Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

[Bwana]

Ainakin T-72:sta luopuminen oli virhe. Millä me nyt koulutamme miehistöjä tuleville sotasaalisvaunuillemme, kun ei ole kuin Leopardeja?

Kyllä luulen että sotasaalis seitenkakkosille pienellä harjoittelulla osaavat miehistöt löytyy, helposti...

 

[John Hilly]

Eversti Ukrainan opeista: Suomen erikoisjoukkojen toimintaa ei tarvitse muuttaa | Verkkouutiset

Utin jääkärirykmentin komentajan mukaan kansainvälinen harjoitus- ja yhteistoiminta on lisääntynyt Venäjän hyökkäyssodan myötä.

www.verkkouutiset.fi

 

[Panssari Salama]

Laitetaan tänne havaintojen puolelle: Vanjan ikiomaa Vietnamia pukkaa:

https://twitter.com/x/status/1535658971775868935

Naton ex-komentaja lyö luvut pöytään: Tästä syystä Ukrainasta tulee "Putinin Vietnam" - Suomenmaa.fi

Puolustusliitto Naton entinen komentaja James Stavridis tyrmää puheet, joiden mukaan aika olisi Venäjän puolella...

www.suomenmaa.fi

 

[Panssari Salama]

Tässä vielä alkiperäinen Time magazinen artikkeli

The Ukraine War is Becoming Putin's Vietnam

As the war in Ukraine drags on, it's becoming clear that Putin has mired himself in a conflict he can't win

time.com

 

[Loyd]

Laitetaan tänne havaintojen puolelle: Vanjan ikiomaa Vietnamia pukkaa:

https://twitter.com/x/status/1535658971775868935

Naton ex-komentaja lyö luvut pöytään: Tästä syystä Ukrainasta tulee "Putinin Vietnam" - Suomenmaa.fi

Puolustusliitto Naton entinen komentaja James Stavridis tyrmää puheet, joiden mukaan aika olisi Venäjän puolella...

www.suomenmaa.fi

Taitaa olla Vietnamia pahempi tilanne Venäjälle

Kun Venäjä poistuu häviäjänä tai vaikka pienen pläntin vallanneena niin tilanne ei ole ennallaan. Kaaos Venäjällä jatkuu eikä heitä oteta mukaan mihinkään. Venäjällä olisi sitten itsetutkiskelun aika.

Ukrainalaiset sanovat: venäjän miehitys on paljon pahempi kuin natsien vastaava.
Venäjän pitäisi käydä vastaava prosessi läpi kuin mitä saksa kävi toisen maailmansodan jälkeen. Venäjä pitää denatsifioida.
Kaikki johtajat ovat syyllisiä. Ei kelpaa puolustukseksi se että tein mitä käskettiin.
Myös kansan pitää ymmärtää hävetä (uhoamisen sijaan).

 

[ctg]

Sanctions have affected many aspects of life in Russia, but one particular shortage has sent the wealthy elite into a spin: beauty clinics are running out of Botox.

The business daily newspaper Kommersant reported this month that Botox imports saw a threefold drop to 74,500 units in the period between January and March compared with the same time last year, after one western manufacturer stopped exporting to Russia.

While the beauty industry is a small cog in the machine, the decision by western allies to sever financial and trade ties with Russia has plunged the country’s economy into a deep recession, with the OECD forecasting a 10% contraction this year and a fall of more than 4% in 2023.

Sanctions are hitting hard enough to hurt Russia, if not stop it

Analysis: the assault in Ukraine continues, but it seems clear that real damage is being done to Putin’s economy• Russia-Ukraine war: latest updates

www.theguardian.com

Kannattaa lukea koko juttu

 

[Kustaanmiekka]

En voi olla palaamatta numeroiden pyöritykseen.

Karkeasti ulkomuistista, meillä on noin 1 600 tykkiä ja raskasta kranaatinheitintä. Tuosta määrästä noin puolet on raskaita eli 120 mm kranaatinheittimiä ja puolet tykkejä. Tykeistä noin 500 kpl on 122 H 63 ja loput eli 300 kpl on raskaampia. Pahoittelut niille ketkä ovat näistä paremmin perillä, tämä on tosiaan minun muistelua joka voi olla vanhaa tietoa.

Sanotaan että meillä olisi varastossa sama määrä tykistön kranaatteja kuin mitä jatkosotaan lähdettäessä 1.7.1941 eli 2 760 755 kpl. Mihin tuo määrä riittäisi jos oletetaan ettei vihollinen saa tuhottua isoa määrää vaikkapa liitopommin tai risteilyohjuksen iskulla? Riippuu tietysti siitä, millainen keskiarvoinen laukausmäärä on, tässä muutama vaihtoehto edellisestä viestistä lainatuilla keskiarvoilla:

- talvisodan keskiarvo 4 847 laukausta per päivä --> 570 päivää
- Ukrainan ilmoittama pienempi arvo 5 000 laukausta per päivä --> 552 päivää
- Ukrainan ilmoittama suurempi arvo 6 000 laukausta per päivä --> 460 päivää
- Tali-Ihantala suurtaisteluiden keskiarvo 6 650 laukausta per päivä --> 415 päivää
- minun haaveilema "varmuuden varalle" eli 10 000 laukausta per päivä --> 276 päivää

Näyttää mukavalta, jos oma varasto riittäisi yli vuoden tarpeiksi. Vuosi aikaa järjestää lisää muualta sekä omaa tuotantoa, tosin oman tuotannon säilyminen hengissä samanlaisessa sodassa kuin mitä Ukrainassa käydään, vaikea sanoa. Ukrainan teollisuutta vastaan on isketty rajusti, oletan että hyvin vähän on säilynyt hengissä. Panssarivaunujen kunnostusta tekevät hajautetusti eri peltihalleissa, samoin muun liikkuvan kaluston osalta.

Toisaalta jokainen voi miettiä, kuinka todennäköistä on että vihollinen ei saa tuhottua yhtäkään ammusvarastoa sodan aikana ja kaikki varastossa oleva materiaali olisi käytettävissä. Katsoo vaikka Ukrainan tilannetta, Venäjä on osunut useammankin kerran isompaan varastoon. Minulla ei ole kirjanpitoa näistä osumista, mutta menetyksiä varmasti tulee. Pitkän kantomatkan aseita on niin paljon että kaukovaikutuskyky on ihan erilainen kuin talvi- ja jatkosodan aikaan. Hajauttaminen auttaa mutta lääniä ja piilopaikkoja ei ole loputtomasti. En ala tuolla spekuloimaan.

