Janatuinen
Alikersantti
Eihän dronejen tiputtaminen omalla maaperällä ole hyökkäys yhtään mihinkään. Etenkin kun Unkari kiistää että dronet edes olisi niiden...
Ukrainan konflikti/sota
teknohippi
Ylipäällikkö
Eiköhän ne dronet ole ryssien operoimia, ei tällähetkellä kukaan muu tuollaista härkintää tee. Kuten ollaan nähty niin dronen lennätyksen estäminen on aika hankalaa ja Ukraina lienee tällähetkellä noin ainoa Euroopan maa jolla on oikeasti 100% kattava ilmatilanvalvonta myös droneille.
On täysin mahdollista ihan Suomessakin tilailla dronen osat vaikka Kiinasta ja kasata sellainen itse. Osaavia harrastajia löytyy eikä opettelukaan mahdottomia vaadi. Tuollainen sitten apkun kyytiin ja havemmin asutulla alueella lähelle rajaa. Drone lentoon ja välttämättä kukaan huomaa edes mitään ellet tarkotuksella mene korkealle tms. Kiinteäsiipinen tai nelikopteri kummatkin onnistuu kun vähän opettelee ja ottaa asioista selvää.
Eiköhän tuolla ole siis ihan Kremlin ohjauksessa suoraan olevat operaattorit touhuamassa. Tuskin ovat muistaneet kertoa örpänille.
putkirassi
Majuri
Kremliini ohjailee, dronen kuski on jonkun ihmetarinan avulla saatu tekemään lennätys , ja välissä on tuttun tapaan niin monta maskirovka porrasta ettei sse elävä erkkikään selvitä.
Rakuska
Kersantti
Mikähän tuossa meni sitten lopulta pieleen ?
Surillista olisi jättää tuommoinen ihan ehjänä rysyille tutkittavaksi. Joka tapauksessa, tulisi mieleen, että jos tuollaisia saatiin vähintään 1 kpl satama-altaaseen ohjattua, miksi sitten tuolta kantoalukselta ei olisi saatu droneja matkaan kymmennitäin jossakin kilometrin-parin turvaetäisyydellä.
Surillista olisi jättää tuommoinen ihan ehjänä rysyille tutkittavaksi. Joka tapauksessa, tulisi mieleen, että jos tuollaisia saatiin vähintään 1 kpl satama-altaaseen ohjattua, miksi sitten tuolta kantoalukselta ei olisi saatu droneja matkaan kymmennitäin jossakin kilometrin-parin turvaetäisyydellä.
Perusryssää.
Häntä ei järkyttänyt hänen tekemänsä kansanmurha, vaan se, että se tehtiin huonosti tai ei ollut kovin hyvin organisoitu.
Donbasin venäläisten separatistien entinen johtaja Igor Girkin (Strelkov) vastaa vankilasta presidentti Trumpin viimeaikaisiin
Venäjää koskeviin lausuntoihin. Girkin kirjoittaa:
-”Luin Trumpin viimeisimmän lausunnon (erittäin ankaran Venäjää kohtaan), jossa hän sanoo, että Ukraina voi voittaa Venäjän, koska Venäjästä on tullut ’paperitiikeri’. Valitettavasti minun on oltava samaa mieltä hänen kanssaan useista asioista.”
-”Todellakin, puolitoista vuotta taistella maata vastaan, jonka romahdusta kaikki odottivat kolmessa päivässä tai ainakin kolmessa viikossa, vaatii jonkin verran selittämistä. Varsinkin kun tuo maa on Venäjä – maa, jolla on niin valtava potentiaali, niin pitkä sotilaallinen historia, niin tärkeät sotilaalliset perinteet ja suuri armeija.”
”Mietin edelleen: joutuuko kukaan koskaan vastuuseen siitä, että lähdimme sotaan paraatimaisen, seremoniallisen pataljoona-armeijan kanssa?”
-”Pidetäänkö ketään vastuullisena niistä typeristä, todellisuudesta irrallisista suunnitelmista, jotka johtivat vakaviin tappioihin
ja valtaviin menetyksiin?”
