Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Sotakoneesta tulee kuitenkin muistaa se, että käytännössä sotakoneet pyörivät rahalla, ainakin hyökkäyssotaa ajatellen. Kun jenkit käyttävät ilma-asettaan, voi ajatella asian niin että käytännössä dumppaavat FIN-lavallisia dollareita jotka painollaan liiskaavat vihollissotilaat. Espanjan sisällissota edelsi suursotaa ja Venäjä tietää olevansa täysin altavastaaja sellaisessa. Mutta tietysti tässä on vielä ehkä pari vuotta kun vararahastot ym. kantavat silovikkivaltaa, joten sinä aikana olisi mahdollisuus tehdä useampikin likainen operaatio.

Silti pidän todennäköisenä että kaikki on viime kädessä teatteria vallan ylläpitämiseksi (jopa Ukraina) ja jossakin vaiheessa tietyt "Gaspadinit" vaihtavat maisemaa Venäjältä ihan jonnekin muualle nauttimaan huolella varastetuista rahoistaan.
Lännen sotilaalliset resurssit ovat tosiaan merkittävästi Venäjää suuremmat, mutta etumatka suorituskyvyssä on rapautumassa.

Samalla kun Venäjä käyttää suuria summia asevoimiensa modernisointiin, on lännen puolustus ajettu pysyvälle säästövaihteelle ja kriisinhallintamoodiin. Ukrainan kriisin myötä on tehty joitain kosmeettisia vahvistuksia NATOn yhteiseen puolustukseen, mutta pääosa länsi-eurooppalaisista maista elää edelleen syvää rauhan tilaa. Hollanti juuri käytännössä lakkautti koko ps-aselajin! Venäjä sen sijaan on valmistautumassa sotaan, tai jopa aktiivisesti hakeutumassa konfliktiin.

USA on edelleen ylivoimainen sotilasmahti, mutta kuinka innokas se on osallistumaan veriseen maasotaan Itä-Euroopassa, jos se laitetaan fait accompli -tilanteeseen eivätkä sen eurooppalaiset liittolaiset halua tai uskalla laittaa tikkua ristiin?

Nykypäivän Venäjästä puhuttaessa ei näköjään voi välttää analogioita 1930-luvun Saksaan, joten tässä taas yksi: Alle vuosikymmenessä Saksan asevoimat kehitettiin vuoden lähes nollasta kevään 1940 sotakoneeseen joka löi lännen joukot Ranskassa, vaikka ei ollut liittouneita vahvempi lukumääräisesti. Valmiudella, taktiikalla, suunnitelmilla ja näihin sopivalla kalustolla oli ratkaiseva merkitys.
 
Lännen sotilaalliset resurssit ovat tosiaan merkittävästi Venäjää suuremmat, mutta etumatka suorituskyvyssä on rapautumassa.

Samalla kun Venäjä käyttää suuria summia asevoimiensa modernisointiin, on lännen puolustus ajettu pysyvälle säästövaihteelle ja kriisinhallintamoodiin. Ukrainan kriisin myötä on tehty joitain kosmeettisia vahvistuksia NATOn yhteiseen puolustukseen, mutta pääosa länsi-eurooppalaisista maista elää edelleen syvää rauhan tilaa. Hollanti juuri käytännössä lakkautti koko ps-aselajin! Venäjä sen sijaan on valmistautumassa sotaan, tai jopa aktiivisesti hakeutumassa konfliktiin.

USA on edelleen ylivoimainen sotilasmahti, mutta kuinka innokas se on osallistumaan veriseen maasotaan Itä-Euroopassa, jos se laitetaan fait accompli -tilanteeseen eivätkä sen eurooppalaiset liittolaiset halua tai uskalla laittaa tikkua ristiin?

Nykypäivän Venäjästä puhuttaessa ei näköjään voi välttää analogioita 1930-luvun Saksaan, joten tässä taas yksi: Alle vuosikymmenessä Saksan asevoimat kehitettiin vuoden lähes nollasta kevään 1940 sotakoneeseen joka löi lännen joukot Ranskassa, vaikka ei ollut liittouneita vahvempi lukumääräisesti. Valmiudella, taktiikalla, suunnitelmilla ja näihin sopivalla kalustolla oli ratkaiseva merkitys.

En kyllä näkemieni juttujen valossa usko että Venäjällä olisi saatu läpi läheskään niin merkittäviä uudistuksia kuin annetaan ymmärtää irtonaisia satojen miljardien rahasummia heitellen, rahaa epäilemättä saadaan kulumaan ainakin jokin osa Putinin sanomista luvuista mutta jotenkin se ei yleensä 100% näy siellä käytännön tasolla. Aika säälittävällä tasolla on ollut edes niiden päivitettyjen neuvostomallien virtaaminen Venäjän asevoimille. Korruptio ja upseerikunnan "loikoisien virkatehtävien" varmistelu rampauttaa Venäjän asevoimia etenkin tehokkaassa hyökkäysroolissa.

