Ukrainan konflikti/sota

Lähde VCHK-OGPU:sta kertoi drooni-iskun todellisista seurauksista strategiseen "Oljan" satamaan Astrahanin alueella. Huolimatta yrityksistä vähätellä kohteen merkitystä (tosiasiassa satamaan saapuu aseita Iranista) ja viranomaisten lausunnoista, joissa kerrotaan droonien alasampumisesta ja vähäisistä vahingoista, sataman toiminta on edelleen lamautunut.

Lähteen mukaan droonit iskivät merenkulun tulliin ja sataman infrastruktuuriin. Verkossa julkaistut kuvat suuresta uponneesta rahtialuksesta kanavassa, jossa vedestä näkyy vain perän osa ja masto, eivät suinkaan kerro koko iskusta aiheutuneista vahingoista. Tähän päivään asti logistiikka Iranista ja Turkista on ollut halvaantunut, ja lukuisia laivoja on odotustilassa (paikassa, joka on sopiva lähestyä mereltä lähellä rantaa tai satamaa). Alukset odottavat lastausta ja purkamista, mutta eivät voi edetä.

‼️ Sataman toiminta on keskeytetty.
1755790865404.webp
 
Ryssän logistiikan sotkemisesta on puhuttu koko sodan ajan, mutta kenties nyt kun "Flamingon" kokoinen ohjus alkaa olemaan tarjolla, tämä aihe on hyvä tomuttaa taas ajankohtaiseksi.

Minä mietin, missä näistä saisi parhaan tehon irti jos ajatellaan pelkästään logistiikkaa ja unohdetaan erilaiset tuotantolaitokset.

Venäjä elää junaradoistaan ja junaradat ovat haavoittuvimpia siltojen kohdalta. "Flamingon" väitetty 3000km kantomatka yltää hieman Omskin itäpuolelle, mutta tällöin pitää lentää suoraa linnuntietä Ukrainasta sinne. Samoin CEP on väitetysti 14 metriä tällä maksimikantamalla eli 50% ohjuksista osuu ympyrän sisälle, jonka säde on 14 metriä (eli halkaisija on 28 metriä). Tuo riittää öljynjalostamoon tai suureen teollisuushalliin (tai -kompleksiin) osumiseen mutta rautatiesilta on selvästi pienempi maali. Mitä lähempänä Ukrainaa kohde sijaitsee, sitä pienempi CEP on (virhe kasvaa etäisyyden funktiona).

Venäjän suurimmat joet kartalla, tässä puuttuu tietysti suuri määrä kaikenlaisia pieniä paikallisia jokia, puroja yms. (katso täysikokoinen versio kartasta linkin takaa): LÄHDE

Katso liite: 124027

-

Venäjän suurimmat junaradat (reitit) kartalla, tästä puuttuu tietysti suuri määrä kaikenlaisia pieniä paikallisia rataosuuksia: LÄHDE
Katso liite: 124028

-

Venäjän junarataverkko on paljon tiheämpi Ural-vuoriston länsipuolella, tietysti, koska valtaosa venäläisistä asuu tällä alueella. Samoin valtaosa Venäjän teollisuudesta ja kaikesta muusta toiminnasta on tällä alueella.

Teoriassa Siperian rataverkon rikkominen olisi tehokkaampaa, koska itään menee vain kaksi suurta junarataa MUTTA tällöin pitäisi yltää Omskin itäpuolelle.

