tulikomento
Supreme Leader
Dronejuttuja ja näkemyksiä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kaikesta ryssimisestä huolimatta Vanjalla on välineet (esim.TOS 1) linnoitettujen asemien tuhoamiseen.Tässä on nyt pieni ongelma. Suomi varautui torjumaan tuollaista hyökkäystä 1990-2010. Nyt ei olla siihen varauduttu, vaan johonkin hyperteknosotaan jossa mukamas ryssällä on 24/7 tilannetietous ja ääret tehokas viestintä jne. Mitäs jos ryssä lähteekin samalla tapaa hyökkäämään Suomeen, kuin mitä Ukrainassa nyt (mutta ilman typeriä mokia), eikä käykään hyperteknosotaa johon me ollaan varauduttu? Ainakin meiltä menee valtasti resursseja hukkaan, kun esim. turhaan vaihdetaan asemia koko ajan vaikkei ryssän tulituki kerkiä paikalle vuorokauteen-kahteen-kolmeen. Meiltä menee resursseja hukkaan, kun käytetään ne mekanisointiin jne. vaikka kiinteät linnoitteet ja jalkaväkiaseet olisivat enemmänkin tarpeen. jne.jne.jne.
Tuollainen superrekka kun talvella hyytyy ylämäessä poikittain, niin kaikki liikenne on pysähdyksissä kunnes paikalle saadaan tarpeeksi järeää kalustoa.Tuohan nimenomaan olisi ideaalia konteille.
Jos tulee tarve, niin luulisin että rekka vetää torniosta etelään kolme- neljäkin peräkärryä samaan aikaan? Mallia Australian aavikkojuna. Siinä tilanteessa ei tarvitse noudattaa kaikkia liikennesääntöjä. Noita linjoja voidaan laittaa ajamaan pari eläkeläisrekkakuskia, vuorotelkoon ajamisessa. Säästetään nuoremmat stressaavampiin hommiin.
Hieman I-palkkia, akselisto sekä hitsaaja niin syntyy traileri. Tällä ja traktorilla saadaan vedettyä ne viimeiset (kymmenet)kilometrit konttia minne halutaan. Turhaa käyttää viimeisenpäälle olevaa rekkakalustoa jos vähemmälläkin pärjää.
No sitten ajetaan kesällä tai muuten kelin salliessa. Tai hommataan kasitien jokaiselle vuorelle traktori odottamaan.Tuollainen superrekka kun talvella hyytyy ylämäessä poikittain, niin kaikki liikenne on pysähdyksissä kunnes paikalle saadaan tarpeeksi järeää kalustoa.
Aijaa, meillä tuo oli siinä muodossa, että nykyaikainen vaunu, vaikka miehistökin olisi kuollut, kääntää siitä huolimatta automaattisesti putken kohti singon tuliasemaa, ja laukoo koko arsenaalinsa sinne.Käsi ylös, kuka vielä muistaa kuinka intissäkin opetettiin, että PST mies kuolee heti kun ampuu singon yms. Että siinä ei kerkee edes sinkoa käsistään tiputtaa, kun vaunun putki kääntyy kohti ja henki pois....
Tässä on moni "totuus" paljastunut aika liioitelluksi.
Tämä on hyvä huomio.VANGIT:
Vankien käsittelyä ja siihen liittyvää logistiikkaa tulisi harjoitella. Myös taustalla joutuvat makkaranpaistajat voivat joutua tilanteeseen että vankeja saadaan otettua enemmänkin.
Osa vangeista voi olla haavottuneita, osa vangitsijoista voi olla haavottuneita ja alueelle tapahtuva huoltokin voi olla enemmän tai vähemmän hajalla.
Se miten vankien kanssa toimitaan tuollaisesaa haastavassa tilanteessa vaatii myös harjoittelua etukäteen.
Tuliannos (ei välttämättä sama kuin ammuskulutus) Wanhasta Sotilaan Käsikirjasta:1. ensinnänkin kertokaa aktiivisen tykistöpatterin ammuskulutus tuhansissa kiloissa per päivä? joku mutu heitto siis!!
1. ensinnänkin kertokaa aktiivisen tykistöpatterin ammuskulutus tuhansissa kiloissa per päivä? joku mutu heitto siis!!
En tiedä miten muilla, mutta omana aikana tätä kyllä harjoiteltiinVANGIT:
Vankien käsittelyä ja siihen liittyvää logistiikkaa tulisi harjoitella.
