Ollaan sitten yksin ja ikuisesti, sillähän me ollaankin selvitty tähän asti...Eiku ei ollakaan. Sisällissodassa ulkovaltojen apu oli valkoisten voiton tae. Toisessa suuressa rähinässä Suomesta olisi ilman ulkopuolisten apua tullut yksi neuvostotasavalta muiden joukossa. Kylmässä sodassa Suomi oli de facto sotilasliitossa neukkujen kanssa.
Okei, katsotaas näitä ulkovaltojen Suomen "auttamisia" ja niiden taustalla vaikuttaneita tekijöitä nyt harppisaksalaisen tullinuuskijan teräksenkylmällä katseella.
1918: Saksa soti maailman kohtaloa ratkaisevaa Venäjää vastaan, koulutti jääkäreitä ja lähetti Itämeren divisioonan. Jotain apua varmaan saatiin myös länsivaltojen kommunistivastaisista sotatoimista, tosin näiden vaikutus oli vähän plus miinus.
1939: Saksa oli riippuvainen neuvostoliittolaisten raaka-aineiden, eritoten energian (öljy) suhteen, eikä halunnut vielä
pariin vuoteen aloittaa sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Kauppasi meidät epäröimättä neukuille.
1941: Saksa oli lähdössä maailman kohtaloa ratkaisevaan sotaan Neuvostoliittoa vastaan; jokainen liittolainen kelpasi.
1944: Saksa soti hengestään Neuvostoliittoa vastaan; liittolainen haluttiin vetää mukaan teurastukseen niin pitkälle kuin vain mahdollista, ja avun hintana oli sopimus olla solmimatta erillisrauhaa (mikä toki petettiin).
1945-90: jos maailman kohtalon ratkova sota olisi syttynyt, NL olisi tullut "apuun."
Katsotaan nyt sitten näitä meidän potentiaalisia liittolaisia nykyään.
Saksa: ei nähtävissä olevia ideologisia tai muitakaan pyrintöjä lähteä sotimaan Venäjää vastaan, ei nyt, ei parin vuoden päästä, ei vuosikymmenen päästä. Riippuvainen Venäjän maakaasusta, pyörät pysähtyvät jos kaasuputki katkeaa.
Iso-Britannia: vielä vähemmän potentiaalisia syitä otella, joskaan ei niin riippuvainen kaasusta.
Ranska: ehkä brittejäkin vähemmän syitä otella venäläisten kanssa, tosin ei mitenkään riippuvainen Venäjän kaupasta.
USA: ideologisia syitä ei niilläkään enää, eikä Venäjä nykyisellään uhkaa minkäänlaisia Yhdysvaltain strategisia intressejä.
Puola: ehkä voisi olla jotain intoa sotiakin, mutta Valko-Venäjä välissä toisaalta ehkäisee, toisaalta pelottaa.
Italia: no joo...