Mietinkin, olisiko Volga-joki ja sen yli menevät junasillat (sekä myös maantiesillat?) tehokkaasti pureva kohde? Volga on leveä joki ja siltoja on tietysti paljon, muttei mahdottoman paljon. Tässä Volga-joen reitti selkeämmin, mukaanlukien tietyt sen varrella sijaitsevat suuremmat kaupungit: LÄHDE

Katso liite: 124030

JOS ohjus laukaistaan läntisen Ukrainan alueelta eli selvästi Dnipro-joen länsipuolelta niin kaukaisinkin Volga-joen ylittävä silta on 1500km etäisyydellä:

Katso liite: 124029
Jos seuraavaan versioon saisi laseriin hakeutumisen niin sillatkin olisivat pudotettavissa erikoisjoukkojen/sabotöörien tuella... :unsure:
 
Nämä ovat vain ne muutamat kohteet mitä tulee ensimmäisenä mieleen. Mikä näistä on kriittisin? Millä saisi suurimman vaikutuksen rintaman todellisuuteen tällä hetkellä (eli ryssän kykyyn jatkaa hidasta etenemistään)? Entä ryssän kykyyn jatkaa sotaa tulevina kuukausina ja vuosina? Kumpaa vastaan tulisi iskeä ensimmäisenä?
Yksi mitä vastaan en ole ainakaan lukenut isketyn, on ryssän rataverkoston ohjauskeskukset. Ai:n mukaan ryssillä olisi 16 raideliikennealuetta. Panssarit ja polttoaineet liikkuu hitaammin kumipyörilä.
 
Mielenkiintoisia numeroita tuoreesta iStories artikkelista (artikkeli julkaistu 18.8.2025):

The rate of recruitment for military service under contract in Russia has dropped to a two-year low.

In total, in the first half of 2025, 127.5 thousand people received contract payments - 40 thousand less than in the same period in 2024.


Katso liite: 123941

-

Lähteenä olevaa artikkelia ei ole toistaiseksi julkaistu englanniksi, mutta tässä sen konekäännös: LÄHDE

In the second quarter of 2025, 37.9 thousand people signed a contract with the Ministry of Defense. This is 2.5 times less than a year ago​

Contract recruitment rate falls to two-year low

In the second quarter of 2025, 37.9 thousand people signed a contract with the Ministry of Defense. This is 2.5 times less than a year ago​

Contract recruitment rate falls to two-year low

Date
18 Aug 2025
Author
Katya Bonch-Osmolovskaya


In the second quarter of 2025, 37.9 thousand people signed a contract with the Ministry of Defense. This is 2.5 times less than a year ago

Photo: YURI KOCHETKOV / EPA / Scanpix / LETA


In the second quarter of 2025, 37.9 thousand people received payments for concluding a contract with the Ministry of Defense. This follows from data on federal budget expenditures, which were studied by Important Stories.

Compared to the same period in 2024, the number of people joining the Russian army fell by 2.5 times - then 92.8 thousand people received bonuses for signing a contract.

Katso liite: 123939

Kuvan tekstien käännös: LÄHDE

Katso liite: 123940

Taking into account the recruitment data for the first quarter, 127.5 thousand people received payments for signing a contract in just six months of 2025. For the same period in 2024, 166.2 thousand people received one-time bonuses.

Deputy Chairman of the Security Council Dmitry Medvedev stated that 210 thousand new contract soldiers joined the Russian army in the first half of 2025. This is 1.6 times more than the federal budget expenditure data shows. The figures announced by the authorities had previously exceeded the calculations based on the data on one-time payments, but the discrepancy was not that significant.

The number of new recruits in the second quarter of 2025 fell to a two-year low: fewer people joined the Russian army only in the same period of 2023, when Russia had just begun an active campaign to attract contract soldiers for money.

It is unclear what exactly the decrease is related to. In particular, the assessment by Janis Kluge, a research fellow at the German Institute for International Security Studies, does not show a decline. According to his calculations, 191,000 people could have signed a contract in the first six months of 2025 — one and a half times more than is shown by federal data. This assessment is based on information on payments for concluding a contract from regional budgets and allows one to assess the recruitment rate without a time lag. The data is available for 37 regions and is extrapolated to all of Russia.

Some regions reported problems with recruiting contract soldiers. For example, the authorities of the Irkutsk region cannot fulfill the plan for attracting people to the Russian army due to a lack of money to increase bonuses for signing a contract, the publication "People of Baikal" reported . The authorities of the Vladimir region have stopped reporting on the number of recruits sent to the front, although they have done so regularly since 2023. In early July, the region increased the one-time payment for signing a contract.