Tietty kukaan ei varmaan omaa täysin kattavaa kuvaa heidän armeijansa suorituskyvystä, edes venäläiset itse, joten ei sitä auta tähänkään tuudittautua, jos vaikka yllättäisivät...
 
En kyllä näkemieni juttujen valossa usko että Venäjällä olisi saatu läpi läheskään niin merkittäviä uudistuksia kuin annetaan ymmärtää irtonaisia satojen miljardien rahasummia heitellen, rahaa epäilemättä saadaan kulumaan ainakin jokin osa Putinin sanomista luvuista mutta jotenkin se ei yleensä 100% näy siellä käytännön tasolla. Aika säälittävällä tasolla on ollut edes niiden päivitettyjen neuvostomallien virtaaminen Venäjän asevoimille. Korruptio ja upseerikunnan "loikoisien virkatehtävien" varmistelu rampauttaa Venäjän asevoimia etenkin tehokkaassa hyökkäysroolissa.

Tietty kukaan ei varmaan omaa täysin kattavaa kuvaa heidän armeijansa suorituskyvystä, edes venäläiset itse, joten ei sitä auta tähänkään tuudittautua, jos vaikka yllättäisivät...
Varmasti Venäjällä putoaa kuormasta armeijan parantamiseen tarkoitettua rahaa miljarditolkulla. Iso kuva pysyy silti samana: siinä kun venäläinen menee juoksujalkaa eteenpäin, pysyy Länsi-Eurooppa paikallaan tai ottaa jopa hieman pakkia.

Ranskan valtauksesta 1940 voidaan tosiaan oppia se, että voittaakseen hyökkääjän ei ole välttämätöntä saavuttaa numeerista, kalustollista tai teknologista ylivoimaa.
 
Varmasti Venäjällä putoaa kuormasta armeijan parantamiseen tarkoitettua rahaa miljarditolkulla. Iso kuva pysyy silti samana: siinä kun venäläinen menee juoksujalkaa eteenpäin, pysyy Länsi-Eurooppa paikallaan tai ottaa jopa hieman pakkia.

Ranskan valtauksesta 1940 voidaan tosiaan oppia se, että voittaakseen hyökkääjän ei ole välttämätöntä saavuttaa numeerista, kalustollista tai teknologista ylivoimaa.

Tämä seikka on minussa se mikä eniten herättää huolestuneisuutta.

Vaikka Venäjällä uudistus- ja modernisointiohjelma ei ole edennyt niin nopeasti kuin toivottiin ja vaikka korruptio ja väärinkäytökset vievät vuosittain jopa miljardeja myös puolustusbudjetista vääriin taskuihin Venäjällä tilanne on kuitenkin se, että sen asevoimat saavat vuosittain enemmän ja enemmän uutta kalustoa, tähän mennessä tosin pääosassa ovat olleet päivitetyt ja modernisoidut versiot aiemmin käyttöönotetuista asejärjestelmistä mutta nyt ja tulevina vuosina uuden ja osin jopa seuraavan sukupolven kalusto tulee nousemaan selkeästi merkittävämpään rooliin. Ja samaan aikaan, Ukrainassa on Krim huomioiden, ollut kriisi päällä jo reilun vuoden ja Donbassin alueella on sodittukin jo kymmenisen kuukautta, joten käytännössä vuoden on ollut tiedossa se mitä peliä Venäjä pelaa mutta mitä lännessä on tehty? (Tarkoitan erityisesti läntistä Eurooppaa).

Länsi uinuu ruususen unta, vaikka useissa maissa on paljastunut viimeisimpinä vuosina asevoimien karu tila - ne soveltuvat kriisinhallintaoperaatioihin eivätkä laajamittaiseen konventionaaliseen sotaan, se mitä vuoden aikana on tehty on hyvin minimaalista ja jokainen vuosi jonka läntiset maat hidastelevat on pelaamista Venäjän pussiin - tämä on minusta valitettava tosiasia. Tietysti tilanne voi olennaisella tapaa muuttua Yhdysvaltojen tulevien presidentinvaalien jälkeen jos valtaan nousee republikaani demokraatin sijaan - tai olettamus on se, että tuolloin politiikka muuttuu voimakeinoja suosivammaksi ja Putinille ryhdytään vetämään selkeämpiä rajoja. Mutta saako se aikaan sitten sen, että Länsi-Euroopassa tuudittaudutaan jälleen kerran siihen turvallisuudentunteeseen, että ratkaisu löytyy Washingtonista ja jätetään ne omien asevoimien uudistaminen ja vahvistaminen tekemättä vaikka Eurooppa ei saisi nukkua sitä ruususen unta enää vuottakaan.

