Saksan itärajalla paljastuu syy sille, miksi tuki Ukrainalle horjuu
Oikeistopopulistit ja äärioikeisto ovat nousussa ympäri Eurooppaa ennen kesän eurovaaleja. Saksassa se tarkoittaa Venäjä-mielisten voimien vahvistumista.
Chemnitz/Schwedt
SAKSALAISELLA
Theresia Richtssteigerilla on selvä näkemys siitä, miten sota Ukrainassa saadaan loppumaan.
Hänen mukaansa Saksan pitää lopettaa kaikki aseapu Ukrainalle ja palauttaa suhteet Venäjään. Koko sotaa hän pitää Ukrainan syynä, Venäjä sen sijaan haluaa vain rauhaa.
”
Putin ei aloittanut sotaa. Nato aloitti, koska se laajeni itään”, Richtssteiger sanoo.
Richtssteigerilla on kädessään suuri Venäjän lippu. On alkamassa jokamaanantainen marssi Chemnitzin kaupungissa itäisessä Saksassa. Lähtöpaikka on valtaisan
Karl Marxin pään kupeesta.
Chemnitz oli aiemmin osa Neuvostoliiton hallitsemaa Itä-Saksaa ja kaupunki nimetty patsaan esikuvan mukaan Karl-Marx-Stadtiksi. Saksojen yhdistymisestä on yli kolme vuosikymmentä, mutta kaikilta aatteellinen napanuora Moskovaan ei ole vielä katkennut.
Steffen Raake kantaa marssilla valtaisaa Saksan lippua. Hänen mukaansa Euroopassa on aina ollut rauha silloin kun Saksa ja Venäjä ovat pystyneet olemaan sovussa. Ukrainalaiset ovat hänestä niitä, jotka aiheuttavat sotaa ja levottomuutta.
”Ja amerikkalaiset!”
Maanantaimarssilla vaikuttaa pätevän usko siihen, että vihollisen vihollinen on ystävä. Saksan nykyinen hallitus, Yhdysvallat ja Nato nähdään vihollisina.
Marssijoille ystävä on Venäjä.
Venäjän liput olivat näkyvästi esillä Saksan äärioikeiston mielenosoituksessa Chemnitzissä. KUVA: KALLE KOPONEN / HS
VENÄJÄ-MIELISTEN maanantaimarsseja pidetään joka viikko kymmenissä kaupungeissa ympäri itäistä Saksaa. Ne keräävät etupäässä ääriajattelijoita ja osattomia eivätkä edusta Saksan valtavirtaa.
Mutta osalla heidän ajatuksistaan on laajempaa kaikupohjaa saksalaisten parissa, erityisesti entisen Itä-Saksan alueella. Chemnitzin mielenosoituksessa heiluvat Venäjän lippujen ja rauhankyyhkysymbolien rinnalla Vaihtoehto Saksalle -puolueen eli AfD:n liput.
Mielipidemittausten mukaan äärioikeistolaisen AfD-puolueen lisäksi suosiotaan kasvattaa uusi puolue, joka on rakennettu karismaattisen vasemmistopopulistin
Sahra Wagenknechtin ympärille. Laitapuolueet arvostelevat tukea Ukrainalle ja kannattavat kauppasuhteiden palauttamista Venäjään.
Kesäkuun eurovaaleissa AfD:lle povataan selvää vaalivoittoa, ja itäisessä Saksassa jopa 30 prosentin kannatusta.
Viime viikolla
paljastui, että AfD:n eurovaaliehdokas olisi osallisena vyyhdissä, jossa Venäjän sanotaan kanavoineen rahaa eurooppalaispoliitikoille valeuutissivuston kautta. Ehdokas on kiistänyt tuen Venäjältä ja puoluejohto seisoo hänen tukenaan.
Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) kampanjoi Chemnitzissä. Paikallisedustajan Nico Köhlerin (oik.) mukaan ihmiset ovat tyytymättömiä nykyhallintoon ja haluavat muutosta. KUVA: KALLE KOPONEN / HS
Saksan nykyisten hallituspuolueiden eli sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien kannatus horjuu pahasti.
