Jopuni
Ylipäällikkö
Niinhän se loppus, mutta kun......
Eihän nyky yhteiskunnassa saa ihmisen oikeuksia rajoittaa, joku voi pahoittaa mielensä.
Ukrainan sodan havainnot ja opetukset
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
Eihän nyky yhteiskunnassa saa ihmisen oikeuksia rajoittaa, joku voi pahoittaa mielensä.
otwa
Luutnantti
Ja laitetaan sotilassisäoppilaitokseen niin pitkäksi aikaa, että hääyönä morsiamen pitää leikata siili ja pukeutua mieheksi, jotta akti onnistuu sulhaselta /s
Sparta ei ollut mikään supersotilasvalta, vaikka 300 sillä tavalla halusikin asian esittää. Syntyvyys oli heikkoa kun miehet olivat lähinnä poikaporukassa leikkimässä sotaa eivätkä vaimojensa kanssa lapsia tekemässä, orjien määrä kasvoi tasaisesti jotta yhteiskunta pysyi pyörimässä kun jonkun niitä oikeitakin töitä piti tehdä. Naiset tosin olivat vahvoilla, koska kun miehet olivat poissa niin emäntä määräsi, ja jatkuvien orjakapinoiden takia naistenkin piti tietää sotimisesta jotain.
Täysin OT ja aivan liian vakava vastaus selvästi pilke silmäkulmassa tehtyyn kommenttiin, kiitos ja anteeksi.
Pitäisikö Suomen palauttaa jalkaväkimiinat? Nyt puhuu Jarmo Lindberg
Kansanedustaja Jarmo Lindberg toimi Puolustusvoimain komentajana 2014–2019.
www.is.fi
– Tällöin PV totesi, että jv-miinoja ei nähty kriittisenä ja välttämättömänä suorituskykynä mm. siksi, että Venäjän pääraivaamismenetelmänä oli mekaaninen raivaaminen panssarivaunuihin asennetuin jyrin, auroin tai räjähtävin raivaimin.
Ukrainan sota vaikuttaa kuitenkin muuttaneen tilannekuvaa.
– Puolustusvoimain komentaja kenraali Janne Jaakkola totesi viikonloppuna, että esimerkiksi venäläisten käyttämä jalkaväen massamainen käyttö on luonut vähän uuden asetelman siihen, millä tavalla meidän pitää valmistautua sotilaalliseen voimankäyttöön, Lindberg kirjoittaa.
Jos tämä pitää paikkansa eikä tässä vain pyritä selittelemään oman kauden toimintaa, niin tuossahan käytännössä sanotaan suomeksi että mekanisoidun uhan sijaan nyt nostetaan tosiaan esiin jv-hyökkäykset ja eteneminen maaston (metsän kautta), koska siellä ajoneuvoraivaimet ei edes toimi.
Ainakin keskustelu etenee mielestäni nyt juurikin oikeaan suuntaan, vaikkakin hieman kiertoilmauksin (menneitä valintoja pehmitellen)... Käytännön toimia odotellessa
Linkkaan tämänkin tänne, vahvistaa vaan edelleenkin aijempia ajatelmiani:
www.verkkouutiset.fi
– Venäläiset eivät etene esimerkiksi keskitetyn tykistötulen tai panssariajoneuvojen massiivisen käytön takia. Tämän [etenemisen] takana on loputon määrä kirjaimellista tykinruokaa. Käytän tätä sanaa, koska näin heitä käytetään. Heitä ei ole helppo kutsua sotilaiksi, Andrii Biletskyi toteaa.
Talvi tulee komentajan mukaan näkymään lähinnä ajoneuvojen käytön vaikeutumisena. Venäläinen sotilas taistelee kuten ennenkin.
– Heidän tehtävänään on saavuttaa 50 kilometrin marssien sijasta pieniä läpimurtoja – nousta poteroistaan ja vallata meidän poteromme 250-300 metrin päässä, tai ehkä kilometrin päässä. Hän [venäläinen sotilas] tulee kyllä lumen, veden ja mudan läpi.
Tähän taktiikkaan/uhkaan ei vaan pure liikkuva syvä puolutus, näin se nyt vaan on! Myönnän että itselläkin oli vaikeuksia uskoa että homma on mennyt tähän pisteeseen, mutta niin monesta tuutista tätä tarinaa nyt vaan tulee että pakko se on uskoa. Suosittelen samaa monelle muullekkin liikaa liikkuvuuden varaan laskevalle ns. "tekno uskovaiselle", erityisesti päättävissä tahoissa missä hommaan vaikutetaan nyt kyllä herätynkin jo
Ukrainalainen komentaja: Tilanne on koko sodan vaikein | Verkkouutiset
Ukrainalainen komentaja: Tilanne on koko sodan vaikein | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
– Venäläiset eivät etene esimerkiksi keskitetyn tykistötulen tai panssariajoneuvojen massiivisen käytön takia. Tämän [etenemisen] takana on loputon määrä kirjaimellista tykinruokaa. Käytän tätä sanaa, koska näin heitä käytetään. Heitä ei ole helppo kutsua sotilaiksi, Andrii Biletskyi toteaa.
