Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vie sanakirjoihin aivan uuden sanan, joka tiivistää venäläisen fasismin
Kieli tekee todellisuuden ymmärrettäväksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tehnyt tunnetuksi sanan rašizm eli venäläinen fasismi. Sitä on lähes mahdotonta kääntää suoraan suomeksi.
Pekka Torvinen HS
2:00 | Päivitetty 6:43
VENÄJÄ aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa 24. helmikuuta. Hyvin pian hyökkäyksen alettua ja erityisesti Butšan ja muiden Kiovan lähialueiden raakuuksien paljastuttua ukrainalaisilla Telegram-kanavilla alkoi toistua sana, jonka merkitys jäi ulkomaalaiselle ja ukrainaa venäjän ja käännösohjelmien pohjalta heikosti tulkitsevalle aluksi hämäräksi: рашизм eli rašizm (tai teknisesti oikein translitteroituna rašyzm).
Pian sanaa kuuli myös ukrainalaisten viranomaisten suusta. Huhtikuun 23. päivä Ukrainan presidentti
Volodymyr Zelenskyi sanoi tiedotustilaisuudessa Kiovan metrossa, että ”tällä maalla tulee olemaan historiankirjoissa sana, jota kukaan ei ole keksinyt, mutta jota kaikki toistavat Ukrainassa ja Euroopassa – rašizm.”
”Pulpettien takana lapset ympäri maailman nousevat seisomaan ja vastaavat opettajille, milloin tämä rašizm alkoi, missä maassa ja kuka voitti vapaustaistelun tätä hirvittävää konseptia vastaan.”
Kommenteillaan Zelenskyi vastasi italialaisen toimittajan kysymykseen siitä, voiko Venäjän joukkojen toimia Ukrainassa verrata natsismiin.
KYSYMYS ja vastaus selittävät, mistä rašizm-sanassa on kyse. Se on venäläistä fasismia. Sana kuitenkin kätkee sisäänsä runsaasti erilaisia merkityksiä, ja sen kääntäminen tyydyttävästi suomeksi on jotakuinkin mahdotonta.
Russismi? Alun viittauksen Venäjään ymmärtävät kaikki, ja lopun -ismi viittaa ideologiaan. Tämä käännös kuitenkin kadottaa alkuperäisen sanan viittauksen fasismiin. Ruscismi? Näin käännös viittaisi vanhahtavaan fascismiin ja toisi esiin viittauksen äärioikeistoon. Käännös on kuitenkin suomalaisen suuhun kömpelö. Ry-alkuinen käännös taas sisältää painolastia, joka vie käännöksen väärään suuntaan.
Mutta miten alkuperäisen sanan ra- viittaa Venäjään, kun Venäjä on venäjäksi Россия, Rossija, ja ukrainaksi Росія, Rosija?
Vastaus on, että venäläiset ääntävät Rossijan muodossa Rahssija. Tämä avaa osan rašizm-sanan merkityksistä. Venäjä ja fasismi yhdistyvät sanassa osin niin hyvin siksi, että venäläiset itse puhuvat omasta maastaan Rahssijana.
ITÄ-EUROOPPAAN keskittynyt historiantutkija
Timothy Snyder kirjoitti rašizm-sanasta ja sen taustoista pitkän esseen
The New York Times Magazineen huhtikuussa. Rašizm on sulautuma niin ukrainasta, venäjästä, englannista kuin italiasta ja sanaleikki maassa, jossa käytännössä kaikki osaavat sekä ukrainaa että venäjää.
Sanassa on mukana englantia sikäli, että se viittaa myös erityisesti yhdysvaltalaisten tapaan ääntää Russia eli usein Raša.
Snyderin mukaan ukrainalaiset ovat oppineet, että yhdysvaltalaisten sanomisia Venäjästä ei pidä ottaa kovin vakavasti, ja yleensä he ovat tässä asiassa oikeassa.
Kun ukrainalaiset lainaavat yhdysvaltalaisten ääntämää Rašaa, kyrillisesti kirjoitettuna Pаша, se merkitsee, että Venäjää ei kannata ottaa tosissaan, että Venäjän sanomisia ei tarvitse hyväksyä sen omilla ehdoilla, että Venäjää voi pilkata.
