Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Keskustelua kun seuraa niin vähän mieleen tulee se että suomalainen ajattelumaailma on "ei tartte auttaa!"

Naton myötä varmaankin ruotsalaisia/norjalaisia joukkoja varmaankin korvamerkataan tulemaan suomeen. Meillä ei ehkä ole väkeä tai rahaa pumpata 280 000 kokoa isommaksi mitä nyt kalustoon tulee, ennemmin niille 280 000 asialliset varusteet ensiksi. Emme kohta enää ole yksin, se pitää muistaa kun keskustellaan että riittääkö 280 000.

Aivan. Liittoutuminen tahtoo unohtua nyt koko ajan keskusteluissa. Ja liittoutuminen tuonee joka tapauksessa vähintään takuut ilmaylivoimasta ja se tarkoittaa kyllä melkoisia murheita mahdolliselle hyökkääjälle, joka pyrkiäyrittäisi työntää lauttojaan kohti länttä. Etelärantaa puolustettaisiin todennäköisesti myös laivasto-osin. Lihaa tulisi todennäköisesti erikoisjoukkojen muodossa. Ilmasta-maahan-aktioita ei kannata kyllä väheksyä, vaikka meidät onkin opetettu siihen, että metsä suojaa. Suojaa se, muttei suojaa kyllä maanteillä kaasuttavia kolonnia kovinkaan paljon.

Neljännesmiljoona sotilasta on tänä päivänä paljon, jos se on asianmukaisesti varustettu, motivoitunut ja hyvin koulutettu. Se on hitokseen paljon. Ja se on erikoisen paljon, jos ym. liittokunnan voimat ovat mukana.

Kaikkinaiseen tiedustelu- ja materiaaliyhteistyöhön mukaan pääseminen tuo omat nyanssinsa. Meidän asiamme on hoitaa rahoitusasiat siihen malliin, että hankimme armeijalle varusteet ja muut tekijät kuntoon. Siihen on varaa, vaikka mentäisiin tiukoillekin. Isänmaa on joka tapauksessa edelleen suomalaisille jees ja ajassa elävien on huolehdittava siitä, että tuo fiilis myös jatkuu.

Minä en ole liioin huolissani -enää- mistään. Olisin huolissani, jos olisimme jääneet naamat harmaina mumisemaan ja kyyristelemään tänä keväänä.
 
Minulle annettiin noin 15 vuotta sitten tetsarit ja muut kamppeet missä eivät edes napit pysyneet kiinni koska olivat lyttääntyneet rikkinäisiksi... ei paljoa luottamusta herättänyt tuolloin

Pyöreesti 35 vuotta sitten jakomateriaali oli kyllä huhhuh, kun sitä ajattelee näin jälkeen päin. Kuriositeettina ammuttiin viimeisissä ammunnoissa suomi-koopeellä vuoden -42 a-tarviketta ja meillä maistatettiin saman vuoden vaneriakin. Lujaa tavaraa sekin oli. Reservin jakovarastoissa oli kasapäin Mosin-Nagant-perustaisia kiväärejä, emmoja, stenejä jne.jne. ja eiköhän rannikkolinnakkeilta löytynyt vielä maximitkin. Hiihtosaappaana toimi meidän yksikössä hiihtohuopanahkasaapas ja satulareput olivat mallia Kansa taisteli. Pimeätoimintaan piti riittää omat silmät ja hyvä kuulo. :)

Intin varustus on muuttunut noin 30 vuodessa ihan hirmuisesti paremmaksi. Ja 35 vuoden takaiseen nähden vielä enemmän.
 
Kyllä Putinin ajjattelussa on myös järkeä. Sodan pitkittyminen ja länsi. EU:n munaton öljyn tuontikielto jne.

