Ukrainan konflikti/sota

Tvälups

Ylipäällikkö
Tämä viestiketju alkaa Ukrainan sisäisistä levottomuuksista, Maidanin tapahtumista, Krimin sekä Itä-Ukrainan valtauksella.

Helmikuussa 2022 alkanut täysi sota alkaa noin sivulta 2397.


----------------------

1.12.2013 klo 15:03
Poliisin rivit yritetään murtaa traktoreilla Ukrainassa
Mielenosoituksiin osallistuu arviolta sadasta viiteensataantuhatta ihmistä.

Mielenosoittajien joukko yrittää murtaa poliisin rivejä Kiovan suurmielenosoituksissa traktoreiden avulla. Traktorit ovat käytössä lähellä presidentin kansliaa kaupungin keskustassa. Poliisi on vastannut yrityksiin kyynelkaasulla. Loukkaantuneista ei ole toistaiseksi tietoa.

Mielenosoituksiin osallistuu arviolta sadasta viiteen sataantuhatta ihmistä. Mielenosoittajat laulavat maan kansallislaulua ja huutavat iskulauseena: "Ukraina on Eurooppaa" ja "Vallankumous".

Ukrainan oppositio vaatii yli viikon jatkuneissa mielenosoituksissa hallitusta ja presidentti Viktor Janukovichia eroamaan. Oppositio on osoittanut mieltään hallitusta vastaan, kun hallitus hylkäsi vapaakauppa- ja yhteistyösopimuksen EU:n kanssa. Sopimus oli määrä allekirjoittaa viime perjantaina.

Lähteet:
Reuters
 
Last edited by a moderator:
2.12.2013 klo 20:11
Ukrainan pääministeri: Oppositio yrittää vallankaappausta
Ukrainan presidentti Viktor Janukovitš vetosi rauhanomaisten protestien puolesta, ja pyysi sekä mielenosoittajia että poliiseja noudattamaan maan lakeja.

Mielenosoittajat saartoivat hallitusrakennuksen Kiovan keskustassa 2. joulukuuta. Kuva: Sergei Dolzhenko / EPA
Mistä on kyse?
  • Euromieliset ukrainalaiset raivostuivat EU:n vapaakauppasopimuksen hylkäämisestä.
  • Viikonlopun mielenosoitukset keräsivät satoja tuhansia ihmisiä Kiovaan.
  • Kyseessä ovat suurimmat protestit sitten "Oranssin vallankumouksen" vuonna 2004.
  • Oppositio yrittää tiistaina kaataa hallituksen luottamusäänestyksessä.
Ukrainan pääministeri Mykola Azarov sanoi länsimaiden suurlähettiläiden illallisella maanantaina, että maata ravistelevat massamielenosoitukset muistuttavat vallankaappausta.

Uutistoimisto Itar-Tassille Azarov kommentoi tilanteen olevan täysin hallitsematon Kiovassa ja muissa kaupungeissa esiintyvien massaprotestien takia. Hänen mukaansa oppositio yrittää vallankaappausta.

Aiemmin Azarov totesi uutistoimisto Interfaxille, että poliittisella oppositiolla on harhakuvitelmia, että se pystyisi syöksemään vallasta Ukrainan nykyhallinnon.

Hallituksen eroa vaativat mielenosoittajat ovat tukkineet pääsyn hallintorakennuksiin Kiovassa maanantaina.

Ukrainan oppositio puolestaan puuhaa Ukrainan parlamenttiin hallituksen luottamusäänestystä tiistaiksi. Epäselvää on, saisiko oppositio kasaan tarvittavat äänet Azarovin hallituksen kaatamiseksi. Oppositiolla on kasassa 170 ääntä, ja hallituksen kaatamiseen tarvitaan 226 ääntä 450:stä. Oppositio julisti Ukrainaan maanantaina myös yleislakon.

Viikonlopun massaprotesteissa puhkesi väkivaltaisuuksia poliisin ja EU-myönteisten mielenosoittajien välille. Poliisi yritti hajottaa sunnuntaina protesteja tainnutuskranaattein ja savupommeihin. Mielenosoittajat puolestaan heittelivät poliiseja kivin ja polttopulloin. Ainakin 165 poliisin ja mielenosoittajan kerrotaan loukkaantuneen yhteenotoissa.

Presidentti katumapäälle EU-sopimuksesta
Ukrainan presidentti Viktor Janukovitš puolestaan vetosi maanantaina rauhanomaisten protestien puolesta. Presidentti pyysi sekä mielenosoittajia että poliisia noudattamaan lakia. Tämä on ensimmäinen kerta, kun presidentti kommentoi levottomuuksia, jotka saivat alkunsa hänen hylättyään puolitoista viikkoa sitten EU-vapaakauppasopimuksen.

- Mikä tahansa huono rauha on parempi kuin hyvä sota, Janukovitšin kerrotaan sanoneen tv-haastattelussa presidentin nettisivujen mukaan. Presidentin mukaan kaikkien on noudatettava lakia.

Näyttää siltä, että Janukovitš on tullut katumapäälle. EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso kertoo tiedotteessaan, että Janukovitš soitti hänelle maanantaina, ja pyysi mahdollisuutta lähettää delegaation neuvottelemaan joistakin vapaakauppasopimuksen yksityiskohdista. Barroso sanoo suostuneensa tähän, mutta ei paljasta millloin tapaaminen toteutuu.

Massamielenosoituksista huolimatta Janukovitš kertoi matkustavansa Kiinaan viralliselle valtiovierailulle.

