Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Tältä se sitten näyttää kun Catherinen läpi katsellaan. Enpä yhtään ihmettele miksi harjoittelu näillä vehkeillä varustettuja länsivaunuja vastaan antaa aivan uuden tavan katsoa jalkaväen taktisia mahdollisuuksia nykypäivänä. Netin mukaan vanhemmalla venäläisellä yötähtäimellä HAVAINTOetäisyys oli vain 300 metriä, tällä modernilla ranskalaisvempeleellä puhutaan sitten kilometreistä.

Että kannattaa varautua, eroa aiempaan on hieman.

 
Laitan nyt tännekin kun sen havainnon tein tänään. Jostain syystä rintamalla ei nähty terminaattoria, vaikka se olisi ollut otollinen esim siinä lentokenttä rähinässä. Kyseinen laite ei myöskään näkynyt georgian sodassa, eikä sitä ole viety syyrian kentälle. Onko ne kaikki naftoissa?
 
Laitan nyt tännekin kun sen havainnon tein tänään. Jostain syystä rintamalla ei nähty terminaattoria, vaikka se olisi ollut otollinen esim siinä lentokenttä rähinässä. Kyseinen laite ei myöskään näkynyt georgian sodassa, eikä sitä ole viety syyrian kentälle. Onko ne kaikki naftoissa?

Onko ne edes hankkinut niitä?
 
Tältä se sitten näyttää kun Catherinen läpi katsellaan. Enpä yhtään ihmettele miksi harjoittelu näillä vehkeillä varustettuja länsivaunuja vastaan antaa aivan uuden tavan katsoa jalkaväen taktisia mahdollisuuksia nykypäivänä. Netin mukaan vanhemmalla venäläisellä yötähtäimellä HAVAINTOetäisyys oli vain 300 metriä, tällä modernilla ranskalaisvempeleellä puhutaan sitten kilometreistä.

Että kannattaa varautua, eroa aiempaan on hieman.

Eli noitako naapuri käyttää tankeissaan?
 
Eli noitako naapuri käyttää tankeissaan?

Useiden nettilähteiden mukaan ne käyttää THALES:in Catherine-FC -lämpökameraa integroituna siihen Sosna-U -tähtäimeensä, nyt tuo esittelyvideo oli merkistä Catherine-MP.

Sen sijaan aiemmin laittamani THALES:in esitebrosyyrilinkki kertoo akkuraatisti tuon Catherine-FC:n speksit.
 
Kansilla vs sisällä. Täysosuma tappaa varmasti sisällä olijat. Sirpaleviuhka tappaa vain osan. Ts. Todennäköisempää päästä elossa kotio kansilla... näin siis jos lasketaan yhden osuman vaikutusta puhtaalla mutulla huomioimatta useampia osumia ym...

edit. Klo 14:03 Korjattu pahimmat virheet.
Ei välttämättä. Onhan jopa suomalaisen panssariupseerin haastattelussa tuotu esiin miten liioiteltu on HEAT-ammuksen/ohjuksen vaikutus vaunuun. Samaa olen lukenut kokemuksista vuosien varrelta maailman konflikteista. Huomaathan että esitin kysymyksenä asian, en minään tietona? Projektiilin ja suojan suhde on aina vaikea ja monimutkainen eikä asiaa voida pelkistää. HEAT-projektiilihan nojaa suuren osa tuhovaikutuksestaan vaunun sisälle levittämistä sirpaleista jotka ovat pääosin peräisin vaunun panssaroinnista. Miten tämä korreloi alumiinin ja teräksen osalta tai niiden paksuuden kanssa? Sisäpinnan suojauksella lienee myös vaikutusta (ns. Spall-Liners).

Luulen että venäläiskokemukset nojaavat kaupunkisodankäyntiin ja niistä saatuihin kalliisiin kokemuksiin. On tyystin eriasia ajella AFV:lla tai APC:lla keskellä kerrostaloja joissa on vihollisia jotka loimivat singoillaan joka suunnasta kuin jyrätä metsätiellä vihollisen tykistötulessa.

Mutta, mikäli asia olisi todistetusti niin että rynnäkkövaunun kannella matkustaminen olisi turvallisempaa kuin sen sisällä suojassa, asettaisi asia merkilliseen valoon APC- ja AFV-vaunujen koko olemassaolon! Miksi suunnitella ja hankkia kalliita panssarisuojattuja vaunuja jalkaväelle jos niiden ei katsota suojaavan ihmisiä paremmin kuin esim. peruskuorma-autot?!