Minusta on pelkästään realismia todeta se, että Venäjällä on ihan toimiva energia-ase. Olemme riippuvaisia joka tapauksessa hiilivetytuotteista, ei siitä päästä äkkiä mihinkään. On varottava myös sitä, etteivät lännen pakotteet aiheuta meille itsellemme isompaa vahinkoa kuin ne aiheuttavat Venäjälle. Miettikäähän hetki tuota kuviota.

Länsi voi auttaa aseistamalla ja kaikin muin keinoin Ukrainaa. Inhorealismia on se, että Usa -ja muutkin- haluavat heikentää venäläistä sotapotentiaalia ja aiheuttaa myös sisäpoliittista painetta Venäjällä. Käsittääkseni -auttamissektori- on juuri SE. Lännen ei pidä ajaa itseään suoritustilaan. Silloin se auttamishalukin kyllä ryytyy, armotta, ja yhtenäisyys alkaa vähintään rakoilla ellei peräti hajoa.

Matoisena näyttäytyvä maailma on sellainen, ettei siinä ole sijaa sunnuntaipuolen aimilointiin. Joo, se maistuu hiekalta, mutta niin vain on ja tulee olemaan.

Mitä auttamiseen tulee, niin eräs asia on selvästi haluttu pitää vähemmän esillä. Nimittäin se -vapaaehtoisten- operaattorien osuus Ukrainassa, vapaaehtoiset, jotka ovat tulleet länneltä ja monella on varsin rouhea sotilastausta. Heidän merkityksensä ei ole ollut ihan kategorinen. He ovat tuoneet koulutusvoimaa ja osaavaa alijohtamista, erityistaitoja ja näkemystä. Pankaahan merkille, tämä on silti asia, jota ei näköjään haluta korostaa viestimissä, syyt siihen ovat selvät.
 
Noista vapaaehtoisiksi lähteneistä tosiammattilaisia olen miettinyt että tosiaanko ovat aatteen palosta siellä vai maksetaanko heille jostain cia:aan salaiselta tililtä?
 
Kyllä Putinin ajjattelussa on myös järkeä. Sodan pitkittyminen ja länsi. EU:n munaton öljyn tuontikielto jne.

Sikäli jos pystyy ajattelemaan tätä nykyistä hölmöntölmäystä Ukrainaan missään mielessä järkevänä. Tähän asti toteutus on ollut luokkaa globaali nöyryytys.
 
Noista vapaaehtoisiksi lähteneistä tosiammattilaisia olen miettinyt että tosiaanko ovat aatteen palosta siellä vai maksetaanko heille jostain cia:aan salaiselta tililtä?

?

Ukraina maksaa viulut. Kun pesti on valmis alkaa juosta palkka, päiväraha ja pestiraha. Kun lusii sopimuksen loppuun saa vielä bonarit.
 
Noista vapaaehtoisiksi lähteneistä tosiammattilaisia olen miettinyt että tosiaanko ovat aatteen palosta siellä vai maksetaanko heille jostain cia:aan salaiselta tililtä?

Ulkomaalaisille erkkareille on oma yksikkönsä, joka ei ole osa sitä ”muukalaislegioonaa” vaan on näemmä puolustuministeriön tiedustelupalvelun alainen.

Ukraine forms special forces unit for foreign fighters​

The special forces unit, separate from the recently established International Defense Legion, is already operational and in combat with Russian forces, GUR claimed.​

A foreign fighter special forces unit, separate from the International Defense Legion of Ukraine established on February 27, has been initiated by the Ukrainian Defense Ministry's intelligence directorate (GUR), the ministry announced on Monday.


The special forces unit, as of yet unnamed by the ministry, is already operational and in combat with Russian forces, GUR claimed.


The ministry did not say how foreign fighters were selected from the regular foreign legion to the special forces unit, but GUR Chief Brig.-Gen. Kyrylo Budanov reportedly thanked foreign fighters in general for their efforts.
 