Putin levottomuuksista: Pogromi ei vallankumous
Ukrainan läheisen liittolaisen Venäjän presidentti Vladimir Putin on myös ottanut kantaa naapurimaan levottomuuksiin. Putin kuvaili protesteja "pogromiksi ei vallankumoukseksi" Armenian vierailullaan. Pogromiksi kutsutaan Venäjän juutalaisiin kohdistunutta joukkoväkivaltaa ja vainoa 1800- ja 1900-luvuilla.

Putin piti mielenosoituksia yrityksenä kaataa Ukrainan lailliset hallitsijat, ja niiden takana ovat maan ulkopuoliset toimijat.

Lähteet:
AFP, AP, Reuters, Itar-Tass
 
Ukrainan levottomuudet: He ovat tilanteen keskeiset hahmot
Julkaistu: 3.12.2013 9:24, päivitetty: 3.12.2013 10:02
Ukrainan parlamentti äänestää tänään hallituksen luottamuksesta.

Hallituksen vastaiset mielenosoitukset jatkuivat koko yön Ukrainassa.
Mielenosoittajat vaativat Ukrainan presidentin Viktor Janukovitšin eroa.

He ovat vihaisia presidentin täyskäännöksestä Ukrainan valtion EU-suhteissa. Presidentti on yrittänyt lähentää Ukrainaa Venäjään.

Ukrainassa on tarkoitus äänestää tänään hallituksen luottamuksesta.

Kiovassa ihmiset kokoontuivat maanantai-iltana itsenäisyyden aukiolle ja aukiota ympäröiville kaduille.

Osa mielenosoittajista tunkeutui presidentin palatsiin ja osa kaupungin taloon.

Nämä ovat tilanteen näkyvimmät hahmot

Ukrainan hallitusta vastaan nousseissa mielenosoituksissa näkyvin rooli on samoilla henkilöillä, jotka olivat pääosissa myös vuoden 2004 oranssissa vallankumouksessa.

Vuonna 2004 oli kyse siitä, että Ukrainan Venäjä-mielisen hallinnon syytettiin peukaloineen 31. lokakuuta pidettyjen presidentinvaalien tulosta estääkseen opposition ehdokkaan Viktor Jushtshenkon voiton. Kansa nousi barrikadeille oranssit liput ja liinat hulmuten ja pakotti hallinnon taipumaan uusintavaaleihin.

Tuolloin oli pelissä Ukrainan poliittinen suunta Euroopassa, ja nyt on kyse pitkälti samasta asiasta. Seuraavassa vuosien 2004 ja 2013 keskeisiä henkilöitä.


Viktor Janukovitsh


KUVA: Andrei Mosienko

Venäjä-mielinen pääministeri julistettiin aluksi presidentiksi vuoden 2004 vilpillisissä vaaleissa, mutta hävisi uusinnan Viktor Justshenkolle. Nousi uudelleen pääministeriksi 2006 ja presidentiksi vuonna 2010. Meneillään oleva kriisi on seurausta Janukovitshin päätöksestä olla allekirjoittamatta Ukrainan ja EU:n kauppa- ja yhteistyösopimusta ja hakea sen sijaan tiiviimpää yhteyttä Venäjään.


Vladimir Putin

KUVA: © Reuters Photographer / Reuters

Venäjän presidenttinä vuonna 2004 tuki avoimesti Janukovitshia. Nyt Putin hääri taustalla ja painosti Ukrainaa hylkäämään lähentymisen EU:hun.


Julia Tymoshenko

KUVA: VASILY FEDOSENKO

Entinen pääministeri ja oranssin vallankumouksen keulahahmo hävisi niukasti presidentinvaalit Janukovitshille 2010. Istuu vankilassa tuomiota, jonka sai vallan väärinkäytöstä 2011. Tuomiota pidetään lännessä poliittisena, ja Tymoshenkon kohtalo on noussut keskeiseksi poliittiseksi pelinappulaksi, kun hänen vapauttamistaan on vaadittu osana Ukrainan lähentymistä EU:hun.


Klitshkon veljekset

KUVA: © Reuters Photographer / Reuters

Nyrkkeilyn raskaan sarjan valtiaiksi nousseet kansallissankarit


Ruslana

KUVA: © Reuters Photographer / Reuters

Ukrainan vuoden 2004 euroviisuvoittaja Ruslana Lyzhytshko on myös toista kertaa mukana kaatamassa Janukovitshia. Yhdeksän vuotta sitten Ruslana oli hallitseva viisuvoittaja, kun hän tuki Justshenkoa. Nyt poptähti on luonut hallituksen vastaista henkeä esiintymisillään ja vaatinut Janukovitshin eroa opposition mielenosoituksissa.


Puolalaiset

KUVA: © Reuters Photographer / Reuters

Ukrainan naapurimaan entinen presidentti Lech Walesa tuki henkilökohtaisesti Justshenkoa vuonna 2004. Puolan entinen pääministeri Jaroslaw Kaczynski puolestaan on ollut mukana tuoreissa mielenosoituksissa opposition tukena. Puola tukee Ukrainan integraatiota Euroopan unioniin.
IS
 
FEMEN

yEKKBNueTZ.jpg
 
Suomalainen Ukrainassa:
"Näin ei voi montaa päivää jatkua"
Tiistai 3.12.2013 klo 18.00

Suomalaismies saapui eilen takaisin Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan, joka on kokenut muutamassa viikossa dramaattisen muutoksen.


Opposition barrikaadeja pääaukiolla.

Sianpää roikkui kadun varrella.

LUE MYÖS
Asiantuntija vastaa: Voiko Ukraina allekirjoittaa vielä EU-sopimuksen?

