Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

Vaikka on OT, entäs pelkän kontin kuljetus adapteria ( ilman vaihtolavakiskoja). Kiitos hyvistä vastauksista. Perus 20jalan konttia on ihan tolkuttomasti Suomessa ja ulkomailta yleinen tuontiyksikkö.
 
Sikäli kuin muistan niin:
Yksi tuliannos aseella/taistelijalla.
Yksi komppanian tväl ryhmällä.
Yksi pataljoonan tväl joukkueella.

TS. Sitten kun olet ampunut 270 rynkyn laukausta, riippuu taistelukyky huollon kapasiteetista roudata ammuttavaa sitä mukaa kuin vihulainen rynnii iholle.

Prikaati 90 joukkue haki itse komppaniasta lisää ammuksia
 
Yksi havainto on, että kaikki lännen aseapu tulee varastoissa jo olevista aseista. Stinger on hyvä esimerkki, sillä sen tuotantolinja on kiinni joten uusia ohjuksia ei hetkeen saada. Stingerin kohdalla aiotaan avata tuotantolinja korvaamaan Ukrainaan toimitetut ohjukset, mutta se vie aikaa. Niinpä kannattaa luottaa toimittajina maihin joilla on isot varastot valmiina.
 
USA kertoi jo eilen Venäjän keskittyvän Donbassiin.


Venäjän tilannetiedotuksesta:

 
Vaikka on OT, entäs pelkän kontin kuljetus adapteria ( ilman vaihtolavakiskoja). Kiitos hyvistä vastauksista. Perus 20jalan konttia on ihan tolkuttomasti Suomessa ja ulkomailta yleinen tuontiyksikkö.
Jos ei kontissa ole vaihtolavakiskoja niin sitten sen käsittely vaatii ison trukin tai pyöräkoneen jossa tarpeeksi leviävät trukkihaarukat, konteissa on paikat trukkipiikeille. Tai sitten tarpeeksi ison nosturin joka pystyy konttia nostamaan kulmien nostopaikoista. Tai sitten konttipuoliperävaunun joka voi nostaa kontin kyytiinsä ja pois omalla nosturillaan.
 
Jos ei kontissa ole vaihtolavakiskoja niin sitten sen käsittely vaatii ison trukin tai pyöräkoneen jossa tarpeeksi leviävät trukkihaarukat, konteissa on paikat trukkipiikeille. Tai sitten tarpeeksi ison nosturin joka pystyy konttia nostamaan kulmien nostopaikoista. Tai sitten konttipuoliperävaunun joka voi nostaa kontin kyytiinsä ja pois omalla nosturillaan.
Älä nosta lastattua konttia trukilla tai pyöräkoneella (ei nouse yleensä). Kontti voi painaa helposti 20-30 tonnia. Ne trukkipiikkien paikat ovat vain tyhjän käsittelyyn. Puoliperävaunuja kontti nosturieilla on vähemmistönä konttikuljetuksista. PV käyttää hyvää koukku vaihtolava järjestelmää, mutta sitä pitää modata. Se vaatii adapterin normi 20 jalan kontin operointiin. Ja tämä ymmärtääkseni puutuu.
 
Älä nosta lastattua konttia trukilla tai pyöräkoneella (ei nouse yleensä). Kontti voi painaa helposti 20-30 tonnia. Ne trukkipiikkien paikat ovat vain tyhjän käsittelyyn. Puoliperävaunuja kontti nosturieilla on vähemmistönä konttikuljetuksista. PV käyttää hyvää koukku vaihtolava järjestelmää, mutta sitä pitää modata. Se vaatii adapterin normi 20 jalan kontin operointiin. Ja tämä ymmärtääkseni puutuu.
Näin se taitaa olla. Toisaalta sellainen autolla tai traktorilla kuljetettava konttikaan ei voi painaa kuin noin 15 tonnia jos halutaan pysyä normaalisti sallituissa kuormissa. Lyhyesti sellainen adapteri olisi tyhjä lava tai vaihtolavarunko jossa olisi konttilukot johon kontti kiinnitetään.
 