Näitä palikoita käytetään maailmalla siviilipuolellakin vaikka ja mihin. Puolustusvoimat käyttää pitkälti samalla tavalla kuin hescoja. Kätevämpää käydä parilla kuorma-autolla laittamassa esim. vahvempi kulunvalvontapaikka pystyyn kuin kasailla hescoja ja lapata niihin maata sisään. Polttoaine- ja ammusvarikoiden vahvistusta ja lokerointia. Lentokenttien platta-alueiden lokerointia. Eli oikeastaan ihan mihin vain, kun tarvitaan vahvoja rakenteita maan päälle nopeasti.

Edit: Tuossa nyt nopealla googlauksella aika hyvä esimerkki mitä siviilimarkkinoilla tehdään, siitä saa aika hyvän ajatuksen mihin voidaan käyttää kun lyijypitoisuuden riski ilmassa on suurempi kuin rauhan aikana: LINKKI - Blockmoulds/Applications
Taannoin oli näistä betonipalikoista vähän puhetta, että mitä niistä voi kyhätä. Pari sivua takaperin oli myös MTV:n juttu jossa oli myös vähän kuvaa. Alla YouTube pätkä Puolustusvoimilta, jossa vähän lisää juttua. Ei näyttänyt vielä olevan täällä, mitä yritin selailla takaperin:


Mukava kyllä nähdä, ettei kauheasti peitellä tuota, että valmistaudutaan kyllä pahimpaan ihan hyvällä pöhinällä, kuten tuossa MTV:nkin jutussa käy ilmi, jossa puhuttiin linnoitteiden rakentamisesta ja maanomistajien luvista. Nähtävästi tuolla haetaan sitä, että pohjatöitä yms. (ja miksei ihan valmiita linnoitteitakin) voitaisi tehdä jo hyvissä ajoin, jos ryssä alkaa keskittämään joukkoja rajalle, jos sellaisia jostain enää löytävät. Sota-aikanahan niitä lupia ei varmaan enää kauheasti tarvitsisi kysellä.


MTV:n näkemä kirje paljastaa: Puolustusvoimat pyytää itärajan maanomistajilta lupaa linnoitteiden rakentamiseen, sopimusten määrää ei kerrota​


628e179ce4b07e61a0e08a92-1653479393856
4:32

MTV
Uutiset

Näin Puolustusvoimat kertoo, miksi se pyytää maanomistajilta lupaa linnoitteiden rakentamiseen ja kuinka suopeasti maanomistajat siihen suhtautuvat.
 
Taannoin oli näistä betonipalikoista vähän puhetta, että mitä niistä voi kyhätä. Pari sivua takaperin oli myös MTV:n juttu jossa oli myös vähän kuvaa. Alla YouTube pätkä Puolustusvoimilta, jossa vähän lisää juttua. Ei näyttänyt vielä olevan täällä, mitä yritin selailla takaperin:


Mukava kyllä nähdä, ettei kauheasti peitellä tuota, että valmistaudutaan kyllä pahimpaan ihan hyvällä pöhinällä, kuten tuossa MTV:nkin jutussa käy ilmi, jossa puhuttiin linnoitteiden rakentamisesta ja maanomistajien luvista. Nähtävästi tuolla haetaan sitä, että pohjatöitä yms. (ja miksei ihan valmiita linnoitteitakin) voitaisi tehdä jo hyvissä ajoin, jos ryssä alkaa keskittämään joukkoja rajalle, jos sellaisia jostain enää löytävät. Sota-aikanahan niitä lupia ei varmaan enää kauheasti tarvitsisi kysellä.

Hyvä nähdä tämä, jos Ukrainan sota jostain kertoo niin perinteisen linnoittamisen ja juoksuhautojen toiminnasta nykypäivänäkin. Jopa minun varusmiesaikaan noin 20 vuotta sitten oli välillä puheissa, kuinka hyvin ne toimivat kun vihollisella on moderneja täsmäaseita (Krasnopol, erilaiset sirotteet ohjusten kärjissä yms.) joilla korsut tuhotaan kaukaa oman vaikutuskyvyn tuolta puolen.