Toinen tapa katsoa samaa numeroa: meidän 800 tykille tuosta saisi 3450 laukausta per tykki. Kaikki ei tietysti ammu samaa määrää vaan tykin sijainti ja sen rintamalohkon tilanne määrää, paljonko ammutaan.

Edelleen pitää muistaa, kun ollaan NATO:ssa, tilanne muuttuu. Millainen määrä materiaalia tulisi olla varastossa siinä vaiheessa? Libyan pommituskampanjan aikaan 2011 useampi eurooppalainen NATO-maa oli ongelmissa täsmäaseiden suuren kulutuksen takia. Nämä aseet ovat kalliita, ei voi verrata tykistön kranaatteihin. Toisaalta monella maalla on pieni tykistö ja oletan että tykistön kranaattejakin hyvin rajallisesti varastossa. Paljonko niitä on saatavilla jos tarve tulee? Yhdysvallat toki pitää suurta varastoa mutta onko tykistön kranaattien lennättäminen järkevää rahtikoneiden käyttöä? Olisiko parempi pitää suurempaa varastoa kranaattien osalta ja toivoa jotain muuta aseistusta rahtikoneiden kyytiin? Minä en näistä päätä, mutta numeroiden pyöritys on hauskaa, jos ei muuten niin omaksi iloksi.

https://www.washingtonpost.com/worl...tions-in-libya/2011/04/15/AF3O7ElD_story.html

Mielenkiintoista pohdintaa.
Mites se olikaan nykypäivänä? Onko Suomessa vielä omaa tuotantoa/tehdasta tykistö- ja kranaatinheitin ampumatarvikkeille?
Vai olikos se niin, että tuotantolinjat on Suomessa ajettu alas?
Ainakin Nammo Lapua kuuluu Nammo-konserniin joka valmistaa tykistön ampumatarvikkeita:

Nammo Lapua – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

155 mm-series - Nammo

www.nammo.com

Itse ajattelisin asiaa niin, että oishan se ihan helvetin kummallista jos kriisitilanteessa ei Nammosta saataisi hankittua ampumatarvikkeita tasaisena tai lähes tasaisena virtana (+ muilta mailta saatava apu).

Vai olenko ihan hakuteillä?

(Samaa mieltä siitä, että on syytä olla jo nyt rauhan aikana riittävän suuret ammusvarastot valmiina)

 

[Huhta]

Mielenkiintoista pohdintaa.
Mites se olikaan nykypäivänä? Onko Suomessa vielä omaa tuotantoa/tehdasta tykistö- ja kranaatinheitin ampumatarvikkeille?
Vai olikos se niin, että tuotantolinjat on Suomessa ajettu alas?
Ainakin Nammo Lapua kuuluu Nammo-konserniin joka valmistaa tykistön ampumatarvikkeita:

Nammo Lapua – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

155 mm-series - Nammo

www.nammo.com

Itse ajattelisin asiaa niin, että oishan se ihan helvetin kummallista jos kriisitilanteessa ei Nammosta saataisi hankittua ampumatarvikkeita tasaisena tai lähes tasaisena virtana (+ muilta mailta saatava apu).

Vai olenko ihan hakuteillä?

(Samaa mieltä siitä, että on syytä olla jo nyt rauhan aikana riittävän suuret ammusvarastot valmiina)

Tykistö-ketjussa oli pari päivää sitten juttua kotimaisesta ampumatarviketuotannosta:

https://maanpuolustus.net/threads/tykist%C3%B6.283/post-1166277

Tämäkin vanhempi viesti on lukemisen arvoinen:

https://maanpuolustus.net/threads/suomen-puolustusvoimien-ep%C3%A4suoran-tulituen-kehitt%C3%A4minen.4027/post-180183

Mitä asiaan muutoin tulee, niin totta maar, kotimainen tuotantokyky on tietysti erittäin hyvällä tasolla. Tuotantolaitokset on hiljattain siirretty peruskallioon n. kilometrin syvyyteen Onkalon laajennusosaan, ja ne kestävät strategisen ydinaseen pintaräjähdyksen. Tuotanto on myös ruuvattu sellaiselle Tali-Ihantalan kulutustasolle - pojat voi alkaa ampua kymmeniä tuhansia murkuloita päivässä tänään sunnuntaina, teollisuus toimittaa samaa tahtia lisää heti alkaen huomisesta maanantaista.



Tai sitten ei. Jenkit ovat antaneet Javelin-varastostaan Ukrainaan kolmanneksen (n. 7 000 ohjusta). Teollisuus tuottaa ohjuksia n. 2000 vuodessa ja tuotannon skaalaamista 4000 ohjukseen vuodessa kaavaillaan, mutta siinä menee vuosi-pari. Ruudin valmistus epäsuoraa varten ei käsittääkseni ole sekään ihan nopeaa - vaikka tuotantolaitoksien improvisointi lieneekin paljon helpompaa, niin valmistusprosessi voi kai kestää vuodenkin (tai ainakin kuukausia? @Old Boy tietänee paremmin).

Niin ja mitä ulkomaiseen tuontiin tulee, niin kannattaa muistaa, miten maskien kanssa kävi... Tavaraa sai vain parilta epämääräiseltä trokarilta, ja tavarakaan ei ollut sitä mitä luvattiin.

 

[Huhta]

En voi olla palaamatta numeroiden pyöritykseen.

Karkeasti ulkomuistista, meillä on noin 1 600 tykkiä ja raskasta kranaatinheitintä. Tuosta määrästä noin puolet on raskaita eli 120 mm kranaatinheittimiä ja puolet tykkejä. Tykeistä noin 500 kpl on 122 H 63 ja loput eli 300 kpl on raskaampia. Pahoittelut niille ketkä ovat näistä paremmin perillä, tämä on tosiaan minun muistelua joka voi olla vanhaa tietoa.