Venäjä-mielisten haastajien nousu Saksan sisällä selittää osaltaan sitä, miksi liittokansleri
Olaf Scholz jahkailee Ukrainan tukemisen kanssa. Yksi kynnyskysymys hänelle on pitkän kantaman Taurus-ohjukset, joita hän ei halua lähettää Ukrainalle.
Varovaisuus saakin kannatusta saksalaisten parissa. Maaliskuussa tehdyn
kyselyn mukaan selvä enemmistö vastustaa liittokanslerin tavoin Taurusten lähettämistä.
Scholz sanoo varovansa sitä, ettei sota laajene Venäjän ja Naton väliseksi. Myös tämä on pelko, jonka moni saksalainen jakaa.
SCHWEDT on pienehkö saksalainen kaupunki aivan kiinni Puolan rajassa.
Ystäväpariskunnat
Steffen ja
Monika Hohnke sekä
Achim ja
Petra Ullrich ovat saapuneet Schwedtin kevätmarkkinoille. Lämpöä on yli 20 astetta.
Nelikko on sitä mieltä, että tie rauhaan ei käy Ukrainan tukemisen kautta vaan niin, että Ukraina istuu neuvottelupöytään ja luovuttaa itäiset alueensa Venäjälle. Heidän mukaansa länsi kärjistää sotaa antamalla lisää aseita Ukrainalle.
”Aluksi lähetimme kypäriä ja nyt vaikka mitä. Mihin tämä kaikki vielä päättyy?” Achim Ulrich sanoo.
Steffen (vas.) ja Monika Hohnke sekä Achim (keskellä) ja Petra Ullrich (oik.) olivat saapuneet Schwedtin kevätmarkkinoille. KUVA: KALLE KOPONEN / HS
Schwedt sijaitsee aivan Puolan rajalla Brandenburgin osavaltiossa. KUVA: KALLE KOPONEN / HS
Monika Hohnken mukaan lisätuki Ukrainalle voi lietsoa kolmannen maailmansodan, jos Putinia ärsytetään liikaa.
”Pelkäämme, että siellä painetaan kohta nappia”, hän sanoo.
Napilla hän viittaa ydinaseisiin, joiden käytöllä Venäjä jatkuvasti uhkailee. Pelottelu herättää saksalaisissa vanhoja traumoja kylmän sodan ajasta. Jaettu Saksa eli jatkuvassa ydinsodan pelossa.
Nelikon mukaan sotaa parempi vaihtoehto olisi ehkä jopa se, että Ukraina luovuttaa. Steffen Hohnke nostaa esiin Venäjän valtaaman Mariupolin kaupungin, jossa jälleenrakennus on jo alkanut.
”Heillähän menee jo paremmin.”
YKSI selitys nelikon kantoihin löytyy heidän takapihaltaan. He asuvat Schwedtin liepeillä Heinersdorfissa eli paikassa, jossa kulkee öljyputki Družba eli Ystävyys. Putkessa virtasi vuosikymmeniä öljyä Venäjältä, mutta Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan muutti kaiken.
Öljyntuonti Venäjältä loppui ja Schwedtissä sijaitseva osittain venäläisomisteinen öljyjalostamo otettiin Saksan valtion ohjaukseen. Nyt jalostamoon virtaa öljyä muista lähteistä, mutta paikkakunnalla on yhä pelkoa suurimman työnantajan kaatumisesta.
PCK-öljynjalostamo on Schwedtin tärkein työantaja ja merkittävä koko Pohjois-Saksan ja Berliiniin polttoainetuotannon kannalta. KUVA: KALLE KOPONEN / HS
Steffen Hohnken mukaan päätös lopettaa kaasun ja öljyn tuominen Venäjältä oli väärä ja osuu ennen kaikkea saksalaisiin. Kaikesta on tullut kalliimpaa. Samaan aikaan Saksa on Euroopan euromääräisesti suurin aseavun antaja Ukrainalle.