Tähän liittyen pari kuvaa (lähde ei varmistettu):
GptB2JY.png

97ocit.jpg
damage.jpg

Sirpalesuojaus kehittyy myös:
http://www.scanfiber.dk/application...pplications/scantex-enhanced-spall-liner.aspx
 
Valitettavasti taidat olla väärässä, sillä useiden nettilähteiden mukaan T-72B3:ssa ja T-72B2:ssa on Sosna-U -niminen tähtäin johon on integroitu THALES:in Catherine-FC -lämpökamera, ranskalaisvalmistetta siis. Aika ikävä juttu.

https://pressimus.com/Interpreter_Mag/press/4270

"Thales have had well-publicised contracts with Russia to install thermal imaging equipment, as described here."

https://www.bellingcat.com/resource...ng-how-to-identify-the-t-72b3/comment-page-1/

https://www.thalesgroup.com/sites/default/files/asset/document/catherinefc_uk_071005.pdf
Kiitos Ranskalaisten, näin näkyy olevan. Thalesin linkki ei toimi.

Tuskin B3-versiota kuitenkaan mittavia määriä on. Miten mahtaa olla varaosien laita nykyään? Pistivätkö Ranskikset Venäjän asevientinboikottiin kuten EU ja USA päättivät 2014?
 
Mutta, mikäli asia olisi todistetusti niin että rynnäkkövaunun kannella matkustaminen olisi turvallisempaa kuin sen sisällä suojassa, asettaisi asia merkilliseen valoon APC- ja AFV-vaunujen koko olemassaolon! Miksi suunnitella ja hankkia kalliita panssarisuojattuja vaunuja jalkaväelle jos niiden ei katsota suojaavan ihmisiä paremmin kuin esim. peruskuorma-autot?!

Ei kai siinä mitään merkillistä ole, kun muistaa että katot noihin APC:ihin tuli vasta sitten, kun vaunut piti saada NBC-suojattua. Sitä aikaisemmin ne oli avomallisia puoliteloja ja oli muutama täysitela vehje, jossa oli avoin katto. Tai sitten, että ei ollut edes seiniä.

partisans-komsomolets.jpg
 
Ei kai siinä mitään merkillistä ole, kun muistaa että katot noihin APC:ihin tuli vasta sitten, kun vaunut piti saada NBC-suojattua. Sitä aikaisemmin ne oli avomallisia puoliteloja ja oli muutama täysitela vehje, jossa oli avoin katto. Tai sitten, että ei ollut edes seiniä.

Kyllä katon tarve huomattiin jo aiemmin. Sitä tarvitaan nimen omaan tykistön ja kranaatinheittien sirpaleita vastaan.
 
Kiitos Ranskalaisten, näin näkyy olevan. Thalesin linkki ei toimi.

Tuskin B3-versiota kuitenkaan mittavia määriä on. Miten mahtaa olla varaosien laita nykyään? Pistivätkö Ranskikset Venäjän asevientinboikottiin kuten EU ja USA päättivät 2014?
Valitettavasti B3 on juuri se, johon Venäjä tällä hetkellä kaikkia T-72B -mallejaan pyrkii uudistamaan (2013 lopussa pelkästään läntiselle sotilaspiirille oli toimitettu 270 kappaletta, 2014 venäläislähteet puhuvat kaiken kaikkiaan noin 1000 kappaleesta). T-90 (jonka alkuperäinen nimitys oli muuten T-72BU) on saanut väistyä sen tieltä, eikä sitä enää valmistetakaan.
Thales ei vie enää Venäjälle mitään valmiita tuotteita, koska itse tehdas on siellä. Huhut kertovat, että se on johtanut jonkun verran vähemmän laadukkaiden osien käyttöön, joka laskee hiukan lämpötähystinten laatua, mutta mitään varmuutta tämän paikkansapitävyydestä ei ole.

Esimerkiksi itärajan läheisyydessä olevat prikaatit on varustettu nimenomaan T-72B3 -vaunuilla.
 
Kyllä katon tarve huomattiin jo aiemmin. Sitä tarvitaan nimen omaan tykistön ja kranaatinheittien sirpaleita vastaan.

Toki se huomattiin, mutta sikäli kun minä muistan ajoneuvoista, niin katto ja NBC suojaus tuli suunnilleen samaan aikaan. Mutta tämä voi toki johtua siitä, että heti sotien jälkeen koetettiin pärjätä sodan nähneellä kalustolla.
 
Ei välttämättä. Onhan jopa suomalaisen panssariupseerin haastattelussa tuotu esiin miten liioiteltu on HEAT-ammuksen/ohjuksen vaikutus vaunuun. Samaa olen lukenut kokemuksista vuosien varrelta maailman konflikteista. Huomaathan että esitin kysymyksenä asian, en minään tietona? Projektiilin ja suojan suhde on aina vaikea ja monimutkainen eikä asiaa voida pelkistää. HEAT-projektiilihan nojaa suuren osa tuhovaikutuksestaan vaunun sisälle levittämistä sirpaleista jotka ovat pääosin peräisin vaunun panssaroinnista. Miten tämä korreloi alumiinin ja teräksen osalta tai niiden paksuuden kanssa? Sisäpinnan suojauksella lienee myös vaikutusta (ns. Spall-Liners).