Ukraina ajautui poliittiseen kriisin: "Tilanne nyt paljon dramaattisempi ja rumempi"

Valtiotieteentohtori Timo Hellenberg on asunut Ukrainassa jo pari vuotta. Hän palasi maahan eilen muutaman viikon reissulta Suomesta vain havaitakseen, että ilmapiiri Ukrainassa on muuttunut täysin.

- Tämä on aivan häkellyttävää. Kahdessa viikossa on tapahtunut melkoinen muutos aiemmin järjestäytyneessä yhteiskunnassa, Hellenberg ihmettelee.

Mies kertoo puhelimitse käyneensä juuri Kiovassa parlamentin edessä katsomassa kansan rakentamia barrikadeja. Parlamenttirakennuksen eteen oli juuri ripustettu karvalakilla somistettu sianpää.

Vauras pääkaupunki on muuttunut muutamissa päivissä tunnistamattomaksi.

- Katukuva näyttää autiolta, täällä on kuin sodan jäljiltä.

Hellenberg muistuttaa, että yhteiskunta on ollut aikaisemmin Ukrainassa hyvin järjestelmällinen ja myös kontrolloitu. Nyt pankkeja on suljettu, autot eivät pääse liikkumaan kaduilla eivätkä ihmiset mene töihin. Yhteiskunnan perustoiminnot alkavat jo muutamassa päivässä rappeutua, ja ryöstely voi lisääntyä.

- Näin ei voi montaa päivää jatkua, Hellenberg sanoo.

"Voi tulla pahaa jälkeä"

Mielenosoittajat vaativat presidentin eroa, koska tämä perui viimetingassa EU:n ja Ukrainan välisen yhteistyösopimuksen, joka oli määrä allekirjoittaa viime perjantaina.

Presidentti Viktor Janukovitsh on ilmoittanut ykskantaan, että on turhaa edes keskustella hallituksen erosta. Viimeisimpien tietojen mukaan Janukovitsh pakeni tiistaina maan kaoottista tilannetta Kiinaan valtiovierailulle.

Hellenberg kummastelee erikoisjoukkojen tuomista maakunnista Kiovaan valvomaan mielenosoituksia, mikä voi aiheuttaa hänen mukaansa "pahaakin jälkeä". Jo viime perjantain ja lauantain välisenä yönä mellakkapoliisit ottivat väkivaltaisesti yhteen rauhanomaisten mielenosoittajien kanssa.

Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Arkady Moshes ihmettelee poliisin toimia ja sitä, mikä rooli presidentillä on viime viikonlopun väkivaltaisuuksiin.

- Jos presidentti ei tiennyt poliisin väkivaltaisuuksista, hänellä ei ole tällä hetkellä kontrollia maan tilanteeseen. Toisaalta jos presidentti tiesi poliisin toimista, ja hän ei ole vieläkään ottanut poliittista vastuuta siitä, voi presidentti menettää pian myös poliisien luottamuksen, Moshes arvio.

Kansa toiveikkaana

Hellenbergin mukaan tunnelma on tällä hetkellä maan pääkaupungissa Kiovassa kaikesta draamasta huolimatta toiveikas.

- Ihmiset huutavat kaduilla 'mafia alas' sekä iskulauseita Euroopan Unionista, he laulavat myös kansallislaulua. Putinista tehdään pilaa, ja tunnelma vaikuttaa toiveikkaalta ja vapautuneelta.

Nähtäväksi jää, antaako maan johto rauhanomaisten mielenosoitusten jatkua. Pattitilanne ei voi kuitenkaan jatkua enää pitkään, kansa odottaa presidentiltä päätöksiä. Protestoijat ovat uhanneet hallitusta jo yleislakolla.

- Kansa on viimein päättänyt, että nyt saa loppua, Hellenberg sanoo.
 
On tietysti aika tarkoituksenhakuista puhua kansasta, kun kyseessä on todellisuudessa osa kansasta. Tulliliittoa Venäjän kanssa kannattava osa ja toisaalta EU-lähentymistä kannattava osa ovat lähes samankokoisia. Ja se, että vallassa on nykyisin sekä ns. venäjämielinen presidentti, että hallitus, kertoo suurimman osan äänestäjistä kokevan tärkeäksi varjella suhteita tärkeimmän naapurin kanssa. Maahan on varsin kahtiajakautunut länsimielisten ja venäjämielisten välillä, kuten kävi selväksi jo 2004. Kiova sattuu kuulumaan länsimielisten vyöhykkeeseen, mutta olisi tietysti väärin, jos yhden kaupungin kapinoiva väestö ohjaisi koko maan politiikkaa.
ukraine3.gif
 
Tuomioja: Ukraina pelasi EU:ta ja Venäjää toisiaan vastaan
Tiistai 3.12.2013 klo 21.04

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp) kertoo Iltalehdelle olevansa huolestunut Ukrainan kiristyneestä ilmapiiristä ja väkivaltaisista yhteenotoista.


Erkki Tuomiojan mielestä Ukrainalle EU-sopimuksen teosta muodostui eräänlainen kaupankäynnin väline. (JOHN PALMEN)
LISÄÄ AIHEESTA
Suomalainen Ukrainassa: "Näin ei voi montaa päivää jatkua"

LUE MYÖS
Asiantuntija vastaa: Voiko Ukraina allekirjoittaa vielä EU-sopimuksen?