En pitäisi kaikenlaista huoltokeskustelua pahasti offtopiccina, koska Ukrainassa on nähty kaiken siihen liittyvän merkitys korostettuna. Ehkä tuossa "Ukrainan sota" -ketjussa olisi enemmän offtopic kun se on ajankohtaisia tapahtumia sisältävä, mutta oma mielipide on että tänne "opetukset" -ketjuun nämä sopivat oikein hyvin. Moderaattorit toki linjaavat jos ovat eri mieltä, yhden miehen näkemys tämä vain on.

20 ja 40 jalan merikontit (ja niiden erilaiset pressu- yms. versiot) ovat käteviä merirahdin osalta ja puoliperävaunulla helppo kuskata satamasta asiakkaan tiloihin purettavaksi, mutta en ole varma menisinkö sotkemaan kontteja omaan kotimaan PV-logistiikkaan. 8x8 kuorma-autoja on ollut koukkuvaihtolavalaitteella varustettuna ainakin E11T Sisuista asti eli 90-luvun lopulta (muistelen että näitä tehtiin 97 tai 98 alkaen) ja osaan niistä tuli kevyt nosturi hytin taakse. Sama meno jatkui E13TP 8x8 autojen kanssa. Yritän muistella, että jenkkiarmeijallakin vaihtolavalaiteautot nosturilla tuli osaksi heidän huoltoa vasta 90-luvulla tai sitten ihan kylmän sodan päättymisen hetkellä. Muistaakseni heillä kuorma-autoissa oli nosturi hytin takana joko 10% tai 30% autoista eli ei läheskään jokaisessa mutta tämäkin määrä toi selvän edun kuormaamisessa ja purkamisessa.

Oma mielipide on että vaihtolavalle lastatut FIN- tai Eurolavat on kätevin tapa kuljettaa materiaali isosta keskuksesta lähemmäs joukkoja maastoon ja siellä sitten traktoreilla jossa sopiva etukuormaaja piikeillä, saa ne trukkilavat vaihtolavalta pois ja vielä lähemmäksi joukkoja. Riittävän lähellä sitten puretaan lavalta suoraan. Traktori on muutenkin hyödyllinen laite, näkehään se jo maatilojen käytöstä: on monenlaista laitetta mitä saa kiinni ja koneesta voimaa ulos, voi kaivaa ojat, poterot yms. Jos siis jää aikaa siltä tavaran kuljetukselta.

MUOKKAUS: täsmennystä tämän verran: tiedän että meilläkin on viesti- yms käytössä kontteja joissa on välineet, voimakoneet yms. kontissa valmiiksi asennettuna. Kun kirjoitin tuossa yllä etten "sotkisi 20 ja 40 jalan merikontteja logistiikkaan" niin tarkoitin pelkästään ruuan, polttoaineen, ampumatarvikkeen yms. kuljettamista, en kaikenlaista kuljetusta. Oma mielipide on siis että tällainen ns. day-to-day tavaran liikuttelussa vaihtolavalaite ja FIN- sekä Eurolavat vaikuttaisivat kätevimmiltä, mutta konttien käyttö on varmasti monessa muussa tilanteessa parempi.
 
Kun kirjoitin tuossa yllä etten "sotkisi 20 ja 40 jalan merikontteja logistiikkaan" niin tarkoitin pelkästään ruuan, polttoaineen, ampumatarvikkeen yms. kuljettamista, en kaikenlaista kuljetusta.
Tuo materiaali tarvitsee myös sääsuojaa ja eurolavoja ei voi kuormattuna jättää maastoon lojumaan, kontin voi ja onhan se huomattavasti helpompi purkaa kontin ollessa maassa.
Lisäksi käytössä on aina rajallinen määrä ajoneuvoja ja kontin tiputtaminen maahan on yleensä nopeampaa kuin kuorman purku lavalta.
 