-

HUOM: artikkelissa mainittu uusien allekirjoitettujen sopimusten määrän lasku on siis ryssän puolustusministeriön numero, joka on laskettu budjetin menoerän perusteella.

Vastaavaa määrän laskua ei ole nähtävissä muista lähteistä: Medvedev väitti aikaisemmin että ryssä olisi rekrytoinut 210 000 uutta sotilasta vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana JA saksalainen tutkija Janis Kluge on laskenut tiettyjen oblastien numeroista ekstrapoloimalla että määrä voisi olla 191 000. LÄHDE

Artikkelissa on laskettu määräksi 127 500 uutta sotilasta vuoden 2025 ensimmäiselle puoliskolle (ensimmäinen neljännes on 89 600 eli keskiarvoisesti noin 29 900 per kuukausi JA toinen neljännes 37 900 eli keskiarvoisesti noin 12 600 per kuukausi).

Medvedevin numero on 1,65-kertaa suurempi ja Janis Klugen numero on 1,50-kertaa suurempi.

iStories artikkelissa kirjoitetaan että tälle numerojen suurella poikkeavuudelle ei ole selitystä. Tiettyjen oblastien tiedetään olleen vaikeuksissa eivätkä ne ole kyenneet täyttämään rekrytointikiintiötään. Samoin tiedetään että osa alueista on joutunut alentamaan allekirjoituspalkkioita merkittävästi (eivät kaikki). Toisaalta tähän asti on myös kommentoitu muissa lähteissä, mukaanlukien Ukrainan "virallisemmat kommentit" että ryssä on kyennyt korvaamaan tappionsa uusilla rekrytoinneilla eli merkittävistä vaikeuksista ei ole nähty väitteitä. Samoin tähän mennessä Ukraina raportoimat "päivän numerot" ovat pysyneet sitkeästi hieman yli 1000 sotilasta per päivä -tasolla. Toki kaikki näistä eivät ole kuolleita ja ryssä pyrkii laittamaan valtaosan haavoittuneista takaisin hyökkäysjoukkoihin, joten sinänsä "tappioiden korvaaminen" ei vaadi vastaavaa määrää uusia sotilaita per päivä.

Mielenkiintoista nähdä, miten näitä tuoreita numeroita kommentoidaan kunhan artikkeli leviää twitterissä (erityisesti Janis Klugen kommentit kiinnostavat).

Muutama päivä sitten saatiin lukea iStories artikkelia jossa oli laskettu / arvioitu selvästi pienempiä rekrytointimääriä (katso tuo yllä lainattu viestini).

Janis Kluge kommentoi ryssän vuoden 2025 toisen kvartaalin rekrytointimääriä, hän olettaa että rekrytointi ei ole hidastunut vaan taustalla on joko ajoituksesta tai muusta dataan liittyvästä ongelmasta (JOS rekrytointi ei ole hidastunut, silloin Q3/2025 pitäisi olla merkittävästi suurempi jotta se kompensoi aikaisempia).

Spending on sign-on bonuses from the federal budget was surprisingly low in Q2.

Regional data suggests that the pace of recruitment has not slowed, so I assume that it is a data issue or related to timing of spending (next quarters my be bigger).

Link to chart below.


https://budget.jakluge.de/?view=1&id=52&u=nominal&sid=Federal-187-10-3140193514-134&ts=1&q=all

1755792459205.webp
-

The National Guard also pays sign-on bonuses for fighting in the war, but the amount is pretty much neglibible:

https://budget.jakluge.de/?view=1&id=52&u=nominal&sid=Federal-180-10-5040193514-134&ts=1&q=all

1755792581985.webp

 
Jos seuraavaan versioon saisi laseriin hakeutumisen niin sillatkin olisivat pudotettavissa erikoisjoukkojen/sabotöörien tuella... :unsure:
Jos tuo tarkkkus on oikeasti tuo +/- 14 metriä niin se riittäisi jo Krimin siltaan kohtalaisen todennäköisesti.
 