Tuo on, mitä, reilut kymmenen patteriston tuliannosta? Aivan varmasti tarkoitus on kovina päivinä ampua ainakin tuo määrä, mahdollisesti paljonkin enemmän. Nykyaikainen logistiikka tuo varsinkin omalla maaperällä kyllä syötävää tykeille.Pitääkö nykyäänkin varautua samanlaiseen ammuskulutukseen eli tuhansia, ellei jopa reilut 10000 per päivä?
Ehkä siinä pelätään sitä, että kun Venäjä näyttää tuon propagandassaan varmistuksena sille, että koko Venäjä on nyt todistetusti Naton kohteena kun USA:n presidenttikin suunnittelee "iskua" Putinia vastaan, niin se saattaa eskaloida Venäjän kansaa esimerkiksi innokkaaseen liikekannallepanoon ja ainakin kestämään noita pakotteita.Kylläpäs nousi iso haloo Bidenin lausumasta, että Putin ei voi jatkaa vallassa. No se oli rehellisesti sanottu mutta kukapa voisi olla kasvokkain tämän massapommituksiin ja hyökkäyssotaan syyllistyneen kanssa. Ja kuitenkin se samalla kavensi neuvotteluvaraa Putinin kanssa joka voi olla kohta tilanteessa, ettei mitään menetettävää ole.
Olisi pitänyt sanoa, että Venäjän kansan tulisi päättää, voiko Putin tekojensa jälkeen jatkaa.
Silti, tuo taisi Bideniltä olla rehellistä. Kukapa haluaisi, että Putin jatkaa tai kukapa uskoisi, että Venäjä muuttuu Putinin sitä johtaessa. Saapa nähdä onko tästä haitaksi ponnisteluille sodan lopettamiseksi.
Oleelliset kysymykset konttien kansainvälisessä liikenteessä ovat:Jos tulee tarve, niin luulisin että rekka vetää torniosta etelään kolme- neljäkin peräkärryä samaan aikaan? Mallia Australian aavikkojuna. Siinä tilanteessa ei tarvitse noudattaa kaikkia liikennesääntöjä. Noita linjoja voidaan laittaa ajamaan pari eläkeläisrekkakuskia, vuorotelkoon ajamisessa.
konttien nosteluun. 20/40 jalan konttiin saa laittaa 20+ tonnia kuormaa ei sellaisen maahanlaskuun ole muita vaihtoehtoja kuin sideloader-alusta.
Verkostoa ei noin vain muunneta. Satamassa on jonkun matkaa kahdet raiteet. Tarvittava raidevälin muutos tehdään kiskokalustoon sillä välillä. Tapahtuu joko vaihtamalla akselit tai sitten siten, että akselilla olevaa pyörää liu'utetaan sopivasti.Oliko se niin, että periaatteessa voisi nykyistä rautatieverkostoa muuntaa molemmille leveyksille? Muistan nähneeni jossain (satamassa?) kuvaa kiskoista molemmille järjestelmille. Toki voisin arvata, että vaihteita ja muita ei niin vain saataisi tähän taipumaan.
VANGIT:
Vankien käsittelyä ja siihen liittyvää logistiikkaa tulisi harjoitella. Myös taustalla joutuvat makkaranpaistajat voivat joutua tilanteeseen että vankeja saadaan otettua enemmänkin.
Osa vangeista voi olla haavottuneita, osa vangitsijoista voi olla haavottuneita ja alueelle tapahtuva huoltokin voi olla enemmän tai vähemmän hajalla.
Se miten vankien kanssa toimitaan tuollaisesaa haastavassa tilanteessa vaatii myös harjoittelua etukäteen.
Minulla ei ole antaa heittimille tai ilmavoimien pommikoneille numeroita, mutta kenttätykistölle löytyy talvi- ja jatkosodista muutama taulukko (tykkityyppikohtainen kulutus, ei ole jaoteltu pattereille tms). Kulutus tietysti riippuu päivästä ja rintaman tilanteesta, mutta aloitetaan keskiarvoilla:
1) talvisota kesti 105 kunnian päivää, sen aikana kenttätykistö ampui 508 966 laukausta. Keskiarvo siis 4 847 laukausta per päivä
2) pyöristän jatkosodan kestoksi 1 200 päivää (noin kolme vuotta, kolme kuukautta), sen aikana kenttätykistö ampui noin 4 500 000 laukausta. Keskiarvo siis 3 750 laukausta per päivä
Nämä on poimittu Jyri Paulaharju (et al) kirjasta "Suomen kenttätykistön historia, Osa 2". Huom, tässä menee kevyet tykit, kevyet haupitsit, raskaat tykit ja haupitsit kaikki yhteen nippuun.