Tuo materiaali tarvitsee myös sääsuojaa ja eurolavoja ei voi kuormattuna jättää maastoon lojumaan, kontin voi ja onhan se huomattavasti helpompi purkaa kontin ollessa maassa.
Lisäksi käytössä on aina rajallinen määrä ajoneuvoja ja kontin tiputtaminen maahan on yleensä nopeampaa kuin kuorman purku lavalta.

Tuo on totta, tosin kuormatun merikontin nostaminen kuorma-auton tai perävaunun päältä vaatii omat laitteensa. Normaalissa merikontissa ei ole esim. vaijeri- tai koukkuvaihtolavalaitteelle tarttumapaikkoja, joten ei voi auton omilla laitteilla laskea maahan. Ne kevyet nostorit kuorma-auton hytin takana voisi riittää pienemmälle kontille, en nyt tältä istumalta muista montako kymmentä tonnia sellainen HIAB nostaa. Silloinkin pitää olla varovainen riippuen noston suunnasta, jos on tukijalat pelkästään nosturin kohdalla eikä auton keulassa ja perässä ole mitään (näin taitaa olla Sisu E11T ja E13TP 8x8 autojen osalta). Jos ollaan pehmeällä alustalla eikä ole tarpeeksi tuettu nostoa (noston suunnasta riippuen) ja kurkotetaan nosturilla kauas autosta niin vaarana on auton kaatuminen.

Jos trukkilavat kulkevat vaihtolavan päälle lastattuina niin tuollainen koukkulavalaitteella varustettu kuorma-auto tai perävaunu voi laskea sen lavan maahan niin kuin tekevät siviilissäkin (roskalavat, romulavat yms. vaihtolavat) ja jättää sen siihen. Siitä päältä sitten traktorit ja muut vermeet noutavat yksittäiset trukkilavat. Vaihtolavalaiteauto voi vetää tyhjän vaihtolavan kyytiin jos sellainen on maastossa ns. jakopisteellä odottamassa ja ajaa sen logistiikkakeskukseen lastattavaksi. Tämähän näiden vaihtolavojen etu on: ovat nopeita nostaa auton kyytiin ja pois, kuorma-auto saa keskittyä siihen varsinaiseen työhönsä eli kuorman ajoon eikä tarvitse odottaa (hirveän kauaa) lastaamista ja purkua.

Olet oikeassa että trukkilava ei kestä kovin rajua käsittelyä eikä selviä maastossa ikuisesti. Parasta olisi jos niille olisi suojainen ja tasa-alustainen paikka mihin laskea. Toisaalta jos trukkilavalle lastattu materiaali on omissa paketeissaan ja muoviin tai pahviin käärittynä lavan päälle pakattu, niin ei se ihan heti ole pilalla. Sotatilanteessa voidaan myös pohtia, millainen trukkilavahävikki hajoamisten yms. osalta voidaan hyväksyä. Niiden valmistaminen on kuitenkin kohtuullisen nopeaa ja jokainen normaali saha siihen kykenee. Lavojen tuhlaus ei tietysti ole päämäärä, joten jonkinlainen tasapaino on se mitä haetaan.

En ole maastologistiikkaa hoitanut mutta konttihuolintaa pari vuotta, joten tämä on minun oman pään sisällä tapahtunutta pyörittelyä - ei siis välttämättä vastaa sitä mitä meidän Puolustusvoimat tai muut armeijat tekevät. Normaalisti arjen kappaletavaralogistiikka pyytää rullakkoja, trukkilavoja, lastauslaitureita, tasaisia pintoja, kuivia sisätiloja yms. yms. joten siinä on suuntalinjoja maastossa tehtävään hajautettuun tavaran jakamiseen mutta jotenkinhan se tavara on saatava maastoon mahdollisimman lähelle omia joukkoja.