Muutama havainto / kommentti "Flamingo" ohjuksesta, ensin ohjusmies John Ridge:

Seems Flamingo's warhead is a modified FAB-1000 general purpose bomb. Ukraine likely has 10,000s leftover from Soviet aviation depots

The airframe appears to be carbon composite. A somewhat crude missile but it should be very impactful if manufactured at the claimed scale.

Major point of concern would be reliance on GNSS/INS for guidance given the extent of GNSS denial in Russia.

DSMAC may be too expensive but introduction of a radar altimeter to enable GNSS-denied nav with TERCOM would be extremely desirable.



-

Tässä puolestaan Fabian Hinz:

Ukraine’s giant Flamingo cruise missile appears to use an Ivchenko AI-25TL turbofan engine repurposed from an Aero L-39 jet trainer.

1755792909826.webp

Miniaturized turbofans for cruise missiles and UAV are very hard to get and very expensive. Larger turbofans for manned applications like the L-39 can be easily and cheaply acquired on the global market. If you do not care about the missile's size, it's a smart approach.

Beyond Ukraine, that approach might be a bit of a proliferation concern. Good luck controlling transfers of an aircraft type, operated by Equatorial Guinea, Breitling and Dan from Arizona.


1755792938457.webp

 
Yksi mitä vastaan en ole ainakaan lukenut isketyn, on ryssän rataverkoston ohjauskeskukset. Ai:n mukaan ryssillä olisi 16 raideliikennealuetta. Panssarit ja polttoaineet liikkuu hitaammin kumipyörilä.

Ei niihin iskeminen katkaise liikennettä kuin korkeintaan tilapäisesti. Muitakin keinoja on liikenteen ohjaamiseen.

Iso osa Venäjän rataverkosta ei edes ole niistä ohjauskeskuksista käsin ohjattua, toisin siis kuin mitä Suomessa.
 
Fabian Hoffman kommentoi myös "Flaminkoa":

I know much of the discussion focuses on the massive implications Flamingo’s mass production has for the ongoing war.

But let's not overlook the major consequences Ukraine’s acquisition of a mass-produced heavy deep strike weapon will have for the post-war deterrence architecture.

That is Ukraine’s strongest security guarantee. If it can field 3,000 to 5,000 of these (and similar) missiles, ready within 24 to 48 hours to destroy upward of 25% of Russia’s economic output, further Russian aggression becomes untenable.

So be prepared for two things:

1) Russia will beat the nuclear drums to pressure Western states into forcing Ukraine to call off strikes on Russian industry.

2) Russia and its proxies in the West will insist that any peace deal must include Ukraine’s comprehensive disarmament in the missile domain (without of course having the same expectation for Russia).



-

Lainaan alle pari viestiin tullutta kommenttia.

Kysymys: Since you're sort of into missiles, what are your initial thoughts on this missile and reported characteristics? Cause it sounds a bit optimistic at this stage, maybe too much :D

Johon Fabian Hoffman vastasi näin: I'm hyped. Will write about it in detail on my Substack on the weekend. LÄHDE

Johon alkuperäisen kysymyksen jättänyt vastasi näin: Cool. Btw, there are also some rummors why the company decided to show this missile to the journalists: https://t.me/ukraine_context/7608

1755794817715.webp

-

Kysymys: They can also sell some to the rest of Europe

Johon Fabian Hoffman vastasi näin: Let's have them first fill up their arsenals. Once that is done, I'd be more than happy to see them arrive elsewhere, especially in the Baltics and Nordics. LÄHDE
 
Ei niihin iskeminen katkaise liikennettä kuin korkeintaan tilapäisesti. Muitakin keinoja on liikenteen ohjaamiseen.