Totuus oli taas jotain tuolta väliltä: täsmäaseita heillä on muttei rajattomasti, niillä on tietty tarkkuus muttei sekään ole 100%, perinteistä tykistöä juoksuhaudat ja muut rakenteet puolestaan kestävät kuten ovat aina kestäneet. Kiinteä asema voidaan kiertää vaan sekin on helpommin sanottu kuin tehty (kuten Ukrainasta nähdään). Moderneilla panssarintorjunta-aseilla ja pimeänäkölaitteilla vahvistettuna siitä on piru tulla läpi. Toisaalta juoksuhauta kelpaa huonosti vastahyökkäämiseen, siihen tarvitaan panssarijoukot ja niitä pitää olla paljon.

Dronet ja lennokit ovat olleet tapetilla vaan niilläkin on rajansa. Muistan lukeneeni ukrainalaisten puheita, joiden mukaan nyt kun puihin on saatu lehdet ja muukin aluskasvillisuus rehottaa, niin pitäisi oikeastaan olla lämpökamera apuna jotta löytää helpommin ja nopeammin maalit. Toisaalta kuten videoista nähdään, ainakin päiväsaikaan normaali videokamera löytää melkoisen tehokkaasti maaleja. Joku voisi sanoa että pysytään piilossa päiväsaikaan ja hyökätään yöllä mutta silloin pimeätoimintavehkeiden pitää olla hyviä ja laajasti käytössä.

Suomen maasto ja olosuhteet pitää muistaa vaan silti en voi olla pohtimatta meidän panssarijoukkojen määrää. Ensin pitää muistaa oma paikka, jalkaväen kiväärimies joten en halua lähteä tässä ns. neuvomaan isää miten naidaan. Suomella on myös tällä hetkellä suurin määrä panssarivaunuja kuin aikoihin, ollaan siis tässä mielessä vahvempia. Jos muistini ei petä pahasti niin jopa jatkosodan aikaan kun mietittiin PsD:n kehittämistä niin haaveissa oli 100 Pantheria tai Sotkaa (mikä ei toteutunut). Ukrainan todellisista käyttökelpoisista vaunumääristä en lähde spekuloimaan, minulla ei ole siitä luotettavaa tietoa. Se lienee useita satoja, ehkä noin 500-700 käyttökelpoista vaan vaikea sanoa tämän päivän tilannetta tappioiden ja sotasaaliiden takia. Puola on kylmän sodan päättymisestä asti pitänyt noin 700-750 panssarivaunua tarvittavana määränä.

Vaunumäärän kasvattaminen tarkoittaa että kaikki niihin liittyvä pitää kasvaa samassa suhteessa, alkaen koulutushenkilökunnasta. Pohjimmiltaan kyse on, kuten aina, rahasta ja sen riittävyydestä. Jos jotain päätetään tehdä, sen rahoitus pitää olla selvä ja turvattu. Rahalle pitää myös saada vastinetta, ei haluta tuhatta vaunua pihalle seisomaan ja paikalleen mätänemään. Pitää olla kustannustehokkuus mielessä. Onko palstalaisten näkemys meidän tarvitsemasta panssarivaunujen määrästä muuttunut sotaa seuratessa? Liikaa, juuri oikea määrä vai liian vähän?
 
-- Vaunumäärän kasvattaminen tarkoittaa että kaikki niihin liittyvä pitää kasvaa samassa suhteessa, alkaen koulutushenkilökunnasta. Pohjimmiltaan kyse on, kuten aina, rahasta ja sen riittävyydestä. Jos jotain päätetään tehdä, sen rahoitus pitää olla selvä ja turvattu. Rahalle pitää myös saada vastinetta, ei haluta tuhatta vaunua pihalle seisomaan ja paikalleen mätänemään. Pitää olla kustannustehokkuus mielessä. Onko palstalaisten näkemys meidän tarvitsemasta panssarivaunujen määrästä muuttunut sotaa seuratessa? Liikaa, juuri oikea määrä vai liian vähän?