Länsi - muutamaa maata lukuunottamatta - ei ole lähelläkään sotatilaa, Venäjä vastaavasti on - tämä voi olla merkittävä tekijä jos Venäjä ulottaa aggressionsa länsimaiden alueelle tavalla tai toisella. Venäjällä kansaa on valmisteltu väkivaltaan ja siihen turvautumiseen vuosien ajan, lännessä näin ei ole tehty. Olettaen lopulta kuitenkin tulos on tavalla tai toisella verrattavissa Berliiniin 1945 - diktaattori on kukistettu - mutta millainen hinta siitä joudutaan maksamaan kun riittävän aikaisin ei toimita.

Tietty talous on nykyään eräs ase muiden aseiden joukossa mutta kaikessa en luottaisi siihen. Venäjä voi romahtaa kaaokseen talouspakotteiden tähden tai sitten olla romahtamatta ja vaikka luotettaisi siihen talouteen aseena, minä nukkuisin yöni olennaisesti paremmin Berliinissä jos tietäisin, että talouden ohella niitä muitakin keinoja on käytössä jos tarvis tulee.

vlad.
 
Länsi - muutamaa maata lukuunottamatta - ei ole lähelläkään sotatilaa, Venäjä vastaavasti on - tämä voi olla merkittävä tekijä jos Venäjä ulottaa aggressionsa länsimaiden alueelle tavalla tai toisella. Venäjällä kansaa on valmisteltu väkivaltaan ja siihen turvautumiseen vuosien ajan, lännessä näin ei ole tehty. Olettaen lopulta kuitenkin tulos on tavalla tai toisella verrattavissa Berliiniin 1945 - diktaattori on kukistettu - mutta millainen hinta siitä joudutaan maksamaan kun riittävän aikaisin ei toimita.

Täysin absurdi ajatuskin, että Venäjä lähtisi hyökkäämään Länsi-Eurooppaan. Mitä se sillä hyökkäyksellä saavuttaisi edes siinä ihmeellisessä tilanteessa, ettei a) USA tulisi apuun ja b) Länsi-Euroopa ei pystyisi omin voimin sitä nujertamaan? Tuollaisessa hyökkäyksessä puhutaan joka tapauksessa ihan eri asiasta kuin joidenkin venäläisenemmistöisten Venäjän naapurissa olevien alueiden kaappaamisessa.

Jotenkin voisi ajatella, että Venäjä lähtisi täysmittaiseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Tämänkin toteuttaminen olisi sille valtava ponnistus ja senkin suhteen olisi oman maan kansalaisten vastustus todennäköisesti merkittävä. Ja tässä puhuttaisiin yhdestä väestöltään keskikokoisesta ja taloudellisesti rutiköyhästä maasta. Jopa tuollaisenkin hyökkäyksen kohdalla USA tuskin jäisi täysin toimettomaksi, vaan aseistaisi ukrainalaisia vastarintataistelijoita. NATO-maiden kohdalla sen nyrkki murskaisi todennäköisesti mitä tahansa Venäjä heittäisi peliin. USA:lle olisi täyin mahdoton ajatus sellainen arvovaltatappio, minkä se kärsisi, jos jättäisi jonkun NATO-maan oman onnensa nojaan tai edes jättäisi Venäjän pysäyttämisen eurooppalaisten NATO-maiden huoleksi. Se, että Venäjä on pärjännyt suht hyvin pienen pientä Georgiaa ja läpikorruptoitunutta Ukrainaa vastaan ja näissä molemmissa tapauksissa vain silloin, kun on sodittu venäläisväestön alueella, ei kerro oikeastaan mitään siitä, miten se pärjäisi tuollaisessa räikeässä aggressiossa länsimaita kohtaan.

Tietty talous on nykyään eräs ase muiden aseiden joukossa mutta kaikessa en luottaisi siihen. Venäjä voi romahtaa kaaokseen talouspakotteiden tähden tai sitten olla romahtamatta ja vaikka luotettaisi siihen talouteen aseena, minä nukkuisin yöni olennaisesti paremmin Berliinissä jos tietäisin, että talouden ohella niitä muitakin keinoja on käytössä jos tarvis tulee.

Talous on se, joka ratkaisee. Nykyaikana vielä paljon enemmän kuin aiemmin. Ei tarvitse luottaa siihen, että Venäjä romahtaa kaaokseen, vaan riittää, ettei sillä ole mitään järkeä lähteä länttä vastaan sotaan. Naapurissa olevien venäläisten asuttamien alueiden kahmiminen on ihan eri juttu. Noissa sotaretkissä oikeutuksen voi hakea siitä, että venäläiset tulevat yhden valtion sisään. Länteen hyökkäys pitäisi oikeuttaa jollain muulla. Oikeastaan mitään syitä ei ole. Talous ei toimi Ks. vaikkapa USA:n hyökkäys Irakiin, joka maksoi sille moninkertaisesti enemmän kuin mitä mahdollista taloudellista hyötyä se sieltä tulee saamaan ja siinä puhutaan sentään yhdestä maailman öljyrikkaimmasta maasta.
 
