Venäjällä on tällä hetkellä käytössään kolme strategista pommittajaa – Tu-22M3 (Ту-22М3), Tu-95MS (Ту-95МС) ja Tu-160 (Ту-160). Venäjän Ukrainassa käymä sota on osoittanut noiden kolmen…
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Olipas erinomainen ja pitkä kirjoitus Venäjän pommikoneista sekä niistä laukaistavista risteilyohjuksista. Lainaan siitä muutaman pätkän alle, erityisesti merkittävien kenttien sijainnit:
Venäjällä on valmiudeltaan kahdenlaisia sotilaslentokenttiä ja -tukikohtia. On operatiivisia lentokenttiä (оперативный аэродром), jotka on tarkoitettu ilma-alusten lyhytaikaiseen säilytykseen, aseistuksen täydentämiseen, tankkaukseen ja ilma-alusten operatiiviseen huoltoon. Operatiivisten lentokenttien lisäksi on pysyviä sotilaslentokenttiä tai -tukikohtia.
Olen kääntänyt tässä kirjoituksessa аэродром-sanan (sotilas)lentokentäksi ja авиабаза-sanan (sotilas)lentotukikohdaksi. Venäläiset itsekin käyttävät noita kahta sanaa jossain määrin ristiriitaisesti. Аэропорт-sana – siis lentokenttä ilman sotilasliitettä – koskee lentokenttiä, joihin liittyy sekä sotilas- että siviili-ilmailua.
Venäjällä on sotilaslentokentät jaettu Neuvostoliiton tapaan kolmeen luokkaan sen suhteen, kuinka suurella ilma-alusella kentältä voidaan operoida:
- Suurikokoiset lentokentät (крупный военный аэродром), joiden kiitotien pituus vähintään 3 000 metriä ja jotka pystyvät vastaanottamaan 1. luokan ilma-aluksia.
- Keskikokoiset lentokentät (средний военный аэродром), joiden kiitotien pituus 2 000-2 800 metriä ka ja joka pystyy vastaanottamaan 2. luokan ilma-aluksia.
- Pienikokoiset lentokentät (небольшый военный аэродром), joiden kiitotien pituus 1 200-1800 metriä ja jotka pystyvät vastaanottamaan 3. luokan ja 4. luokan ilma-aluksia sekä kaikentyyppisiä helikoptereita.
Sotilasilma-alukset on puolestaan jaettu neljään eri luokkaan:
- luokka 1 (1-й класс): ilma-aluksen paino 75 tonnia ja enemmän
- luokka 2 (2-й класс): ilma-aluksen paino 30-75 tonnia
- luokka 3 (3-й класс): ilma-aluksen paino 10-30 tonnia
- luokka 4 (4-й класс): ilma-aluksen paino alle 10 tonnia.
Tu-22-, Tu-95- ja Tu-160-pommittajat kuuluvat luokkaan 1 ja vaativat toiminnalleen suurikokoisen lentokentän vähintään 3 000 metrin kiitotiellä.