-”Ongelma ei ole se, että janoaisin verta tai kostoa. Se on viimeinen asia, jota kenenkään pitäisi ajatella, kun maansa kohtalo on vaakalaudalla. Kantani on tämä: jos virheitä ei myönnetä, niitä ei korjata. On erittäin huono asia, kun virhettä ei tunnusteta virheeksi,
vaan sitä kohdellaan saavutuksena, ja sen tehneet ihmiset saavat palkintoja rangaistuksen sijaan.”
”Näemme jo iskuja Mustanmeren laivastomme tukikohtiin. Missä on se Mustanmeren laivasto, jonka puolitoista vuotta sitten oletettiin hallinneen täysin Mustaamerta ja sen ilmatilaa? Minne tuo laivasto katosi, jotta vihollinen voi nyt iskeä Novorossijskiin miehittämättömillä veneillä, emmekä me pysty estämään sitä lainkaan? Tai mitä tapahtuu Krimillä? Mitä tapahtuu naapurialueilla, joissa vastustaja iskee yhä uudelleen?”
”Jos emme voi voittaa sotaa, niin ehkä meidän pitäisi todella lähteä siitä pois? Mutta ’kumppanimme’ eivät salli sitä. Meidän on mietittävä, miten pakotamme ’kumppanimme’ itsensä lähtemään sodasta. Sotilasjohdollemme herää kysymyksiä, jos he eivät pysty tähän...”
”Kaiken kaikkiaan arvioin tilanteen erittäin vakavaksi ja jatkuvasti heikkeneväksi. Valitettavasti en näe mitään mahdollisuuksia nopeaan voittoon Ukrainasta, koska mitään ei tehdä tällaisen voiton valmistelujen eteen.”
Häntä ei järkyttänyt hänen tekemänsä kansanmurha, vaan se, että se tehtiin huonosti tai ei ollut kovin hyvin organisoitu.
Donbasin venäläisten separatistien entinen johtaja Igor Girkin (Strelkov) vastaa vankilasta presidentti Trumpin viimeaikaisiin
Venäjää koskeviin lausuntoihin. Girkin kirjoittaa:
-”Luin Trumpin viimeisimmän lausunnon (erittäin ankaran Venäjää kohtaan), jossa hän sanoo, että Ukraina voi voittaa Venäjän, koska Venäjästä on tullut ’paperitiikeri’. Valitettavasti minun on oltava samaa mieltä hänen kanssaan useista asioista.”
-”Todellakin, puolitoista vuotta taistella maata vastaan, jonka romahdusta kaikki odottivat kolmessa päivässä tai ainakin kolmessa viikossa, vaatii jonkin verran selittämistä. Varsinkin kun tuo maa on Venäjä – maa, jolla on niin valtava potentiaali, niin pitkä sotilaallinen historia, niin tärkeät sotilaalliset perinteet ja suuri armeija.”
”Mietin edelleen: joutuuko kukaan koskaan vastuuseen siitä, että lähdimme sotaan paraatimaisen, seremoniallisen pataljoona-armeijan kanssa?”
-”Pidetäänkö ketään vastuullisena niistä typeristä, todellisuudesta irrallisista suunnitelmista, jotka johtivat vakaviin tappioihin
ja valtaviin menetyksiin?”
-”Ongelma ei ole se, että janoaisin verta tai kostoa. Se on viimeinen asia, jota kenenkään pitäisi ajatella, kun maansa kohtalo on vaakalaudalla. Kantani on tämä: jos virheitä ei myönnetä, niitä ei korjata. On erittäin huono asia, kun virhettä ei tunnusteta virheeksi,
vaan sitä kohdellaan saavutuksena, ja sen tehneet ihmiset saavat palkintoja rangaistuksen sijaan.”
