Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Ja suomalaisten ainoa salainen ase tätä koneistoa vastaan on hajauttaminen? Vedettävällä tykkikalustolla ei liene mitään mahkua siirtyä muualle alle 10 minuutissa dronen havaitsemisesta. Toki yksittäisten tykkien sijoittaminen 500 metrin päähän toisistaan tekee niihin vaikuttamisen hankalaksi, mutta on siinä silti 1/18 todennäköisyys olla se eka tykki, joka otetaan epäsuoran kohteeksi. Muut ehkä ehtii pakoon?
Tuo on yksi keinoista väistää tulivaikutusta mutta tuskin ainoa. Kustannukset kuitenkin rajoittanevat kaiken maailman kaluston hankintaa ja satoja tykkejä ei ole rahaa tai järkeä vaihtaa liikkuviin. On tuo hajauttaminen ja suojaaminen ballistiikkalevyillä ainakin selkeästi tappioita pienentävä tekijä! Lisäksi se lisää vaikutettavien maalien määrää huomattavasti koska patteri/patteristo ei ole enää maali vaan yksittäinen tykki.
 
Tuntuu, että dronet muuttavat perusteellisesti monta kohtaa taistelujen kulusta. Mutta onhan taistelu myös matematiikkaa. Isoa vastustajaa vastaan taisteltaessa on vaan hyväksyttävä edelleen se, että tulee myös omia tappioita.

Savimajakaahuilujen jäljiltä on ehkä syntynyt joku hypoteesinpoikanen, että lähinnä tappiot syntyvät sukupuolitautitartunnoista ja liikenneonnettomuuksista. Kun kaksi suorituskykyistä säännöllistä varustettua armeijaa vääntää, niin kyllä siinä tulee kaikenlaista.

Matematiikka astuu peliin, kun arvioidaan kokonaissuorituskykyä. Tai vaikka näin: ratkaisutaistelussa on hyväksyttävä, että viidestä patteristosta joku saa pahasti osumaa ja joku toinen vähemmän, joku jääkäripataljoona saa loimeen, toinen ei niin paljon ja kolmas säilyy vähimmällä jne.

Hajauttaminen, harhauttaminen, naamiointi, salaaminen, hiljaisuus, liikkeen minimointi, viestikuri, torjunta....ne ovat sitä sotahomman kovaa ydintä, kun hommia pannaan tulille. Patteriston tuli, osuuko se miten hyvin, miten tehoaa jne. ovat -osa- ammattitaitoa. Paljon pitää osata ennenkuin tuliyksikkö on edes pelipaikoilla saati että se ampuu.

Näin olen tätä pähkäillyt tietämättä harmainta hajuakaan tykistöstä. :cool:
 
Näin Venäjä harjoittaa elektronista sodankäyntiä - ukrainalaiseversti kertoo kokemuksia etulinjasta ja ”tappokytkimistä”
Mikko Pulliainen31.10.201913:00ASETEOLLISUUSDIGITALOUSTIETOTURVATEOLLISUUSDIGITALISAATIOOHJELMISTOT

Käytetyt keinot vaihtelevat klassisesta häirinnästä aina puhelinten hakkerointiin.

Vuodesta 2014 käydyn Ukrainan sodan aikana venäläiset joukot ovat paitsi osallistuneet laajalti perinteisiin sotatoimiin, mutta hyödyntäneet tehokkaasti myös elektronisen sodankäynnin työkaluja.
Ukrainan asevoimien elso-osastossa vuosina 2009-17 palvellut eversti Ivan Pavlenko on Washingtonissa pidetyssä seminaarissa avannut laajasti näkemyksiään Itä-Ukrainassa käytetyistä työkaluista. Asiasta kertoo The Drive.
Pavlenko kertoi muun muassa, että venäläiset olivat sabotoineet suuren joukon Ukrainan käyttämiä venäläisiä radiolaitteita. Sabotaasi oli tehty etävaikuttamisena käynnistämällä radioista jonkinlainen virus tai muu ”tappokytkin”.

Ukrainalaiset joutuivat käyttämään kaupallista radioteknologiaa sekä matkapuhelinverkkoja, joita Venäjä onnistui tehokkaasti häiritsemään. Pavlenkon mukaan haavoittuvia olivat ainakin 100-180 ja 400-470 megahertsin taajuuskaistoilla toimivat Motorolan radiot.
Toisaalta ukrainalaisia satelliittikommunikaatiokanavia ei juurikaan häiritty, ehkä siksi, että ne toimivat samoilla taajuusalueilla kuin venäläisetkin satelliitit.
GPS-häirinnän vuoksi ukrainalaiset menettivät vuosien 2015-17 välillä satakunta miehittämätöntä ilma-alusta.