-
Venäjällä on tätä nykyä luokka 1:n mukaisia suurikokoisia lentokenttiä seuraavasti:
- Olenjan sotilaslentotukikohta (Оленья авиабаза, 68°09’06.4″N 33°27’37.7″E) Murmanskin alueella (Мурманская область), paikka nro 1
- Soltsyn sotilaslentotukikohta (Сольцы авиабаза, 58°08’18.2″N 30°19’37.5″E) Soltsyn piirissä (Солецкий район) Novgorodin alueella (Новгородская область), paikka nro 2
- Šajkovkan sotilaslentotukikohta (Шайковка авиабаза, 54°13’33.5″N 34°22’18.2″E) Kalugan alueeella (Калужская область), paikka nro 3
- Ahtubinskin sotilaslentokenttä (Ахтубинск аэродром, 48°18’48.0″N 46°16’26.0″E) Astrahanin alueella (Астраханская область), paikka nro 4
- Mozdokin sotilaslentotukikohta (Моздок авиабаза, 43°47’16.1″N 44°36’06.4″E) Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallassa (Республика Северная Осетия-Алания), paikka nro 5
- Djagilevon sotilaslentotukikohta (Дягилево авиабаза, 54°38’30.0″N 39°34’18.0″E) Rjazanin alueella (Рязанская область), paikka nro 6
- Engelsin sotilaslentotukikohta (Энгельс авиабаза, 51°28’01.2″N 46°12’00.0″E) Saratovin alueella (Саратовская область), paikka nro 7
- Sovetskin sotilaslentokenttä (Совєтський аэродром, 67°27’50.5″N 64°17’50.2″E) Vorkutassa (Воркута) Komin tasavallassa (Республика Коми), paikka nro 8
- Belajan sotilaslentotukikohta (Белая авиабаза, 52°54’54.0″N 103°34’30.0″E) Irkutsikin alueella (Иркутская область), paikka nro 9
- Tiksin lentokenttä (Тикси аэропорт, 71°41’51.0″N 128°54’10.0″E) Bulunskin piirissä (Булунский улус), paikka nro 10
- Ukrainkan sotilaslentotukikohta (Украинка авиабаза, 51°10’12.0″N 128°26’42.0″E) Amurin alueella (Амурская область), paikka nro 11
- Anadyrin lentokenttä (Ugolnijin lentokenttä) (Анадырь аэропорт, Угольный аэропорт, 64°44’05.7″N 177°44’29.5″E) Tšukotkassa Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa (Чукотка, Чукотский автономный округ), paikka nro 12
Oheisessa luettelossa on osa pysyviä sotilaslentokenttiä tai -tukikohtia, joilla Tu-95MS-, Tu-22M3- ja Tu-160-pommittajia voidaan käyttää ja säilyttää pysyvästi. Venäläiset nimittävät noita kenttiä myös käyttöönottolentokentiksi (аэродром дислокации). Nuo kolme pommittajatyyppiä vaativat ylläpitoon laajan lentokenttäinfrastruktuurin, teknisen henkilökunnan ja materiaalitoiminnot, jotka ovat pysyvillä sotilaslentokentillä tai -tukikohdissa. Tu-22M3:lle ja Tu-160:lle tarvitaan melko korkeat ja erityiset rampit, jotta lentäjät pääsevät lentokoneeseen. Osa edellä luetelluista kentistä ja tukikohdista on pelkästään vain operatiivisia.
Venäjällä on lisäksi käytössä myös yksi luokka 1:n mukainen suurikokoinen lentokenttiä Ukrainan alueella. Krimin niemimaalle valmistui Belbekin lentokentän peruskorjaus (аэропорт Бельбек,
44°41’28.0″N 33°34’36.0″E ) vuoden 2018 lopussa (
paikka nro 13). Belbek pystyy vastaanottamaan ja isännöimään pysyvästi kaikentyyppisiä strategisia pommikoneita, siis myös Tu-95-, Tu-160- ja Tu-22-sarjan koneita. Venäjä ei kuitenkaan tiettävästi ole tuonut kertaakaan strategisia pommittajiaan Krimille.
Venäjän on harjoitellut useissa sotaharjoituksissa sotilasilma-alusten siirtoa pysyviltä lentokentiltä operatiivisille kentille – myös noiden kolmen pommittajatyypin.
Pysyviä lentokenttiä tai -tukikohtia nimettyinä ovat:
- Olenjan sotilaslentotukikohta Murmanskin alueella (paikka nro 1)
- Šajkovkan sotilaslentotukikohta Kalugan alueeella (paikka nro 3)
- Djagilevon sotilaslentotukikohta Rjazanin alueella (paikka nro 6)
- Engelsin sotilaslentotukikohta Saratovin alueella (paikka nro 7)
- Belajan sotilaslentotukikohta Irkutsikin alueella (paikka nro 9)
- Ukrainkan sotilaslentotukikohta Amurin alueella (paikka nro 11)
- Anadyrin lentokenttä (Ugolnijin lentokenttä) Tšukotkassa Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa (paikka nro 12).