Täysin absurdi ajatuskin, että Venäjä lähtisi hyökkäämään Länsi-Eurooppaan. Mitä se sillä hyökkäyksellä saavuttaisi edes siinä ihmeellisessä tilanteessa, ettei a) USA tulisi apuun ja b) Länsi-Euroopa ei pystyisi omin voimin sitä nujertamaan? Tuollaisessa hyökkäyksessä puhutaan joka tapauksessa ihan eri asiasta kuin joidenkin venäläisenemmistöisten Venäjän naapurissa olevien alueiden kaappaamisessa.
Voittoa siinä tavoiteltaisiin. Voiko Venäjä jäädä merisaartoon odottelemaan ja kaivautua valloitetuille alueille Naton ilma-aseen ja merivoimen tuhotessa vähitellen sotakoneen tarvitsemaa infrastruktuuria vai pyrittäisiinkö nopeaan voittoon salamasodalla?
 
Täysin absurdi ajatuskin, että Venäjä lähtisi hyökkäämään Länsi-Eurooppaan. Mitä se sillä hyökkäyksellä saavuttaisi edes siinä ihmeellisessä tilanteessa, ettei a) USA tulisi apuun ja b) Länsi-Euroopa ei pystyisi omin voimin sitä nujertamaan? Tuollaisessa hyökkäyksessä puhutaan joka tapauksessa ihan eri asiasta kuin joidenkin venäläisenemmistöisten Venäjän naapurissa olevien alueiden kaappaamisessa..

Hyökkäys voi olla täysin järkevä Venäjän sisäisistä syistä. Venäjä voi aloittaa sodan, me yllätymme kuten aikanaan Hitler yllätti monet ja vuosikymmenten kuluttua historiantutkimus antaa valaistusta ja selityksiä miksi Venäjä aloitti sodan.
 
Täysin absurdi ajatuskin, että Venäjä lähtisi hyökkäämään Länsi-Eurooppaan. Mitä se sillä hyökkäyksellä saavuttaisi edes siinä ihmeellisessä tilanteessa, ettei a) USA tulisi apuun ja b) Länsi-Euroopa ei pystyisi omin voimin sitä nujertamaan? Tuollaisessa hyökkäyksessä puhutaan joka tapauksessa ihan eri asiasta kuin joidenkin venäläisenemmistöisten Venäjän naapurissa olevien alueiden kaappaamisessa.

Jotenkin voisi ajatella, että Venäjä lähtisi täysmittaiseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Tämänkin toteuttaminen olisi sille valtava ponnistus ja senkin suhteen olisi oman maan kansalaisten vastustus todennäköisesti merkittävä. Ja tässä puhuttaisiin yhdestä väestöltään keskikokoisesta ja taloudellisesti rutiköyhästä maasta. Jopa tuollaisenkin hyökkäyksen kohdalla USA tuskin jäisi täysin toimettomaksi, vaan aseistaisi ukrainalaisia vastarintataistelijoita. NATO-maiden kohdalla sen nyrkki murskaisi todennäköisesti mitä tahansa Venäjä heittäisi peliin. USA:lle olisi täyin mahdoton ajatus sellainen arvovaltatappio, minkä se kärsisi, jos jättäisi jonkun NATO-maan oman onnensa nojaan tai edes jättäisi Venäjän pysäyttämisen eurooppalaisten NATO-maiden huoleksi. Se, että Venäjä on pärjännyt suht hyvin pienen pientä Georgiaa ja läpikorruptoitunutta Ukrainaa vastaan ja näissä molemmissa tapauksissa vain silloin, kun on sodittu venäläisväestön alueella, ei kerro oikeastaan mitään siitä, miten se pärjäisi tuollaisessa räikeässä aggressiossa länsimaita kohtaan.



Talous on se, joka ratkaisee. Nykyaikana vielä paljon enemmän kuin aiemmin. Ei tarvitse luottaa siihen, että Venäjä romahtaa kaaokseen, vaan riittää, ettei sillä ole mitään järkeä lähteä länttä vastaan sotaan. Naapurissa olevien venäläisten asuttamien alueiden kahmiminen on ihan eri juttu. Noissa sotaretkissä oikeutuksen voi hakea siitä, että venäläiset tulevat yhden valtion sisään. Länteen hyökkäys pitäisi oikeuttaa jollain muulla. Oikeastaan mitään syitä ei ole. Talous ei toimi Ks. vaikkapa USA:n hyökkäys Irakiin, joka maksoi sille moninkertaisesti enemmän kuin mitä mahdollista taloudellista hyötyä se sieltä tulee saamaan ja siinä puhutaan sentään yhdestä maailman öljyrikkaimmasta maasta.
Nuo pohdinnot perustuvat siihen, että Venäjän tekemisiä ohjaisi järki. Jos näin olisi, olisi moni asia aivan toisin.