Sanotaan että meillä olisi varastossa sama määrä tykistön kranaatteja kuin mitä jatkosotaan lähdettäessä 1.7.1941 eli 2 760 755 kpl. Mihin tuo määrä riittäisi jos oletetaan ettei vihollinen saa tuhottua isoa määrää vaikkapa liitopommin tai risteilyohjuksen iskulla? Riippuu tietysti siitä, millainen keskiarvoinen laukausmäärä on, tässä muutama vaihtoehto edellisestä viestistä lainatuilla keskiarvoilla:

- talvisodan keskiarvo 4 847 laukausta per päivä --> 570 päivää
- Ukrainan ilmoittama pienempi arvo 5 000 laukausta per päivä --> 552 päivää
- Ukrainan ilmoittama suurempi arvo 6 000 laukausta per päivä --> 460 päivää
- Tali-Ihantala suurtaisteluiden keskiarvo 6 650 laukausta per päivä --> 415 päivää
- minun haaveilema "varmuuden varalle" eli 10 000 laukausta per päivä --> 276 päivää

Näyttää mukavalta, jos oma varasto riittäisi yli vuoden tarpeiksi. Vuosi aikaa järjestää lisää muualta sekä omaa tuotantoa, tosin oman tuotannon säilyminen hengissä samanlaisessa sodassa kuin mitä Ukrainassa käydään, vaikea sanoa. Ukrainan teollisuutta vastaan on isketty rajusti, oletan että hyvin vähän on säilynyt hengissä. Panssarivaunujen kunnostusta tekevät hajautetusti eri peltihalleissa, samoin muun liikkuvan kaluston osalta.

Toisaalta jokainen voi miettiä, kuinka todennäköistä on että vihollinen ei saa tuhottua yhtäkään ammusvarastoa sodan aikana ja kaikki varastossa oleva materiaali olisi käytettävissä. Katsoo vaikka Ukrainan tilannetta, Venäjä on osunut useammankin kerran isompaan varastoon. Minulla ei ole kirjanpitoa näistä osumista, mutta menetyksiä varmasti tulee. Pitkän kantomatkan aseita on niin paljon että kaukovaikutuskyky on ihan erilainen kuin talvi- ja jatkosodan aikaan. Hajauttaminen auttaa mutta lääniä ja piilopaikkoja ei ole loputtomasti. En ala tuolla spekuloimaan.

Toinen tapa katsoa samaa numeroa: meidän 800 tykille tuosta saisi 3450 laukausta per tykki. Kaikki ei tietysti ammu samaa määrää vaan tykin sijainti ja sen rintamalohkon tilanne määrää, paljonko ammutaan.

Edelleen pitää muistaa, kun ollaan NATO:ssa, tilanne muuttuu. Millainen määrä materiaalia tulisi olla varastossa siinä vaiheessa? Libyan pommituskampanjan aikaan 2011 useampi eurooppalainen NATO-maa oli ongelmissa täsmäaseiden suuren kulutuksen takia. Nämä aseet ovat kalliita, ei voi verrata tykistön kranaatteihin. Toisaalta monella maalla on pieni tykistö ja oletan että tykistön kranaattejakin hyvin rajallisesti varastossa. Paljonko niitä on saatavilla jos tarve tulee? Yhdysvallat toki pitää suurta varastoa mutta onko tykistön kranaattien lennättäminen järkevää rahtikoneiden käyttöä? Olisiko parempi pitää suurempaa varastoa kranaattien osalta ja toivoa jotain muuta aseistusta rahtikoneiden kyytiin? Minä en näistä päätä, mutta numeroiden pyöritys on hauskaa, jos ei muuten niin omaksi iloksi.

https://www.washingtonpost.com/worl...tions-in-libya/2011/04/15/AF3O7ElD_story.html

Hajauttamisen osalta kyse on varmaan pitkälti varautumisesta (onko kama jossakin "hyllyssä" vaiko oikeasti pakattuna ja lähtövalmiina) ja toisaalta oikea-aikaisesta omasta toiminnasta. Jos kamaa ei taivasalle halutakaan jättää, niin pieniä teollisuushalleja, maatilojen konekatoksia ja tyhjiä navettoja tässä maassa kyllä riittää.

Edellyttää toki sitä, että uskalletaan ja voidaan toimia ilman takertumista byrokratiaan. Millainen vartiointi tarvitaan, voiko kontillisen murkulaa jättää maatilan isännän tai edes kahden maakkilaisen valvottavaksi vai tarvitaanko puoliryhmä ammattisotilaita? Saako kuljetuksen suorittaa ajoneuvolla, jossa ei ole ADR-kilpiä? Entä kuka vastaa, kun rakennuksen käyttötarkoitus on muutettu muuksi kuin kunnan rakennusvalvonnalle on kerrottu ja entä räjähteiden varastointi ilman ELY-keskuksen lupaa? Kehittyneiden aseiden osalta voi olla myös sopimuspykäliä varastoinnista - esim. jenkit ei ehkä innostu ajatuksesta, että reippaan ja rehellisen reservinupseerin vaatekaappiin hajasijoitetaan pari Stingeriä.

Mitä taas Libyaan tulee, niin Euroopasta loppuneet täsmäaseet olivat isolta osin ihan "perusmurkulaa". JDAM maksaa muutaman kymppitonnin kappaleelta (suuruusluokka 10 x tykistön kranaatti), eli ei paljon mitään. Mutta niitä ei oltu varastoitu, koska luotettiin Jenkeistä tulevan lisää tarpeen tullen, kuten sitten ymmärtääkseni tulikin. Suurempia ongelmia saattoi muodostua niille maille, joiden koneisiin JDAM ei sovi. Käsittääkseni mm. Typhoonit ja Rafalet lentävät pitkälti ei-jenkkistandardilla aseistuksella.

Lentokuljetukset eivät varmaan ole ongelma, jos toimitushalua löytyy. 77 tonnia kertasiirtona kuljettavia C-17 Globemastereita on jenkeillä yli 200, päälle mm. harvalukuisemmat C-5 Galaxyt ja CRAF. Eikä toisaalta edes merimatka Atlantin yli kestä kuin n. viikon verran.

 

[M/62]

Eikös tornihuhun mukaan Viipurin viime hetkinäkin jokin varastovääpeli kieltäytynyt ammusten luovutuksesta ilman ao. papereita. Joten byrokratian toimintahaluttomuuden varaan ei voi laskea mitään.

 

[jak]

Eikös tornihuhun mukaan Viipurin viime hetkinäkin jokin varastovääpeli kieltäytynyt ammusten luovutuksesta ilman ao. papereita. Joten byrokratian toimintahaluttomuuden varaan ei voi laskea mitään.

Aika monessa lähteessä näin kerrotaan että ei jäänyt huhuksi.

 

[tulikomento]

Sodan alkuvaiheen havaintoja.