Ukraina ajautui poliittiseen kriisin: "Tilanne nyt paljon dramaattisempi ja rumempi"

Ukrainan pääministeri pyysi mielenosoittajilta anteeksi

Kanerva matkustaa Kiovaan: "Siellä on äärijännittynyt tilanne"

Ukrainan kansa on raivostunut presidentti Viktor Janukovitshin viime viikkoisesta päätöksestä jättää EU:n ja Ukrainan yhteinen vapaakauppa- ja assosiaatiosopimus allekirjoittamatta. Sopimuksella Ukraina olisi lähentänyt suhteitaan EU:n kanssa.

Sopimuksen pöydälle jättäminen on kiristänyt tunnelman Ukrainassa räjähdyspisteeseen. Sadat tuhannet ihmiset vaativatJanukovitshin eroa ja osoittavat mieltään kaduilla. Viime viikonloppuna protestit kääntyivät väkivaltaisiksi, kun poliisi käytti voimakeinoja mielenosoittajia vastaan.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi iltalehdelle, että poliittinen ilmapiiri Ukrainassa on tällä hetkellä erittäin jännittynyt.

- Isommankin väkivallan mahdollisuus ja uhka leijuu ilmassa, Tuomioja myöntää.

- Se väkivalta, mitä on nähty, ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää. Siihen syyllistyneet on oikeusvaltion periaatteiden mukaan saatettava vastuuseen.

Tuomiojan kertoo huomanneensa tänään uutisen, jonka mukaan Ukrainan pääministeri olisi pyytänyt anteeksi turvallisuusjoukkojen liiallista väkivaltaista käyttäytymistä.

- Jos tämä pitää paikkaansa ja on aitoa, niin se on tietysti hyvä merkki. Täytyy valitettavasti ottaa huomioon se mahdollisuus, että tuollaisessa tilanteessa, jossa sadattuhannet ihmiset ovat liikkeellä, voi olla pieniä joukkoja, jotka puolin ja toisin tahallisesti hakevat väkivaltaisia yhteenottoja provokaation kautta, Tuomioja muistuttaa.

Tavoite on saada sopimus tehtyä

Tuomiojan mukaan vapaakauppa- ja assosiaatiosopimukseen sitoutuminen tarkoittaa sitä, että Ukrainalta täytyy täyttää sopimuksen vaatimat edellytykset. Niitä ovat muun muassa uskottava sitoutuminen demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä oikeusvaltion periaatteisiin ja arvoihin. Kysymys on Ukrainan poliittisesta linjasta ja tulevaisuudesta.

- Se on asia, jonka pitäisi ratketa demokraattisessa järjestyksessä. Ukrainan johto on ilmoittanut, että haluaa kyllä tämän EU-sopimuksen allekirjoittaa, mutta ei ole vielä siihen ollut valmis.

- Sen vuoksi Vilnassa myöskin todettiin, että neuvoteltu sopimus on pöydällä ja tavoite on palata siihen. Ja siihen halutaankin palata eikä se ole millään lailla rauennut, Tuomioja korostaa.

Tuomiojan mukaan se, miten sopimuksen kanssa käy, riippuu nyt ennen kaikkea Ukrainan valinnoista ja niistä toimenpiteistä, millä Ukraina haluaa sitoutumistaan osoittaa.

Ukraina pelasi peliä

Syyksi sopimuksen pöydälle jättämiseen Ukraina ilmoitti myöhemmin Venäjän painostuksen.

Ukrainan pääministeri Mykola Azarov on kertonut Venäjän ehdottaneen, että Ukraina jättäisi EU-sopimuksen allekirjoittamatta ja aloittaisi ennemmin neuvottelut Venäjän kanssa. Venäjä haluaisi jo ennestään Venäjästä hyvin riippuvaisen Ukrainan mukaan omaan Euraasialaiseen tulliliittoonsa.

Sopimuksen allekirjoittamisesta näytti Tuomiojan mielestä loppuvaiheessa muodostuneen Ukrainalle kaupankäynnin väline. Ukrainan talous on täysin kuralla, joten vaakakupissa painoi taloudellisen hyödyn tavoittelu.

- Ukraina halusi ikään kuin pelata Venäjää ja EU:ta toisiaan vastaan. Että kumpi lupaa enemmän taloudellisia etuja.

Tuomioja katsoo, että juuri Ukrainan presidentti Janukovitshilla on ollut keskeinen rooli apu- ja tukilupausten kalastelussa.


Kiovaan on tänäänkin kokoontunut tuhansia mielenosoittajia, jotka vaativat presidentti Viktor Janukovitshin eroa. (EPA)
Vanhentunut näkemys etupiireistä

Tuomiojan mukaan Venäjän painostuksen taustalla on väärä ja vanhentunut näkemys siitä, että asiassa olisi kysymys jonkinlaisesta etupiirijaosta. Tuomioja sanoo, ettei EU:lla ole minkäänlaisia etupiiripyrkimyksiä.

- Ei EU:lla ole mitään intressejä sellaisiin suhteisiin näiden itäisten naapureiden kanssa, jotka edellyttäisi sitä, että heillä olisi huonoja välejä muiden naapureiden kanssa. Haluamme vapaita, menestyviä naapureita, joilla ei ole ongelmia muidenkaan kanssa.

Ukrainan allekirjoittamatta jättämä vapaakauppa- ja assosiaatiosopimus ei ole Tuomiojan mukaan kenenkään kolmannen osapuolen - tässä tapauksessa Venäjän - etujen vastainen. Ukrainan menestys tarkoittaisi myös Venäjälle kauppapoliittista ja taloudellistakin etua.

- Tällainen nollasummapeli, josta valitettavasti tuntuu olevan joiden näkemyksien mukaan kysymys, on vanhentunutta.

EU ei ole pakottamassa kumppanimaita mihinkään sopimuksiin.