Annan päiväkohtaisista vaihteluista tulenkäytön osalta pari esimerkkiä:
Vastahyökkäysvaiheessa 31.7.1941 suomalaiset joukot (lähinnä 2. Divisioonan jalkaväkirykmentti 7) joutuivat valloittamaan venäläisten vahvasti linnoittaman Tyrjän. Tykistövalmistelu alkoi kello 12 ja valmisteluun käytettiin lähes 6 000 kranaattia. Määrä tuntuu suurelta, mutta kun ne kranut olivat etupäässä III/KTR 15 ja tilapäisyhtymän IV/KTR 15 kevyitä kranaatteja - pieni osa Raskas Patteristo 14 kunnon murkuloita, niin ei se tykistövalmistelu ryssiä juuri hetkauttanut. Jalkaväellä oli edessään kusinen tappioita tuottanut taistelu. Raskasta tulta olisi pitänyt olla oleellisesti enemmän.
Venäjän IV strateginen suurhyökkäys alkoi tunnustelulla 9.6.1944. Päähyökkäyksen suunta oli 10.D lohkolla Valkeasaaressa, mutta naapurissa 2.D lohkollakin venäläiset ampuivat 9.6.1944 noin 60 000 laukausta 2. Divisioonan tykistö ampui vain noin 5 400 laukausta. Seuraavana päivänä alkoi varsinainen rytinä. 10.6.1944 venäläiset ampuivat 10.D lohkolle noin 220 000 laukausta ja 2.D lohkolle taas noin 60 000 laukausta. Nyt 2.D tykistö (KTR 15, Kev.Psto 24, Rask.Psto 17, Rask.Psto 18, Rask.Psto 20 ja Rask.Psto 27) ampui noin 10 500 laukausta. 2.D tykistö tuki nyt jalkaväkeä mukavasti, joten 2.D lohkolla venäläiset eivät päässeet läpimurtoon. Ongelma onkin siinä, että ennen suurhyökkäyksen alkua oli runsaasti lihavia maaleja, kun Venäjä keskitti joukkojaan suurhyökkäykseen - vaan niitä ei saanut ampua, säästettiin ammuksia. Kevyen patteriston 24. komentaja majuri P. Aalto pyysi divisioonan komentajalta kenraalimajuri A.E.Martolalta 7.6.1944 lupaa ampua lihavia maaleja tykistön koko voimalla, todeten että yksikään kranaatti ei mene hukkaan - mutta Martola kielsi ampumasta.
Siiranmäessä käytiin VT-linjan merkittävä torjuntataistelu 13.-15-6.1944 estäen vihollista pääsemästä läpimurtoon. Siiranmäkeä puolusti 2.D joukoista muodostettu Taisteluosasto Ehrnrooth. 14.6. 2.D tykistö ampui noin 8 820 laukausta ja 15.6. 7 300 laukausta. Tärkeä suurtaistelu, mutta vieläkin pihdattiin. No, torjuntavoitto kuitenkin saavutettiin.
Äyräpää-Vuosalmen suurtaistelussa tykistö ampui 4.7.1944 2.D lohkolle 8 800 laukausta, 5.7. klo 18 ja 6.7. klo 18 välisenä aikana tykistömme ampui Vuosalmella noin 12 500 ja heittimistö noin 9 700 laukausta. Tämä alkoi jo olla tykistön käyttöä. 9.7.1944 suomalainen kenttätykistö ampui Vuosalmella uuden ennätyksen 13 500 laukausta. Taistelualue oli noin 6 km levyinen. Ei päässeet ryssät läpimurtoon.
Tali-Ihantalan taisteluista numeroita:
-29.6.1944 Ihantalan suunnan tykistö ampui noin 9 000 laukausta.
-30.6.1944 tykistömme tuki 6.D:aa noin 9 000 laukauksella.