Iso osa Venäjän rataverkosta ei edes ole niistä ohjauskeskuksista käsin ohjattua, toisin siis kuin mitä Suomessa.
Juuri noin, eli nykyaikainen automaatio lisää radan kapasiteettia käsinohjaukseen verrattuna 50-100%. Eniten automaatiosta hyötyy yksiraiteinen osuus jossa on paljon aikataulutettua henkilöliikennettä ja hitaampaa tavaraliikennettä sekaisin. Raiteita etelä-ryssälässä riittää joten ei liene mikään ongelma ohjata rahtiliikenne toisille raiteille tai jakaa liikenne raa-asti kahtia kellon mukaan eli yöllä rahtia päivällä ryssää.

Muuntamoon iskeminen tekee nätin stopin rataosuuden liikenteelle kunnes saadaan diiselit paikalle. Stopin voi hyödyntää kaukoiskuihin esim. polttoainejunaa kohtaan.
 
Jos ajatellaan asevaikutuksen optimointia, niin lienee katsottava mihin kaikki johtaa? Aivan, Moskovaan. Se on se hermokeskus ja sydän. Pääkaupungin toimintojen vikuuttaminen on se isolla ässällä.

Melkein kaikissa sodissa pyritään pääkaupunkiin. Miettikääs, jos helsinki lamautetaan. Joo, hengittäminen jatkuu, mutta hirmu moni asia muuttuu vaikeaksi. Osa arjesta ei toimi laisin.

Useimmat kriittiset kohteet ovat julkista tietoa. Ja ainakin jo ajat sitten tiedusteltua.

En usko, että moskovan ilmapuolustusalue on mikään hermeettinen pullo.

Mutta sota on myös politiikkaa ja aina vaikuttavin sotatoimi ei ole poliittisesti käyttökelpoinen.
 
Fabian Hoffman kommentoi myös "Flaminkoa":

I know much of the discussion focuses on the massive implications Flamingo’s mass production has for the ongoing war.

But let's not overlook the major consequences Ukraine’s acquisition of a mass-produced heavy deep strike weapon will have for the post-war deterrence architecture.

That is Ukraine’s strongest security guarantee. If it can field 3,000 to 5,000 of these (and similar) missiles, ready within 24 to 48 hours to destroy upward of 25% of Russia’s economic output, further Russian aggression becomes untenable.

So be prepared for two things:

1) Russia will beat the nuclear drums to pressure Western states into forcing Ukraine to call off strikes on Russian industry.

2) Russia and its proxies in the West will insist that any peace deal must include Ukraine’s comprehensive disarmament in the missile domain (without of course having the same expectation for Russia).



-

Lainaan alle pari viestiin tullutta kommenttia.

Kysymys: Since you're sort of into missiles, what are your initial thoughts on this missile and reported characteristics? Cause it sounds a bit optimistic at this stage, maybe too much :D

Johon Fabian Hoffman vastasi näin: I'm hyped. Will write about it in detail on my Substack on the weekend. LÄHDE

Johon alkuperäisen kysymyksen jättänyt vastasi näin: Cool. Btw, there are also some rummors why the company decided to show this missile to the journalists: https://t.me/ukraine_context/7608


-

Kysymys: They can also sell some to the rest of Europe

Johon Fabian Hoffman vastasi näin: Let's have them first fill up their arsenals. Once that is done, I'd be more than happy to see them arrive elsewhere, especially in the Baltics and Nordics. LÄHDE
Lentävän putkilon teko sinällään on suoraviivaista. Se ongelma on navigointi. Tältäosin Saksa taannoin sanoi auttavansa Ukrainaa ohjuksen teossa. Taurusta ei tullut mutta tulikin peräkärrylavetilta ammuttava risteilevä. Olisiko se oikea ongelma juurikin lentolavettien puutostila, eli massamaiseen ohjaushyökkäykseen tarvitaan jotain muuta. Yksittäiset Taurukset ei tee kesää mutta tunnissa 1000 Flamingoa taatusti tekee. Lännellä ei ole mitään kauaksiyltävää maalavetilta ammuttavaksi ja varsinkaan määrissä. Joten Flamingo on konseptina juuri sitä mitä Ukraina tarvitsee. Kärrylavetit voi hajauttaa niin että niiden tuhoaminen on mahdotonta joten tämä pelote pysyy todella kovana pelotteena pitkään.