- Se on heidän oma vapaa valintansa. Takana ei ole minkäänlaista poliittista, taloudellista tai muunlaista painostusta.

Huomenna Ukrainaan

Tuomioja osallistuu huomenna Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa pidettävään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin vuosittaiseen ministerikokoukseen. Hän kertoo, että kokouksella on oma agendansa, mutta Ukrainan tämän hetkinen tilanne nousee varmasti esiin ETYJin arvojen pohjalta.

- Mutta jos on mahdollista niin pyrin siellä kokouksen liepeillä tapaamaan erilaisia ukrainalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajia. Koska tilanne on mikä on, en pysty etukäteen sanomaan mitään varmaa, Tuomioja sanoo.
 
Ymmärtääkö joku millään tavalla EU:n paisutusvimmaa mm. Turkin ja Ukrainan suuntaan? Ovatko syyt taloudellisia vai poliittisia vai molempia? Minä en poloinen edes oikein tajua, mitä varten nuo ihmiset nyt ovat kaduilla?

Ukrainan talousluvuilla ja rakenteilla: tervetuloa vaan kisaamaan Euroopan sisäisille markkinoille, toki vapaa liikkuvuus tuo mannaa ja suffeleita. Ja vastavuoroisesti EU saisi todella takaperoisen ja korruptoituneen liitännäisen hoteisiinsa, siitä kannattaa vaikka tapella ihan verissä päin. Mutta ei taida nyt kaduilla vellova popula tietää, mitä haluaa, luulen.

Tuon femenin kannanoton toki ymmärrän ja kun tyttöä pissittää, niin että oikein pitää tiroliksesta vähän nipistää, jotta suihku osuu kadulle eikä kintuille, siinä on sanomaa.
 
Oletettavasti noilla diileillä helpotetaan eurooppalaisten tuotteiden pääsyä noihin maihin.
 
4.12.2013 klo 21:09
Kolme presidenttiä tukee Ukrainan mielenosoittajia
– Osoitamme solidaarisuutta satojentuhansien nuorten ukrainalaisten rauhanomaisille siviilitoimille, sanotaan presidenttien yhteislausumassa.

Kuva: Sergei Dolzhenko / EPA
Kolme Ukrainan aiempaa presidenttiä on rientänyt yhteisrintamassa euromielisten protestoijien tueksi. Jokseenkin yllättävässä käänteessä presidentit Leonid Kravtšuk, Leonid Kutšma ja Viktor Juštšenko asettuvat istuvaa presidenttiä Viktor Janukovitšia vastaan kiistassa vapaakauppasopimuksesta.

– Osoitamme solidaarisuutta satojentuhansien nuorten ukrainalaisten rauhanomaisille siviilitoimille, sanotaan presidenttien yhteislausumassa.

– Ensimmäistä kertaa Ukrainan kansa on jalkaantunut kaduille epäpoliittisin vaatimuksin, joilla on ennennäkemättömän laaja tuki.

Lausunto lisää presidentti Janukovitšiin ja hänen hallitukseensa kohdistuvaa painetta. Janukovitšin päätös hylätä vapaakauppasopimus EU:n kanssa on aiheuttanut Ukrainan suurimmat mielenosoitukset sitten oranssin vallankumouksen vuonna 2004.

Tuhannet mielenosoittajat ovat pitäneet viikonvaihteesta lähtien leiriä pääkaupunki Kiovan keskustassa. Hallitus kuitenkin selvisi tiistaina luottamusäänestyksestä parlamentissa.
 
8.12.2013 klo 20:05
Kiovassa mielenosoittajilla "miljoonamarssi" - Leniniltä katkaistiin pää
Ukrainassa V.I. Leninin patsas joutui opposition mielenosoittajien vihan kohteeksi. Kiovassa on liikkeellä yli puoli miljoonaa ihmistä.

Mielenosoittaja moukaroi kaadettua Lenin-patsasta Kiovassa 8. joulukuuta. Kuva: Sergey Dolzhenko / EPA
Ukrainassa oppositio osoittaa voimaansa valtavilla mielenosoituksilla. Presidentti Viktor Janukovitshia vastustava oppositio kutsuu pääkaupungin Kiovan mielenosoitusta "miljoonamarssiksi". Uutistoimisto AP:n kirjeenvaihtajat arvioivat, että kaupungin keskustaan on ahtautunut selvästi yli puoli miljoonaa ihmistä.

Mielenosoittajat ovat eristäneet hallituksen virastorakennuksia barrikadeilla, autoilla ja pystyttämällä telttaleirejä niiden ympärille.

Mielenosoituksia on muissakin Ukrainan kaupungeissa. Mielenosoitusaalto on yhtä suuri kuin vuosina 2004 - 5, jolloin ns. oranssissa vallankumouksessa oppositio onnistui saamaan uudet presidentinvaalit, koska edellisten tulosta pidettiin vääristeltynä.

Kiovan keskustasta noin 1,5 kilometrin päässä mielenosoittajat kaatoivat Neuvostoliiton vallankumousjohtajan Vladimir Leninin patsaan ja tuhosivat sen kirveillä katkaisten mm. patsaan pään. Leninin patsas symboloi mielenosoittajien mielestä Moskovan halua sanella Ukrainan politiikkaa.

Ukrainan hallitus ilmoitti sunnuntaina ottavansa käyttöön ankarat otteet. Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU nostaa syytteet eräitä opposition johtajia vastaan. Syytteitä perustellaan Ukrainan rikoslain 109. luvulla, jossa käsitellään väkivaltaista yritystä kaapata valta. Tämän pykälän nojalla voidaan antaa kymmenen vuoden vankeustuomioita.