Ihmetys Venäjän hyökkäyksestä: Yksiköt ajoivat suoraan kaupunkeihin | Verkkouutiset

Asiantuntijan mukaan operaatiota ei voi kuvailla salamasodaksi.

www.verkkouutiset.fi

Eri aselajien välinen yhteistyö oli vähäistä sotilasoperaation alkuvaiheessa, eikä joukoilla ollut juurikaan ilmatukea. Yksiköiden komentorakenne oli jäykän hierarkinen.

– Niillä ei ollut pyrkimystä saartaa Ukrainan joukkoja tai keskittää sotavoimaa ratkaiseviin kohtiin, eivätkä ne yrittäneet etsiä vastapuolen heikkoja kohtia, Rob Lee tviittaa.

Hyökkäystä on kuvailtu salamasodaksi, sillä se nojasi panssari- ja motorisoitujen yksiköiden nopeaan etenemiseen. Ukrainan vastarinta kuitenkin yllätti Venäjän kärkijoukkojen edettyä kohti kaupunkeja maanteitä pitkin ja ilman riittävää tukea.

Asiantuntijan mukaan Venäjän operaatiossa ei ollut juurikaan järkeä sotilaallisessa mielessä.

 

[Antares]

Tykistö-ketjussa oli pari päivää sitten juttua kotimaisesta ampumatarviketuotannosta:

https://maanpuolustus.net/threads/tykist%C3%B6.283/post-1166277

Tämäkin vanhempi viesti on lukemisen arvoinen:

https://maanpuolustus.net/threads/suomen-puolustusvoimien-ep%C3%A4suoran-tulituen-kehitt%C3%A4minen.4027/post-180183

Mitä asiaan muutoin tulee, niin totta maar, kotimainen tuotantokyky on tietysti erittäin hyvällä tasolla. Tuotantolaitokset on hiljattain siirretty peruskallioon n. kilometrin syvyyteen Onkalon laajennusosaan, ja ne kestävät strategisen ydinaseen pintaräjähdyksen. Tuotanto on myös ruuvattu sellaiselle Tali-Ihantalan kulutustasolle - pojat voi alkaa ampua kymmeniä tuhansia murkuloita päivässä tänään sunnuntaina, teollisuus toimittaa samaa tahtia lisää heti alkaen huomisesta maanantaista.



Tai sitten ei. Jenkit ovat antaneet Javelin-varastostaan Ukrainaan kolmanneksen (n. 7 000 ohjusta). Teollisuus tuottaa ohjuksia n. 2000 vuodessa ja tuotannon skaalaamista 4000 ohjukseen vuodessa kaavaillaan, mutta siinä menee vuosi-pari. Ruudin valmistus epäsuoraa varten ei käsittääkseni ole sekään ihan nopeaa - vaikka tuotantolaitoksien improvisointi lieneekin paljon helpompaa, niin valmistusprosessi voi kai kestää vuodenkin (tai ainakin kuukausia? @Old Boy tietänee paremmin).

Niin ja mitä ulkomaiseen tuontiin tulee, niin kannattaa muistaa, miten maskien kanssa kävi... Tavaraa sai vain parilta epämääräiseltä trokarilta, ja tavarakaan ei ollut sitä mitä luvattiin.

Kiitoksia, hyviä linkkejä molemmat. Vaikuttaisi siltä että tykistön laukausten valmistus on samassa tolassa kuin moni muukin sotilasteollinen firma: tilausmäärät ovat pieniä ja niitä on harvoin. Puolustusvoimilla on raha tiukassa muutenkin joten teollisuuden avokätinen tukeminen ei ole mahdollista vaikka siihen tahtoa olisikin.

Puolustusvälineet ovat tarvikkeita joille ei ole siviilimarkkinoita (poislukien muutamat artikkelit kuten vaatetus, kiväärit, niiden optiikka yms.). Kansainvälisillä markkinoilla taas on paljon isoja toimijoita joten kilpailu on kovaa. Isommilla mailla on omaa teollisuutta koska valmistus ja osaaminen halutaan säilyttää kotimaassa. Tietyt maat (Japani ja Etelä-Korea tulee ensimmäisenä mieleen) ovat puolestaan linjanneet että oma tuotanto pidetään hengissä hinnalla millä hyvänsä. Tästä syystä esim. kumpikin valmistaa omia panssarivaunuja, tuotantomäärät ovat tosi pieniä ja siten yksikköhinta hurjan suuri. Siitä huolimatta ovat kokeneet että se hinta on maksamisen arvoinen. Maiden sijaintia katsomalla ja naapurien luonteen tuntien on helppo nähdä, miksi näin on.

Tietyt toiminnot ovat liian kannattamattomia yksityiselle teollisuudelle. Jos ne halutaan säilyttää kotimaassa, valtio on ainoa toimija kuka sen voi varmistaa. Tällöinkin on painetta pienentää valtion menoja ja kiusaus "kannattamattoman" toiminnan alasajosta on suuri. Tykistön käyttö on ollut kohtuullisen vähäistä länsimaiden viime sodissa joten tämäkään ei tuota markkinoille tarvetta kapasiteetin lisäämisestä. Jos taas PV tilaisi suurempia määriä, siitä melkoinen osa menisi joko varastoon tai sitten pitäisi ampua enemmän. Jos ammutaan enemmän, tykit kuluvat nopeammin ja pitää siten korvata aikaisempaa tiuhempaan. Mitä se maksaa? Mitä se saa maksaa?

Minun huolena on että ollaan seuraavassa sodassa samassa tilanteessa kuin mitä oltiin talvisodan alussa. Ukrainasta on kuulunut ääniä että heidän 122mm ja 152mm osalta varastot alkavat olla tyhjillään, juuri sopivasti kun ollaan ohitettu talvisodan 105 päivän kesto. Laitoin meidän tilanteesta kuvan jo aikaisemmin toiseen ketjuun vai ei haitanne toistaa:



Kun laittaa nämä laskentataulukkoon, tilanteen hurjuus paljastuu paremmin. Tuotanto skarppasi erityisesti 76 mm osalta sodan pitkittyessä mutta 122 mm kanssa oli vaikeampaa.


Jokainen muistaa miten tykistön käyttöä jouduttiin säästämään talvisodassa huonon laukaustilanteen takia. Tästä sodasta vedettiin oikeat johtopäätökset ja jatkosotaan lähdettäessä varastossa oli se reilu 2,7 miljoonaa laukausta. Onko nyt niin että ympyrä sulkeutuu ja taas on varastot vajaat? Koska ei voi tulla enää suursotaa Euroopassa joten miksi vaivautua?