Talvi tulee komentajan mukaan näkymään lähinnä ajoneuvojen käytön vaikeutumisena. Venäläinen sotilas taistelee kuten ennenkin.
– Heidän tehtävänään on saavuttaa 50 kilometrin marssien sijasta pieniä läpimurtoja – nousta poteroistaan ja vallata meidän poteromme 250-300 metrin päässä, tai ehkä kilometrin päässä. Hän [venäläinen sotilas] tulee kyllä lumen, veden ja mudan läpi.
Tähän taktiikkaan/uhkaan ei vaan pure liikkuva syvä puolutus, näin se nyt vaan on! Myönnän että itselläkin oli vaikeuksia uskoa että homma on mennyt tähän pisteeseen, mutta niin monesta tuutista tätä tarinaa nyt vaan tulee että pakko se on uskoa. Suosittelen samaa monelle muullekkin liikaa liikkuvuuden varaan laskevalle ns. "tekno uskovaiselle", erityisesti päättävissä tahoissa missä hommaan vaikutetaan nyt kyllä herätynkin jo
Viimeksi muokattu:
StepanRudanskij
Respected Leader
Piikkilankaa, piikkilankaa...
Solidsnake
Respected Leader
Tietoisuus spartasta on kyllä hankittu muualta kuin elokuvista
. Ratkaisuja moniolkelmaisuuteen edelleen haussa, vaikka eipä ole meikän ongelmaSalpalinjalla oli piikkilangan lisäksi metrisen teräsbetonikuoren+maapeitteen suojassa toistensa kanssa ristiin ampuvat kk-asemat + tulenjohto teräskupolissa katolla ja vielä ps-kivien lisäksi miinoitteet (sekä ps- että jv-miinat) siellä piikkilankojen seassa. Haluaisin nähdä kun ryssä yrittäisi vastaavasta nyt Ukrainassa läpi. Ukrainan linjathan on ihan olemattomat noihin nähden ja silti ryssä rämpii siellä järkyttävin tappion hyvin hitaasti eteenpäin (ja tämäkin vain painopisteissä). Tuossa yllä linkatussa jutussa sanotaan että (ymmärtääkseni melko massamaisen) liitopommien käytön avulla, Salpalinjaan nekään ei pystyisi (heikon tarkkuuden vuoksi), eikä dronet
En ehkä ihan tältä istumalta lähtisi palauttamaan linjaan vielä henkiin/uutta ihan rajalle, mutta niin radikaali muutos tässä on nyt oletuksiin nähden menossa että muutoksia on tarpeen suunnitelmiin/taktiikoihin tehdä, vähintääkin siis painotuksiin niiden sisällä. Meiltähän löytyy kaikki osaaminen ihan päivitettynäkin, nyt on vaan puntaroinnin paikka mikä on minkäkin taktiikan painotus jatkossa ns. ensilinjan suunnitelmissa
2000-luvun suosituin väittämä, että kiinteät puolustuslinjat on kierrettävissä / tuhottavissa on aika hyvin Ukrainan toimesta BUSTED! Tai kirjaimellisesti ei ole, mutta kupletin juoni olisi tänä päivänä se että:
Pitää huomioida että huomattavasti Ukrainan linjoja paremmat saadaan nyky konekannalla/PV-valmislinnoite suunnitelmilla/sopimuksilla siviili yrityksien kanssa aikaiseksi niin halvalla/helpolla 40-lukuun verrattuna, että vaikka niistä läpi tultaisiinkin, niin hintalappu tappioiden tuottamisessa, uskallan väittää, pesee jopa siviili droonien voittokulun Ukrainassa. Ryssä tuhoaa joukkojaan niin järkyttäviä määriä nyt tuossa hitaassa etenemisessä, että menetetytkin linjat olisi ihan riemujuhlaa panos/tuotto suhteeltaan. Paremmat linjat tuottaisi vielä pahemmat tappiot, jos nyt olisi edes murrettavissa koska massakäyttöiset liitopommit ei pure kovinkaan hyvin kantalinnoitteisiin. Jos homma on hoidettu ajallaan, niin ensimmäisen murretun linjan takana odottaisi seuraava jne. Ukrainassa on nyt hyvä koelaboratorio meneillään, sieltä voi vähän haarukoida minkätasoinen linja/peräkkäiset linjat olisi paras panos/tuotto suhteeltaan ja miten se kannattaisi sovittaa meidän maastoon ja mahdollisiin vastahyökkäys tarpeisiin. jne.
Jo se että tämän päivän ps-tuhooja dronet (+tulenjohto) lisättäisiin kantalinnoitteiden suojaksi ps-asetta vastaan, voisi tehdä linjoista läpäisemättömät. Jos ryssään monta askelta kehittyneemmät ilmavoimat pudottaa vielä liitopommien kantolaitteet / pitää ne järkevän kantaman ulkopuolella, niin milläs noista läpi tullaan, kysyn vaan??