Todellisuudessa kaikki nuo kohteet eivät ole sellaisia, joissa Venäjä pysyvästi säilyttää pommittajiaan. Osa kentistä ja tukikohdista on säilyttänyt nimellisen asemansa Neuvostoliiton perintönä.
Lisäksi on myös Ahtubinskin sotilaslentokenttä Astrahanin alueella (
paikka nro 4), jossa toimiin puolustusministeriön 929. valtion lentokoekeskus (929-й Государственный лётно-испытательный центр). Ahtubinskin sotilaslentokenttä toimii sotilaslentokoneiden koe- ja koulutuslentokenttänä.
Esimerkiksi Tiksin lentokenttä Bulunskin piirissä (
paikka nro 10) ja Sovetskin sotilaslentokenttä Vorkutassa (
paikka nro 8) ovat esimerkkejä operatiivisista kentistä, joilla noita pommittajia ei ole juurikaan nähty kuten ei myöskään Mozdokin sotilaslentotukikohdassa Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallassa (
paikka nro 5) tai Soltsyn sotilaslentotukikohdassa Soltsyn piirissä Novgorodin alueella (
paikka nro 2). Noita kenttiä on tähän saakka voitu pitää rauhan oloissa väli- tai hätälaskukenttinä.
Venäjän käytössä Venäjän alueella olevat lentokentät ja tukikohdat strategisille Tu-22M3-, Tu-95MS-ja Tu-160-pommittajille. Lisäksi Venäjän on rakentanut Krimille 13. paikan, jota ei ole merkitty oheen. Venäjällä on kaksi pääpaikkaa, jotka ovat Engels (paikka nro 7) ja Ukrainka (paikka nro 11). Saattaa olla, että Venäjä tulee kehittämään Olenjaa (paikka nro 1) tärkeäksi paikaksi pohjoisessa. Kuva: oma tuotos (Google Maps -karttapohja sekä omat merkinnät).
Mielenkiintoista on, että Olenjan sotilaslentotukikohdassa Murmanskin alueella (
paikka nro 1) ja Ahtubinskin sotilaslentokentällä Astrahanin alueella (
paikka nro 4) Venäjä on suorittanut ainakin marras-joulukuun tienoilla tiettyjä lentokentän infrastruktuurin laajentamiseen liittyviä töitä tai sijoittanut jotain radio-kontrastiobjekteja (радиоконтрастный объект, РКО), kuten vaikkapa kontteja tai polttoainetankkeja. Venäjä siirsi syksyllä aikaisemmin suoritetun lisäyksen jälkeen lisää pommittajia Olenjan sotilaslentokentällä Murmanskin alueelle pian sen jälkeen, kun Ukraina oli iskenyt Djagilevon ja Engelsin kentille 5.12.2022.
Venäjällä näyttää nyt siis säilyttävän pysyvämmin Olenjan sotilaslentotukikohtaan Murmanskin alueella aikaisemmin syksyllä tuotuja pommittajia. Myös tehty lisävarustus viittaa siihen, että lisäpommittajia tullaan säilyttämään ehkä pitempäänkin. Sen sijaan 5.12.2022 jälkeen tehdyt siirrot voivat olla väliaikaisia, mutta aika tuon näyttää.
Kysymys Olenjan sotilaslentotukikohdan muutoksissa lienee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ja Venäjän varautumisesta noihin jäsenyyksiin.
Venäjä pyrkinee tässä vaiheessa varautumaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin tuomalla maiden tuntumaan lisää risteilyohjuspotentiaalia. Lisääkö Venäjä myös ydinkärjin varustettujen ohjusten käyttömahdollisuuksia, on toinen kysymys, johon ei Venäjän toteuttamista toimista löydy vielä vastausta.