Ehkä olen takertunut liiaksi "maasto"-sanaan, nykyään kun on laaja ja monipuolinen tieverkko? Ei ole pakko päästä viemään sitä trukkilavaa sinne kaukaisimman näreen alle?
 
Tuo on totta, tosin kuormatun merikontin nostaminen kuorma-auton tai perävaunun päältä vaatii omat laitteensa. Normaalissa merikontissa ei ole esim. vaijeri- tai koukkuvaihtolavalaitteelle tarttumapaikkoja, joten ei voi auton omilla laitteilla laskea maahan. Ne kevyet nostorit kuorma-auton hytin takana voisi riittää pienemmälle kontille, en nyt tältä istumalta muista montako kymmentä tonnia sellainen HIAB nostaa. Silloinkin pitää olla varovainen riippuen noston suunnasta, jos on tukijalat pelkästään nosturin kohdalla eikä auton keulassa ja perässä ole mitään (näin taitaa olla Sisu E11T ja E13TP 8x8 autojen osalta). Jos ollaan pehmeällä alustalla eikä ole tarpeeksi tuettu nostoa (noston suunnasta riippuen) ja kurkotetaan nosturilla kauas autosta niin vaarana on auton kaatuminen.

Jos trukkilavat kulkevat vaihtolavan päälle lastattuina niin tuollainen koukkulavalaitteella varustettu kuorma-auto tai perävaunu voi laskea sen lavan maahan niin kuin tekevät siviilissäkin (roskalavat, romulavat yms. vaihtolavat) ja jättää sen siihen. Siitä päältä sitten traktorit ja muut vermeet noutavat yksittäiset trukkilavat. Vaihtolavalaiteauto voi vetää tyhjän vaihtolavan kyytiin jos sellainen on maastossa ns. jakopisteellä odottamassa ja ajaa sen logistiikkakeskukseen lastattavaksi. Tämähän näiden vaihtolavojen etu on: ovat nopeita nostaa auton kyytiin ja pois, kuorma-auto saa keskittyä siihen varsinaiseen työhönsä eli kuorman ajoon eikä tarvitse odottaa (hirveän kauaa) lastaamista ja purkua.

Olet oikeassa että trukkilava ei kestä kovin rajua käsittelyä eikä selviä maastossa ikuisesti. Parasta olisi jos niille olisi suojainen ja tasa-alustainen paikka mihin laskea. Toisaalta jos trukkilavalle lastattu materiaali on omissa paketeissaan ja muoviin tai pahviin käärittynä lavan päälle pakattu, niin ei se ihan heti ole pilalla. Sotatilanteessa voidaan myös pohtia, millainen trukkilavahävikki hajoamisten yms. osalta voidaan hyväksyä. Niiden valmistaminen on kuitenkin kohtuullisen nopeaa ja jokainen normaali saha siihen kykenee. Lavojen tuhlaus ei tietysti ole päämäärä, joten jonkinlainen tasapaino on se mitä haetaan.

En ole maastologistiikkaa hoitanut mutta konttihuolintaa pari vuotta, joten tämä on minun oman pään sisällä tapahtunutta pyörittelyä - ei siis välttämättä vastaa sitä mitä meidän Puolustusvoimat tai muut armeijat tekevät. Normaalisti arjen kappaletavaralogistiikka pyytää rullakkoja, trukkilavoja, lastauslaitureita, tasaisia pintoja, kuivia sisätiloja yms. yms. joten siinä on suuntalinjoja maastossa tehtävään hajautettuun tavaran jakamiseen mutta jotenkinhan se tavara on saatava maastoon mahdollisimman lähelle omia joukkoja.