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Salpalinjalla oli piikkilangan lisäksi metrisen teräsbetonikuoren+maapeitteen suojassa toistensa kanssa ristiin ampuvat kk-asemat + tulenjohto teräskupolissa katolla ja vielä ps-kivien lisäksi miinoitteet (sekä ps- että jv-miinat) siellä piikkilankojen seassa. Haluaisin nähdä kun ryssä yrittäisi vastaavasta nyt Ukrainassa läpi. Ukrainan linjathan on ihan olemattomat noihin nähden ja silti ryssä rämpii siellä järkyttävin tappion hyvin hitaasti eteenpäin (ja tämäkin vain painopisteissä). Tuossa yllä linkatussa jutussa sanotaan että (ymmärtääkseni melko massamaisen) liitopommien käytön avulla, Salpalinjaan nekään ei pystyisi (heikon tarkkuuden vuoksi), eikä dronet
En ehkä ihan tältä istumalta lähtisi palauttamaan linjaan vielä henkiin/uutta ihan rajalle, mutta niin radikaali muutos tässä on nyt oletuksiin nähden menossa että muutoksia on tarpeen suunnitelmiin/taktiikoihin tehdä, vähintääkin siis painotuksiin niiden sisällä. Meiltähän löytyy kaikki osaaminen ihan päivitettynäkin, nyt on vaan puntaroinnin paikka mikä on minkäkin taktiikan painotus jatkossa ns. ensilinjan suunnitelmissa
2000-luvun suosituin väittämä, että kiinteät puolustuslinjat on kierrettävissä / tuhottavissa on aika hyvin Ukrainan toimesta BUSTED! Tai kirjaimellisesti ei ole, mutta kupletin juoni olisi tänä päivänä se että:
Pitää huomioida että huomattavasti Ukrainan linjoja paremmat saadaan nyky konekannalla/PV-valmislinnoite suunnitelmilla/sopimuksilla siviili yrityksien kanssa aikaiseksi niin halvalla/helpolla 40-lukuun verrattuna, että vaikka niistä läpi tultaisiinkin, niin hintalappu tappioiden tuottamisessa, uskallan väittää, pesee jopa siviili droonien voittokulun Ukrainassa. Ryssä tuhoaa joukkojaan niin järkyttäviä määriä nyt tuossa hitaassa etenemisessä, että menetetytkin linjat olisi ihan riemujuhlaa panos/tuotto suhteeltaan. Paremmat linjat tuottaisi vielä pahemmat tappiot, jos nyt olisi edes murrettavissa koska massakäyttöiset liitopommit ei pure kovinkaan hyvin kantalinnoitteisiin. Jos homma on hoidettu ajallaan, niin ensimmäisen murretun linjan takana odottaisi seuraava jne. Ukrainassa on nyt hyvä koelaboratorio meneillään, sieltä voi vähän haarukoida minkätasoinen linja/peräkkäiset linjat olisi paras panos/tuotto suhteeltaan ja miten se kannattaisi sovittaa meidän maastoon ja mahdollisiin vastahyökkäys tarpeisiin. jne.
Jo se että tämän päivän ps-tuhooja dronet (+tulenjohto) lisättäisiin kantalinnoitteiden suojaksi ps-asetta vastaan, voisi tehdä linjoista läpäisemättömät. Jos ryssään monta askelta kehittyneemmät ilmavoimat pudottaa vielä liitopommien kantolaitteet / pitää ne järkevän kantaman ulkopuolella, niin milläs noista läpi tullaan, kysyn vaan??
Tuolla päin maailmaa tuntuu puuttuvan se aselajien yhteistoiminta, koordinaatio ja painopiste. Noin yleisesti ottaen en kyllä ole varma että, kantalinnoitettu KK:n tuliasema sen parempi kuin monttu maassa ja pari hiekkasäkkiä - parin tuhannen (dollarin, ei ruplan) räjähdedrooni lentää suuaukosta sisään parhaimmillaan valokuitua perässään vetäen.
Salpalinjalla oli piikkilangan lisäksi metrisen teräsbetonikuoren+maapeitteen suojassa toistensa kanssa ristiin ampuvat kk-asemat + tulenjohto teräskupolissa katolla ja vielä ps-kivien lisäksi miinoitteet (sekä ps- että jv-miinat) siellä piikkilankojen seassa. Haluaisin nähdä kun ryssä yrittäisi vastaavasta nyt Ukrainassa läpi. Ukrainan linjathan on ihan olemattomat noihin nähden ja silti ryssä rämpii siellä järkyttävin tappion hyvin hitaasti eteenpäin (ja tämäkin vain painopisteissä). Tuossa yllä linkatussa jutussa sanotaan että (ymmärtääkseni melko massamaisen) liitopommien käytön avulla, Salpalinjaan nekään ei pystyisi (heikon tarkkuuden vuoksi), eikä dronet
En ehkä ihan tältä istumalta lähtisi palauttamaan linjaan vielä henkiin/uutta ihan rajalle, mutta niin radikaali muutos tässä on nyt oletuksiin nähden menossa että muutoksia on tarpeen suunnitelmiin/taktiikoihin tehdä, vähintääkin siis painotuksiin niiden sisällä. Meiltähän löytyy kaikki osaaminen ihan päivitettynäkin, nyt on vaan puntaroinnin paikka mikä on minkäkin taktiikan painotus jatkossa ns. ensilinjan suunnitelmissa
2000-luvun suosituin väittämä, että kiinteät puolustuslinjat on kierrettävissä / tuhottavissa on aika hyvin Ukrainan toimesta BUSTED! Tai kirjaimellisesti ei ole, mutta kupletin juoni olisi tänä päivänä se että:
Pitää huomioida että huomattavasti Ukrainan linjoja paremmat saadaan nyky konekannalla/PV-valmislinnoite suunnitelmilla/sopimuksilla siviili yrityksien kanssa aikaiseksi niin halvalla/helpolla 40-lukuun verrattuna, että vaikka niistä läpi tultaisiinkin, niin hintalappu tappioiden tuottamisessa, uskallan väittää, pesee jopa siviili droonien voittokulun Ukrainassa. Ryssä tuhoaa joukkojaan niin järkyttäviä määriä nyt tuossa hitaassa etenemisessä, että menetetytkin linjat olisi ihan riemujuhlaa panos/tuotto suhteeltaan. Paremmat linjat tuottaisi vielä pahemmat tappiot, jos nyt olisi edes murrettavissa koska massakäyttöiset liitopommit ei pure kovinkaan hyvin kantalinnoitteisiin. Jos homma on hoidettu ajallaan, niin ensimmäisen murretun linjan takana odottaisi seuraava jne. Ukrainassa on nyt hyvä koelaboratorio meneillään, sieltä voi vähän haarukoida minkätasoinen linja/peräkkäiset linjat olisi paras panos/tuotto suhteeltaan ja miten se kannattaisi sovittaa meidän maastoon ja mahdollisiin vastahyökkäys tarpeisiin. jne.