Sodan lopetus vaatii jonkin massiivisen iskun ryssälään ja niin että sen voi todistettavasti toista eikä ryssä voi tällä uhalle mitään. Flamingo täyttää juuri tämän ihan täydellisesti.
 
Muuntamoon iskeminen tekee nätin stopin rataosuuden liikenteelle kunnes saadaan diiselit paikalle. Stopin voi hyödyntää kaukoiskuihin esim. polttoainejunaa kohtaan.

Yhteen syöttöasemaan iskeminen ei välttämättä aiheuta muuta kuin rajoituksen siihen, että kuinka paljon tehoa voidaan kerrallaan ottaa. Ne on rakennettu siten, että yksittäiset syöttöasemat voivat olla poissa käytöstä vaikkapa huoltokatkon vuoksi ja sillä aikaa syötetään sähköä kauempana olevilta syöttöasemilta. Sitten toki jos niitä alkaa olla lukuisia hajalla samalla alueella niin todennäköisesti sähkövetureiden käyttö loppuu.
 
Eikös tässä nyt ole pieni ajatusvirhe tuon CEP:n suhteen. Tykistökranaatien kanssahan tuo CEP kasvaa etäisyyden kasvaessa, mutta risteilyohjuksessa CEP pysynee samana etäisyydestä riippumatta.

Olisi pitänyt muotoilla hieman paremmin, koska asia on hieman monimutkaisempi ja monen tekijän summa.

JOS ohjuksessa olisi pelkkä inertiaohjaus eli INS-yksikkö niin silloin sen perusteella lasketun sijaintitiedon (eli missä koordinaateissa ohjus kuvittelee olevansa) virhe kasvaa lentoajan funktiona.

JOS ohjuksella on muita keinoja oman sijaintinsa päättelemiseksi (maanpinnan muodot ja erilaiset kiinteät "kalibrointipisteet", GPS-satelliittien koordinaatit, muista signaaleista laskettu kolmiomitattu sijaintipiste tms.) niin silloin ohjuksen sijainnin koordinaatit voidaan "nollata" lennon aikana. Tällöinkin sijainti ei ole ehdottoman tarkka vaan siinä on jonkin verran virhettä.

Paras vaihtoehto olisi jos ohjuksen hakupää olisi sellainen jossa olisi tarkempi ohjaus maaliin ohjautumisen aikaan. Laserohjaus on yksi, videokuvasta tehty kuvantunnistus olisi toinen, muitakin on. Tällöinhän riittää että ohjus kyetään toimittamaan "riittävän lähelle" maalia ja tämä "loppuvaiheen ohjaus" vie sen sitten perille tai tarpeeksi lähelle.
 
Muutama havainto / kommentti "Flamingo" ohjuksesta, ensin ohjusmies John Ridge:

Seems Flamingo's warhead is a modified FAB-1000 general purpose bomb. Ukraine likely has 10,000s leftover from Soviet aviation depots

The airframe appears to be carbon composite. A somewhat crude missile but it should be very impactful if manufactured at the claimed scale.

Major point of concern would be reliance on GNSS/INS for guidance given the extent of GNSS denial in Russia.

DSMAC may be too expensive but introduction of a radar altimeter to enable GNSS-denied nav with TERCOM would be extremely desirable.



-

Tässä puolestaan Fabian Hinz:

Ukraine’s giant Flamingo cruise missile appears to use an Ivchenko AI-25TL turbofan engine repurposed from an Aero L-39 jet trainer.

Katso liite: 124035

Miniaturized turbofans for cruise missiles and UAV are very hard to get and very expensive. Larger turbofans for manned applications like the L-39 can be easily and cheaply acquired on the global market. If you do not care about the missile's size, it's a smart approach.