Venjän nykyhallinto joutuu vielä taistelemaan asemastaan ja hengestään. Siinä tilanteessa ei joku *stan-valtio riitä viholliseksi, koska kuka venäläinen uskoo että Turkmenistan uhkaa kukistaa Venäjän. Vastustajaksi tarvitaan länsi ja mieluiten NATO. Pahaa pelkään, että sen verran tolkkua on tallella että suoraa haastetta NATOlle ei esitetä. Mutta mitä kautta NATO kavalasti aikoo Venäjälle hyökätä. Aivan.

Suomalaiset ovat tehneet pohjatyön hyvin ja Janos/Johan ovat huolella asiasta uutisoineet. Tavoitteena ei tietenkään ole Suomen miehittäminen koska se saattaisi olla heikkenevälle taloudelle liikaa ja joku saattaisi tulla meille apuunkin. Sopiva määrä kolistelua ja meidän valtiojohto suostuu Venäjän ystävällisiin rauhanehtoihin.

NATO ja sen hyökkäys pysäytetty ja Venäjän valta ja voima todistettu.
 
Parasta ja pahinta Venäjässä onkin että se on oman itsensä pahin vihollinen. Aivan omanlainen murheenkryyni on tulevaisuuden Venäjä-suhteet. Venäjä on osoittanut valehtelevansa sekä osoittanut että se sitkeästi jotakuinkin haluaa vallata maailman esim. 100-200 vuoden saatossa. Asevoimiaan se ei pienennä, eikä lopeta modernisointia. Mitä tuollaisen tahon kanssa pitäisi tehdä? Pitää se yhteisvoimin pysyvästi köyhänä Putinin jälkeenkin? Milloin voidaan sanoa että Venäjä ei ole kansainvälinen uhka?
 
Parasta ja pahinta Venäjässä onkin että se on oman itsensä pahin vihollinen. Aivan omanlainen murheenkryyni on tulevaisuuden Venäjä-suhteet. Venäjä on osoittanut valehtelevansa sekä osoittanut että se sitkeästi jotakuinkin haluaa vallata maailman esim. 100-200 vuoden saatossa. Asevoimiaan se ei pienennä, eikä lopeta modernisointia. Mitä tuollaisen tahon kanssa pitäisi tehdä? Pitää se yhteisvoimin pysyvästi köyhänä Putinin jälkeenkin? Milloin voidaan sanoa että Venäjä ei ole kansainvälinen uhka?

Ei auta tuo köyhänä pitäminen. Jos sille tielle lähdetään, niin Kiina ja/tai ählämit kahmaisevat venäjästä osansa ja sitten ei tiedetä, että mitä tapahtuu. Ja tuo seikka osoittaa sen, kuinka venäjä todellakin on oman itsensä pahin vihollinen.
 
Ukrainan sodan havainnot ja opetukset on tämän ketjun otsikko.
Aika laajalla skaalalla nyt kyllä mennään...
Eikö pitäisi keskittyä sotilaallisiin havaintoihin ja opetuksiin ja jättää politiikka vähemmälle?
 
Voittoa siinä tavoiteltaisiin. Voiko Venäjä jäädä merisaartoon odottelemaan ja kaivautua valloitetuille alueille Naton ilma-aseen ja merivoimen tuhotessa vähitellen sotakoneen tarvitsemaa infrastruktuuria vai pyrittäisiinkö nopeaan voittoon salamasodalla?
Mitä tarkoittaa voitto? Sodalla on aina jokin poliittinen päämäärä. Ei kukaan sodi vain "voittaakseen sodan" (tai no, ehkä USA:n hyökkäys Grenadaan meni jotenkin tähän piikkiin. Vietnam-krapulasta oli pakko päästä eroon ja sopivaksi kohteeksi löytyi pikkuruinen Karibian valtio). No, joka tapauksessa sinulta jää vastaamatta tuossa se, mitä "nopea voitto salamasodalla" tarkoittaisi. Mitä Venäjä saavuttaisi sellaisella "voitolla", jossa se saisi ajettua tankkinsa vaikkapa Oderin rannalle asti? Mikä on se poliittinen päämäärä, jonka tuollainen sotilaallinen voitto tuottaisi?

Eli ennen kuin on edes tarpeen keskustella siitä, että olisiko tuollaisen voiton saavuttaminen edes sotilaallisesti mahdollista, huomaamme, ettei koko hyökkäyksessä ole mitään tolkkua minkään poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi.
 