Ukraina sanoo ampuneensa 5 000 - 6 000 laukausta päivässä (edelleen, ei tiedetä onko se koko sodan keskiarvo vai viimeaikainen kulutus). Jos katsoo ylläolevaa taulukkoa niin 76 mm ammuttiin koko sodan keskiarvona 3 809 laukausta päivässä ja 122 mm haupitseilla 581 per päivä! Kevyen ero raskaaseen, sitä ei sovi unohtaa. Ukrainan laukausmäärillä talvisotaa edeltäneet varastot olisi ammuttu tyhjiksi hyvin nopeasti. Olisiko sellainen tulenkäyttö pysäyttänyt hyökkääjän? Ei tietoa, tosin jos ei olisi niin varastot olisivat olleet tyhjät eikä oma tuotanto olisi ehtinyt paikkaamaan. Mahdoton riski tasapainotettavaksi.

Tokihan menneiden sotien oppeja ei ole unohdettu? Tokihan pidemmän helvetin suurta varastoa tykistön ja heitinten osalta? Tokihan oma tuotanto on pidetty riittävällä tasolla ja sen nosto on suunniteltu ja harjoiteltu?

Minun on tietysti sivustaseuraajana helppo vinkua ja polkea jalkaa. En istu päättävissä pöydissä ja rahankäyttö sekä budjetin tasapainotus on vaikea laji. Minulla ei ole kaikkea tietoa asiasta, hyvin vähän lopulta joten ehkä huoli on aiheeton. PV on osoittanut hyvää harkintakykyä eri aseiden hankinnassa joten ei ole antanut aihetta epäilyyn. Siksi tämä on enemmän muistutuksena menneistä kuin mitään muuta.

 

[Kustaanmiekka]

Palaan vielä hieman tuohon jäsen @Antares pohdintaan/laskelmointiin tykistön ampumatarvikemääristä.
Nythän on saatavilla myös lentorataa ohjaavia/korjaavia tarkkuussytyttimiä.

Tällaisella erikoissytyttimellä varustetut kranaatit lisäävät tykistön tarkkuutta huomattavasti. Ja kun tarkkuus paranee, niin kohteeseen ei tarvitse ampua niin paljon kranaatteja kuin aikaisemmin.
Määrä vähenee myös kun tarkistusammuntoja ei tarvita.

2018 puolustusvoimien logistiikkalaitos julkisti kansainvälisen tietopyynnön tykistökranaattien lentoa ohjaavien sytyttimien hankkimiseksi.

Uudenlaiset sytyttimet ovat osa Suomen operatiivisen tykistön kehittämishanketta.
Uusia sytyttimiä käytettäisiin Suomen äskettäin Etelä-Koreasta ostamissa 155 millimetrin Moukari-panssarihaupitseissa.

Tietopyynnössä edellytetään, että sytyttimien pitää toimia Suomessa nyt käytössä olevissa tykeissä ja ampumatarvikkeissa. Puolustusvoimat ei aio hankkia uusia tykkejä tai ampumatarvikkeita erikoissytyttimien vuoksi.

Elektroniikka tulee halvemmaksi tehdä. Ohjausjärjestelmien tekeminen on helppoa ja halpaa ja sitä kautta tällaisia järjestelmiä tulee käyttöön paljon enemmän.

Pasivirta kertoo Tulikomentoja-lehdessä (1/2018) ilmestyneessä artikkelissa, että esimerkiksi amerikkalaisella tarkkuussytyttimellä varustetun kranaatin poikkeama maalista on alle 30 metriä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että erillistä tarkistusammuntaa ei tarvita, jolloin vihollinen ei saa mitään ennakkovaroitusta tuli-iskusta. Lentorataa korjaavia sytyttimiä on kahta päätyyppiä. Yksinkertaisemmat sytyttimet korjaavat vain pituushajontaa mutta kehittyneemmät osaavat korjata myös sivuhajontaa.

Kehittyneimmät sytyttimet toimivat niin, että niin kutsutulle asetinlaitteelle eli tietokoneelle syötetään tykin oma paikka, maalin paikka ja erilaisia säähän ja ampumatarvikkeeseen liittyviä tietoja. Sen jälkeen laite laskee kranaatille lentoradan. Tiedot ohjelmoidaan sen jälkeen sytyttimeen. Kranaatin lentäessä sytytin mittaa sijaintiaan esimerkiksi gps-paikannuksella. Sytytin korjaa lentorataa siinä olevilla ohjaussiivekkeillä

Nyt sitten ei varmaankaan ole tietoa siitä kuinka paljon pv on varastoon tällaisia sytyttimiä hankkinut. Mutta kuvittelisin, että suuntaus olisi se, että niitä tullaan hankkimaan lisää.

Asiasta voi lukea tarkemmin täältä:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005712338.html
Julkaistu: 8.6. 17:01
"Armeija on hankkimassa ”Moukareille” tarkkuusammuksia – vastustaja ei saisi mitään varoitusta
Puolustusvoimat on julkaissut älykkäitä sytyttimiä koskevan tietopyynnön. Päätös tykistön uudesta hankinnasta tehtäneen ensi keväänä.

Suomen tykistön tuorein modernisointihanke on edennyt seuraavaan vaiheeseen.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on julkistanut kansainvälisen tietopyynnön tykistökranaattien lentoa ohjaavien sytyttimien hankkimiseksi. Tällaisella erikoissytyttimellä varustetut kranaatit lisäävät tykistön tarkkuutta huomattavasti. Tietopyynnön takaraja on lokakuun lopussa. Hankkeen alustava veroton kustannusarvio on viisi miljoonaa euroa. Puolustusministeriön päätettäväksi mahdollinen ostos mennee ensi vuoden keväänä.

Uudenlaiset sytyttimet ovat osa Suomen operatiivisen tykistön kehittämishanketta.

”Olemme siihen budjetoineet rahaa. Jos sitä löytyy, niin sitten mahdollisesti hankitaan, mutta se on ministeriön päätös”, sanoo tykistön tarkastaja Pasi Pasivirta.

Uusia sytyttimiä käytettäisiin Suomen äskettäin Etelä-Koreasta ostamissa 155 millimetrin Moukari-panssarihaupitseissa, joista on lyhyessä ajassa tullut Leopard-taistelupanssarivaunujen ohessa Maavoimien modernisoinnin symboleja. Tietopyynnössä edellytetään, että sytyttimien pitää toimia Suomessa nyt käytössä olevissa tykeissä ja ampumatarvikkeissa. Puolustusvoimat ei aio hankkia uusia tykkejä tai ampumatarvikkeita erikoissytyttimien vuoksi.