SBU ei ole kertonut, ketkä joutuvat syytteeseen, mutta kohteiden oletetaan olevan oppositiopoliitikkoja, jotka ovat kannustaneet kansalaisia tukkimaan hallitusrakennuksia ja vaatineet presidentti Janukovitshin eroa.

Mielenosoittajat suuttumuksenaihe on Janukovitshin päätös hylätä EU:n kanssa neuvoteltu kauppasopimus. Oppositioväki haluaa maansa suuntautuvan enemmän Euroopan unionin suuntaan ja vähemmän Venäjän suuntaan.

Ukrainan oppositio saa vahvaa tukea lännestä. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja eräät muut konservatiivipoliitikot ovat ilmoittaneet avoimesti tukevansa entistä nyrkkeilymestaria ja nyt politiikkaan siirtynyttä Vitali Klitshkoa opposition johtoon ja Janukovitshin haastajaksi, kertoo Der Spiegel -lehti.

Lähteet:
AP, Reuters, AFP
 
Mellakkapoliisi ja mielenosoittajat vastakkain Kiovassa
Maanantai 9.12.2013 klo 14.32

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa mellakkapoliisi on asettunut vallatun kaupungintalon ympärille.


Silminnäkijöiden mukaan kaupungintalon lähistöllä on noin 200 mellakkavarusteista poliisia. (AP)
Kaupungintalo on ollut presidentti Viktor Janukovitshia vastustavien mielenosoittajien hallussa.

Poliisi uhkasi jo viime viikolla poistaa mielenosoittajat kaupungintalosta oikeuden määräyksen nojalla. Silminnäkijöiden mukaan kaupungintalon lähistöllä on noin 200 mellakkavarusteista poliisia.

Janukovitshia vastustavat mielenosoitukset ovat jatkuneet tänään. Protestoijat ovat uhanneet saartaa Janukovitshin luksusasunnon, ellei tämä hajota hallitusta 48 tunnin kuluessa.

EU:n ulkoministeri Catherine Ashton matkustaa Ukrainaan huomenna selvittämään kriisiä.

Eilisiin suurmielenosoituksiin kerääntyi satojatuhansia ihmisiä. Illalla joukko protestoijia kaatoi Kiovassa bolshevikkijohtaja Vladimir Leninin patsaan. Poliisi aloitti tänään tapauksesta rikostutkinnan, mutta ketään ei ole toistaiseksi pidätetty.

Mielenosoitukset alkoivat yli kaksi viikkoa sitten, kun Janukovitsh jätti allekirjoittamatta yhteistyösopimuksen EU:n kanssa. Protestit ovat suurimmat sitten vuoden 2004 oranssin vallankumouksen.

STT-AFP-REUTERS
 
9.12.2013 klo 19:15
Turvallisuusjoukot rynnäköivät opposition päämajaan Kiovassa
Poliisi on alkanut hajottaa myös barrikadeja mielenosoittajien valtaamien rakennusten edustalla. Hallitusta vastustavat mielenosoittajat ovat pitäneet hallussaan useita hallintorakennuksia Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa naamioituneet asemiehet ovat rynnäköineet opposition toimistoon. Vankilassa istuvan Julia Timoshenkon Isänmaa-puolueen toimistoon on rynnäköity, kertovat puolueen edustajat.

Puolueen edustajien mukaan naamioituneet ja aseistautuneet joukot ovat rikkoneet ovia ja kiivenneet rakennukseen sisään myös ikkunoista. Myös silminnäkijät vahvistavat tiedot. Puolueen mukaan kyseessä olisivat Berkut-mellakkapoliisit. Sen sijaan Kiovan poliisin tiedottaja kiistää, että niin poliisit kuin Berkut-joukotkaan olisivat rynnäköineet toimistoon.

Joidenkin tietojen mukaan kyseessä olisivat sisäministeriön turvallisuusjoukot, joiden edustajia ei tuoreeltaan tavoitettu kommentoimaan asiaa.

Puolueen edustajan mukaan rynnäkön tehneet henkilöt veivät mukanaan muun muassa tietokoneita.

Samaan aikaan eri puolilla kaupunkia mellakkapoliisit ovat aloittaneet mielenosoittajien rakentamien barrikadien purkamisen. Poliisi on myös häätänyt voimakeinoin mielenosoittajia, jotka ovat estäneet pääsyn hallitusrakennukseen. Varsinaisista yhteenotoista ei kuitenkaan ole tietoa ainakaan toistaiseksi.

Useiden riippumattomien tiedotusvälineiden verkkosivuille ei tällä hetkellä pääse. Tiedotusvälineiden edustajat ovat kertoneet muun muassa Twitterissä, että sivut ovat kaatuneet hakkerihyökkäysten vuoksi.

Hallitusta vastustavat mielenosoittaja ovat pitäneet yli viikon ajan hallussaan useita hallintorakennuksia Kiovassa. Ukrainan yleinen syyttäjä kehottaa verkkosivuillaan mielenosoittajia purkamaan barrikadit ja poistumaan julkisista rakennuksista. Kehotusta uhmaavia odottaa rangaistus, kertoo syyttäjä.

Oikeus on antanut mielenosoittajille maanantaihin saakka aikaa poistua rakennuksesta.

Lähteet:
Reuters, AFP, AP, Yle Uutiset
 
yle 11.12.2013 klo 11:24
Ukrainan mielenosoittajille torjuntavoitto - poliiseille kylmää vettä niskaan
Tilanne Kiovan keskustassa jatkuu kiihkeänä. Ukrainan sisäministerin mukaan poliisi ei kuitenkaan enää yritä väkivalloin karkottaa mielenosoittajia keskusaukiolta.