Ainakin T-72:sta luopuminen oli virhe. Millä me nyt koulutamme miehistöjä tuleville sotasaalisvaunuillemme, kun ei ole kuin Leopardeja? :D

Periaatteessa kaikkea on liian vähän, mutta hankittu on se mihin on ollut varaa. Tosin Ukrainan kokemusten perusteella ihan kaiken ei tarvitsisi olla ykköslinjaa... vähän vanhemmallakin kamalla voi pärjätä.

Tuo voisi olla hyvä huomioida Leopard 2A4:n kanssa. Fiksataan rikkonainen ja kulunut, mutta ei lähdetä täydelliselle päivityskierrokselle? Olisiko siinä kustannukset ja teho tasapainossa? Venäjän Ukrainassa käyttämä kalusto ja kokemat tappiot antavat ymmärtää, että voisi hyvinkin olla.

Toinen mieleentuleva juttu on, että läntistä ylijäämää olisi voinut hankkia reilummin 1990-/2000-luvuilla. Painottaen hankinnat ei välttämättä spekseiltään kovimpaan kamaan, vaan siihen, mikä on paraskuntoisinta ja ylläpidettävintä.
 
Käyttäjä rty19 laittoi tämän Ukrainan sodan seuranta ketjuun mutta paras ottaa myös tänne talteen:


Lainaan tuosta pätkän mutta suosittelen lukemaan kokonaisuudessaan:

“This is an artillery war now,” said Vadym Skibitsky, deputy head of Ukraine’s military intelligence. The frontlines were now where the future would be decided, he told the Guardian, “and we are losing in terms of artillery”.

“Everything now depends on what [the west] gives us,” said Skibitsky. “Ukraine has one artillery piece to 10 to 15 Russian artillery pieces. Our western partners have given us about 10% of what they have.”

Ukraine is using 5,000 to 6,000 artillery rounds a day, according to Skibitsky. “We have almost used up all of our [artillery] ammunition and are now using 155-calibre Nato standard shells,” he said of the ammunition that is fired from artillery pieces.

“Europe is also delivering lower-calibre shells but as Europe runs out, the amount is getting smaller.”

Koska sota on nyt kestänyt saman ajan mitä meidän talvisota, en voi olla vertaamatta ammuskulutusta. Tuon artikkelin perusteella ei toki voida sanoa, onko tuo 5 000 - 6 000 laukausta per päivä koko sodan keskiarvo vai tämän hetken tilanne. Voi siis olla että kulutus on vaihdellut eri aikoina ja varsinkin nyt kun vanja keskittää joukkoja Donbassiin, tykistö voi joutua ampumaan enemmän. Tätä ei tiedetä.

Höpötin aikaisemmin tässä ketjussa talvi- ja jatkosodan laukausmääristä. En ala toistamaan, tässä LINKKI aikaisempaan viestiin, mutta poimin siitä muutaman keskiarvon:

- talvisota kesti 105 kunnian päivää, sen aikana kenttätykistö ampui 508 966 laukausta. Keskiarvo siis 4 847 laukausta per päivä
- jatkosodassa kenttätykistön ammuskulutus Tali-Ihantala 20.6.-7.7. oli 113 000 laukausta (reilussa kahdessa viikossa, keskiarvo 6 650 laukausta per päivä).

Muutamia päiväkohtaisia laukausmääriä:

- 9.7.1944 suomalainen kenttätykistö ampui Vuosalmella uuden ennätyksen 13 500 laukausta. Taistelualue oli noin 6 km levyinen.