”Näemme jo iskuja Mustanmeren laivastomme tukikohtiin. Missä on se Mustanmeren laivasto, jonka puolitoista vuotta sitten oletettiin hallinneen täysin Mustaamerta ja sen ilmatilaa? Minne tuo laivasto katosi, jotta vihollinen voi nyt iskeä Novorossijskiin miehittämättömillä veneillä, emmekä me pysty estämään sitä lainkaan? Tai mitä tapahtuu Krimillä? Mitä tapahtuu naapurialueilla, joissa vastustaja iskee yhä uudelleen?”
”Jos emme voi voittaa sotaa, niin ehkä meidän pitäisi todella lähteä siitä pois? Mutta ’kumppanimme’ eivät salli sitä. Meidän on mietittävä, miten pakotamme ’kumppanimme’ itsensä lähtemään sodasta. Sotilasjohdollemme herää kysymyksiä, jos he eivät pysty tähän...”
”Kaiken kaikkiaan arvioin tilanteen erittäin vakavaksi ja jatkuvasti heikkeneväksi. Valitettavasti en näe mitään mahdollisuuksia nopeaan voittoon Ukrainasta, koska mitään ei tehdä tällaisen voiton valmistelujen eteen.”
Lahtinen
Majuri
Vaikka Ilmari Käihkö on huomattavasti kokeneempi ja osaavampi "oikea" asiantuntija, kun eräs Emil ja Pasi, niin tuossa on pari isoa virhettä.Kukkola Venäjästä:
Sodan tavoitteet tallella eikä heillä ole syytä muuttaa.
Tappiot he pystyvät korvaamaan ja säilyttämään sen voiman, joka heillä nyt on.
– Miesvoima tai sotilaiden määrä ei tule muodostamaan lähitulevaisuudessa merkittävää haastetta Venäjälle. Tappiot ovat vähentyneet siitä, mitä ne olivat viime vuonna, ja näiden taisteluiden luonne on muuttunut siinä määrin, että tämä voima varmastikin riittää.
Asiantuntijalta tiukka kysymys Trumpin suuntaan – ”Miten se onnistuisi nyt?”
Ukrainan sotaonnen kääntymisestä ei näy merkkejä, vaikka Donald Trump sanookin Ukrainan voivan vielä saada alueensa takaisin.www.is.fi
Ensimmäinen ongelma on se, että hänellä ei ole ihan paras ymmärrys tekniikan ja talouden puolelta, jonka takia hän käsittelee tuota sotaa pelkästään sotilaallisesta näkökulmasta ja nuo Ukrainan uudet dronet, jalostamo iskut ja venäjän talouden ongelmat jää ottamat lähes kokonaan huomioon, jolloin tuo menee taas siihen sotilaiden ja panssarivaunujen laskemiseen.
Toinen ongelma on se, että hän oli yksi niistä asiantuntijoista, jotka ovat lähes heti sodan alusta asti olleet julistamassa venäjän vääjäämätöntä voittoa. Nyt kun näyttää siltä, että yhä useampi Eurooppalainen ja Yhdysvaltalainen tutkija alkaa näkemään todelliseen tilanteen, niin samaan aikaa monella suomalaisella taholla, jotka ovat ennustaneet Ukrainan tappiota, niin todella vaikeaa myöntää olleensa väärässä ja he jatkavat edelleen väärän tiedon levittämistä. Tämä tekeekin heistä myös tahattomia venäjä propagandan levittäjiä, joka on sinällään varsin harmillista, koska he ovat se taho, jota suuri yleisö seuraa.
Siteerasin MPKK:n apulaissotilasprofessori Juha Kukkolaa, en Käihköä.
Venäjä on yön aikana iskenyt Kiovaan ja muihin ukrainalaiskaupunkeihin laajalla ohjus- ja lennokki-iskulla, kertoo Kyiv Independent -lehti. Sen mukaan Venäjä käyttää raskaita pommikoneita, ja ilmahälytyksiä on annettu kaukanakin etulinjasta.
Viisi Tupolev Tu-95 -pommikonetta on noussut ilmaan Murmanskin alueella olevalta lentokentältä yöllä. Sen mukaan yön aikana Kiovaa ja muita kaupunkeja ovat uhanneet myös parvet Shaheed-mallisia lennokkeja.