HS kertoi huipputarkkoja tykistön erikoisampumatarvikkeita koskevista suunnitelmista ensimmäisen kerran viime vuoden tammikuussa.

”Yleinen trendi tykistössä on, että tykistöaseiden tarkkuus tulee parantumaan merkittävästi tulevaisuudessa”, Pasivirta kertoo.

”Elektroniikka tulee halvemmaksi tehdä. Ohjausjärjestelmien tekeminen on helppoa ja halpaa ja sitä kautta tällaisia järjestelmiä tulee käyttöön paljon enemmän.”

Puolustusvoimat tekee nyt markkinakartoitusta, millaisia tuotteita on tarjolla. Aiemmin on jo tehty teknologiaselvitys, jossa selvisi, että eri yhtiöiden ohjaavat sytyttimet olivat vielä kovasti eri kehitysvaiheissa. Ohjaavia sytyttimiä valmistetaan muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Israelissa. Niitä on käytetty ainakin Irakissa Mosulin valtauksessa. Älysytyttimet ovat kalliimpia kuin tavalliset sytyttimet. Toisaalta niitä tarvitaan niiden tarkkuuden vuoksi selvästi vähemmän kuin tavallisia sytyttimiä.

Pasivirta kertoo Tulikomentoja-lehdessä (1/2018) ilmestyneessä artikkelissa, että esimerkiksi amerikkalaisella tarkkuussytyttimellä varustetun kranaatin poikkeama maalista on alle 30 metriä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että erillistä tarkistusammuntaa ei tarvita, jolloin vihollinen ei saa mitään ennakkovaroitusta tuli-iskusta. Lentorataa korjaavia sytyttimiä on kahta päätyyppiä. Yksinkertaisemmat sytyttimet korjaavat vain pituushajontaa mutta kehittyneemmät osaavat korjata myös sivuhajontaa.

Kehittyneimmät sytyttimet toimivat niin, että niin kutsutulle asetinlaitteelle eli tietokoneelle syötetään tykin oma paikka, maalin paikka ja erilaisia säähän ja ampumatarvikkeeseen liittyviä tietoja. Sen jälkeen laite laskee kranaatille lentoradan. Tiedot ohjelmoidaan sen jälkeen sytyttimeen. Kranaatin lentäessä sytytin mittaa sijaintiaan esimerkiksi gps-paikannuksella. Sytytin korjaa lentorataa siinä olevilla ohjaussiivekkeillä. Tämä ei olisi ensimmäinen kerta, kun Maavoimat ostaisi tykistölleen älyammuksia.

Suomi osti nelisen vuotta sitten tykistölle Bonus-nimisiä ammuksia, jotka ovat vielä erikoistuneempia ampumatarvikkeita. Ne on tarkoitettu erityisesti panssariajoneuvojen tuhoamiseen."

 

[Sako]

Sodan alkuvaiheen havaintoja.

Ihmetys Venäjän hyökkäyksestä: Yksiköt ajoivat suoraan kaupunkeihin | Verkkouutiset

Asiantuntijan mukaan operaatiota ei voi kuvailla salamasodaksi.

www.verkkouutiset.fi

Laina linkistä: "– Venäjän asevoimien on uudistettava epäonnistumisten vuoksi perusteellisesti koulutustaan, organisaatiorakennettaan, kulttuuriaan, logistiikkaansa, rekrytointiaan, työvoiman pysyvyyttä ja suunnittelukäytäntöjään, CSIS luettelee."

Omana havaintoina tuhon lisäisin sen, että vaikka örkkien huonosta moraalista revitään otsikoita, niin sitkeästi jatkavat sotimista ja ukrainalaisten lähteiden mukaan kaikki örkien yksiköt ei ole huonoja.

RUS sotavoima on tällä hetkellä melkoisen kehnossa hapessa. Suurin ongelma heillä on minusta koulutus. RUS tulee säilymään alueellisesti merkittävänä sotavoimana ja tason nostaminen on aika helppoa, koska lähtötaso on noin matala. Järjetön tuhoaminen sujuu vanhasta muistista. Siinä on meidän sotilastiedustelulle työmaata selvittää, että kuinka paljon neukkula 2 pystyy uudistamaan puna-armeijan rakenteita ja se uudistus alkaa heti tämän sodan jäätymisen tai loppumisen jälkeen.

Minun huolena on että ollaan seuraavassa sodassa samassa tilanteessa kuin mitä oltiin talvisodan alussa. Ukrainasta on kuulunut ääniä että heidän 122mm ja 152mm osalta varastot alkavat olla tyhjillään, juuri sopivasti kun ollaan ohitettu talvisodan 105 päivän kesto.

Tyksitön itäkaliberien varastot taitaa olla Euroopassa aika tyhjät, kun nekin murkulat on jo ammuttu örkkien niskaan. Joten ei ole pelkästään Ukrainan varastot tyhjentyneet. UA varastot ei tykistön a-tarvikkeiden kohdalla olleet kovin hyvät ennen 24.2, jos raportteja on uskominen. Korruptio.

UA on kohta tilanteessa, että kaukovaikutteiset aseet on kaikki lännestä. Toimitettujen aseiden määrät pitäisi nousta sadoilla putkilla. Meillä on 1500 kenttätykistön vahvuus. Siihen ja rintaman pituuteen peilaten, UA tarvitsee mutuna 1000 tykkiä ja raketinheitintä pärjätäkseen pitkien putkien sodassa...tämä vahva mutu.

Mikä on toimitettujen tykistöaseiden kokonaismäärä? M777 on 118 ja muut on kuinka paljon? Onko vielä edes 200 kappaleen raja ylitetty? Kovin kitasata ottaen huomioon se, että UA taistelee koko lännen puolesta. Nyt lännen kannattaisi uhrata rahaa, sillä niin tekemällä säästää Eu- ja Nato-kansalasiten verta. Toinen kysymys sitten on, että mistä noita aseita ja a-tarvikkeita on antaa. Valmistuskapasiteetit ei ole kovin kummoisia ja joku raja on varastojen tyhjentämiselläkin. TAitaa taas mennä siihen, että USA:n pitää pelastaa Eurooppa taas kerran. USA:n haluja rajoittaa Kiinan uhka, sillä siellä taatusti kytätään sovelista tilaisuutta järjestää etupiirejä voimalla uuteen uskoon.

