Suomesta syttyi väittely maailmalla: "Todellinen opetus Ukrainalle"
SA-kuva
is: 28.2.2014 11:52
Professorin mukaan todellinen opetus Ukrainalle Suomen historiasta on, että vastarinta toimi talvisodan aikaan nykyistä vaikeammissa olosuhteissa, sillä Putinin Venäjä kalpenee verrattuna Neuvostoliittoon. Kuvassa kaatuneita puna-armeijan sotilaita ja sotasaaliiksi jäänyttä kalustoa Suomussalmella tammikuussa 1940.
Tutkijoilla kirjavia näkemyksiä Suomen historiasta ja sen opetuksista Ukrainalle.
Sanomalehti
Financial Timesin sivuilla käydään uudelleen Suomen ja Neuvostoliiton välisiä sotia.
Siinä sivussa yritetään keksiä, mitä Ukraina voisi ottaa opiksi Suomen lähihistoriasta.
Arvovaltaiset tutkijat kiistelevät talvisodan lopputuloksesta.
Debatti alkoi, kun presidentti
Jimmy Carterin neuvonantajana toiminut
Zbigniew Brzezinski kehui Financial Timesissa sitä, että Suomi on pystynyt samanaikaisesti kehittämään suhteitaan sekä Venäjään että EU:hun.
”Ukrainan tulisi toimia Venäjän suhteen kuten Suomen: maat ovat toisiaan kunnioittavia naapureita ja Suomella on laajat taloudelliset suhteet sekä Venäjään että EU:hun. Suomi ei ole kuitenkaan osallisena missään sotilaallisessa liittoumassa, jota Venäjä voisi pitää itseensä kohdistettuna” Brzezinski kirjoitti.
Hän luuli, ettei Suomi ole EU:n jäsen.
Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs
René Nyberg piti Brzezinskin argumentteja harhaanjohtavina.
Nybergin mukaan on ”yksinomaan Suomen oma saavutus”, että sillä ei ole ongelmia Venäjän kanssa – päinvastoin kuin kaikilla muilla rajanaapureilla.
”Suomi säilyi sodan jälkeen itsenäisenä, ei koska oli sanonut ei Neuvostoliitolle, vaan koska sen johtajat olivat riittävän viisaita pysyttelemään kylmän sodan ulkopuolella."
Nyberg oli ilmeisen innoissaan rääväsuupoliitikko
Vladimir Zhirinovskin ”talvisodan viha” –kommentista Sotshin Venäjä-voiton jälkeen.
Nybergin mukaan talvisota on paljolti unohdettu lännessä, mutta Venäjällä se muistetaan, koska yritys vallata Suomi oli puna-armeijalle ”täydellinen fiasko”.
”Suomi oli ainoa maa, joka sanoi ei Stalinille ja selvisi siitä”, Nyberg huomauttaa.
Suomea parempi mittapuu Ukrainalle olisivat Nybergin mielestä ”Keski-Euroopan ja Baltian maat kahden viime vuosikymmenen taloudellisine ja yhteiskunnallisine saavutuksineen”.
Professori
Geoffrey Roberts arvioi Nybergin antaneen talvisodasta valikoivan kuvan.
Vaikka Venäjä kärsikin alkuvaiheessa ”joitakin tappioita ja menetyksiä, kyse ei ollut fiaskosta, sillä maaliskuuhun 1940 mennessä venäläiset olivat lähes lyöneet suomalaiset ja olivat asemissa miehittää Helsinki”.
Robertsin mielestä Stalinin pysäytti pelko Britannian ja Ranskan liittymisestä sotaan.
Hän näpäyttää Nybergiä jatkosodan unohtamisesta. Suomi taisteli natsi-Saksan rinnalla ja Robertsin käsityksen mukaan lopulta ”antautui”.
Torjuntavoitto ei sisälly Robertsin historiakuvaan.
Hänen mielestään Stalin olisi voinut helposti miehittää Suomen.
”Suomi säilyi sodan jälkeen itsenäisenä, ei koska oli sanonut ei Neuvostoliitolle, vaan koska sen johtajat olivat riittävän viisaita pysyttelemään kylmän sodan ulkopuolella ja hylkäämään lännen sotkeutumisen sisäisiin asioihinsa.”, Roberts kirjoittaa.
”Tämä on se opetus historiasta, joka Ukrainan nykyjohtajien kannattaisi omaksua.”
Robertsille vastasi lontoolainen Venäjä-tutkija
John Lough (Chatham House) Hänen mielestään Roberts osui harhaan, koska Suomi antoi ylivoimaiselle puna-armeijalle ”verisen nenän”, minkä jälkeen Venäjä alkoi kunnioittaa sitä eri tavalla kuin muita naapureitaan.
Neuvostoliiton kaaduttua Suomi hakeutui EU:hun, mutta ei Natoon. ”Tämä ja Suomen menestys nykyaikaisen ja kilpailukykyisen talouden kehittämisessä ovat oppi Ukrainalle”, Lough arvelee.
Todellinen opetus Ukrainalle on, että vastarinta toimi Suomessa nykyistä vaikeammissa olosuhteissa, sillä
Putinin Venäjä kalpenee verrattuna Neuvostoliittoon.
Seuraavaksi mukaan liittyi yhdysvaltalainen historiaprofessori
Albion M Urdank (UCLA).
Urdankin mielestä Stalinin tavoite talvisodan alla ei ollut Leningradin puolustuksen vahvistaminen, kuten Roberts oli väittänyt, vaan tsaari-Venäjän imperiumin palauttaminen.
Hiukan hämmentävästi Urdank rinnastaa Suomen ja Espanjan, joiden hyökkäys Neuvostoliittoon johtui anti-kommunismista ja Stalinin huonosta kohtelusta. Länteen päin Suomi ja Espanja kuitenkin pysyttelivät neutraaleina, "minkä vuoksi Suomi sai sodan jälkeen jäädä itsenäiseksi".
Urdankin käsitys Espanjan historiasta on vähintäänkin omintakeinen.
Koska Venäjä oli muuttunut ”hirviöksi”, Suomella ei ollut Urdankin mielestä kylmässä sodassa muuta vaihtoehtoa kuin puolueettomuus.
”Todellinen opetus Ukrainalle on, että vastarinta toimi Suomessa nykyistä vaikeammissa olosuhteissa, sillä
Putinin Venäjä kalpenee verrattuna Neuvostoliittoon. Ukrainalla on nyt todellinen mahdollisuus loikata länteen
Leninin vuonna 1917 julistaman kansojen itsemääräämisoikeuden periaatteen nojalla.
Näin professori Urdank.
.
