sen ajan militaaripuolrn huipputekniikkaa. Lentokoneissa noita käytetään, samoin Saksalaisten V1 ja V2 käyttivät inertiasuunnistusta. Periaate on vanha ja tunnettu.
 
Uusissa itseohjautuvissa autoissa on tarkoitus olla 6DOF inertiaohjaus eli kolmiakselinen gyroskooppi ja kolmiakselinen kiihtyvyysanturi. Ajatus tarkkuudesta on sitä luokkaa että jos auto menee 2km tunneliin niin suunnistusvirhe on muutaman kymmenen sentin luokkaa sivusuunnassa eli auto pysyy kaistalla jotenkin ilman GPS:ää. Anturit on MEMS komponentteja eli on massavalmistuksessa, mutta ei välttämättä saa Farnelilta netistä tilattua. Speksit ja tavoitteet vaihtelevat vuosittain ja tuo on vain yksi käsitys mihin autopuolella joku haluaa päästä.

Mutta mutta … kun lentäessä kumulatiivinen virhe kasvaa pitkillä etäisyyksillä käytännössä on pakko olla joku sensorifuusio eli yhdistellään tietoa eri lähteistä ja lasketaan jotain korrelaatiomatriisia tms. tai on ”tarkistuspisteitä” matkan varrella tai monimutkainen maastontunnistus ja kalman suodatin. Tuo on sitten mun ymmärtääkseni keittokirja-asiaa eli joku osaa, joku tietää tai ja kolmas tekee.

Jostain luin että Shahed sisältää halvan kaupallisen gps piirin mutta se tunnistaa signaalin katoamisen mutta sujuvasti jatkaa inertia suunnistuksella, tarkkuus kärsii mutta matka jatkuu.
Sitten päästäänkin siihen miksi ryssän tai iranin shaded ei osu ja Ukrainan pahvilennokit osuu. Lännessä on nimittäin innertiateknologiaa joka tuon mahdollistaa ja se on FOG. Kehitetty alunperin mannertenvälisiin ohjuksiin ja tuolla se virhe saadaan sentteihin kun lentää maapallon ympäri. Kallis ja osaaminen on harvojen käsissä. En usko päivääkään että Ukrainalla olisi mitään ongelmia FOG gyrojen hankinnassa.

Pikkuhiljaa se ero ryssän ja Länsimaiden teknologiassa alkaa tuottaa tulosta. Uuden teknisen laitteen suunnittelu ja sarjavalmistuksen aloitus vie sen 1-2vuotta ja nyt ollaan sillä rajalla että Ukrainasta kumppani maiden kanssa alkaa putkahdella niitä tuotteita ensin yksittäisinä kokeilukappaleina, sitten tuotannon käynnistymisvaikeuksian aikaan tipottain mutta lopulta massana. Droneilla tehdyt kaukoiskut kuuluu juuri tähän luokkaan. Ensin kokeillaan telniikkaa yksittäisillä, sitten tehdään parannettua versiota ja kun on saavutettu riittävä toimivuus niin kammetaan sarjatuotanto käyntiin. Lännen markkinoilta löytyy sitten ne pelit ja rensselit niin että oikea skaalautuva sarjatuotanto alkaa puskemaan kunnolla. Parasta tässä on se että ryssä tarjoaa ilmaiset harjoituskohteet realistisella ympäristöllä.

Joskus aikaisemmin jo totesin että jos Eurooppalaisen normaalin tehdastyhjäkäynnin kääntää Drone tuotantoon niin määrät lasketaan kymmenissätuhansissa vuorokaudessa. Tuolla määrällä otettaisiin käyttöön joku muutama prosentti länsimaiden shaded kokoisten polttomoottoreiden tuotannosta. Se miksi ryssä ei tähän tule kykenemään on teollisen kapasiteetin puute. Ei ole tuotantoa eikä tuotantokoneita eikä koneiden valmistusta. Se että tuolla yhtäkkiä polkaistaisiin valtava teollistuminen käyntiin ei ole mitenkään mahdollista. Tyhjästä on paha nyhjäistä.

Viimeistään dronet tulee kaatamaan ryssän ja tuhoamaan laajasti ryssälän logistiikkainfran. Muutamia tuhansia/vuorokausi on ihan realistinen alkutavoite ja tuolla määrällä kun otetaan kohteeksi vaikka Moskovan energiainfra pariksi viikoksi niin montako lamppua urakan jälkeen palaa Moskovassa? Tai kymmenen tärkeintä rautatiesolmua? Seuraavalla parin viikon jaksolla sitten jokin muu ryssää hivelevä kohdereperttuaari..
 
Back
Top