Mitä tarkoittaa voitto? Sodalla on aina jokin poliittinen päämäärä. Ei kukaan sodi vain "voittaakseen sodan" (tai no, ehkä USA:n hyökkäys Grenadaan meni jotenkin tähän piikkiin. Vietnam-krapulasta oli pakko päästä eroon ja sopivaksi kohteeksi löytyi pikkuruinen Karibian valtio). No, joka tapauksessa sinulta jää vastaamatta tuossa se, mitä "nopea voitto salamasodalla" tarkoittaisi. Mitä Venäjä saavuttaisi sellaisella "voitolla", jossa se saisi ajettua tankkinsa vaikkapa Oderin rannalle asti? Mikä on se poliittinen päämäärä, jonka tuollainen sotilaallinen voitto tuottaisi?

Eli ennen kuin on edes tarpeen keskustella siitä, että olisiko tuollaisen voiton saavuttaminen edes sotilaallisesti mahdollista, huomaamme, ettei koko hyökkäyksessä ole mitään tolkkua minkään poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Ei se silti tee hyökkäystä mahdottomaksi. Johan tässä on vuoden päivät arvuuteltu mitä ihmettä Putin oikein Ukrainasta haluaa.
 
Hyökkäys voi olla täysin järkevä Venäjän sisäisistä syistä. Venäjä voi aloittaa sodan, me yllätymme kuten aikanaan Hitler yllätti monet ja vuosikymmenten kuluttua historiantutkimus antaa valaistusta ja selityksiä miksi Venäjä aloitti sodan.
Hitlerillä oli tarkoituksenaan kahmia itselleen saksalaiset alueet ja ehkä vähän ekstraa heikoilta naapureiltaan. Se onnistui täysin verettä Itävallassa ja Tshekkoslovakiassa. Hänen ei todellakaan ollut tarkoitus aloittaa täysmittaista sotaa Ranskaa ja Britanniaa vastaan 1939, vaan hän oletti, että nämä jättävät Puolan oman onnensa nojaan ihan niin kuin ne olivat jättäneet Tshekkoslovakian. Jos Ranskaan hyökkääminen olisi ollut hänen tarkoituksensa, hänen armeijansa olisi ollut länsi- ei itärajalla 1939.

Kuten kirjoitin, uskon, että nyky-Venäjäkin voi tehdä jotain juuri viime vuoden Ukrainan tyyppisiä pikkusotia naapureita vastaan ennen kaikkea vallatakseen venäläisten asuttamia alueita niissä. Se, mitä kritisoin, oli ajatus Venäjän hyökkäyksestä länsimaiden kimppuun.
 
Nuo pohdinnot perustuvat siihen, että Venäjän tekemisiä ohjaisi järki. Jos näin olisi, olisi moni asia aivan toisin.

Kyllä nämä hyökkäykset, joilla venäläisenemmistöiset Etelä-Ossetia ja Krimin niemimaa vallattiin, on jotenkin järjellä perusteltavissa. Siis jos itse sotimisen kustannukset saa pidettyä pienenä. Niissä paikallinen väestö on ottanut venäläiset vapauttajina vastaan, joten mikäs siinä. Asia olisi ihan päinvastoin länsimaiden kimppuun käytäessä.

Venjän nykyhallinto joutuu vielä taistelemaan asemastaan ja hengestään. Siinä tilanteessa ei joku *stan-valtio riitä viholliseksi, koska kuka venäläinen uskoo että Turkmenistan uhkaa kukistaa Venäjän. Vastustajaksi tarvitaan länsi ja mieluiten NATO. Pahaa pelkään, että sen verran tolkkua on tallella että suoraa haastetta NATOlle ei esitetä. Mutta mitä kautta NATO kavalasti aikoo Venäjälle hyökätä. Aivan.

Jos Venäjän nykyhallinto joutuu siihen tilaan, että sen oma tuoli tutisee, niin siinä ei hyökkäys ulkomaille pelasta yhtään mitään. Ennemminkin se vain nopeuttaa vallan kaatumista. Mutta eihän nykyhallinnon tuoli juuri nyt tutise, vaan Putinin kansansuosia on hyvin korkea, korkeampi kuin missään länsimaassa. Se perustelu, että nykyjohto hyökkäisi ulkomaille pysyäkseen vallassa, ei siis ole toimiva.

Suomalaiset ovat tehneet pohjatyön hyvin ja Janos/Johan ovat huolella asiasta uutisoineet. Tavoitteena ei tietenkään ole Suomen miehittäminen koska se saattaisi olla heikkenevälle taloudelle liikaa ja joku saattaisi tulla meille apuunkin. Sopiva määrä kolistelua ja meidän valtiojohto suostuu Venäjän ystävällisiin rauhanehtoihin.

