Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Venäläiset uhraavat paljon väkeä vaihtamalla aika ajoin painopistettä. Se että se voi tuhota 20 neliökilometrin alueeseen jopa 30 000 omaa ukkoa, tuo väistämättä jotain etenemistä. Näin se nimittäin teki.

Molemmilla puolilla on miehistöpulaa. Jos jotain ottaa jostain irti, sinne tuppaa jäämään heikompi varmistus.

Sitten on tuo täydentämisen / rotaation haaste. On puhuttu, että Ukrainan voisi olla parempi täydentää kokeneita joukkoja ennemmin koulutetuilla kuin polttaa ne loppuun ja korvata kokonaan ilman sotakokemusta omaavilla vastaperustetuilla.

Joku neukkisysteemi istuu sitkeästi myös Ukrainan joukoissa.

Kylmän sodan vuosina neuvostoarmeijan doktriini käsittääkseni meni jotenkin niin, että ensin jauhetaan väkisin se läpimurto, jota seuraa eksploitaatiovaihe. OMG oli se tämän vaiheen konsepti, eli pari panssaridivisioonaa ja muutama moottoroitu divisioona sisäänmurtoa laajentamaan ja aiheuttamaan kaaosta vihollisen selustayhteyksille.


Nythän Ukrainassa ei ole nähty toistaiseksi mitään vastaavaa, eli operatiivisen tason läpimurtoja ei ole tullut. Hidasta kuluttavaa junnaamista kyllä. Osaatko sanoa, vieläkö ryssällä on sama kylmän sodan tyyli käytössä, eli se kärki joka saa tulosta aikaan, saa myös käyttöönsä kaikki liikenevät reservit, huollon, tulituen jne. ?
 
Kylmän sodan vuosina neuvostoarmeijan doktriini käsittääkseni meni jotenkin niin, että ensin jauhetaan väkisin se läpimurto, jota seuraa eksploitaatiovaihe. OMG oli se tämän vaiheen konsepti, eli pari panssaridivisioonaa ja muutama moottoroitu divisioona sisäänmurtoa laajentamaan ja aiheuttamaan kaaosta vihollisen selustayhteyksille.


Nythän Ukrainassa ei ole nähty toistaiseksi mitään vastaavaa, eli operatiivisen tason läpimurtoja ei ole tullut. Hidasta kuluttavaa junnaamista kyllä. Osaatko sanoa, vieläkö ryssällä on sama kylmän sodan tyyli käytössä, eli se kärki joka saa tulosta aikaan, saa myös käyttöönsä kaikki liikenevät reservit, huollon, tulituen jne. ?
Neuvostoliittolainen strateginen tai operatiivinen hyökkäys oli suunniteltu teoriassa hyvinkin tehokkaaksi, mutta käytäntö ei useinkaan seuraa teoriaa. Ymmärtääkseni Venäjän perusratkaisu on edelleen täysin sama, ainakin samaa yritettiin Kiovassa.

Hyökkäyksen kulku tapahtuu oppikirjamaisesti näissä vaiheissa:
  1. Etuosastona hyökkäävät tossutiedustelijat, jotka yrittävät maastoa pitkin ja/tai taktisella maahanlaskulla päästä suoraan hyökkkäävän joukon 1. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä tämä yksikkö olisi maahanlaskukoulutettu armeijakunnan tiedustelupataljoona.
  2. Etuportaana hyökkäävät vahvennetut mekanisoidut tiedusteluyksiköt, jotka etsivät puolustajan ryhmityksestä heikkoa kohtaa ja sellaisen löytäessään pyrkivät murtautumaan läpi suoraan liikkeestä sekä etenemään suoraan 1. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä näinä joukkoina voivat toimia esimerkiksi jostain toisen portaan divisioonasta irrotettu panssarivaunuilla vahvennettu moottoroitu jalkaväkirykmentti.
  3. Ensimmäisenä portaana hyökkäävät joukot, joiden tehtävänä on vallata hyökkäävän joukon 1. tavoite. Armeijakuntakehyksessä tämä joukko voisi olla esimerkiksi 1-2 moottoroitua jalkaväkidivisioonaa tai panssaridivisioonaa.
  4. Toisena portaana hyökkää joukko, jonka tehtävänä on välittömästi hyödyntää ensimmäisen portaan menestystä ja jatkaa hyökkäystä suoraan liikkeestä hyökkäävän joukon 2. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä tämä joukko oli tyypillisesti 1-2 moottoroitua jalkaväkidivisioonaa tai panssaridivisioonaa (-).
  5. Hyökkäystä voidaan tukea operatiivisella maahanlaskulla suoraan hyökkäävän joukon 2. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä tämä joukko oli tyypillisesti armeijakunnalle alistettu erillinen ilmarynnäkköprikaati.
  6. Hyökkäystä tuetaan sellaisella tykistöllä, joka lasketaan tarvittavan läpimurtoon. Päävastuu olisi armeijakunnan tykistöprikaatilla, mutta painopisteessä hyökkäävälle armeijakunnalle olisi todennäköisesti alistettu tarvittava määrä tykistöprikaateja.
  7. Hyökkäystä tuetaan armeijakunnan pioneerirykmentillä tarvittaessa vahvennettuna esimerkiksi rautatiepioneereilla, suojelujoukoilla ja raivausyksiköillä.
  8. Hyökkäystä tuetaan sopivilla VVS:n yksiköillä, kuten Su-25 -rykmentillä.
 