Jo se että tämän päivän ps-tuhooja dronet (+tulenjohto) lisättäisiin kantalinnoitteiden suojaksi ps-asetta vastaan, voisi tehdä linjoista läpäisemättömät. Jos ryssään monta askelta kehittyneemmät ilmavoimat pudottaa vielä liitopommien kantolaitteet / pitää ne järkevän kantaman ulkopuolella, niin milläs noista läpi tullaan, kysyn vaan??
Tässä syksyllä eräässä seminaarissa Maasotakoulun johtaja eversti Mäkitalo totesi, että vanha Salpalinja olisikin ryssän nykytaktiikalle kova pala.
Vonka
Supreme Leader
Janne Jaakkola mainitsi, että tiedetään aika tarkoin, miten nopeasti venäläiset hyökkääjät pystyvät kuromaan umpeen ukrainalaisten puolustajien käyttämien asejärjestelmien teknisen etumatkan tai sopeutumaan niiden käyttöön.
Ukrainassa näemme, että tietyissä teknologioissa vastustajan adaptaatiosykli on 30–60 vuorokautta. Drooneilla usein vain vuorokausiluokkaa.
Venäläiset osaavat taistella länsimaisia asejärjestelmiä vastaan.
Voidaankin arvioida, että lyhyellä aikavälillä Venäjän sotilaallinen kyky tulee säilymään. Joukoilla ja johtajilla on sotakokemusta sekä näkemystä läntisten asejärjestelmien suorituskyvyistä ja haavoittuvuuksista, Jaakkola analysoi.
Kenraalin mukaan Venäjän sotatalous ei ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla, mutta maa pystyy rahoittamaan sodankäyntinsä energiatuloillaan ja kumppanimaidensa tuella.
Kiina auttaa Venäjää korkean teknologian saamisessa.
www.iltalehti.fi
Ukrainassa näemme, että tietyissä teknologioissa vastustajan adaptaatiosykli on 30–60 vuorokautta. Drooneilla usein vain vuorokausiluokkaa.
Venäläiset osaavat taistella länsimaisia asejärjestelmiä vastaan.
Voidaankin arvioida, että lyhyellä aikavälillä Venäjän sotilaallinen kyky tulee säilymään. Joukoilla ja johtajilla on sotakokemusta sekä näkemystä läntisten asejärjestelmien suorituskyvyistä ja haavoittuvuuksista, Jaakkola analysoi.
Kenraalin mukaan Venäjän sotatalous ei ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla, mutta maa pystyy rahoittamaan sodankäyntinsä energiatuloillaan ja kumppanimaidensa tuella.
Kiina auttaa Venäjää korkean teknologian saamisessa.
Puolustusvoimain komentaja paljastaa karun luvun Venäjästä
Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola varoittaa, että demokratiat ovat vaarassa menettää sotilaallisen suorituskykyetunsa suhteessa Venäjään.
www.iltalehti.fi
Ja se drone pysähtyy tai kukkuu esim. parin sataa kustantavaan metalliseen aitaverkkoon useampi metri ennen mitään aukkoa. Moisen verkon läpi ei ole mitään ongelmaa sen sijaan ampua kk:lla, joten se siitä teoriasta.
Mielestäni niissä bunkkereissa oli verkkoja jo alunperin 40-luvullakin esim. sisäänkäyntien päällä, mutta siihen aikaan vain maastouttamista varten.
Verkko, melkein millainen tahansa toimii kyllä droneja vastaan, vaunuista ym.ajoneuvoista tulee vaan niin jättimäisiä/epäkäytännöllisiä kunnon ilmaraolla ettei niillä pysty maastossa enää liikkumaan. Kiinteissä kohteissa ei ole mitään rajoitteita tässä suhteessa.