Puola on ollut myös valppaana: koneet ilmassa.
Viisi Tupolev Tu-95 -pommikonetta on noussut ilmaan Murmanskin alueella olevalta lentokentältä yöllä. Sen mukaan yön aikana Kiovaa ja muita kaupunkeja ovat uhanneet myös parvet Shaheed-mallisia lennokkeja.
Puola on ollut myös valppaana: koneet ilmassa.
pitkäpyssy
Kapteeni
Näyttäisi olevan sama konsepti kuin strategisten pommittajien tuhoamisessa. Laatikko, josta kattokansi aukeaa ja dronet pääsevät nousemaan matkaan. Alustana vain kuorma-auton sijasta vene. Kuitudronella jos ollaan liikkeellä pitää satama suojata EV:llä todella kauas, jotta siitä olisi mitään hyötyä. Ja ehkä satelliittiyhteydellä emoveneessä sekään ei auttaisi. Latenssia tulee tosin ohjaukseen, mutta kiinteään maaliin kuten rakennukseen tai öljysäiliöön osunee silti. Kuitua kun voi olla monta kymmentä kilometriä.
Puolan saattaa ottaa ratkaisijan paikan ja toimia esitaistelijana.
Sitten kun lännen koneet Puolan jälkeen uskaltautuivat Ukrainan ylle ensin torjumaan, ja sitten kurittamaan ryssää, alkaa tahti muuttumaan.
Ajankohta alkaa pian olemaan sopiva, eli ei liian aikainen. Talouden ja yhteiskunnan vakauden pitää ensin ottaa pohjakosketus, ja talvi voi olla mielenkiintoinen.
Isoalaviiva
Eversti
Takaisin normiin,vaunujakin vaihteeksi mennyt ihan 
Tiedän, että nykyään nämä ketjut ovat sellaista X-huohotusta, mutta vanhanaikaisena laitan yleisanalyysini. Olkoon niin pitkä, että nälkä ehtii tulla, jos kokonaan lukee.
Ukraina on kyennyt sietämään jatkuvia häiriöitä, vaikka vahinkoja, tuotantokyvyn menetystä ja infrastruktuurin tuhoja on valtavasti. infran tuho on suuri rasite.
Venäjä on pitänyt "suorituskykyä” yllä mobilisaatiolla, sotateollisuuden toiminnalla ja energiatuotoilla
Kasvavat budjettialijäämät, inflaatio, investointien puute, heikentyvä tuottavuus ja riippuvuus energian viennistä ovat Venäjän ongelma. Koko homma on kiikkerällä pohjalla, mutta energian ostajia riittää.
Ukraina taas on riippuvainen länsimaiden apuohjelmista eli aseavusta, lainoista, investoinneista, jälleenrakennusvaroista. Jos tämä jatkuu tai jopa vahvistuu, Ukraina voi saada kriittisen puskurin.
Mietitään ensin Ukrainaa. Joissakin sektoreissa Ukraina on kyennyt uudelleenorganisoimaan tuotantoketjuja, hyödyntämään paikallisia osaajia ja myös elpymään paikallisesti. Siinä näkyy tulevaisuusmerkkejä. Ukraina on pystynyt kasvattamaan BKT:tään sodan oloissa (esim. vuoden 2024 aikana!)
Mitä paremmin hallinto pystyy ylläpitämään oikeusvaltiota, torjumaan korruptiota ja houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia, sitä parempi lähtökohta pitkän aikavälin elpymiselle. Maan fyysinen korjaaminen jo vaatii valtavia resursseja.
Budjettialijäämät ja rahoitustarpeet Ukrainalla silti on. Työvoimapula ja ihmispääoman menetys on hurja. Mobilisoidut, evakuoidut, kuolleet ja pakoon lähteneet vähentävät kaikki työvoimaa. Paljon osaamista on menetetty sodassa.
Riippuvuus ulkopuolisesta tuesta on pelottavin muuttuja. Jos länsimaiden tuki heikkenisi poliittisista syistä, Ukraina joutuisi kriisiin.