Beyond Ukraine, that approach might be a bit of a proliferation concern. Good luck controlling transfers of an aircraft type, operated by Equatorial Guinea, Breitling and Dan from Arizona.


Katso liite: 124036


Selvennyksenä eri navigointimenetelmistä:
  • TERCOM, terrain contour matching
  • DSMAC, digital scene matching area correlator
  • GNSS, global navigation satellite systems
  • INS, inertial navigation system
TERCOM-navigoinnissa ohjus paikantaa itsensä vertaamalla tutkalta tulevaa dataa ohjausyksikön muistissa oleviin korkeuskarttoihin. DSMAC-navigoinnissa käytetään samaa ideaa mutta tutkan sijasta ohjausyksikkö vertailee kameralta tulevaa dataa muistissa oleviin ilmakuviin. GNSS- eli satelliittinavigointi perustuu satelliittien (GPS, Galileo, Glonass, BeiDou) lähettämien paikannussignaalien mittaamiseen, ja INS-navigoinnissa mitataan kiihtyvyyksiä ja kulmanopeuksia, mitä integroimalla saadaan laskettua ohjuksen lentorata ja nykyinen sijainti, jos lähtöpiste tunnetaan.

Yleensä eri menetelmiä käytetään yhdessä, kuten TERCOM/INS tai GNSS/INS, koska ne täydentävät hyvin toisiaan: GNSS voi hetkellisesti hukata satelliitit, jos sitä häiritään, kun taas INS on immuuni häirinnälle mutta sen mittausvirheet kumuloituvat suuriksi ellei se saa korjaustietoa joltain toiselta järjestelmältä.

Muistan nähneeni useammankin videon startup-yrityksistä, jotka ovat kehittäneet DSMAC-järjestelmiä halpoihin drooneihin ja toimittavat niitä Ukrainaan. Voi olla, että nopeaan drooniin / risteilyohjukseen tarvitaan nopeampi DSMAC, mikä tietysti nostaa järjestelmän hintaa. Toisaalta myös suihkumoottori on kallis komponentti, joten ohjausjärjestelmässäkään ei kannata nuukailla liikaa. Optimi voisi olla kohtuullinen GNSS/INS, minkä ohjauksessa lennetään pelipaikalle puiden latvoja hipoen. Vähän ennen kohdetta vedetään kunnolla korkeutta, jotta DSMAC:lle jää riittävästi aikaa zoomailla kohdetta ja pitää se piikillä loppulähestymisen ajan.
 
Viimeksi muokattu:
Meitsi venais siihen saakka, että ryssä keksii, missä tuo on, ja laittaa kaikki mahdolliset pommittajat ilmaan "tehtaan" tuhoamiseksi, Ja sit kun ryssän pommarit on ilmassa mie ampuisin varastoista ne parisataa puikkoa ryssän ilmatilaan, jolloin ne ei voi ampua yhtään alas kun ei ne erota omia noista Flamingoista. Niin jokainen Flamingo menis sitten perille. Vähän mopedeja kanssa sinne sotkemaan asioita.

Oikeestaan vois ampua ne puikot lentokentille, ettei niillä ryssillä oo mitään mihin laskeutua sitten sieltä ilmasta. Lentohommissa se on kuitenkin liki ainoa pakollinen asia.

Mutta nää on tämmösiä hupiukon horinoita. Hauskahan tommonen juoni olis.
Kuulostaa oikein ihanan kierolta idealta. Ja kun ajattelee örkkien ilmatorjunnan suorituskykyä tämän "kolmen päivän erikoisoperaation" aikana, niin voisivat tuollaisessa kaaoksessa hyvinkin ampua alas omiaan. Ja Mikäs siinä...
 
Ukraine’s giant Flamingo cruise missile appears to use an Ivchenko AI-25TL turbofan engine repurposed from an Aero L-39 jet trainer.
Paljos noita L-39 on tehty/fleetissä? Että mikä on moottorikapasiteetti ilman uustuotantoa?
 
Back
Top