Suomi on jo nykyisin ystävällinen Venäjää kohtaan. Ainoa, mitä se "kolistelulla" saisi aikaan, olisi se, ettei Suomi enää sen jälkeen olisi, vaan hakisi NATO-jäsenyyttä välittömästi.

NATO ja sen hyökkäys pysäytetty ja Venäjän valta ja voima todistettu.

Suomi ei kuulu NATOon, joten koko ajatus on täysin absurdi. Jos jossain tulevaisuuden vaiheessa kuuluu, niin sitten kolistelu ei enää toimikaan Suomen pelotteluksi.
 
Kyllä nämä hyökkäykset, joilla venäläisenemmistöiset Etelä-Ossetia ja Krimin niemimaa vallattiin, on jotenkin järjellä perusteltavissa. Siis jos itse sotimisen kustannukset saa pidettyä pienenä. Niissä paikallinen väestö on ottanut venäläiset vapauttajina vastaan, joten mikäs siinä. Asia olisi ihan päinvastoin länsimaiden kimppuun käytäessä.

Jos Venäjän nykyhallinto joutuu siihen tilaan, että sen oma tuoli tutisee, niin siinä ei hyökkäys ulkomaille pelasta yhtään mitään. Ennemminkin se vain nopeuttaa vallan kaatumista. Mutta eihän nykyhallinnon tuoli juuri nyt tutise, vaan Putinin kansansuosia on hyvin korkea, korkeampi kuin missään länsimaassa. Se perustelu, että nykyjohto hyökkäisi ulkomaille pysyäkseen vallassa, ei siis ole toimiva.

Suomi on jo nykyisin ystävällinen Venäjää kohtaan. Ainoa, mitä se "kolistelulla" saisi aikaan, olisi se, ettei Suomi enää sen jälkeen olisi, vaan hakisi NATO-jäsenyyttä välittömästi.

Suomi ei kuulu NATOon, joten koko ajatus on täysin absurdi. Jos jossain tulevaisuuden vaiheessa kuuluu, niin sitten kolistelu ei enää toimikaan Suomen pelotteluksi.
En pidä kovin järkevänä sitä, että maa ei käytännössä kehitä tai monipuolista mitään tuotantoa. Infra on rapistunut jopa Neuvostoliiton loppuajoista. Tässä kunnossa maa lähtee hyökkäyssotiin vaikka romahdus oli jo näköpiirissä.

Vaalien jälkeiset mielenosoitukset kertonevat enemmän Putinin suosiosta kuin nämä mielipidemittaukset. Niillä ei liene edes kunnollista viihdearvoa.

Venäjän propaganda omille kansalaisille ei sisällä totta edes siteeksi. Vastapakotteita ei juuri järjellä voi perustella, sillä kuitenkin että kansaa valmistellaan sotaan länttä vastaan, joka yrittää rauhaa tahtovan Venäjän uuvuttaa. Mitä muuta keinoja valtiojohdolla on käytössä kuin jatkaa valitsemallaan tiellä. (Hallvik sanoi RAIDissa Janssonille: "Miehen on jatkettava valitsemallaan tiellä, minun Jaguarilla, sinun Ladalla.") Vanhat neuvostotasavallat eivät tarjoa selitystä, länsi pitää haastaa.

Suomi on mitä otollisin kohde. Sinä ja minä ymmärrämme, että emme kuulu NATOon mutta Venäjä näkee asian toisin. NATO-harjoitusta harjoituksen perään, sopimusta sopimuksen perään. Venäjän johto tietää myös, että viides artikla ei Suomea suojaa mutta Venäjän kansalle syötetty tarina taitaa olla toinen. Pohjatyö on tehty niin hyvin, että kun tarvetta ilmenee niin Putin voi kukistaa NATO-aggression aiheuttamalla konfliktin Suomen kanssa.

"Suomi on jo nyt ystävällinen Venäjää kohtaan." Jätänpä tämän kommentoimatta.
 
Mitä tarkoittaa voitto? Sodalla on aina jokin poliittinen päämäärä. Ei kukaan sodi vain "voittaakseen sodan" (tai no, ehkä USA:n hyökkäys Grenadaan meni jotenkin tähän piikkiin. Vietnam-krapulasta oli pakko päästä eroon ja sopivaksi kohteeksi löytyi pikkuruinen Karibian valtio). No, joka tapauksessa sinulta jää vastaamatta tuossa se, mitä "nopea voitto salamasodalla" tarkoittaisi. Mitä Venäjä saavuttaisi sellaisella "voitolla", jossa se saisi ajettua tankkinsa vaikkapa Oderin rannalle asti? Mikä on se poliittinen päämäärä, jonka tuollainen sotilaallinen voitto tuottaisi?