-3.7.1944 klo 9 hyökkäyksessä vihollinen tunkeutui suomalaisten asemiin Pyöräkankaalla, mutta heitettiin takaisin vastahyökkäyksellä. Tämän vastahyökkäyksen tykistövalmisteluun osallistui 15 suomalaista kenttätykistöpatteristoa, eli 180 tykkiä. Tykistömme ampui 3.7. 12 000 kranaattia
Kenttätykistön ammuskulutus Tali-Ihantala 20.6.-7.7. oli 113 000 laukausta (reilussa kahdessa viikossa, keskiarvo 6 650 laukausta per päivä).
Suomalaisten ammuskulutus on poimittu Matti Koskimaan kirjasta "Murtajan tykistö".
Jatkosodan aikana kirjanpidossa olevien laukausten kokonaismäärä ei ollut ongelma, se pysytteli koko sodan läpi käytännössä yli kahdessa miljoonassa, tosin kesän 1944 suurtaisteluiden jälkeen sukelti hetkeksi 1,6 miljoonaan. Talvisodasta oli opittu se että tykistöllä pitää olla tarpeeksi murkulaa käytettävissä. Jatkosodan alkuvaiheessa ja myöhemminkin ongelma oli ennemminkin se että tykistöä olisi voinut käyttää rohkeammin (suurempi ammuskulutus, enemmän raskaita). Sen käytössä pihtailtiin, jotta on pahan päivän varalle tavaraa. Kun se paha päivä sitten tuli (1944 suurtaistelut) ja kun tykistöä käytettiin vihdoin massiivisesti (yli 10 000 laukausta per lohko) niin vihollisen hyökkäykset pysäytettiin.
Huomaa, että lipsautin tekstin joukkoon muutaman Neuvostoliiton päiväkohtaisen laukausmäärän: siinä missä Suomi ampui tuhansia laukauksia ja suurtaisteluissa reilusti yli 10 000 laukausta, niin Neuvostoliitto ampui kymmeniä tuhansia laukauksia, toisinaan satoja tuhansia. Siinä näkee eron kun on putkia ja laukauksia kasoittain.
Pelkkä laukausmäärä ei tietysti kerro vielä paljoa, pitäisi tietää tykki- ja heitinkohtaiset määrät jos halutaan pohtia paljonko massaa pitää kuljettaa ja kuinka kauas. Suomella oli varsinkin jatkosodassa helvetin kirjava kanuuna/haupitsi/tykki kokoelma. Joustolavettisia oli jatkosodan päättymisen hetkellä kaikissa eri kaliipereissa (41 eri tyyppiä) 2 066 kpl ja jäykkälavettisia 426 kpl. Nykyisellään ei ole kevyen kaliiperin tykkejä tai haupitseja, mutta on kevyet ja raskaat raketinheittimet. Kevyet ja raskaat kranaatinheittimet löytyy myös vaan niin löytyi jatkosodassakin. Tykkejä on määrällisesti vähemmän mutta ne ovat jatkosodan raskaampia kaliipereita vastaavia joten määrässä hävitään, voimassa voitetaan? Tulenjohto on aina ollut maailman huippua joten vähempi riittää kun tuli on tarkempaa ja vain silloin kun sitä tarvitaan? Pitääkö nykyäänkin varautua samanlaiseen ammuskulutukseen eli tuhansia, ellei jopa reilut 10 000 per päivä?
Oleelliset kysymykset konttien kansainvälisessä liikenteessä ovat:
Kenen se kontti on? Vastaus: Laivavarustamon kontti .
Miten se menee Tornioon? Vastaus: Suuri määrä kontteja huoltovarmuuden takia ei mene mitenkään Tornioon. Laivaliikenne ei toimi Itämerellä ja Ruotsilla ei ole kapasiteettia sekä intressiä kuljettaa kontteja junalla tms Tornioon.
Se mitä tapahtuu on, että erilaiset rekkafirmat asettaa trailerinsa lastauksiin Eurooppalaisissa satamissa joissa konttien tavarat puretaan autoon. Sitten ne ajaa Ruotsin läpi ja käyttää kaikkia mahdollisia satamia heti Tukholmasta pohjoiseen, mihin Suomi on saanut neuvoteltua roro-laivat ajamaan. Varustamot ei anna omia konttejaan Euroopan pääsatamia edemmäksi. Yksikään merkittävä konttivarustamo ei ole suomalainen.
Ruotsikin repii pelihousut siitä rekkarallista minkä Suomen huoltovarmuus aiheuttaa, mutta joutuu nielemään kiukkunsa koska auttaa on pakko.
.