Vastaavasti venäläiset ovat käyttäneet omaa dronekalustoaan löytääkseen Ukrainan vastatykistötutkia, joita dronet sitten häiritsevät, kun Venäjä on aloittamassa tykistökeskityksiä.
Viime aikoina ukrainalaissotilaat ovat huomanneet, että erityisesti GPS-häirintä on Donbassin alueella vähentynyt. Pavlenko arvelee, että alueelta olisi vedetty pois joitakin elso-yksiköitä.
Syytä tähän ei tiedetä, mutta mahdollisuuksien joukossa on, että niitä tarvitaan esimerkiksi Syyrian konfliktissa. Voi myös olla, että länsimaiden Venäjään kohdistamat pakotteet ovat vaikuttaneet maan kykyyn käydä sotaa Ukrainassa.
 
Tuli mieleen äsken.

Rynnäkkötykit Oulunsalon lentokentällä​

Osana uutta puolustusstrategiaa tehtiin vuonna 1960-luvun lopulla suunnitelma Oulunsalon lentokentän puolustamista ja takaisinvaltausta varten. Lentokentälle sijoitettiin kaksi STU-40 rynnäkkötykkiä ja niitä varten varattiin 200 sirpalekranaattia. Saksalaisvalmisteinen kiinteätorninen ja matalarunkoinen rynnäkkötykki tunnettiin kotimaassaan Sturmgeschütz III (StuG III) -nimellä. Sitä oli käytetty Suomessa jo toisen maailmansodan lopputaisteluissa ja se muodosti sotien jälkeisen Suomen panssarivoimien rungon. 1960-luvulla se oli jo auttamattoman vanhanaikainen muita panssarivaunuja vastaan, mutta 75 mm tykki olisi ollut varsin käypä peli viivyttämään maahanlaskujoukkoja ja laskeutuvia lentokoneita.

Rynnäkkötykkien lisäksi Pohjanmaan tykistörykmentti oli valmiudessa tulittamaan lentokenttää ja pääteiden suuntia tunnin kuluessa käskyn antamisesta. Välitöntä torjuntaa varten oli varattu kasarmialueelle 144 kranaatin tuliannos. Lisäksi vuonna 1970 lentokentän alue pikalinnoitettiin ja puolustusasemat ovat maastossa nähtävissä vielä tänäkin päivänä.

 
Samaan liittyen, ajatus laatikon ulkopuolelta, pst-miina vyö vs laskeutuva kuljetuskone, toimiiko jos esim vyön vetäisi kentän poikki kymmenen metrin välein?

En oikein näe miksi pitäisi olla noin tiheässä nuo vyöt. Hyvää tuossa olisi se, että tuollainen olisi varmaankin mahdollista kätkeä kiitoradan sivuun. Ja sitten jos keksitään miten se saadaan kiitoradalle ilman että kiitoradan poikki pitää vetää naru joka siis olisi jatkuvasti tiellä tai vahingoittumassa, niin olisi hyvä. Itse varmaankin höystäisin miinat jonkinlaisilla metallin kappaleilla jotta vaikutus ei jäisi vain paineen varaan.
 
Tiheyttä ajattelin sen takia että sotilaskoneet ei tarvitse koko kiitotietä, vaan pätkän siitä. En tosin tiedä miten se toimii täydessä lastissa.

Toki, mutta en oikein usko niiden kykenevän toimimaan alle 300 metrin kentältä. Eli esim. 100 välit olisi varmaan ihan riittävät.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Ehkä helpoin keino siihen vyöhön olisi tehdä kokonaan uusi miinatyyppi taikka lainata vanhaa. Jos se olisi putki niin sen saisi tyrkättyä mahdollisesti jemmasta, mutta ongelma olisi sitten sytytyksessä. Mattona sen voisi rullata mutta sen saaminen yli kymmenen metrisen kiitoradan poikki olisi ongelma, ja ehkä vaatisi ukkoa.
 
Evakuoinnit ja poikkeustilalainsäädäntö, liittyen Kiovan kenttä ja yleinen tilanne sodan alettua. Ihmiset ovat ihmisiä ja ulkonaliikkumiskielto pitää langettaa harmaassa vaiheessa, eikä siinä kun vaiheessa kun on tilanne jo päällä taikka tuntien päässä.