Ehkä olen takertunut liiaksi "maasto"-sanaan, nykyään kun on laaja ja monipuolinen tieverkko? Ei ole pakko päästä viemään sitä trukkilavaa sinne kaukaisimman näreen alle?
Äkkiä sanoisin että sellainen vähän pienempi normaali autohiab nostaa 3-5 tonnia auton vierestä, ja joku vajaa tonni kaikilla jatkoilla sieltä 10-12 metrin päästä. Isommat hiabit autoissa joilla voi vielä tehdä jotain muutakin kuin kuljettaa sitä nosturia, nostaa sitten sen 6-10 tonnia läheltä, puomia riittää n 15 -20 metriä ja ylikin. Eli käytännössä sanoisin että tyhjää konttia voi pienemmillä nostella, isommilla voi jo olla tavaraakin kyydissä. Kontin ulkomitat tekee äkkiä sen että pienempi nosturi ei kykene hommaan.
Mutta sitten niissä nostureissa on kaikkia ihmeellisiä ominaisuuksia mitkä voi tuoda omat haasteensa hommiin..
 
Tuo on totta, tosin kuormatun merikontin nostaminen kuorma-auton tai perävaunun päältä vaatii omat laitteensa. Normaalissa merikontissa ei ole esim. vaijeri- tai koukkuvaihtolavalaitteelle tarttumapaikkoja, joten ei voi auton omilla laitteilla laskea maahan. Ne kevyet nostorit kuorma-auton hytin takana voisi riittää pienemmälle kontille, en nyt tältä istumalta muista montako kymmentä tonnia sellainen HIAB nostaa. Silloinkin pitää olla varovainen riippuen noston suunnasta, jos on tukijalat pelkästään nosturin kohdalla eikä auton keulassa ja perässä ole mitään (näin taitaa olla Sisu E11T ja E13TP 8x8 autojen osalta). Jos ollaan pehmeällä alustalla eikä ole tarpeeksi tuettu nostoa (noston suunnasta riippuen) ja kurkotetaan nosturilla kauas autosta niin vaarana on auton kaatuminen.

Jos trukkilavat kulkevat vaihtolavan päälle lastattuina niin tuollainen koukkulavalaitteella varustettu kuorma-auto tai perävaunu voi laskea sen lavan maahan niin kuin tekevät siviilissäkin (roskalavat, romulavat yms. vaihtolavat) ja jättää sen siihen. Siitä päältä sitten traktorit ja muut vermeet noutavat yksittäiset trukkilavat. Vaihtolavalaiteauto voi vetää tyhjän vaihtolavan kyytiin jos sellainen on maastossa ns. jakopisteellä odottamassa ja ajaa sen logistiikkakeskukseen lastattavaksi. Tämähän näiden vaihtolavojen etu on: ovat nopeita nostaa auton kyytiin ja pois, kuorma-auto saa keskittyä siihen varsinaiseen työhönsä eli kuorman ajoon eikä tarvitse odottaa (hirveän kauaa) lastaamista ja purkua.

Olet oikeassa että trukkilava ei kestä kovin rajua käsittelyä eikä selviä maastossa ikuisesti. Parasta olisi jos niille olisi suojainen ja tasa-alustainen paikka mihin laskea. Toisaalta jos trukkilavalle lastattu materiaali on omissa paketeissaan ja muoviin tai pahviin käärittynä lavan päälle pakattu, niin ei se ihan heti ole pilalla. Sotatilanteessa voidaan myös pohtia, millainen trukkilavahävikki hajoamisten yms. osalta voidaan hyväksyä. Niiden valmistaminen on kuitenkin kohtuullisen nopeaa ja jokainen normaali saha siihen kykenee. Lavojen tuhlaus ei tietysti ole päämäärä, joten jonkinlainen tasapaino on se mitä haetaan.

En ole maastologistiikkaa hoitanut mutta konttihuolintaa pari vuotta, joten tämä on minun oman pään sisällä tapahtunutta pyörittelyä - ei siis välttämättä vastaa sitä mitä meidän Puolustusvoimat tai muut armeijat tekevät. Normaalisti arjen kappaletavaralogistiikka pyytää rullakkoja, trukkilavoja, lastauslaitureita, tasaisia pintoja, kuivia sisätiloja yms. yms. joten siinä on suuntalinjoja maastossa tehtävään hajautettuun tavaran jakamiseen mutta jotenkinhan se tavara on saatava maastoon mahdollisimman lähelle omia joukkoja.