Tali-Ihantalan taisteluista numeroita:

-29.6.1944 Ihantalan suunnan tykistö ampui noin 9 000 laukausta.
-30.6.1944 tykistömme tuki 6.D:aa noin 9 000 laukauksella.
-3.7.1944 klo 9 hyökkäyksessä vihollinen tunkeutui suomalaisten asemiin Pyöräkankaalla, mutta heitettiin takaisin vastahyökkäyksellä. Tämän vastahyökkäyksen tykistövalmisteluun osallistui 15 suomalaista kenttätykistöpatteristoa, eli 180 tykkiä. Tykistömme ampui 3.7. 12 000 kranaattia

Jos otetaan tuo Ukrainan miehen kertoma tämän hetken päiväkohtaisena keskiarvona, niin se on vähemmän kuin Tali-Ihantalan taisteluiden keskiarvo. Toisaalta meillä oli päiviä kun ammuttiin selvästi enemmän, välillä lähelle tai yli 10 000 laukausta. Oletan että Ukrainalla voi myös olla vastaavia päiviä. Toisaalta moni kommentoinut julkaistujen videioiden osalta tykistön kevyttä käyttöä. Ehkä se on vain harhaa tai ehkä Ukraina on joutunut pihtailemaan tykistön käytössä johtuen varastossa olevista laukausmääristä?

Ikävästi Ukrainan tilanne kuulostaa samalta kuin meidän talvisodan loppuvaihe: tykistön käyttöä joutuu pihtaamaan koska varastossa olevat laukausmäärät alkaa käymään vähiin. Ukrainassa tämä johtuu 152mm neuvostokaliiperista ja sen varastomääristä heillä sekä Euroopassa. 155mm NATO-kaliiperille puolestaan ei ole tykkejä sitä määrää mitä tarvitsevat. Saavat lisää avustuksina mutta kokonaismäärä on silti liian pieni. Heillä on selvä tykistöalivoima vanjaan verrattuna. Sama koskee pitkän kantomatkan ohjuksia myös.

Mitä tuosta pitäisi ajatella? Artikkelissa sanotaan että Ukrainalla on 10-15 kertaa vähemmän tykistöä kuin Venäjällä. Länsimaiden heille toimittama tykistömäärä on kuulemma 10% Venäjän määrästä. Olisiko tilanne eri jos heillä olisi panssarihaupitseja suurempi määrä? Missä vaiheessa näiden tehokkuus ohittaa vedettävän tykistön suuremman määrän? Käytännössä siis kysymys on: kuinka monta saman kaliiperin vedettävää tykkiä yksi panssarihaupitsi vastaa?

Minun mielipide on pysynyt sodan ajan samana: tykistöä pitää olla valtavasti, tykistön laukauksia pitää olla varastossa helvetisti ja pitää varautua ampumaan keskiarvoisesti 10 000 laukausta per päivä. Oma arvaus: tuo jatkosodan ennätys 13 500 laukausta per päivä voisi olla eräänlainen huippu mihin varautua. Jatkosotaan lähdettäessä 1.7.1941 meillä oli kirjanpidon mukaan 2 760 755 kpl laukauksia käytettävissä. Uskon että tuollainen määrä tulisi olla nykyäänkin, tykistöä pitää pystyä käyttämään massiivisesti ja tarvittaessa vaikka kokoajan ilman että on pelkona laukausten loppuminen. HUOM: heittimiä ei sovi unohtaa, vastaava määrä niillekin varastoon.

Vaikeampi kysymys: 155mm NATO-kaliiperi, tätä on varastossa muuallakin. Kuinka paljon voidaan luottaa vieraan apuun? NATO:on liittymisen jälkeen tuon pitäisi olla tyhmä kysymys, mutta silti pitää miettiä, mikä määrä näitä pitäisi olla itsellä varastossa.

MUOKKAUS: toinen tuore artikkeli aiheesta, siinä viitataan jonkin tiedusteluviranomaisen arvioon. Antaa vielä synkemmän kuvan Ukrainan tykistöstä ja laukausmääristä verrattuna vanjaan: LÄHDE

Ukrainian troops are suffering massive losses as they are outgunned 20 to one in artillery and 40 to one in ammunition by Russian forces, according to new intelligence painting a bleak picture of the conflict on the frontline.