Suurimpana uhkana näkisin tst-vaunujen nuoliammukset, joissa on aika hulppeat betonin läpäisyt tänä päivänä, mutta kuten Ukrainassa nähdään joka päivän, onnea vaan matkaan sinne miina-drone kill-zonelle niitten kanssa.
Janne Jaakkola mainitsi, että tiedetään aika tarkoin, miten nopeasti venäläiset hyökkääjät pystyvät kuromaan umpeen ukrainalaisten puolustajien käyttämien asejärjestelmien teknisen etumatkan tai sopeutumaan niiden käyttöön.
Ukrainassa näemme, että tietyissä teknologioissa vastustajan adaptaatiosykli on 30–60 vuorokautta. Drooneilla usein vain vuorokausiluokkaa.
Venäläiset osaavat taistella länsimaisia asejärjestelmiä vastaan.
Voidaankin arvioida, että lyhyellä aikavälillä Venäjän sotilaallinen kyky tulee säilymään. Joukoilla ja johtajilla on sotakokemusta sekä näkemystä läntisten asejärjestelmien suorituskyvyistä ja haavoittuvuuksista, Jaakkola analysoi.
Kenraalin mukaan Venäjän sotatalous ei ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla, mutta maa pystyy rahoittamaan sodankäyntinsä energiatuloillaan ja kumppanimaidensa tuella.
Kiina auttaa Venäjää korkean teknologian saamisessa.
Puolustusvoimain komentaja paljastaa karun luvun Venäjästä
Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola varoittaa, että demokratiat ovat vaarassa menettää sotilaallisen suorituskykyetunsa suhteessa Venäjään.
Paluu vanhaan saaga jatkuu:
"Halvat ja massamaisesti käytettävät lavetit ja aseet luovat puolustajalle dilemman. Miten pitkälle torjuntaan suunnatut kalliit asejärjestelmät riittävät?"
"Taitavat sotilaat eivät pysty pysäyttämään Venäjän hyökkäystä, jos heitä on liian vähän.
– Määrällä on aina merkitystä, Jaakkola kiteyttää."
Nyt alkaa olla jv-miina pelinavauksen jälkeen sellaista puhetta että lasken ennemmin viikkoja kuin kuukausia kun SA-vahvuus nostetaan tapetille, JA HYVÄ NIIN
PV:n komentajan tuore puheenvuoro.
Huhta
Greatest Leader
Hyvä. Viestini alkuosa kuitenkin pätee - tuolla kulmalla Eurooppaa on nussittu aselajien ja puolustushaarojen yhteistoiminta. Tuotettavat täsmäaseet kipataan siviili-infraan eikä etulinjan maaleihin, taisteluhelikoptereita käytetään helvetin kalliina kevyinä raketinheittiminä, tykistö taas jauhaa puoli päivää laukaus minuutissa tahdilla puolustajan asemia ennen hyökkäystä eikä tue savutuksella jalkaväen etenemistä ja pioneerit ampuvat räjähderaivaimen vasta kun puoli jalkaväkikomppaniaa on jo raajarikkoina ympäri miinakenttää...
Kyllä minä tietyllä tapaa suhtautuisin näihin linnoitteisiin aika varovaisesti. Ei Atlanttimuurikaan kestänyt 1940-luvulla, vaikka sitä oli tehty vuosikaudet sotaakäyvän valtion resursseilla. Kai niillä linnoitteilla on myös toiseen suuntaan ikäviä vaikutuksia, eli jos ne menetetään, niin se voinee tehdä omista vastahyökkäyksistä vaikeita.
Rakettimies
Kersantti
Noihin joukkojen vahvuuspohdintoihin nostaisin sen kärjen mitä Puolustusvoimat, eritoten kenraali Valtasen suulla nostivat 1980-luvulla: puuttuvaa ilmatukea ja kauaskantoista vaikutuskykyä piti korvata massalla. Massalle ei taas riittänyt moderneja käsiaseita, tehokasta pst-kalustoa, tykistöä tai edes liikuntavälineitä tai majoitustarvikkeita. Kyse oli nimenomaan bulkkitarvikkeista - jopa siitä halvasta. Meillä on nytkin esimerkiksi sotatalouspäällikön haastattelun puersteella varustuksen osalta joukkoja jotka eivät välttämättä täytä tämän päivän vaatimuksia. Ison reservin varustaminen halvillakin asejärjestelmillä maksaa suoraan sanoen aivan helvetisti.
Koko selvitystöiden lopputulemana oli se, että voimme todellisesti meidän valtiotaloudella varustaa vain entisten suojajoukkojen osan, joka on varsin lähellä nykyistä sa-vahvuutta. Sitä vahvuutta vähennettiin osin tuon ja osin muuttuvan demografian myötä. Harva välttämättä tietää, mutta menneinäkin massa-armeijan vuosikymmenillä olisimme selvinneet vain muutamia viikkoja tai korkeintaan kuukausia ilman ulkoista apua ammuspulan realisoituessa.