Paras arvio: Jos kansainvälinen tuki jatkuu, Ukraina kykenee säilyttämään taistelukykynsä ja palauttamaan osan talousrakenteistaan vuosina 2025–2026. Vuoteen 2026 mennessä Ukraina voi olla “hätätilassa, mutta toiminnassa” eli osittain tuetussa sodankäynnissä, jolla on rajoitettu kapasiteetti, mutta joka ei vielä romahda. Se ei välttämättä pysty suorittamaan suurhyökkäyksiä joka suunnassa, mutta pystyy ylläpitämään rintamalinjoja, panostamaan paikallisiin vastahyökkäyksiin, selektiivisiin operaatioihin).
Tutkitaan sitten Venäjää. Sillä on öljy-, kaasu-, mineraali- ja metsävaroja, jotka koko ajan toimivat rahoituslähteenä. Venäjä kykenee tekemään ratkaisuja keskitetysti, esimerkiksi priorisoimaan sotatalouden kustannuksella muusta tuotannosta. Mobilisointikykyä tuntuu kaikesta huolimatta olevan ja uudelleenjärjestelyin se myös pärjää.
Tietenkin saatavilla oleva reservi vähenee ja demografinen kestävyys horjuu. Erityisesti miesikäluokissa on sielläkin rajalliset marginaalit. Se on muuttanut taktiikoita jo pitkän aikaa pienempien osastojen paikallisiin hyökkäyksiin.
Venäjän talous on pohjimmiltaan erittäin haavoittuva: on inflaatiota, investointipulan pahenemista ja julkisen talouden rasitteita. Pitkällä aikavälillä ulkomaiset sijoitukset, teknologia, komponenttien saatavuus ja kansainväliset liikesuhteet kärsivät ja ovat kärsineet. Sosiaaliset menot, korvausjärjestelyt ja infrastruktuurin ylläpito kuormittavat budjetteja.
Paras arvio: Venäjä voi pitää nykyisen kaltaista sodankäyntikykyään ainakin vuoteen 2026 asti, jos tappiot pysyvät suunnilleen nykyisinä ja talous pystyy tukea sotatoimia tehokkaasti. Analyytikot arvioivat, että Venäjä voi kestää tappioita vuoden 2026 tai jopa 2027 asti nykyisellä vauhdilla.
Äkillinen muuttuja voi tulla teknologian puolelta tai poliittisen mullistuksen vuoksi tai mistä hyvänsä muusta syystä, vaikka luonnonkatastrofista. Ennustaminen on aina vaikeata. Erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.
Ukraina on kyennyt sietämään jatkuvia häiriöitä, vaikka vahinkoja, tuotantokyvyn menetystä ja infrastruktuurin tuhoja on valtavasti. infran tuho on suuri rasite.
Venäjä on pitänyt "suorituskykyä” yllä mobilisaatiolla, sotateollisuuden toiminnalla ja energiatuotoilla
Kasvavat budjettialijäämät, inflaatio, investointien puute, heikentyvä tuottavuus ja riippuvuus energian viennistä ovat Venäjän ongelma. Koko homma on kiikkerällä pohjalla, mutta energian ostajia riittää.
Ukraina taas on riippuvainen länsimaiden apuohjelmista eli aseavusta, lainoista, investoinneista, jälleenrakennusvaroista. Jos tämä jatkuu tai jopa vahvistuu, Ukraina voi saada kriittisen puskurin.
Mietitään ensin Ukrainaa. Joissakin sektoreissa Ukraina on kyennyt uudelleenorganisoimaan tuotantoketjuja, hyödyntämään paikallisia osaajia ja myös elpymään paikallisesti. Siinä näkyy tulevaisuusmerkkejä. Ukraina on pystynyt kasvattamaan BKT:tään sodan oloissa (esim. vuoden 2024 aikana!)
Mitä paremmin hallinto pystyy ylläpitämään oikeusvaltiota, torjumaan korruptiota ja houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia, sitä parempi lähtökohta pitkän aikavälin elpymiselle. Maan fyysinen korjaaminen jo vaatii valtavia resursseja.