Viimeksi muokattu:
Neuvostoliittolainen strateginen tai operatiivinen hyökkäys oli suunniteltu teoriassa hyvinkin tehokkaaksi, mutta käytäntö ei useinkaan seuraa teoriaa. Ymmärtääkseni Venäjän perusratkaisu on edelleen täysin sama, ainakin samaa yritettiin Kiovassa.

Hyökkäyksen kulku tapahtuu oppikirjamaisesti näissä vaiheissa:
  1. Etuosastona hyökkäävät tossutiedustelijat, jotka yrittävät maastoa pitkin ja/tai taktisella maahanlaskulla päästä suoraan hyökkkäävän joukon 1. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä tämä yksikkö olisi maahanlaskukoulutettu armeijakunnan tiedustelupataljoona.
  2. Etuportaana hyökkäävät vahvennetut mekanisoidut tiedusteluyksiköt, jotka etsivät puolustajan ryhmityksestä heikkoa kohta ja sellaisen löytäessään pyrkivät murtautumaan läpi suoraan liikkestä sekä etenemään suoraan 1. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä näinä joukkoina voivat toimia esimerkiksi jostain toisen portaan divisioonasta irrotettu panssarivaunuilla vahvennettu moottoroitu jalkaväkirykmentti.
  3. Ensimmäisenä portaana hyökkäävät joukot, joiden tehtävänä on vallata hyökkäävän joukon 1. tavoite. Armeijakuntakehyksessä tämä joukko voisi olla esimerkiksi 1-2 moottoroitua jalkaväkidivisioonaa tai panssaridivisioonaa.
  4. Toisena portaana hyökkää joukko, jonka tehtävänä on välittömästi hyödyntää ensimmäisen portaan menestystä ja jatkaa hyökkäystä suoraan liikkeestä hyökkäävän joukon 2. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä tämä joukko oli tyypillisesti 1-2 moottoroitua jalkaväkidivisioonaa tai panssaridivisioonaa (-).
  5. Hyökkäystä voidaan tukea operaatiivisella maahanlaskulla suoraan hyökkäävän joukon 2. tavoitteeseen. Armeijakuntakehyksessä tämä joukko oli tyypillisesti armeijakunnalle alistettu erillinen ilmarynnäkköprikaati.
  6. Hyökkäystä tuetaan sellaisella tykistöllä, joka lasketaan tarvittavan läpimurtoon. Päävastuu olisi armeijakunnan tykistöprikaatilla, mutta painopisteessä hyökkäävälle armeijakunnalle olisi todennäköisesti alistettu tarvittava määrä tykistöprikaateja.
  7. Hyökkäystä tuetaan armeijakunnan pioneerirykmentillä tarvittaessa vahvennettuna esimerkiksi rautatiepioneereilla, suojelujoukoilla ja raivausyksiköillä.
  8. Hyökkäystä tuetaan sopivilla VVS:n yksiköillä, kuten Su-25 -rykmentillä.

Selvensi hyvin rysyjen doktriinia ja ajattelua. Kiitos ! :solthum:
 
Venäjä ei tunnu itkevän kaatuneidensa määrää, kun se haluaa maata. Ukrainassa puhutaan jo 600 000:sta.

Tuossa vuosikymmen sitten maavoimiin kehiteltiin hajautettua taistelutapaa, joka perustuu tappioiden tuottamiseen mutta ei alueiden pitämiseen, vai miten se meni.