Mellakkapoliisit suojautuivat bussin taakse mielenosoittajien Kiovan kaupungintalon ikkunoista ruiskuttamalta vedeltä 11. joulukuuta. Kuva: Roman Pilipey / EPA
Kiovassa mieltään osoittavat ukrainalaiset ovat aamun aikana saaneet pienen voiton. Poliisi on joutunut vetäytymään mielenosoitusten keskeiseltä näyttämöltä, Itsenäisyyden aukiolta.

Yhteenotto kiihtyi aamulla, kun mellakkapoliisit yrittivät tunkeutua Kiovan kaupungintaloon, jota noin 200 on miehittänyt jo yli viikon.

Poliisit tunkeutuivat taloa puolustavan mielenosoittajajoukon läpi pamppujen ja kilpien avulla. Mielenosoittajat vastasivat huitomalla poliiseja kepeillä. Useiden mielenosoittajien ja poliisien kerrotaan loukkaantuneen.

Kun poliisit pääsivät kaupungintalon luo, valtaajat suihkuttivat heidän päälleen kylmää vettä. Kiovassa vallitsee pakkassää, joten poliisit joutuivat vetäytymään linja-autoihinsa. Myöhemmin silminnäkijät raportoivat ainakin osan poliiseista vetäytyvän Itsenäisyyden aukiolta.

Ukrainan sisäministeri Vitali Zahartshenko ilmoitti myöhemmin, ettei poliisi enää tee rynnäköitä aukiolle.

- Haluan kaikkien rauhoittuvan. Aukiolle ei enää rynnäköidä. Kukaan ei enää loukkaa oikeuttanne osoittaa mieltä rauhanomaisesti. Älkää kuitenkaan unohtako muiden kansalaisten oikeuksia, Zahartshenko sanoi tiedotteessaan.

Mielenosoittajien määrän kerrotaan Kiovan keskustassa jälleen kasvavan.

Lähteet:
AFP, AP
 
yle 17.12.2013 klo 23:09
Ukrainan oppositio: Janukovitsh möi maan
Ukrainan presidentin Venäjän kanssa tekemät taloussopimukset saavat tylyn vastaanoton Ukrainan oppositiolta. Presidentin vastustajat vaativat uusia vaaleja.

Ukrainan oppositiopuolueet tyrmäävät kovin sanoin presidentti Viktor Janukovitshin Venäjän kanssa tekemät taloussopimukset. Oppositio aikoo estää sopimusten hyväksymisen parlamentissa.

Pian sopimusten tultua julki, Kiovan keskustan Itsenäisyyden aukiolle kokoontui kymmeniä tuhansia mielenosoittajia esittämään vastalauseensa. Paikalla oli myös kolmen oppositiopuolueen johtajat.

- Hän luopui Ukrainan kansallisista eduista, luopui itsenäisyydestä ja mahdollisuudesta saada parempi elämä jokaiselle ukrainalaiselle, jyrisi näkyvimpiin oppositiojohtajiin kuuluva Vitali Klitshko.

Nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestari Klitshko vaati uusia vaaleja ja haastoi Janukovitshin urheilutermein: - Hän on minun henkilökohtainen vastustajani. Haastan hänet kehään!

Toinen opposition kärkihahmo ja entinen talousministeri Arseni Jatsenjuk käytti vanhaa venäläistä sananpartta kuvaamaan Venäjän Ukrainalle antamaa talousapua: - Tiedän, että on olemassa vain yksi paikka, missä on ilmaista juustoa. Se on hiirenloukussa.

Jatsenjuk vakuutti, että opposition kansanedustajat pysäyttävät parlamentin toiminnan ja estävät siten sopimuksia varten laadittavien lakien läpimenon. Ukrainan oppositio on toiminut näin aikaisemminkin.

Presidentti Janukovitsh solmi aiemmin päivällä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa useita sopimuksia, joiden avulla Venäjä antaa Ukrainalle merkittävää talousapua ja lähentää muutenkin maiden välejä.

Myös Yhdysvaltain ulkopoliittinen johto arvostelee sopimuksia. Valkoisen talon mukaan ne eivät vastaa Ukrainan kansan tarpeisiin.

Lähteet:
Reuters, AFP

yle 17.12.2013 klo 18:33
Venäjän ja Ukrainan suhteet tiukentuvat - presidentit sopivat miljardi-investoinneista
Vladimir Putin lupasi Ukrainan valtiolle rahaa 11 miljardia euroa, samalla Ukrainan ostaman kaasun hinta laskee. Sotilaallistakin yhteistyötä valmistellaan.


Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh (vas.) ja Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoittivat maiden välisen yhteistyösopimuksen Moskovassa 17. joulukuuta. Kuva: Juri Kochetkov / EPA
Venäjän ja Ukrainan presidentit ovat solmineet useita yhteistyösopimuksia maiden välillä. Sopimukset koskevat niin kauppaa kuin sotilasyhteistyötäkin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin lupasi talousvaikeuksissa olevalle Ukrainalle laajaa apua. Putin lupasi kollegalleen Viktor Janukovitshille, että Venäjä ostaa noin 11 miljardin euron arvosta Ukrainan valtion joukkovelkakirjoja.

Presidentit solmivat myös suuren energiasopimuksen, jonka myötä Ukrainan Venäjältä ostaman maakaasun hinta laskee kolmanneksella nykyisestä. Venäjän valtiollinen energiayhtiö Gazprom myy jatkossa maakaasua hintaan 268 dollaria tuhannelta kuutiometriltä. Nykyinen hinta on noin 400 dollaria.