Kuulostaa ihan talvisodan tilanteelta. Uskon että länsimaiden 155mm HE tuotanto riittää tasapainottamaan tilannetta, jos siis laukauksia toimitetaan massiivisesti mutta tykistön määrää vaikeampi kuroa kiinni. Mikäli Yhdysvallat päättää luovuttaa tykkejä, se voisi tehota mutta en usko että Euroopan mailta olisi toimittaa merkittävästi lisää sen kaveriksi mitä on jo toimitettu (paitsi jos antavat pois omilla aktiivijoukoilla olevat aseet, tähän tuskin kukaan on valmis). Ei pelkkiä synkkiä pilviä silti: Ukraina on onnistunut tuhoamaan useita asevarastoja, viime päivinä taisi olla ainakin kolme. Mikäli tiedustelu toimii ja saavat pitkän kantomatkan raketit rintamalle, lisää voi seurata. Vanja myös ampuu kokoajan omia varastoja pois, mikä on iso logistinen ongelma. En sano että heiltä loppuu kranaatit varastosta mutta kartussien/ruutipanosten osalta tilanne voi olla eri. Oletan niiden varastoiäksi 20 vuotta enkä usko että heidän oma tuotanto kykenee korvaamaan sodan kulutusta. Jossain vaiheessa tulee seinä vastaan, Venäjä ei ollut varautunut tällaiseen sotaan joten varastotilannetta on tuskin parannettu merkittävästi ennen sotaa.
 
Viimeksi muokattu:
Totta, tämä käytännössä pyyhki pois sen ajatuksemme siitä, että voisimme yksinomaan nopeassa sodassa aiheutetuilla suurilla tappioilla saada meille suotuisan rauhan. Kyllä tosiasia nyt on, että sen nopean sodan aikana vihollinen on kyettävä lyömään pois valtakunnan alueelta ja mielellään otettava asemat naapurin puolelta, jotta se suotuisa rauha saadaan, koska miestappioilla ei näytä olevan merkitystä, kalustotappioillakin vain kaikkein kyynisimmin eli sotilaallisen suorituskyvyn näkökulmasta.

Ja mitä kaikkea se tarkoittaakaan? Taannoisten luonnosteltujen valmiusprikaatiunelmien 3-5 mekanisoitua prikaatia ja panssariprikaati tai pari voisi näyttää sen valossa aika paljon uskottavammalta ratkaisulta kuin nykyinen - kun katsoo sitä, mitä ja missä kokoluokassa Puolassa suunnitellaan, niin siinä voisi olla hyvä vertailukohta. Eritoten jos se NATO-jäsenyys jää pidemmän aikaa junnaamaan.
Meidän ajattelumme perustui myös pitkään siihen, että hyökkääjä maksaa tänne hyökätessään niin kalliin hinnan, että se on jo osa puolustustamme. Nythän tämä ei pidä enää paikkaansa, sillä Venäjä ei hintaa laske. Toinen aspekti tulee siitä, että ryssää ei voi päästää linjojen taakse "suodattamaan" siviiliväestöä, kuten se Ukrainassa nyt tekee. Pitkään täälläkin ajateltiin naivisti, että Venäjä noudattaa sodan sääntöjä ja jättää siviiliväestön rauhaan. Tämän unelmahötön paljastuttua toiveajatteluksi, oli se yksi syy joka sai Suomen hakeutumaan pikavauhtia Naton jäseneksi.
 
En voi olla palaamatta numeroiden pyöritykseen.

Karkeasti ulkomuistista, meillä on noin 1 600 tykkiä ja raskasta kranaatinheitintä. Tuosta määrästä noin puolet on raskaita eli 120 mm kranaatinheittimiä ja puolet tykkejä. Tykeistä noin 500 kpl on 122 H 63 ja loput eli 300 kpl on raskaampia. Pahoittelut niille ketkä ovat näistä paremmin perillä, tämä on tosiaan minun muistelua joka voi olla vanhaa tietoa.