Eli ennen kuin on edes tarpeen keskustella siitä, että olisiko tuollaisen voiton saavuttaminen edes sotilaallisesti mahdollista, huomaamme, ettei koko hyökkäyksessä ole mitään tolkkua minkään poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Voitto tarkoittaa rauhaa Putinin ehdoilla. Alkuperäisenä tavoitteena saattaa olla vain Narva ja sisäisten ongelmien peittely nopealla ja helpolla voitolla mutta Venäjä ei voi jäädä passiivisesti reagoimaan vastapuolen toimiin jos homma eskaloituu totaaliseen sotaan lännen ja Venäjän välille.
 
Täysin absurdi ajatuskin, että Venäjä lähtisi hyökkäämään Länsi-Eurooppaan. Mitä se sillä hyökkäyksellä saavuttaisi edes siinä ihmeellisessä tilanteessa, ettei a) USA tulisi apuun ja b) Länsi-Euroopa ei pystyisi omin voimin sitä nujertamaan? Tuollaisessa hyökkäyksessä puhutaan joka tapauksessa ihan eri asiasta kuin joidenkin venäläisenemmistöisten Venäjän naapurissa olevien alueiden kaappaamisessa.

Minun olisi pitänyt täsmentää sitä mitä tarkoitin lännellä eli en pelkästään Länsi-Eurooppaa vaan läntiseen yhteisöön kuuluvia eurooppalaisia valtioita eli myös Balttiaa tai Ukrainan länsirajalle rajoittuvia läntisen yhteisön maita ja tässä kohdin näen hyvin mahdollisena sen, että Venäjä kokeilee kepillä jäätä (jos ei ole romahtanut sitä ennen) ja ryhtyy ulottamaan operaatioita myös sellaisten valtioiden alueelle jotka kuuluvat kaikella tapaa läntiseen yhteisöön. Ja painotan, kyse on mahdollisuudesta - ei siis mistään ehdottoman varmasta tulevaisuuden näkymästä mutta mahdollisuudesta joka voi tässä epävarmassa tilanteessa toteutua jos Putinille ei aseteta riittävän selviä rajoja, mitä minusta ei ole tehty ts. on ruokittu Putinia antamalla hänen pelata peliä liiaksi omilla säännöillään (eli ilman sääntöjä).

Ja kyllä minä saksalaisena tai ruotsalaisena tai suomalaisena(kin) nukkuisin yöni huomattavasti paremmin jos puolustukseen olisi panostettu nykyistä enemmän ja etenkin siinä vaiheessa jos Putin ryhtyy läntisen logiikan mukaan epätoivoisilta ja järjettömiltä vaikuttaviin tekoihin, mutta kuitenkin tekoihin jotka voivat venäläisittäin olla perusteltuja eli esim. operointi Balttiassa tai rakentaa 1800-luvun Novorossiyan kaltainen alue ja jatkaa sieltä etenemistä Moldovaan sekä ulottaa uhka Romanian puolelle.

Se luulisi tämän kriisin ja sodan aikana käyneen jokaiselle kuitenkin selväksi, että Putinia (ja venäläisiä) ei voi enää arvioida läntisen logiikan mukaisella tapaa, ei voi arvioida kuinka he toimivat ja perustella sitä siten ettei se meistä tunnu järkevältä tai loogiselta. Heillä on omanlaisensa toimintaympäristö ja toimintalogiikka ja nyt tämä asia tulisi ainakin päättäjien pitää mielessä - kadunmiehiltä se voi unohtuakin, ei siinä mitään.

vlad.
 
Kuittaan kaikki epäilyt siitä ettei Venäjä hyökkää, koska se olisi absurdia, järjetöntä tai taloudellisesti kannattamatonta kahdella sanonnalla:

"Vian ei tarvitse olla iso kun se on korvien välissä."

"Nälkä kasvaa syödessä."

Ei voi sulkea pois, että naapurissa asuu vallanhimoinen psykopaatti, jonka touhuissa ei ole mitään järkeä ja ainoa hyöty on hänen oman huumeenomaisen vallantunteen tyydyttäminen muita vahingoittamalla/alistamalla. Kuin narkkarilla konsanaan, annosten pitää kasvaa, jotta riittävä päihtymystila saavutetaan. Näinhän siellä on toimittu. Tsetsenia, Georgia, Ukraina... Venäjä keittää sammakkoa vedessä (googlaa jos et tiedä) ja menee askel askeleelta pidemmälle siedättäen sivistynyttä maailmaa pahoihin tekoihinsa. Ydinasepelottelulla se varmistaa, että kunnon vastareaktiota ei uskalleta antaa. Pikku operaatio Georgiassa ei enää edes ylittäisi kunnolla uutiskynnystä samaan tapaan kuin 2008.

Siksi Suomi on vaarassa. Ukrainan jälkeen tarvitaan jotain isompaa. Nato on liian iso hyppy.

Vlad on asian ytimessä.
 
Back
Top