Korostaisin myös, että koko maan puolustusjärjestelmä ei ole edes ajateltu pohjautuvan erillissotana käytävään kulutussotaan, vaan ymmärrykseen siitä, että alue voi muodostua sodankäynnin kohteeksi lähinnä suurvaltaosapuolten välienselvittelyssä, ja siinäkin lähinnä välitavoitteena. Kylmän sodan vuosina puhuttiin pidäkkeestä ja rauhanturvaamisesta, mutta silloin tiedettiin ettei välttämättä miljoonia haluttaisi Suomen rintamalle sotimaan, vaan ennemmin Keski-Eurooppaan. Kyse oli köyhän miehen peloitteesta ja ajanvoitosta. Uhka nähtiin rajatummaksi. Nyt ellei, NATO keksi lakkauttaa itseänsä tai muodostu täysin toimintakyvyttömäksi, täällä käytävä sota on automaattisesti osa suursotaa. Se hajauttaa molempien osapuolten resursseja. Tämäkin on hyvä määritellä eroksi: olemmeko yksin tai osana isompaa kahinaa?
Jaakkolan viesti on mielestäni sellainen että kulutussotaan emme länsimaissa pysty, emmekä luultavasti pystykkään. Niihin 1000 miehen tappioihin, joita puolin ja toisin on välillä ollut ei ole meidän demografiallamme varaa. Ei toki pitkässä juoksussa vastapuolellakaan.
Toinen merkittävä kysymys meille tulee olemaan se, että miten näemme puolustuksen. Joukkoja ei riitä eikä ole koskaan riittänyt koko maamme puolustamiseen muuten kuin hajautetusti. Runsaasti verta tulee linnoitettujen asemienkin puolustaminen vaatimaan, ja rautaisia hermoja. Joukkoja pitää tarpeen tullen myös rotatoida etulinjasta pois. Toimintatavat myös eri maan osissa voivat olla täysin eriäviä ja asettaa erinäiset vaatimukset niin hyökkääjälle kuin puolustajalle.
Tilanne nyt toki eri liittokunnan myötä, mutta nostaisin esiin, että puolustuksen kannalta pitää olla sitä massamaista tulivoimaa, drooneja ja nimenomaan tulenkäytön suhteen ylivoimaa vihollisen pysäyttämiseen. Kysyisinkin, että mitä voisimme tehdä eri tavoin kuin ennen ja eri tavoin kuin Ukraina? Mitä pelimerkkejä voisi liittoutumisen myötä olla tarjolla? Näitä luultavasti tutkitaan täyttä häkää tietävemmissä piireissä. Taistelukentän läpinäkyvyys on ongelma joka koskee myös puolustajaa: tuliasemat ja linnoitteet paikannetaan ja tulevat olemaan jatkuvan tulenkäytön kohteena.
En lukeudu mihinkään teknouskovaisiin, mutta korostaisin että puolustuksen osalta on muitakin vaihtoehtoja kuin liikkuva sota ja Kymijoen Salpa-linjat ja Maginotit. Ehkä jotain uutta, ja jotain vanhaa? Loppujen lopuksi resurssit sanelevat varsin siihen mihin kykenemme ja minkä pohjalle järjestelmää rakennetaan.
Koko selvitystöiden lopputulemana oli se, että voimme todellisesti meidän valtiotaloudella varustaa vain entisten suojajoukkojen osan, joka on varsin lähellä nykyistä sa-vahvuutta. Sitä vahvuutta vähennettiin osin tuon ja osin muuttuvan demografian myötä. Harva välttämättä tietää, mutta menneinäkin massa-armeijan vuosikymmenillä olisimme selvinneet vain muutamia viikkoja tai korkeintaan kuukausia ilman ulkoista apua ammuspulan realisoituessa.
Korostaisin myös, että koko maan puolustusjärjestelmä ei ole edes ajateltu pohjautuvan erillissotana käytävään kulutussotaan, vaan ymmärrykseen siitä, että alue voi muodostua sodankäynnin kohteeksi lähinnä suurvaltaosapuolten välienselvittelyssä, ja siinäkin lähinnä välitavoitteena. Kylmän sodan vuosina puhuttiin pidäkkeestä ja rauhanturvaamisesta, mutta silloin tiedettiin ettei välttämättä miljoonia haluttaisi Suomen rintamalle sotimaan, vaan ennemmin Keski-Eurooppaan. Kyse oli köyhän miehen peloitteesta ja ajanvoitosta. Uhka nähtiin rajatummaksi. Nyt ellei, NATO keksi lakkauttaa itseänsä tai muodostu täysin toimintakyvyttömäksi, täällä käytävä sota on automaattisesti osa suursotaa. Se hajauttaa molempien osapuolten resursseja. Tämäkin on hyvä määritellä eroksi: olemmeko yksin tai osana isompaa kahinaa?
Jaakkolan viesti on mielestäni sellainen että kulutussotaan emme länsimaissa pysty, emmekä luultavasti pystykkään. Niihin 1000 miehen tappioihin, joita puolin ja toisin on välillä ollut ei ole meidän demografiallamme varaa. Ei toki pitkässä juoksussa vastapuolellakaan.
Toinen merkittävä kysymys meille tulee olemaan se, että miten näemme puolustuksen. Joukkoja ei riitä eikä ole koskaan riittänyt koko maamme puolustamiseen muuten kuin hajautetusti. Runsaasti verta tulee linnoitettujen asemienkin puolustaminen vaatimaan, ja rautaisia hermoja. Joukkoja pitää tarpeen tullen myös rotatoida etulinjasta pois. Toimintatavat myös eri maan osissa voivat olla täysin eriäviä ja asettaa erinäiset vaatimukset niin hyökkääjälle kuin puolustajalle.