Tällaisella erikoissytyttimellä varustetut kranaatit lisäävät tykistön tarkkuutta huomattavasti.

Lähtönopeuden mittaaminen on toinen tapa lisätä osumista. Linkissä aiheesta lisää. Maanpuolustuskorkeakoulu 2011.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74181/E4117_LuikkuJJ_EUK63.pdf?sequence=1

"Kun tutkatuloksia ei ollut hyödynnetty, niin suhteellinen lähtönopeusero oli 1,43 %, kun taas silloin kun tutkatuloksia oli käytetty laskennassa hyväksi, lähtönopeusero oli 0,56 %. Nämä tarkoittavat tulen osuvuudessa laskennallisesti 131 metrin ja 77 metrin poikkeamaa maalista lähtönopeuden perusteella"

Ei päästä 30 metriin tarkkuuteen, mutta 77 metriä on hyvä tulos, jos käytetään patteristoa kerralla.

edit
Toveri vastaa kysymykseen määristä.

https://twitter.com/x/status/1535916505237422081

 

[Wagner]

En voi olla palaamatta numeroiden pyöritykseen.

Karkeasti ulkomuistista, meillä on noin 1 600 tykkiä ja raskasta kranaatinheitintä. Tuosta määrästä noin puolet on raskaita eli 120 mm kranaatinheittimiä ja puolet tykkejä. Tykeistä noin 500 kpl on 122 H 63 ja loput eli 300 kpl on raskaampia.

Tarkkaan ottaen:
- 722 kenttätykkiä, joista 75% 122mm kaliiperia
- 734 raskasta krh putkea (ml. AMOS)
- 75 raketinheitintä, joissa on 34*40+41*12 =1852 putkea.

Joka tapauksessa on selvää, että varastoissa pitäisi olla vähintään se 3 milj. ammusta (kuten Jatkosodan alussa), että se riittäisi vähänkään pitempään kahinaan (3kk tai yli).

 

[Huhta]

Tällaisella erikoissytyttimellä varustetut kranaatit lisäävät tykistön tarkkuutta huomattavasti. Ja kun tarkkuus paranee, niin kohteeseen ei tarvitse ampua niin paljon kranaatteja kuin aikaisemmin.
Määrä vähenee myös kun tarkistusammuntoja ei tarvita.
--

Pelkäänpä, että täsmäammuksista ei ole yleispäteväksi ratkaisuksi. Hinta on kuitenkin moninkertainen ellei monikymmenkertainen tavallisiin ampumatarvikkeisiin verrattuna.

Joissakin tilanteissa toki erittäinkin hyödyllinen kyky. Voin kuvitella, että se avaa uusia mahdollisuuksia mm. yksittäisten pistemaalien ampumiseksi. Esim. "UAV paikansi juuri vihollisen panssarihaupitsin koordinaateissa X Y" - tyhmillä ammuksilla ei ehkä edes vaivauduttaisi ampumaan, koska omien asemien paljastuminen ja megalomaaninen ammuskulutus yksittäisen maalin tuhoamiseksi. Tai "tiedusteluryhmän väijytys pysäytti vihollisen huoltojoukkueen uralle ja tiedustelutulenjohtaja on määrittänyt uran varrelta kolme maalipistettä" - hyvä, ei tarvitse ampua kymmeniä tai satoja kranaatteja, vaan haluttu vaikutus saadaan aikaan kolmella.

Mutta jos ajatellaan levittäytyneenä lähestyvää vihollisen mekanisoitua komppaniaa tai vihollisen pehmittämistä oman vastahyökkäyksen edeltä, niin se huutaa massamaista tulenkäyttöä. Aluemaaleja, toisessa tapauksessa liikkeessä oleva sellainen ja toisessa tapauksessa sellainen, ettei luultavasti/välttämättä ole tarkkaa tietoa vihollisen ryhmityksestä. Ei erityisen hyviä maaleja täsmäaseille. Mieluummin enemmän tyhmää rautaa niskaan.

 

[SJ]

Pelkäänpä, että täsmäammuksista ei ole yleispäteväksi ratkaisuksi. Hinta on kuitenkin moninkertainen ellei monikymmenkertainen tavallisiin ampumatarvikkeisiin verrattuna.

Julkisten lähteiden mukaan hintaero on enemmänkin 5-6 kertainen PGK sytyttimillä. Excalibur on sitten kalliimpi, mutta on myös tarkempi.

Joissakin tilanteissa toki erittäinkin hyödyllinen kyky. Voin kuvitella, että se avaa uusia mahdollisuuksia mm. yksittäisten pistemaalien ampumiseksi. Esim. "UAV paikansi juuri vihollisen panssarihaupitsin koordinaateissa X Y" - tyhmillä ammuksilla ei ehkä edes vaivauduttaisi ampumaan, koska omien asemien paljastuminen ja megalomaaninen ammuskulutus yksittäisen maalin tuhoamiseksi. Tai "tiedusteluryhmän väijytys pysäytti vihollisen huoltojoukkueen uralle ja tiedustelutulenjohtaja on määrittänyt uran varrelta kolme maalipistettä" - hyvä, ei tarvitse ampua kymmeniä tai satoja kranaatteja, vaan haluttu vaikutus saadaan aikaan kolmella.

Mutta jos ajatellaan levittäytyneenä lähestyvää vihollisen mekanisoitua komppaniaa tai vihollisen pehmittämistä oman vastahyökkäyksen edeltä, niin se huutaa massamaista tulenkäyttöä. Aluemaaleja, toisessa tapauksessa liikkeessä oleva sellainen ja toisessa tapauksessa sellainen, ettei luultavasti/välttämättä ole tarkkaa tietoa vihollisen ryhmityksestä. Ei erityisen hyviä maaleja täsmäaseille. Mieluummin enemmän tyhmää rautaa niskaan.

Siis idea noissa PGK sytyttimissähän on se, että ne pienentävät hajontaa. Ne eivät siis ole mitään mikä kykenisi osumaan esim. tuohon mainitsemaasi panssarihaupitsiin, mutta ne kykenevät ampumaan tyypilliseen tykistömaaliin tykin täydellä kantamalla hajonnan pysyessä suunnilleen samana etäisyydestä huolimatta. Lyhemmillä etäisyyksillä noita sytyttimiä ei tarvittaisi.