Ehkä olen takertunut liiaksi "maasto"-sanaan, nykyään kun on laaja ja monipuolinen tieverkko? Ei ole pakko päästä viemään sitä trukkilavaa sinne kaukaisimman näreen alle?
Kaikki PV:n hankkimat kontit ovat varustettu koukku käsittelyä varten.
Tuettavat joukot ovat pääsääntöisesti maastossa ja materiaali pitää pakata tilausten mukaan materiaaliryhmittäin eri tavalla toimittajan mukaisesti.
Kaikkea tavaraa ei toimita PV
 
Äkkiä sanoisin että sellainen vähän pienempi normaali autohiab nostaa 3-5 tonnia auton vierestä, ja joku vajaa tonni kaikilla jatkoilla sieltä 10-12 metrin päästä. Isommat hiabit autoissa joilla voi vielä tehdä jotain muutakin kuin kuljettaa sitä nosturia, nostaa sitten sen 6-10 tonnia läheltä, puomia riittää n 15 -20 metriä ja ylikin. Eli käytännössä sanoisin että tyhjää konttia voi pienemmillä nostella, isommilla voi jo olla tavaraakin kyydissä. Kontin ulkomitat tekee äkkiä sen että pienempi nosturi ei kykene hommaan.
Mutta sitten niissä nostureissa on kaikkia ihmeellisiä ominaisuuksia mitkä voi tuoda omat haasteensa hommiin..
Kyllä noi Hiabit ja vastaavat ovat vääriä laitteita kuormattujen konttien nosteluun. 20/40 jalan konttiin saa laittaa 20+ tonnia kuormaa ei sellaisen maahanlaskuun ole muita vaihtoehtoja kuin sideloader-alusta.

Mitenköhän tuo menee sitten tosipaikan tullen: en oikein jaksa uskoa että PV:llä olisi noita vaihtolavakontteja ihan joka niemeen ja notkoon, eikä sellaisten modaaminenkaan varmaan ihan ykkösprioteetti ole. Maatilaympäristöstä saadun konttikokemuksen perusteella tuollaisen 40 jalan kontin (~25 lavaa) purkaa helposti kahteen mieheen alle tuntiin. Toki siihen jää sitten jatkovarastointi ratkaistavaksi, mutta kyllähän se on iso etu jos kuorman saa kärrättyä lähettyville ihan siivilikalustolla.
 
Kaikki PV:n hankkimat kontit ovat varustettu koukku käsittelyä varten.
Tuettavat joukot ovat pääsääntöisesti maastossa ja materiaali pitää pakata tilausten mukaan materiaaliryhmittäin eri tavalla toimittajan mukaisesti.
Kaikkea tavaraa ei toimita PV

Kiitoksia, tuossahan se on selvästi ilmaistuna. Jos kontissa on päätylaidassa luja lenkki koukkuvaihtolavalaitteen koukkua varten niin silloin sen vetää kyytiin ihan yhtä helposti kuin minkä tahansa vaihtolavan. Kontin alla pitää olla sopivanlainen apurunko jotta saa koukkulaitteen lukot kiinni kuljetuksen ajaksi (olettaen että tällainen kontti lukitaan samalla tyylillä kuin mitä normaalit vaihtolavat, voihan sen toki lukita perinteisillä konttilukoilla myös kulmista jos autossa on sitä varten runkoon asennettu konttilukot).