Tilanne nyt toki eri liittokunnan myötä, mutta nostaisin esiin, että puolustuksen kannalta pitää olla sitä massamaista tulivoimaa, drooneja ja nimenomaan tulenkäytön suhteen ylivoimaa vihollisen pysäyttämiseen. Kysyisinkin, että mitä voisimme tehdä eri tavoin kuin ennen ja eri tavoin kuin Ukraina? Mitä pelimerkkejä voisi liittoutumisen myötä olla tarjolla? Näitä luultavasti tutkitaan täyttä häkää tietävemmissä piireissä. Taistelukentän läpinäkyvyys on ongelma joka koskee myös puolustajaa: tuliasemat ja linnoitteet paikannetaan ja tulevat olemaan jatkuvan tulenkäytön kohteena.
En lukeudu mihinkään teknouskovaisiin, mutta korostaisin että puolustuksen osalta on muitakin vaihtoehtoja kuin liikkuva sota ja Kymijoen Salpa-linjat ja Maginotit. Ehkä jotain uutta, ja jotain vanhaa? Loppujen lopuksi resurssit sanelevat varsin siihen mihin kykenemme ja minkä pohjalle järjestelmää rakennetaan.
rty19
Greatest Leader
Näihin ideoita on varmaan monella mutta ei niitä viitsi tänne kirjoittaa kun näitä lukee muutkin kuin suomalaiset.
Eli kun ryssä tekee asioita päin persettä, niin siitä ei kannata edes suunnitella ottavansa kaikkea iloa irti?
Salpalinja oli aikanaan silloisesta täysin aneemisesta konekannasta johtuen Suomen historian suurin rakennus urakka joka tehtiin pitkälti runsaiden käsiparien ja hevosten voimin, tänä päivä se ei sitä todellakaan olisi. En lähde nyt suorilta käsin vaatimaan mitään yhtenäistä salpalinja 2:sta, mutta fakta nyt vaan on että mitä paremmat asemat/miinoitteet Ukrainalla on ollut käytössä, niin sitä kauemmin ne ovat pitäneet/sitä suuremmat tappiot ryssä on niitä vastaan kärsinyt.
edit:
Harvemmin ainakaan tuliasemat sattuu rakentumaan niinpäin että niistä on millään muotoa järkevää puolustaa hyökkäystä joka tulee ns. suoraa oman selän takaa. Toki linnoitteista saattaa hyökkääjän takaporras saada tuurilla jotain sirpalesuojaa, vähän ikävä lienee niissäkin toimia jos takareunasta alkaa massamaiset miinoitteet.
Viimeksi muokattu:
Rakettimies
Kersantti
Tuo on varsin huono lähtökohta tulevaisuuden kannalle ihan näin oman historiammekin valossa. Toki kun vastustaja tekee virheitä, niin kaikki etu otetaan, mutta on yhtä typerää olettaa, että virheistä ei opita.
Niin vai olisiko taustalla aika paljon sitäkin että ko. asejärjestelmät ovat vaan ominaisuuksiltaan todellisuudessa sellaisia, että niillä ei vaan onnistu se asioiden tekeminen siten kuin on annettu ymmärtää. Ja tähän päälle sitten vielä bonuksena vasta se ns. ryssintä.
Eihän siinä ole mitään järkeä että esim. oletetaan että ryssän aseet kaikesta alisuorittamisesta huolimatta juuri meitä vastaan toimisivatkin kuten mainospuheissa/propagandassa esitetään ja rakennetaan sitten sen perusteella oma puolustus sen mukaisesti että T-90 tuhoaa kaikki pst-aseet ensimmäisen laukauksen jälkeen, tykistön tulijyrä niittää kaiken vähääkään paikoilleen jäävän tieltään, tst-hekot metsästää kaiken liikkuvan lämpökameroillaan selustaa myöten, S400 kuoleman kuplassa ei lennä mikään ja Hornetit tuhotaan tykistöohjuksilla kentilleen. Siis juurikin näiden maajoukkojen uhkien oletuksien varjolla ajettiin SA-vahvuutta meillä alas, kun milloin mikäkin asejärjestelmä oli täysin vanhentunut näiden hyökkääjän "suorituskykyjen" takia.
Eli niinkö päin sitten pitäisi Ukrainassa meneillään olevaan reagoida että jatketaan SA-vahvuuden supistamista että kyetään vastaamaan ryssän teknoarmeijan nopeatempoiseen ja liikkuvaan suorituskykyyn
Tuo ryssän täysin 2ms. jopa 1ms oppeihin pohjautuva omien tapattaminen on tässä nyt se todellinen uhka, ei minkään wunderwaffen(vielä ennen sotaa) suorituskyvyn yllättävä paluu pomppu. Johan sen PV-komentajakin myönsi että tuo länsimaisittain käsittämätön tappioiden sieto yhä tässä ajassa tuli kaikille yllätyksenä ja ryssä pelaa nyt nimenomaan siihen pohjautuvilla omilla "vahvuuksillaan". Jv-miinojen palauttaminen nyt ensimmäisenä vastatoimepiteenä vedettiin esiin. Ja minä nyt vaan osaan laskea 1+1= se tarkoittaa erittäin todennäköisesti myös jäykän torjunnan paluuta x-mittakaavassa takaisin suunnitelmiin. Kokonaanhan se ei sieltä olekkaan poistunut, mutta kaikki puheet/esitelmät antoivat ymmärtää että syvään puolustukseen+liikkeeseen nojattiin hyvin vahvasti ennen näitä Ukraina sodan opetuksia.