Sanotaan että meillä olisi varastossa sama määrä tykistön kranaatteja kuin mitä jatkosotaan lähdettäessä 1.7.1941 eli 2 760 755 kpl. Mihin tuo määrä riittäisi jos oletetaan ettei vihollinen saa tuhottua isoa määrää vaikkapa liitopommin tai risteilyohjuksen iskulla? Riippuu tietysti siitä, millainen keskiarvoinen laukausmäärä on, tässä muutama vaihtoehto edellisestä viestistä lainatuilla keskiarvoilla:

- talvisodan keskiarvo 4 847 laukausta per päivä --> 570 päivää
- Ukrainan ilmoittama pienempi arvo 5 000 laukausta per päivä --> 552 päivää
- Ukrainan ilmoittama suurempi arvo 6 000 laukausta per päivä --> 460 päivää
- Tali-Ihantala suurtaisteluiden keskiarvo 6 650 laukausta per päivä --> 415 päivää
- minun haaveilema "varmuuden varalle" eli 10 000 laukausta per päivä --> 276 päivää

Näyttää mukavalta, jos oma varasto riittäisi yli vuoden tarpeiksi. Vuosi aikaa järjestää lisää muualta sekä omaa tuotantoa, tosin oman tuotannon säilyminen hengissä samanlaisessa sodassa kuin mitä Ukrainassa käydään, vaikea sanoa. Ukrainan teollisuutta vastaan on isketty rajusti, oletan että hyvin vähän on säilynyt hengissä. Panssarivaunujen kunnostusta tekevät hajautetusti eri peltihalleissa, samoin muun liikkuvan kaluston osalta.

Toisaalta jokainen voi miettiä, kuinka todennäköistä on että vihollinen ei saa tuhottua yhtäkään ammusvarastoa sodan aikana ja kaikki varastossa oleva materiaali olisi käytettävissä. Katsoo vaikka Ukrainan tilannetta, Venäjä on osunut useammankin kerran isompaan varastoon. Minulla ei ole kirjanpitoa näistä osumista, mutta menetyksiä varmasti tulee. Pitkän kantomatkan aseita on niin paljon että kaukovaikutuskyky on ihan erilainen kuin talvi- ja jatkosodan aikaan. Hajauttaminen auttaa mutta lääniä ja piilopaikkoja ei ole loputtomasti. En ala tuolla spekuloimaan.

Toinen tapa katsoa samaa numeroa: meidän 800 tykille tuosta saisi 3450 laukausta per tykki. Kaikki ei tietysti ammu samaa määrää vaan tykin sijainti ja sen rintamalohkon tilanne määrää, paljonko ammutaan.

Edelleen pitää muistaa, kun ollaan NATO:ssa, tilanne muuttuu. Millainen määrä materiaalia tulisi olla varastossa siinä vaiheessa? Libyan pommituskampanjan aikaan 2011 useampi eurooppalainen NATO-maa oli ongelmissa täsmäaseiden suuren kulutuksen takia. Nämä aseet ovat kalliita, ei voi verrata tykistön kranaatteihin. Toisaalta monella maalla on pieni tykistö ja oletan että tykistön kranaattejakin hyvin rajallisesti varastossa. Paljonko niitä on saatavilla jos tarve tulee? Yhdysvallat toki pitää suurta varastoa mutta onko tykistön kranaattien lennättäminen järkevää rahtikoneiden käyttöä? Olisiko parempi pitää suurempaa varastoa kranaattien osalta ja toivoa jotain muuta aseistusta rahtikoneiden kyytiin? Minä en näistä päätä, mutta numeroiden pyöritys on hauskaa, jos ei muuten niin omaksi iloksi.

https://www.washingtonpost.com/worl...tions-in-libya/2011/04/15/AF3O7ElD_story.html
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top