Budjettialijäämät ja rahoitustarpeet Ukrainalla silti on. Työvoimapula ja ihmispääoman menetys on hurja. Mobilisoidut, evakuoidut, kuolleet ja pakoon lähteneet vähentävät kaikki työvoimaa. Paljon osaamista on menetetty sodassa.
Riippuvuus ulkopuolisesta tuesta on pelottavin muuttuja. Jos länsimaiden tuki heikkenisi poliittisista syistä, Ukraina joutuisi kriisiin.
Paras arvio: Jos kansainvälinen tuki jatkuu, Ukraina kykenee säilyttämään taistelukykynsä ja palauttamaan osan talousrakenteistaan vuosina 2025–2026. Vuoteen 2026 mennessä Ukraina voi olla “hätätilassa, mutta toiminnassa” eli osittain tuetussa sodankäynnissä, jolla on rajoitettu kapasiteetti, mutta joka ei vielä romahda. Se ei välttämättä pysty suorittamaan suurhyökkäyksiä joka suunnassa, mutta pystyy ylläpitämään rintamalinjoja, panostamaan paikallisiin vastahyökkäyksiin, selektiivisiin operaatioihin).
Tutkitaan sitten Venäjää. Sillä on öljy-, kaasu-, mineraali- ja metsävaroja, jotka koko ajan toimivat rahoituslähteenä. Venäjä kykenee tekemään ratkaisuja keskitetysti, esimerkiksi priorisoimaan sotatalouden kustannuksella muusta tuotannosta. Mobilisointikykyä tuntuu kaikesta huolimatta olevan ja uudelleenjärjestelyin se myös pärjää.
Tietenkin saatavilla oleva reservi vähenee ja demografinen kestävyys horjuu. Erityisesti miesikäluokissa on sielläkin rajalliset marginaalit. Se on muuttanut taktiikoita jo pitkän aikaa pienempien osastojen paikallisiin hyökkäyksiin.
Venäjän talous on pohjimmiltaan erittäin haavoittuva: on inflaatiota, investointipulan pahenemista ja julkisen talouden rasitteita. Pitkällä aikavälillä ulkomaiset sijoitukset, teknologia, komponenttien saatavuus ja kansainväliset liikesuhteet kärsivät ja ovat kärsineet. Sosiaaliset menot, korvausjärjestelyt ja infrastruktuurin ylläpito kuormittavat budjetteja.
Paras arvio: Venäjä voi pitää nykyisen kaltaista sodankäyntikykyään ainakin vuoteen 2026 asti, jos tappiot pysyvät suunnilleen nykyisinä ja talous pystyy tukea sotatoimia tehokkaasti. Analyytikot arvioivat, että Venäjä voi kestää tappioita vuoden 2026 tai jopa 2027 asti nykyisellä vauhdilla.
Äkillinen muuttuja voi tulla teknologian puolelta tai poliittisen mullistuksen vuoksi tai mistä hyvänsä muusta syystä, vaikka luonnonkatastrofista. Ennustaminen on aina vaikeata. Erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.
Isoalaviiva
Eversti
Osu silmään tuollainen Magyar-raportti.
Ihan mielenkiintoisia tilastoja.
Ihan mielenkiintoisia tilastoja.
Lahtinen
Majuri
Ehkä en kirjoittanut tarpeeksi selkeästi, mutta tarkoitukseni oli kritisoida näitä suomalaisia asiantuntijoita yleisellä tasolla, oli sitten kyse Käihköstä tai Kukkolasta. Siksi arvosta suuresti Pekka Toveria, joka ei muistaakseni ole missään haastattelussa julistanut Ukrainan varmaa häviötä tässä sodassa. Lisäksi voisin kuvitella, että Toveri on sen verran kokenut, että hän osaa tarvittaessa myöntää olleensa väärässä. Mutta toisaalta, en muista ihan heti tilannetta, milloin hän olisi ollut väärässä.