Kontin täyttäminen ja purkaminen ei ole ihan yhtä helppoa kuin trukkilavojen nosto pois vaihtolavan päältä, mutta toisaalta ne trukkilavat eivät voi olla vapaasti siinä lavan päällä vaan pitää tietysti sitoa vähintään liinoilla kiinni. Toisaalta jos kontissa on painavampaa tavaraa sisällä niin sekin pitää tukea vähintään lankuilla ja sidontaliinoilla - riippuu mitä kuljetetaan. Meillä oli pääasiassa pitkiä teräsnippuja (muoviin käärittynä, teräsvanteet ympärillä, lankunpätkät alla) joita pinottiin 40 jalan merikonttiin se määrä minkä sai laittaa (max paino tuli vastaan jo reilusti ennen kontin max tilavuutta) ja niiden ympärille piti sitten rakentaa lankuista kehikko joilla tuettiin kontin sisällä - tuenta esti nippujen liikkumisen merirahdin aikana. Pitkien teräsnippujen lastaaminen merikonttiin vaati sitte ihan omat erikoiskoneensa eikä niissä ollut pyöriä tai teloja alla. Täysin siis satamaan sidottu käsittelylaite.

Ja kuten kirjoitit yllä, kontti suojaa tavaraa paremmin kuin muoviin kääriminen tai pahviin kotelointi vaan toisaalta kontin liikutteleminen maastossa on vaikeampaa sen koon ja painon takia. Riippuu tietysti täysin siitä miten logistiikka on suunniteltu ja minne kauas se kontti pitää saada vietyä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä noi Hiabit ja vastaavat ovat vääriä laitteita kuormattujen konttien nosteluun. 20/40 jalan konttiin saa laittaa 20+ tonnia kuormaa ei sellaisen maahanlaskuun ole muita vaihtoehtoja kuin sideloader-alusta.

Mitenköhän tuo menee sitten tosipaikan tullen: en oikein jaksa uskoa että PV:llä olisi noita vaihtolavakontteja ihan joka niemeen ja notkoon, eikä sellaisten modaaminenkaan varmaan ihan ykkösprioteetti ole. Maatilaympäristöstä saadun konttikokemuksen perusteella tuollaisen 40 jalan kontin (~25 lavaa) purkaa helposti kahteen mieheen alle tuntiin. Toki siihen jää sitten jatkovarastointi ratkaistavaksi, mutta kyllähän se on iso etu jos kuorman saa kärrättyä lähettyville ihan siivilikalustolla.
Joo, jäi siis selvästi sanomatta että ne Hiabit yms kappaletavaranosturit on vääriä vehkeitä konttien käsittelyyn käytännössä lähes aina. Pl tyhjien konttien siirto.
 
Voisin vielä jatkaa noista lavankäsittelylaitteista. Traktori on ainakin itsellä se viimeinen laite mihin tartutaan jos on valinnanvaraa. Trukki on tietty paras, mutta ei mitenkään erityisen maastokelpoinen, hyvällä hiekkapihalla menee vielä ihan ok. Erilaiset kuormaajat ovat kanssa parempia vaihtoehtoja traktorille lähinnä paremman näkyvyyden vuoksi. Traktori voittaa sitten maastokelpoisuudessa ja nopeudessa. Ei se etukuormaajankaan kanssa ole mitään herkkua maastossa mennä jos piikeissä on iso lava ja puhutaan ihan normaaleista maatilapiikeistä joissa ei ole edes perätukea. Hydrauliset sivutuet olisivat sitten tietty ihan luksusta, mutta menee aika spesiaaliksi kalustoksi.
 
Kiitoksia, tuossahan se on selvästi ilmaistuna. Jos kontissa on päätylaidassa luja lenkki koukkuvaihtolavalaitteen koukkua varten niin silloin sen vetää kyytiin ihan yhtä helposti kuin minkä tahansa vaihtolavan. Kontin alla pitää olla sopivanlainen apurunko jotta saa koukkulaitteen lukot kiinni kuljetuksen ajaksi (olettaen että tällainen kontti lukitaan samalla tyylillä kuin mitä normaalit vaihtolavat, voihan sen toki lukita perinteisillä konttilukoilla myös kulmista jos autossa on sitä varten runkoon asennettu konttilukot).