-
Venäjän sotilaslentokentät ja -tukikohdat, joissa varastoidaan myös ydinaseita, ovat puolestaan:
- Soltsyn sotilaslentotukikohta (в/ч 75365) 58°8’50″N 30°19’53″E (58°08’50.0″N 30°19’53.0″E , 58°08’18.2″N 30°19’37.5″E), Tu-22M3-pommikoneet (Venäjän ilmavoimat). Välimatka 1 014 metriä (paikka nro 2).
- Šajkovkan sotilaslentotukikohta (в/ч 26219) 54°15’53″N 34°25’15″E (54°15’53.0″N 34°25’15.0″E, 54°13’33.5″N 34°22’18.2″E), Tu-22M3-pommikoneet (Venäjän ydinasejoukot). Välimatka 5 362 metriä (paikka nro 3).
- Engelsin sotilaslentotukikohta (в/ч 77910) °25’23″N 46°15’39″E (51°25’23.0″N 46°15’39.0″E, 51°28’01.2″N 46°12’00.0″E), Tu-160- ja Tu-95MS-pommikoneet (Venäjän ilmavoimat). Välimatka 6 454 metriä (paikka nro 7).
- Belajan sotilaslentotukikohta (в/ч 26221) 52°54’11″N 103°28’39″E (52°54’03.8″N 103°28’40.3″E, 52°54’54.0″N 103°34’30.0″E), Tu-22M3-pommikoneet (Venäjän ilmavoimat). Välimatka 6 696 metriä (paikka nro 9).
- Ukrainkan sotilaslentotukikohta (в/ч 27835) 51°10’36″N 128°34’37″E (51°10’36″N 128°34’37″E, 51°10’02.2″N 128°26’46.2″E), Tu-95MS-pommikoneet (Venäjän ilmavoimat). Välimatka 9 178 metriä (paikka nro 11).
Nuo em. viisi sotilasyksikköä (75365, 26219, 77910, 26221 ja 27835) ovat nimeltään korjausteknisiä tukikohtia (ремонтно-техническая база, РТБ). Ne olivat ennen ilmavoimien alaisuudessa, nyttemmin Venäjän puolustusministeriön 12. pääosaston hallinnassa, jonka alaisuuteen kuuluvat ydinaseet (12-е Главное управление Министерства обороны Российской Федерации, 12 ГУМО).
Olenjan sotilaslentotukikohtaan ei liity ydinasevarastoa, mutta sitä lähimmät ydinasevarastot ovat noin 20 kilometrin päässä olevat Bolšoe Ramozeron (Большое Рамозеро) ydinasevarastot (
68°14’34.8″N 33°52’01.6″E ja
68°15’30.1″N 33°50’36.6″E).
Sotilasyksikköjen korrelaatio ydinaseisiin ratkaistiin jo vuonna 2008 Venäjän federaation puolustusministeriön antamassa direktiivissä. Nuo sotilasyksikkötunnukset viittaavat siis ydinaseisin ja niiden toiminta on sen mukaista. Käsittelin asiaa hieman aikanaan (
US-blogi 8.10.2022).
Venäjän ilmavoimilla on yhteensä 12 ydinaseiden perustason säilytyspaikkaa (хранилища базового уровня, base-level storage), jotka ovat 12. pääosaston hallinnassa. Edellä olevassa luettelossa nimetyt Tu-pommikoneet eivät tarkoita, että ne välttämättä olisivat kelpoisia kuljettamaan ydinaseita, vaan niitä on kyseisessä sotilaslentotukikohdassa. Tu-22M3-pommikoneita Venäjän ei käytä ydinaseiden kuljettamiseen.