Johtajat sopivat myös mm. sovittelumenettelystä kauppaa koskevissa riitatapauksissa, Neuvostoliiton aikaisen kuljetuslentokoneen uudenaikaistamisesta, teollisesta yhteistyöstä sekä sillan rakentamisesta yli Kertshinsalmen, joka erottaa Krimin niemimaan Venäjän mannermaasta itäänpäin.

Presidenttien mukaan Moskovan Kremlissä käydyissä neuvotteluissa ei käsitelty Venäjän toivetta, että Ukraina liittyisi Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin muodostamaan tulliliittoon.

Putin kertoi, että Venäjä on valmis lähentämään maiden sotilaallista yhteistyötä siten, että Venäjän asevoimat hyödyntäisi enemmän Ukrainan puolustuskapasiteettia. Tämä tarkoittaisi mm. varusteiden korjauksia. Maiden puolustusministerit ovat jo valmistelleet asiasta esityksen.

Putin muistutti, että Venäjä on Ukrainan tärkein ulkomaankauppakumppani. Ukrainan ulkomaankaupasta 30 prosenttia käydään Venäjän kanssa. Samaan aikaan Ukraina on vasta Venäjän kuudenneksi tärkein kauppakumppani.
 
bp14.jpg


A girl hugs her brother, a recruit from the presidential regiment, as he takes the oath at a military base in Kiev on Nov. 16. President Viktor Yanukovich has declared that Ukrainian Armed Forces will call the last conscript this autumn. One of the largest post-Soviet republics, Ukraine says goodbye to the conscription inherited from the Soviet Union by focusing on a high-tech professional army based on a western model. (Gleb Garanich/Reuters)

http://www.boston.com/bigpicture/2013/12/2013_year_in_pictures_part_iii.html
 
yle 23.12.2013 klo 0:30
Kymmenettuhannet hallituksenvastustajat taas Kiovan kaduilla
Ukrainan oppositiojohtaja Vitali Klitshko on ilmoittanut mielenosoitusten jatkuvan ja mielenosoittajien tavoitteena olevan yhä ennenaikaiset parlamentti- ja presidentinvaalit.


Ukrainassa hallituksen vastaiset mielenosoitukset keräsivät sunnuntaina jälleen kymmeniä tuhansia ihmisiä Kiovan itsenäisyysaukiolle. Arvioiden mukaan mielenosoittajia on tällä kertaa kuitenkin vähemmän kuin neljän viime sunnuntain suurmielenosoituksissa, joissa osanottajia oli noin puoli miljoonaa.

Oppositiojohtaja Vitali Klitshko on ilmoittanut mielenosoitusten jatkuvan ja mielenosoittajien tavoitteena olevan yhä ennenaikaiset parlamentti- ja presidentinvaalit.

Hallituksenvastaiset mielenosoitukset alkoivat marraskuussa kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh päätti jättäytyä vapaakauppasopimuksesta EU:n kanssa. Mielenosoittajat toivovat Ukrainan lähentyvän EU:ta.

Presidentti Janukovitsh solmi tiistaina Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa useita sopimuksia, joiden avulla Venäjä antaa Ukrainalle merkittävää talousapua ja jotka lähentävät muutenkin maiden välejä. Ukrainan oppositiopuolueet ovat tyrmänneet toimet.

EU-johtajat ovat kritisoineet Venäjän taloudellista painostusta Ukrainaa kohtaan painottaen, että valtioilla on oikeus tehdä ulkopoliittiset päätöksensä ilman ulkoista painostusta.

Lähteet:
AFP, Yle Uutiset
 
2.1.2014 klo 0:02
Kiovassa tuhannet marssivat vapaustaistelijana pidetyn poliitikon muistoksi
Marssijat kunnioittivat Stepan Banderan muistoa. Bandera jakaa edelleen varsin voimakkaasti mielipiteitä Ukrainassa. Toiset pitävät häntä vapaustaistelijana, toiset maanpetturina.

Kiovassa Ukrainassa noin 15 000 henkilöä on osallistunut nationalisteja 1940-luvulla johtaneen poliitikon muistoa kunnioittaneeseen marssiin. Marssijat kunnioittivat Stepan Banderan muistoa. Osa pitää Banderaa vapaustaistelijanaa, osa taas natsien kanssa yhteistyötä tehneensä henkilönä.

Keskiviikkona Banderan syntymästä tuli kuluneeksi 105 vuotta. Hän kuoli 55 vuotta sitten. KGB:n agentti myrkytti Banderan Münchenissa Saksassa, jonne hän oli asettunut asumaan.

Banderan johti Ukrainan nationalisteja 1930- ja 1940-luvuilla. Bandera jakaa edelleen varsin voimakkaasti mielipiteitä Ukrainassa. Toiset pitävät häntä vapaustaistelijana, toiset maanpetturina.

Tammikuussa 2010 Ukrainan silloinen presidentti Viktor Jushtshenko palkitsi Banderan postuumisti hänen ansioistaan. Ukrainassa venäläis- ja juutalaisryhmät kritisoivat huomionosoitusta rajusti. Vuonna 2011 oikeus kumosi palkinnon. Palkinnon kumoamisen aikaan presidenttinä oli Viktor Janukovitsh.

Kiovassa on ollut viime viikkoina useita suurmielenosoituksia. Laajat mielenosoitukset alkoivat sen jälkeen, kun presdentti Janukovitsh ilmoitti marraskuussa, ettei Ukraina allekirjoita EU:n kanssa neuvottelemaansa kauppasopimusta.

Yle Uutiset
 
Back
Top