Toivottavasti se on ainakin joiltakin osiltaan haudattu hiljaisuudessa.
 
Tuossa vuosikymmen sitten maavoimiin kehiteltiin hajautettua taistelutapaa, joka perustuu tappioiden tuottamiseen mutta ei alueiden pitämiseen, vai miten se meni.

Toivottavasti se on ainakin joiltakin osiltaan haudattu hiljaisuudessa.
Varmaan NATO-jäsenyyden myötä taistelutapoja on muutenkin joutunut vähän säätämään siellä sun täällä. Tappioiden tuotto- ja alueiden pito kykyihin Natolla on varmasti myös positiivinen vaikutus.
 
Venäjä ei tunnu itkevän kaatuneidensa määrää, kun se haluaa maata. Ukrainassa puhutaan jo 600 000:sta.

Tuossa vuosikymmen sitten maavoimiin kehiteltiin hajautettua taistelutapaa, joka perustuu tappioiden tuottamiseen mutta ei alueiden pitämiseen, vai miten se meni.

Toivottavasti se on ainakin joiltakin osiltaan haudattu hiljaisuudessa.

Tuskin sekään muuttunut etteikö rysy olisi lapiomies. Jo Tuntemattomassa Koskela sanoo Kariluodolle, että ryssä on ollut murtokohdassa jo muutaman tunnin ja saat nähdä, että se on jo kaulaansa asti ehtinyt kaivautua.
 

Ai perkele mikä artikkeli.
Salamurhaava Robotti lenkkipolun vieressä on tämän vuoden parasta pvn antia...
😃
Ja totta kai robotit hoitaa hommat niin rintamalla ei tarvitse enää niin paljoa sotilaita ja mitä näitä on...
 
Tuskin sekään muuttunut etteikö rysy olisi lapiomies. Jo Tuntemattomassa Koskela sanoo Kariluodolle, että ryssä on ollut murtokohdassa jo muutaman tunnin ja saat nähdä, että se on jo kaulaansa asti ehtinyt kaivautua.
Ei ole muuttunut. Neuvostoliittolaiset kysyivät meikäläisen taistelunäytöksen katsottuaan, kun jätkät makasivat tavoitteessa "asettuneena puolustukseen":

"Miksi he eivät kaivaudu?"

Venäläinen lähti vähän helpommin pelkältä sammaleelta mutta joskus jokainen piti monttuunsa tappaa. Siksi vastahyökkäys ei tule koskaan liian aikaisin.
 
Ei ole muuttunut. Neuvostoliittolaiset kysyivät meikäläisen taistelunäytöksen katsottuaan, kun jätkät makasivat tavoitteessa "asettuneena puolustukseen":

"Miksi he eivät kaivaudu?"

Venäläinen lähti vähän helpommin pelkältä sammaleelta mutta joskus jokainen piti monttuunsa tappaa. Siksi vastahyökkäys ei tule koskaan liian aikaisin.

Siksihän mm. Adolf Ehrnrooth käski jatkuvalla syötöllä vastaiskuja Siiranmäessä ja Äyräpää / Vuosalmella. Jos olisi päästetty kaivautumaan, niin asemien takaisinotto olisi maksanut vielä enemmän verta. Ja kyllä kai tämä oivallettiin jo talvisodassa Taipaleenjoellakin.

Asiasta kolmanteen. Tänä syksynä kävin Lappeenrannassa kuuntelemassa Sotahistoriallisen seuran yleisöluennon Salpalinjasta. Yhtenä puhujana oli MAASK:n nykyinen johtaja eversti Janne Mäkitalo. Kertoi että PV:ssä on koko ajan tehty havaintoja mm. siitä miten ryssät linnoittavat haltuunsa saamiaan alueita. Käsitteli puheenvuorossaan mm. kuuluisaksi tullutta Surovikin -linjaa. Totesi ettei se ole lähelläkään esim. kotimaista Salpa-asemaa. Ukrainan vuoden 2023 kesävastahyökkäyksen epäonnistumisen syiksi totesi samaa mitä tälläkin foorumilla on keskusteltu. Painopisteiden puute, aselajien välisessä yhteistoiminnassa puutteita.
 
Ukrainassa sotinut sakemanni selittää että vaunuja tuhotaan sirotemiinoilla, tykistön asejärjestelmillä, sekä tavanomaisilla miinoilla.