Kiovan tapauksessa ihmiset pakenevat länteen ja samalla tukkivat kulkuväliä, sen sijaan että evakuoinnit ja paikalle jäämiset olisi suoritettu aikaisemmassa vaiheessa. Vihollisen rynnäköidessä kentällä selvänä havaintona on ollut puolustajien puute. Ei ole nopean toiminnan joukkoja taikka ne on jumitettu ihmisten takia, ja koska ne on kansalaisia ei voi käyttäytyä rumasti.

Havaintona on myös että Kiovan kaupungia ei ole vuorattu hiekkasäkeillä, betoniporsailla, natolangalla ja kaikenmuotoisilla kulkuesteillä. Itseasiassa on mielenkiintoista että Kiova yrittää elää aivan kuin se ei olisi poikkeustilassa, vaikka tilanne on toinen.

Se että Ukrainassa on annettu lupa itsepuolustukseen ei myöskään ole näkynyt kentänpuolustajissa, sillä kukaan siviili ei sinne rientänyt apuun vaikka olisi mahdollisuus.
 
1. Mustilla olisi hyvä pistää vastapalloon laskeutuvaa kuljetuskonetta kiitoradan myötäisesti. Ei haittaisi kohteen liikkumisnopeuskaan kun olisi pakotettu tulemaan suoraan kohti..

2. Miinat. Miinat. Miinat. Jumankauta maanpovi täyteen miinaa (pl. mun vaimo) odottamaan naapurin sillipurkkien ylivyörymistä. Halpa ja hemmetin tehokas tapa. Erityisesti kun otetaan Suomen erityisolosuhteet huomioon, jolloin hyökkä.. Venäjä on pakotettu käyttämään tiettyjä väyliä joten tätä on tärkeää hyödyntää miinoittamisessakin. Mikään ei ketuta niin paljoa kuin katsella liikennekameroiden live-feediä ja nähdä kun hyökkääjän kulkeva taistelukalusto ajaa kaikessa rauhassa siviililiikenteen seassa. Miten se pyörillä kulkevakin kalusto on voinut päässyt niin nopeasti sinne sekaan? Lisäksi Ottawan sopimuksen irtisanomisen liput ja laput vetämään - nyt!

3. Suluttaminen (miinoittamisen lisäksi) on tärkeää. Todella tärkeää.

4. Sergeillekin löytyisi tietyissä olosuhteissa edelleenkin käyttöä. Lentokenttien, maantietukikohtien ja suurien aukeiden läheisyyteen (helppo kelkkoa tätä kalustoa ympäriinsä), kun näyttää itänaapuri lentelevän sen verran matalalla noilla hekoillaan.... Lisäbonuksena toimisi myös maahanlaskua vastaan lentokenttien läheisyydessä.

5. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä. Ole valmis. Aina.
 
Tässä esimerkki pioneerien toiminnasta. Samaahan tehtäisiin Suomessakin massamaisesti.
Näin jääkäripuolen edustajana kiinnostaisi arvio, että paljonko tuollaiseen vaikutukseen tarvitaan r-ainetta?
Nyt tietysti joku neuvoo, että jos et tiedä, niin ylipanosta ;).

Jatketaan skenaariota tuolta pohjalta. Jos vaikka se ammoin johtamani jääkärijoukkue olisi saanut jostain kumman syystä saanut tehtäväksi lyhyellä varoitusajalla tuon räjäyttämisen, niin olisin sanonut pokalla, että 12 telamiinaa, sillä lähtee.
Yli, ali vai sopiva?

Bridge over Seym river was blown up
 
Miinat. Miinat. Miinat. Jumankauta maanpovi täyteen miinaa (pl. mun vaimo) odottamaan naapurin sillipurkkien ylivyörymistä. Halpa ja hemmetin tehokas tapa. Erityisesti kun otetaan Suomen erityisolosuhteet huomioon, jolloin hyökkä.. Venäjä on pakotettu käyttämään tiettyjä väyliä joten tätä on tärkeää hyödyntää miinoittamisessakin. Mikään ei ketuta niin paljoa kuin katsella liikennekameroiden live-feediä ja nähdä kun hyökkääjän kulkeva taistelukalusto ajaa kaikessa rauhassa siviililiikenteen seassa.

Suomessa oletettavissa seiskatie Vaalimaalta Helsinkiin murrostettaisiin ja sulutettaisiin riittävän ajoissa.
 
Back
Top