Edellisessä blogikirjoituksessa (
US-blogi 4.12.2022) oli kommentti kommentointipalstalla, ettei Venäjällä olisi ydinaseita sotilaslentokentillä ja -lentotukikohdissa. Edellä olevassa luettelossa on kirjattu kaksi eri koordinaattipistettä, jossa ensimmäinen itse lentokentän koordinaatti ja jälkimmäinen on lentokenttään liittyvän ydinasevaraston koordinaatti. Kirjattu välimatka on puolestaan näiden kahden koordinaattipisteen välinen välimatka. Esimerkiksi Soltsyn sotilaslentotukikohdassa (
paikka nro 2) ydinasevarasto on vain 1 014 metrin päässä kiitotiestä. Nuo lentokentät ja lentotukikohdat ovat siis oikeastaan yhtä.
Soltsyn sotilaslentotukikohta (paikka nro 2). Ydinasevarasto on esitetty keltaisella pallolla. Varasto kiinteästi yhteydessä sotilaslentotukikohtaan ja sen kiitorataan. Kuva: oma tuotos (Google Maps -karttapohja sekä omat merkinnät).
Engelsin sotilaslentokentällä (
paikka nro 7), jossa välimatka on 6 454 metriä. Ukraina hyökkäsi tuolle kentälle 5.12.2022.
Oleellista on, koskevatko lentokenttää ja ydinasevarastoa hyökkäyksien varoilta samat turvajärjestelmät esimerkiksi ilmavalvonnan ja ilmapuolustuksen osalta.
Soltsyn, Engelsin, Belajan ja Ukrainkan ydinasevarastoja hallinnoi Venäjän ilmavoimat (Военно-воздушные силы Российской Федерации,
ВВС России), sen sijaan jostakin syystä Šajkovkan ydinasevarastoa hallinnoi Venäjän strategiset ohjusjoukot (Ракетные войска стратегического назначения,
РВСН) Venäjän strategisten ydinasevoimien alla (Стратегические ядерные силы,
СЯС). Tuon hallinnonitikuvion perusteen ovat ainakin minulle epäselvät. Kaikki liittyy kuitenkin Venäjän puolustusministeriön 12. pääosastoon.
-
HUOM: tämä minun lainaama on vain pieni maistiainen erinomaisesta kirjoituksesta, joka kannattaa ehdottomasti lukea jos asia kiinnostaa vähääkään.
Tässä vanha ketju keväältä, jossa käsitellään Ukrainan lähiseudun sotilaslentokenttien käyttöä sodan alkupuoliskolla:
-
Jos kiinnostaa tutkia Venäjän tukikohtien sijaintia kätevästä kartasta, niin tämä on ollut minulle mieluisa ja olen lainannut siitä otoksia sodan eri aikoihin:
https://gfsis.org.ge/maps/russian-military-forces
Tämä puolestaan on kesältä, suosittelen ottamaan talteen jos on mennyt ohitse, Venäjän sotilastukikohtien sijainnit kartalle merkittynä (Google Earth ohjelman tarvitsee):
Russian Military Installations v 1.4 - Eastern Military District update: Just completed the final part of my long-term project in Google Earth to map all known Russian military-related sites across Russia and beyond.
The database includes units from Russian Armed Forces, Rosgvardiya, FSB, EMERCOM & more. These are not only placed on map, but also integrated into an actual chain of command to the fullest extent possible. You can find some details and list of sources in "OpenMe.txt" file.
RMI v1.4 changelog: - Eastern Military District added; - Updated names of commanders of several units/formations; - Added 19th, 20th Motor Rifle Divisions (data might be incomplete, as these 2 formations were reestablished very recently); - Dozens of corrections, revisions.
As always, if you have any questions, suggestions or anything else related to the project, feel free to hit me up here or in DMs.
En muista, oliko tuossa merkittynä erilaisten varastotukikohtien sijaintia joten laitan varalta linkit kahteen minun viestiin jossa on näiden koordinaatteja (huom. ei kaikkia mutta suurimmat ja samalla tärkeimmät):
VIESTI 1,
VIESTI 2