Рашизм-käsitteen alku viittaa siis venäläisten tapaan ääntää oman maansa nimi, mutta kirjoitettuna sanana sen kolme ensimmäistä kirjainta viittaavat yhdysvaltaisten tapaan ääntää Russia ja siitä erityisesti ukrainan puhuttuun kieleen tulleeseen tapaan pilkata Venäjää. Samalla рашизм on ensimmäistä kirjaintaan lukuun ottamatta sama sana kuin fasismi, joka on ukrainaksi ja venäjäksi фашизм. Ш eli š viittaa siis sekä Russia-sanaan kaksois-s:ään että fasismin s:ään tai fascismin sc:hen.
Kuinka tämän kääntäisi millään suomeksi?
SELVÄPIIRTEISTÄ suomennosta tärkeämpää on kuitenkin, mitä kaikkea sana sanoo, mistä se tulee ja mitä rašizm ukrainalaisille tarkoittaa.
”Rašizm on näennäisideologia, joka on ristiriitainen yhdistelmä imperiumia, suurvaltakansalliskiihkoa ja uskonnollista vanhoillisuutta. Se perustuu pitkälti neuvostonostalgiaan ja vastustaa länsimaisia, liberaalidemokraattisia arvoja ja instituutioita, kuten vapaita vaaleja, demokratiaa ja muita kansalaisoikeuksia ja vapauksia. Rašizm perustuu luokkavihaan länsimaisia demokratioita – Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja ja Kanadaa – kohtaan. Ideologian ytimessä on kultti kansanjohtajasta, joka on palauttanut Venäjän ’suuruuden’”, kertoo tutkijatohtori
Olha Bezrukova Kiovan kansallisen yliopiston sosiologisesta tiedekunnasta.
Haastattelu tehtiin poikkeuksellisesti sähköpostilla, koska monimutkaisen aiheen vaatimaa yhteistä erinomaisesti sujuvaa puhuttua kieltä ei ollut.
Bezrukovan mukaan rašizmissa yhdistyvät nihilismi, stalinismi ja fasismi, ja sillä oikeutetaan Venäjän ”barbaarinen geopolitiikka” eli muiden valtioiden alueiden miehitys ja liittäminen Venäjään panslavististin ajatusperin. Rašizmin taustalla on lisäksi erityisesti Venäjän nykyisen ortodoksikirkon johdon ajatus siitä, että venäläiset ovat Jumalan valitsema kansa taistelemassa syntistä länttä vastaan.
Bezrukovan analyysissa rašizm perustuu voimapolitiikkaan: se on yksilön halveksintaa, halua sulauttaa yksilö ”enemmistöön” ja samalla tukahduttaa ”vähemmistö”.
”Rašizm on anti-intellektualismia eli älymystön arvostelua, rajoittamista ja sortamista sillä verukkeella, että intellektuellit ovat lännen agentteja ja länsimaisten arvojen lähettejä.”
Bezrukovan mukaan rašizmista kärsivä ihminen usein vihaa aggressiivisesti sellaisia ihmisiä, joiden ajatukset poikkeavat Venäjän tyypillisestä propagandasta. Rašizmia kannattavia ihmisiä kutsutaan usein nimellä рашист eli rašisti.
Bezrukova huomauttaa, että rašizm sointuu myös rasismi-sanan kanssa ja ottaa siitä merkitysvivahteen.
Ehkä paras suomennos onkin rašismi ja rašistit.
Tällaiset ihmiset ovat usein syvästi loukkaantuneita ”kuvitelluista nöyryytyksistä”, joihin länsimaat ovat heidät muka alistaneet.
”Mutta silloin kun ’Venäjä on vahva’, rašisteilla on olevinaan mahdollisuus kostoon”, Bezrukova sanoo.
Hänen mielestään tämä selittää ainakin osin Venäjän voitonpäivän nykyisin suositun iskulauseen
”1941–1945, me pystymme siihen uudelleen”.
Ukrainassa natsi-Saksan kukistumista ja voitonpäivää muistellaan Bezrukovan mukaan iskulauseella ”ei enää koskaan”.
RAŠIZM-SANA on nykymuodossaan uudehko, mutta samantapainen käsite syntyi jo vuonna 1868, Bezrukova muistuttaa. Venäläinen kirjailija
Aleksandr Herzen käytti omaelämäkerrassaan Menneitä ja mietteitä sanaa руси́зм eli rusismi viittaamaan russofiilien äärilaidan ajatuksiin muun muassa Venäjän kansan ylivertaisesta luonteesta.