Rakettimies
Kersantti
Taisi mennä ihon alle kun sorruttiin oikein olkiukkoiluun. Ei siinä, en puutu laittamiisi olkiukkoihin wunderwaffeista, siitä että kannattaisin teknoarmeijaa tai muuta. Jätän ne omaan arvoonsa.
Sa-vahvuutta on ihan aikuisen oikeasti vähennetty aivan siitäkin syystä, että vahvuuksissa on ollut joukkoja joita ei ole voitu jatkokehittää, joukkoja joita ei ole koskaan varustettu tai joukkotyyppejä, joihin sijoitettavia henkilöitä ei ole ollut. Tiedossa oli jo pitkään, että asevelvollisten määrät laskivat.
Niin. En tiedä, että onko keino regressoitua samalle tasolle kuin ryssät kaluston tasolla tai tietyissä mielessä jopa sen alle. Jaakkolahan totesi myös sanasta sanaan "Lännen on pyrittävä myöskin säilyttämään suorituskykyetumatkansa". Ryssähän on varsin armottomasti tullut päälle kuin Summassa aikoinaan, puolustamisella saadaan kyllä aikaa ja tappioita tuotettua, mutta ongelmaksi muodostuu se, että se vaatii helvetisti verta ja resursseja myös puolustajalta. Jos hyökkääjää ei kiinnosta ihmishenki lainkaan, niin kyllä se ryömii omien ruumiskasojen päältä hivuttaen. Massamainen tulenkäyttö on yksi tekijä johon on varauduttava, ja johon ei tässä sodassa pystytty oikein puuttumaan rajoituksien ja lännen kykenemättömyyden vuoksi.
NATOn kannalta voisin nostaa esiin, että konventionaalisenkin sodan aikana jäykkä puolustus tarkoitti aivan eriä kuin jäykkä torjunta mitä itse käsittelet. Mieti lyhyesti NATOn vahvuuksia ja NATOn heikkouksia. Voisimmeko saada syvyyttä esimerkiksi vihollisen puolelle tavalla X tai Y? Mihin kykenemme paremmin kuin Ukraina?
Puolustuslaitteilla on toki ollut oma roolinsa myös nykyisessä järjestelmässä, näin myös aiemminkin, sillä koko järjestelmä oli 60-luvun ideoiden uudelleenherättelyä. On eri asia aivan täysin että merkitseekö tämä jäykän puolustuksen nousua koko puolustusjärjestelmän ytimeen. Epäilen, sillä se tarkoittaisi vain tiettyjen maan osien puolustamista.
Sa-vahvuutta on ihan aikuisen oikeasti vähennetty aivan siitäkin syystä, että vahvuuksissa on ollut joukkoja joita ei ole voitu jatkokehittää, joukkoja joita ei ole koskaan varustettu tai joukkotyyppejä, joihin sijoitettavia henkilöitä ei ole ollut. Tiedossa oli jo pitkään, että asevelvollisten määrät laskivat.
Niin. En tiedä, että onko keino regressoitua samalle tasolle kuin ryssät kaluston tasolla tai tietyissä mielessä jopa sen alle. Jaakkolahan totesi myös sanasta sanaan "Lännen on pyrittävä myöskin säilyttämään suorituskykyetumatkansa". Ryssähän on varsin armottomasti tullut päälle kuin Summassa aikoinaan, puolustamisella saadaan kyllä aikaa ja tappioita tuotettua, mutta ongelmaksi muodostuu se, että se vaatii helvetisti verta ja resursseja myös puolustajalta. Jos hyökkääjää ei kiinnosta ihmishenki lainkaan, niin kyllä se ryömii omien ruumiskasojen päältä hivuttaen. Massamainen tulenkäyttö on yksi tekijä johon on varauduttava, ja johon ei tässä sodassa pystytty oikein puuttumaan rajoituksien ja lännen kykenemättömyyden vuoksi.
NATOn kannalta voisin nostaa esiin, että konventionaalisenkin sodan aikana jäykkä puolustus tarkoitti aivan eriä kuin jäykkä torjunta mitä itse käsittelet. Mieti lyhyesti NATOn vahvuuksia ja NATOn heikkouksia. Voisimmeko saada syvyyttä esimerkiksi vihollisen puolelle tavalla X tai Y? Mihin kykenemme paremmin kuin Ukraina?
Puolustuslaitteilla on toki ollut oma roolinsa myös nykyisessä järjestelmässä, näin myös aiemminkin, sillä koko järjestelmä oli 60-luvun ideoiden uudelleenherättelyä. On eri asia aivan täysin että merkitseekö tämä jäykän puolustuksen nousua koko puolustusjärjestelmän ytimeen. Epäilen, sillä se tarkoittaisi vain tiettyjen maan osien puolustamista.