 
Viimeksi muokattu:
Ei ole muuttunut. Neuvostoliittolaiset kysyivät meikäläisen taistelunäytöksen katsottuaan, kun jätkät makasivat tavoitteessa "asettuneena puolustukseen":

"Miksi he eivät kaivaudu?"

Venäläinen lähti vähän helpommin pelkältä sammaleelta mutta joskus jokainen piti monttuunsa tappaa. Siksi vastahyökkäys ei tule koskaan liian aikaisin.
Juuri tätä varten pitäisi olla massiivinen tykistö ja ammusvarasto taktista tulenkäyttöä varten millä jauhetaan vastapuoli pois asemista taikka pysäytetään saapasvöen hyökkäävät massat.
 
Hyvä tietää että ryssän nuoremman upseeriston aloitteellisuus torpataan surutta vanhemman polven upseeriston toimesta.

Ainahan se on noin mennyt. Joka tapauksessa tuo antaa kyllä myrskyvaroitusta että tulevissa myllyissä venäjän puolelta tulee entistä enemmän bulkkidronea.
 
Ainahan se on noin mennyt. Joka tapauksessa tuo antaa kyllä myrskyvaroitusta että tulevissa myllyissä venäjän puolelta tulee entistä enemmän bulkkidronea.

Kyllä joo. Neuvostoarmeija, eikä tämä ryssän nykyinenkään ollut tunnettu oma-aloitteisuudestaan. Jos vertaa länsimaiseen koulutukseen, jossa korostetaan tehtävätaktiikkaa ja nimenomaan aloitteellisuutta, on ryssä valovuosien päässä. Siellä myös pelätään vastuun ottamista, koska perinteiseen tapaan epäonnistumisesta rangaistaan. Systeemin valuvioista eivät ole päässeet yli eikä ympäri.
 
PV:n komentaja valottaa isoa strategista kuviota.



Venäjän hyökkäys Ukrainaan on näyttänyt, että Euroopan puolustuskyvyssä on korjattavaa.

Teknologinen etumatka voi kompensoida alivoimaa lukumäärässä, mutta määrällä on aina merkitystä, puolustusvoimain komentaja Jaakkola sanoo.

– Oman alueen puolustus symmetristä uhkaa vastaan sekä kyky pitkäkestoiseen korkean intensiteetin kulutussodankäyntiin on palannut standardiksi.

Ukrainan sota on johtanut Euroopassa varusteluun, jota tehdään kiireessä. Viime vuosikymmeninä oli aikaa mutta ei resursseja. Nyt on rahaa, mutta ei aikaa, Jaakkola kuvaa. Tämä tuo paineita uuden innovoimiseen.

Euroopalta puuttuu strategista aseistusta. Jaakkola toteaa, että Euroopan osuus Naton sukellusveneistä, strategisistä ilmavoimista ja ydinaseista on Yhdysvaltoihin nähden pieni.

Euroopan turvallisuutta hoidetaan pistoutuneesti, päällekkäisesti, protektionistisesti ja koordinoimattomasti, Jaakkola kokoaa julki tuotuja huolia.
 
Maavoimien komentajan mietteitä.



”Ukrainan mittasuhteet suhteessa Venäjän mittasuhteisiin on aika haastava kokonaisuus. Venäjä on kyennyt omalla systeemillään etenemään, tappioista välittämättä”, Välimäki toteaa.

Maavoimien komentaja arvioi, että venäläisten miestappiot kaatuneina ja haavoittuneina sotilaina lasketaan viikoittain tuhansissa.

”Jatkuvasti ainakin 1 500 venäläistä menee viikossa, joskus yhdessä päivässä. Mutta se ei ainakaan toistaiseksi ole vaikuttanut millään tavalla. Venäjän tappionsietokyky on hyvin korkea.”

Välimäen mukaan ukrainalaiset ovat osoittaneet tavatonta sietokykyä hyvin hankalissa olosuhteissa.

”He ovat selviytyneet, olleet kekseliäitä ja yhä edelleen jatkavat taistelua. Ukrainassa tiedetään, että jos he antavat nyt periksi niin huonostihan siinä käy, kuten on nähty.”

”Joka päivä ukrainalaisella verellä meille lunastetaan lisäaikaa. Meillä on nyt aikaa tehdä oikeita asioita. Rakentaa suorituskykyä ja hankkia materiaalia, jotka ovat sitä pidäkettä.”
 
Back
Top