Luulen että venäläiskokemukset nojaavat kaupunkisodankäyntiin ja niistä saatuihin kalliisiin kokemuksiin. On tyystin eriasia ajella AFV:lla tai APC:lla keskellä kerrostaloja joissa on vihollisia jotka loimivat singoillaan joka suunnasta kuin jyrätä metsätiellä vihollisen tykistötulessa.

Mutta, mikäli asia olisi todistetusti niin että rynnäkkövaunun kannella matkustaminen olisi turvallisempaa kuin sen sisällä suojassa, asettaisi asia merkilliseen valoon APC- ja AFV-vaunujen koko olemassaolon! Miksi suunnitella ja hankkia kalliita panssarisuojattuja vaunuja jalkaväelle jos niiden ei katsota suojaavan ihmisiä paremmin kuin esim. peruskuorma-autot?!

Tähän liittyen pari kuvaa (lähde ei varmistettu):
GptB2JY.png

97ocit.jpg
damage.jpg

Sirpalesuojaus kehittyy myös:
http://www.scanfiber.dk/application...pplications/scantex-enhanced-spall-liner.aspx

Mäkin kuuntelin sen haastattelun ja olin kuvitellut ontelopanoksen ylitehokaaksi. Tuo alikali ei yllättänyt. Uskonkin että nyt olemme pitkälti samaa mieltä asuasra. Aina oppii uutta. Eikä tää pasnssarihomma kieltämättä ole mun ydinosaamista, mutulka ja kuulopuheitten varassa Telat ne oli tekoissakin ;)

Tähän vähän liittyrn muistelen lukeneeni että briti kuorivat lantikoistaan pellit ja ovet pois pohjois-irkuissa partioidessaan, koska totesivat etteivät voi panssaria lisätä vaan paremman suojan antaa mahdollisimman nopea tulenavaus, jalkautuminen ja levittäytyminen. Oisko samaa noilla venakoilla?
 
Luulen että venäläiskokemukset nojaavat kaupunkisodankäyntiin ja niistä saatuihin kalliisiin kokemuksiin. On tyystin eriasia ajella AFV:lla tai APC:lla keskellä kerrostaloja joissa on vihollisia jotka loimivat singoillaan joka suunnasta kuin jyrätä metsätiellä vihollisen tykistötulessa.

Veikkaisin, että singot ovat yksi asia, se toinen on erillaiset miinat. Miinaräjähdyksen jälkeen voi olla aika paska olla vaunun sisällä. Sinkoja vastaan sitten auttaa nopea tulen avaus ja mahdollisesti vastarynnäkkö.
 
Tähän vähän liittyrn muistelen lukeneeni että briti kuorivat lantikoistaan pellit ja ovet pois pohjois-irkuissa partioidessaan, koska totesivat etteivät voi panssaria lisätä vaan paremman suojan antaa mahdollisimman nopea tulenavaus, jalkautuminen ja levittäytyminen. Oisko samaa noilla venakoilla?

Kaikki nuo perustelut on hyviä. Edellisessä työpaikassani oli komennusmiehenä virolainen joka oli ollut Neukku aikoina Afganistanissa BTR kuskina. Se jäi mieleen, kun kaveri tarinoi että pelkäsivät miinojen/IED painevaikutusta, josta syystä kyytiläiset istuivat kannella. Ilmeisesti olivat nähneet tarpeeksi esimerkkitapauksia.
Toisaalta se on hyvä käytäntö meidän kannalta. Saadaan epäsuorallatulella parempi vaikutus.
 
Kaikki nuo perustelut on hyviä. Edellisessä työpaikassani oli komennusmiehenä virolainen joka oli ollut Neukku aikoina Afganistanissa BTR kuskina. Se jäi mieleen, kun kaveri tarinoi että pelkäsivät miinojen/IED painevaikutusta, josta syystä kyytiläiset istuivat kannella. Ilmeisesti olivat nähneet tarpeeksi esimerkkitapauksia.
Toisaalta se on hyvä käytäntö meidän kannalta. Saadaan epäsuorallatulella parempi vaikutus.

Jotenkin kyllä veikkaan, että tykistö pakottaa ne takaisin vaunun suojiin, koska miinoihin menee kerralla ehkä vain yksi vaunullinen ukkoja, mutta tykistötulessa kokonaisia yksiköitä saattaa lamaantua tai kokonaan tuhoutua, joten johtavat upseerit määräävät ukot takaisin vaunujen suojiin.
 
Back
Top