Hänen mielestään Saksalla ei ole enää yksinkertaisesti varaa miljardien tukeen Ukrainalle.
Kysyn, että eikö Saksan oma historia ja
Hitlerin valloitussodat opettaneet juuri sitä, että imperialistinen diktaattori pitäisi pysäyttää eikä uskoa alueluovutusten lopettavan sotaa?
Pöytäseurue hiljenee hetkeksi.
”Vaikea kysymys”, Monika Hohnke sanoo.
VENÄJÄN-MIELISTEN populistien nousu on yksi kesäkuun eurovaalien suurista kysymyksistä. Schwedt ja Chemnitz sijaitsevat molemmat Saksan itäosassa lähellä Puolan ja Tšekin rajoja.
Tällä vyöhykkeellä kulkee yksi EU:n uusista jakolinjoista. Puolassa ja muissa Venäjän läntisissä rajanaapureissa on vahva konsensus siitä, että Ukrainaa pitää tukea ja Venäjän hävitä.
Saksan puolella rajaa ja siitä länteen erityisesti populistipuolueet kyseenalaistavat tuen Ukrainalle ja ovat toisinaan avoimen Venäjä-mielisiä. Venäjän uhka ei ole akuutti.
Olisi kuitenkin harhaanjohtavaa väittää, että koko entisen itäisen Saksan alue vastustaisi tukea Ukrainalle tai haluaisi liennyttää suhteet Venäjään, vaikka Venäjän-mielisyys on alueella muuta Saksaa vahvempaa.
Chemnitzissä asuva vihreä poliitikko
Coretta Storz muistuttaa, että alueelle on tullut suuri määrä ukrainalaisia pakolaisia, joita paikalliset tukevat.
Kaikkiaan Saksassa on noin miljoona Ukrainan pakolaista, mikä osaltaan selittää väsymistä sotaan. Suuri määrä tulijoita pahentaa pulaa päiväkoti- ja koulupaikoista.
Storzin edustama vihreä puolue on Saksassa nykyään näkyvin Ukrainan tukija ja edustaa linjaa, jonka mukaan vain riittävä tuki Ukrainalle voin tuoda rauhan Eurooppaan. Osin sen vuoksi vihreät ovat joutuneet valtaisan vihakampanjan kohteeksi.
Myös Storz sanoo joutuvansa miettimään perheensä turvallisuutta uudella tavalla.
”Meitä syytetään sodanlietsojapuolueeksi”, Storz sanoo.
Chemnitzin vihreitä edustava Coretta Storz sanoo, että Venäjä-mielisyyden kasvu johtuu laajemmasta demokratiakriisistä. KUVA: KALLE KOPONEN / HS
Hän sanoo selittävänsä kriitikoille Ukrainan tukemista ihmisläheisellä tasolla. Storz saattaa kysyä, mitä Venäjän miehitys tarkoittaisi ukrainalaisten arkielämässä. Tai selittämällä, miksi Ukrainan pakolaisilla toisinaan on hienoja autoja mutta silti syy paeta Saksaan.
”Äärioikeisto yrittää poistaa ihmisyyden koko keskustelusta ja lietsoa sen sijaan pelkoa”, Storz sanoo.
Storz uskoo, että monia jo kerran valtionsa menettäneitä entisiä Itä-Saksan asukkaita pelottaa muutos ja äärioikeisto käyttää sitä hyväkseen. Ukrainan sota on jälleen uusi mullistus.
Muisto itäisen Saksan omasta diktatuurista ja neuvostovallasta alkaa hälvetä. Paremmin muistetaan Saksojen yhdistymisen tuoma epävarmuus.
”Tämä pelko on enemmän läsnä kuin tietoisuus siitä, kuinka uskomattoman tärkeä demokratia on”, Storz sanoo.
”Silloin pelko diktatuurista vähenee.”