 

[Huhta]

Julkisten lähteiden mukaan hintaero on enemmänkin 5-6 kertainen PGK sytyttimillä. Excalibur on sitten kalliimpi, mutta on myös tarkempi.



Siis idea noissa PGK sytyttimissähän on se, että ne pienentävät hajontaa. Ne eivät siis ole mitään mikä kykenisi osumaan esim. tuohon mainitsemaasi panssarihaupitsiin, mutta ne kykenevät ampumaan tyypilliseen tykistömaaliin tykin täydellä kantamalla hajonnan pysyessä suunnilleen samana etäisyydestä huolimatta. Lyhemmillä etäisyyksillä noita sytyttimiä ei tarvittaisi.

Ajattelin enemmän yleisellä tasolla noita GPS-/INS-ohjattuja tykistön/raketinheittimistön ampumatarvikkeita. PGK, Excalibur, GMLRS... mitä näitä nyt on. Vaikka kirjoittaja taisikin tarkemmalla lukemisella hehkuttaa nimenomaan PGK:ta.

Se PGK on kyllä sekin aika tarkka. Testeissä enemmistö ammuksista laskeutui 10 metrin etäisyydelle maalista, eli varmaan tekee aika gutaa panssarihaupitsillekin 155 mm sirpalekranaatti noilta etäisyyksiltä. Toki riippuu panssarihaupitsin suojastakin, ihan eri juttu ampua jotakin ohutkuorista 2S1:stä kuin vaikkapa K9 Moukaria.

During tests, PGK-fuzed rounds had consistent performance across towed and self-propelled artillery platforms, passing the accuracy objective requirement of 30 m (98 ft) or less CEP with a majority of rounds being placed within 10 m (33 ft).

M1156 Precision Guidance Kit - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[nudtegent]

Jossain väitettiin tavallisen 155mm ammuksen hinnaksi n. 400 dollaria, mutta täällä taisi joskus näkyä selvästi kalliimpi hinta.

Tuossa ylemmässä Hesarin 2018 artikkelissa viitattiin tähän 2014 artikkeliin (ja hinnat voivat olla nykyään tietysti toisenlaisia, joskin Ukrainan sodan aiheuttama kysyntä luultavasti nostaa niitä):

Maavoimat on ostanut Suomessa täysin uudenlaisia tykistön ammuksia. 155 millimetrin kenttätykeissä käytettävä ampumatarvike osaa täysin itsenäisesti hakeutua panssaroituihin ajoneuvoihin.
Älyammuskaupan veroton hinta on lähes 16 miljoonaa euroa. Älykkyys maksaa, mikä näkyy poikkeuksellisen kovana yksikköhintana. Suomi saa miljoonillaan alle 300 kovaa ammusta, 60 harjoitusammusta ja koulutustarvikkeita.
Älykkäiden ammusten maaleja ovat erityisesti komento-, esikunta-, taistelu-, rynnäkkö- ja kuljetuspanssarivaunut sekä panssarihaupitsit.
Ammus toimii siten, että siihen syötetään ennen laukaisua lentoaika. Kun ammus on lentänyt etukäteen annetun ajan maalin yläpuolelle, se jakautuu kahdeksi itsenäisesti toimivaksi taistelulataukseksi, joissa on onteloammus. Tämä tapahtuu noin 200 metrin korkeudessa.
Molemmissa taistelulatauksissa on pienet ohjaussiivet, joiden ansiosta ne alkavat kiertää kohteen yläpuolella halkaisijaltaan parinsadan metrin kokoista suppenevaa kehää.
Ammus tunnistaa kohteen laseretäisyysmittarin ja lämpökameran avulla. Sen muistiin on ohjelmoitu tiedot mahdollisista kohteista, kuten niiden koosta ja lämpötilasta. Ammus tunnistaa esimerkiksi palavat panssariajoneuvot eikä hakeudu niihin.
Kun älyammus on tunnistanut panssaroidun ajoneuvon, se tunkeutuu siihen läpi katon, joka on heikoimmin panssaroitu kohta. Ammuksessa on myös itsetuhomekanismi siltä varalta, ettei se löydä kohdetta.
Ammuksen kokonaispaino on 47 kiloa. Taistelulataukset painavat kuusi kiloa kumpikin. Ampumaetäisyys on jopa 35 kilometriä.
Bonus MK II -nimiset ammukset valmistaa ranskalainen Nexter Munitions. Suomeen ne tulevat vuosina 2014–2016.
Puolustusvoimat teki viime vuosikymmenellä laajan tutkimuksen siitä, mikä on tehokkain ja halvin tapa parantaa iskukykyä. Tykistön erikoisammusten hankinta on osa tätä hanketta.
Kaksi muuta iskukykytutkimuksesta poikinutta hankintaa ovat Hornet-hävittäjien päivittäminen ilmasta maahan -kyvyllä ja raskaiden raketinheitinten osto Hollannista.

Armeija osti älykkäitä ammuksia tykkimiehille

Maavoimat on ostanut Suomessa täysin uudenlaisia tykistön ammuksia. 155 millimetrin kenttätykeissä käytettävä ampumatarvike osaa täysin itsenäisesti hakeutua panssaroituihin ajoneuvoihin. Älyammuskaupan veroton hinta on lähes 16 miljoonaa euroa. Älykkyys maksaa, mikä näkyy poikkeuksellisen...

www.hs.fi

Verdunissa:

Of the 800,000 casualties at Verdun, an estimated 70 percent were caused by artillery. The Germans launched two million shells during their opening bombardment—more than in any engagement in history to that point—and the two sides eventually fired between 40 and 60 million shells over the next 10 months.

Libanonissa 1982:

During the 1982 15-week war in Lebanon, around 30% of the total Israeli casualties came from the infantry division and 14.1% were tank crew casualties (compared with 28% in the 1973 War). Cluster bombs were a frequent cause of injury or death (3.7%), fired either directly from aircraft or artillery or as supporting or as auxiliary weapons exploding on the battlefield. There were 11% casualties in commander groups, while the number of casualties in other units was all less than 9%. Shell, mortar, cannon, and rockets were the causes of casualties in 53%, bullets 11.6%, blast 2.3%, and the rest were a combination of one or two causes, or undefined. The infantry suffered the highest fraction of battlefield injuries in both urban and non-urban combat, 56% and 43% respectively, followed by armor division 17.1% and 34.8%, support units 21.1% and 16.6%.