Kontin täyttäminen ja purkaminen ei ole ihan yhtä helppoa kuin trukkilavojen nosto pois vaihtolavan päältä, mutta toisaalta ne trukkilavat eivät voi olla vapaasti siinä lavan päällä vaan pitää tietysti sitoa vähintään liinoilla kiinni. Toisaalta jos kontissa on painavampaa tavaraa sisällä niin sekin pitää tukea vähintään lankuilla ja sidontaliinoilla - riippuu mitä kuljetetaan. Meillä oli pääasiassa pitkiä teräsnippuja (muoviin käärittynä, teräsvanteet ympärillä, lankunpätkät alla) joita pinottiin 40 jalan merikonttiin se määrä minkä sai laittaa (max paino tuli vastaan jo reilusti ennen kontin max tilavuutta) ja niiden ympärille piti sitten rakentaa lankuista kehikko joilla tuettiin kontin sisällä - tuenta esti nippujen liikkumisen merirahdin aikana. Pitkien teräsnippujen lastaaminen merikonttiin vaati sitte ihan omat erikoiskoneensa eikä niissä ollut pyöriä tai teloja alla. Täysin siis satamaan sidottu käsittelylaite.

Ja kuten kirjoitit yllä, kontti suojaa tavaraa paremmin kuin muoviin kääriminen tai pahviin kotelointi vaan toisaalta kontin liikutteleminen maastossa on vaikeampaa sen koon ja painon takia. Riippuu tietysti täysin siitä miten logistiikka on suunniteltu ja minne kauas se kontti pitää saada vietyä.
PV hankkimat kontit aukeaa päästä ja sivuilta eli kuormaaminen on helpompaa.
Konttien nostamiseen on hankittu pyöräkuormaajia.
 
PV hankkimat kontit aukeaa päästä ja sivuilta eli kuormaaminen on helpompaa.
Konttien nostamiseen on hankittu pyöräkuormaajia.

Eivät ole tosiaan niitä perinteisiä umpikontteja jotka aukeavat vain päistä. Tässä kun lämpimikseen lätisin niin muistin että meidän PV hoitaa myös tätä tiedotuspuolta ja heiltä löytyy laaja Youtube-kanava. Sieltä löytyi huollon uudistumisesta lyhyt mutta ytimekäs video:


Kuorma-autot vaihtolavalaitteella on minulle tuttuja ja muistin että PV jokunen vuosi sitten hankki uusia traktoreita, mutta tuo koukkuvaihtolavalaitteellinen traktorin peräkärry oli minulle uusi tuttavuus. Tämän videon perusteella tosiaan vahvasti nojataan nykyään konttirahtiin, viedään ne pakattuna maastoon ja siellä sitten purku ja jakelu yksiköille.

Minun horinat meni siis tältä osin metsään, tosin videolla näkyy ainakin yhdessä kohdassa traktori nostamassa trukkilavalle pakattua tavaraa joten osittainen onnistuminen :)

Tuossa on sitten selvä ero siviililiikenteen kappaletavaralogistiikkaan missä liikutaan puoliperävaunu- ja täysperävaunuyhdistelmillä, nykyään 34,50 metriä pitkillä kun ajetaan pitkää matkaa. Siinähän kevyt tavara on usein pakattu rullakkoihin ja raskaammat sitten trukkilavoille. Molemmat kulkee kuitenkin perinteisissä koppiautoissa jotka aukeaa pelkästään taaksepäin tai sitten autossa ja kärryssä on lava josta saa laidat alas ja pressun saa auki molemmilta sivuilta ja takaa.

Siviilikuorma-autoissa vaihtolavalaitteet on pitkälti varattu roskalavojen ja romulavojen siirtoon eikä tällaisia autoja ole kappaletavaran ajossa käytössä, joten koukkuvaihtolavalaitteella varustettuja ottoajoneuvoja on rajallinen määrä PV logistiikan käyttöön (jos sille on tarvetta)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top