Käsitteen uudesta tulemisesta ja sen vähittäisestä muuttumisesta muotoon rašizm saamme Bezrukovan mukaan kiittää
Džohar Dudajevia, niin sanotun Itškerian tšetšeenitasavallan eli Venäjästä itsenäiseksi pyrkineen Tšetšenian ensimmäistä presidenttiä.
”Hän näki rusismin pääpiirteet Venäjän aluelaajennuksissa Kaukasuksella.”
Kun puhutaan Venäjän hallinnon ideologian muovautumisesta ja sen kutsumisesta nimenomaan rašizmiksi, pitäisi lukuun ottaa ”suurin osa sodista niissä itsenäisissä valtioissa, jotka olivat osa Neuvostoliittoa”, Bezrukova sanoo.
Eli: Transnistrian konflikti, ensimmäinen Tšetšenian sota (1994–1996), toinen Tšetšenian sota (1999–2009), Venäjän ja Georgian sota (2008) sekä Venäjän ja Ukrainan sota (2014–).
Bezrukovan mukaan rašizm-sana levisi puskaradiomaisesti, kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan.
Käyttö laajeni, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014 ja liitti sen laittomasti itseensä, kun Itä-Ukrainan sota alkoi ja kun Venäjän tukemat Itä-Ukrainan separatistit ampuivat MH17-reittilennon alas venäläisellä ohjuksella samana vuonna.
Sanan leviäminen kansainväliseen tietoisuuteen vaati Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisen.
YLEENSÄ rašistilla viitataan Ukrainassa vain Venäjän sotilaisiin ja Venäjän hallinnon jäseniin.
Kaikkiin Ukrainassa taisteleviin Venäjän sotilaisiin viittaaminen rašisteina johtaa kuitenkin vaikeuksiin, koska niin monet Ukrainassa sotivat venäläiset kuuluvat maan vähemmistökansoihin.
”Jopa fasistisen aatteen puolesta kuolevat eivät välttämättä ole fasisteja”, Snyder kirjoitti huhtikuussa.
Kaikkien raflaavien sanojen ongelma: todellisuus on sanoja monimutkaisempi.
Vaikka rašisti-sanan käyttö on yleistynyt, ukrainalaiset käyttävät venäläisistä useammin muita, joko lievästi tai räikeästi halventavia sanoja, Bezrukova sanoo.
Yksi suosituimmista on örkki.
”
Tolkienille örkit olivat pahuuden voimien sieppaamia ja kiduttamia entisiä haltioita, jotka lopulta kadottivat kaiken inhimillisen. Samalla örkit vihaavat ja pelkäävät heidät alistanutta pimeyden voimaa – Sauronia.”
Venäjän Sauron eli Putin tai putinismi on ”rašismin henkilöityminen”.
UKRAINALAISET eivät tule koskaan antamaan anteeksi Venäjän joukkojen sotarikoksia Ukrainassa, kuten koulujen, sairaaloiden ja monumenttien tuhoamista ja siviilien tappamista, Bezrukova sanoo.
Hän haluaa myös kertoa venäläisten ukrainalaisissa herättämistä tunteista laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
”Suurin osa tuntee vihaa, erityisesti Butšan ja Mariupolin tapahtumien jälkeen. Kuvamateriaali näistä paikoista on levinnyt ympäri maailman, ja meille se on avoin haava sydämessä.”
Suuttumusta lisää Venäjän joukkojen asenne miehitetyillä alueilla, kun paikallisilta ihmisiltä on ryöstetty kodinkoneita, pitsialusvaatteita ja jopa koirankoppeja ja wc-pönttöjä.
Toinen tunne on torjunta.
”Ukrainalaiset vaihtavat ukrainaan viestinnän pääkielenä, eivät halua katsoa venäläisiä elokuvia tai lukea venäläisten kirjailijoiden kirjoja. Lisäksi suuri enemmistö maan väestöstä tuntee yhteenkuuluvuutta, yhtenäisyyttä omassa maassaan. Ukrainalaiset haluavat tehdä omia juttujaan, kasvattaa lapsia, hoitaa puutarhoja, matkustaa, tehdä tulevaisuuden suunnitelmia eivätkä huolehtia siitä, mitä naapurimaassa tapahtuu”, Bezrukova sanoo ja jatkaa:
”Valitettavasti emme tule onnistumaan. Niin kauan kuin Venäjä on olemassa nykymuodossaan, tunnemme itsemme uhatuiksi. Tämän päivän ukrainalaisille venäläiset ovat vihollisia, huolimatta siitä, mitä nimeä heistä käytetään.”
