Ukrainan suurvaltapelissä Suomi on tarjolla vaihtorahaksi

Näin ne tshekkoslovakialaiset ajattelivat. Että ennenkuulumatonta, jotta demokratiat uhraisivat yhden omistaan ja vieläpä pyhillä sopimuksilla pyhään yhteyteen liitetyn, keskisen Euroopan vanhan ja tunnetun sivistysmaan. Siinähän menisi demokratioiden olemassaolon oikeutus vallan kokonaan; ei, ei, ei ne sellaista voisi koskaan tehdä, ennemmin varmasti sotivat.

Kappas perkelettä, näin kävi kuitenkin, ja enempiä häkeltymättä saati häpeilemättä jäljellejääneet demokratiat rakensivat uuden, ehomman liittouman. Jonka sisällä todettiin, että harmin paikka tuo Tshekkoslovakia, mutta ei sen kanssa olisi alun perinkään pitänyt mitään sopimuksia tehdä.

Tai miten kävi Georgiassa. Luja oli usko siihen, että kun ollaan ihan kohta NATOon menossa, niin kaipa se länsiside jotain auttaa. Sitten jälkikäteen saivat kuulla lähinnä vittuilua siitä, miten epäviisasta oli ollut alun alkaenkaan tehdä mitään yhteistyötä.

Poliitikoilla on fantastinen taito retusoida menneet silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.


"Kappas perkelettä, näin kävi kuitenkin, ja enempiä häkeltymättä saati häpeilemättä jäljellejääneet demokratiat rakensivat uuden, ehomman liittouman. Jonka sisällä todettiin, että harmin paikka tuo Tshekkoslovakia, mutta ei sen kanssa olisi alun perinkään pitänyt mitään sopimuksia tehdä."

Nyt en kyllä ymmärrä, voisitko avata, mistä sopimuksista on kyse? Onko maahan hyökätty sen jälkeen kun se liittyi Natoon tai EU:hun?

Georgia puolestaan hankkiutui vaikeuksiin Venäjän kanssa Nato ja USA:n nimenomaisista varoituksista huolimatta.
 
Suomesta syttyi väittely maailmalla: "Todellinen opetus Ukrainalle"

SA-kuva
is: 28.2.2014 11:52

Professorin mukaan todellinen opetus Ukrainalle Suomen historiasta on, että vastarinta toimi talvisodan aikaan nykyistä vaikeammissa olosuhteissa, sillä Putinin Venäjä kalpenee verrattuna Neuvostoliittoon. Kuvassa kaatuneita puna-armeijan sotilaita ja sotasaaliiksi jäänyttä kalustoa Suomussalmella tammikuussa 1940.

Tutkijoilla kirjavia näkemyksiä Suomen historiasta ja sen opetuksista Ukrainalle.

Sanomalehti Financial Timesin sivuilla käydään uudelleen Suomen ja Neuvostoliiton välisiä sotia.

Siinä sivussa yritetään keksiä, mitä Ukraina voisi ottaa opiksi Suomen lähihistoriasta.

Arvovaltaiset tutkijat kiistelevät talvisodan lopputuloksesta.

Debatti alkoi, kun presidentti Jimmy Carterin neuvonantajana toiminut Zbigniew Brzezinski kehui Financial Timesissa sitä, että Suomi on pystynyt samanaikaisesti kehittämään suhteitaan sekä Venäjään että EU:hun.

”Ukrainan tulisi toimia Venäjän suhteen kuten Suomen: maat ovat toisiaan kunnioittavia naapureita ja Suomella on laajat taloudelliset suhteet sekä Venäjään että EU:hun. Suomi ei ole kuitenkaan osallisena missään sotilaallisessa liittoumassa, jota Venäjä voisi pitää itseensä kohdistettuna” Brzezinski kirjoitti.

Hän luuli, ettei Suomi ole EU:n jäsen.

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg piti Brzezinskin argumentteja harhaanjohtavina.

Nybergin mukaan on ”yksinomaan Suomen oma saavutus”, että sillä ei ole ongelmia Venäjän kanssa – päinvastoin kuin kaikilla muilla rajanaapureilla.


”Suomi säilyi sodan jälkeen itsenäisenä, ei koska oli sanonut ei Neuvostoliitolle, vaan koska sen johtajat olivat riittävän viisaita pysyttelemään kylmän sodan ulkopuolella."



Nyberg oli ilmeisen innoissaan rääväsuupoliitikko Vladimir Zhirinovskin ”talvisodan viha” –kommentista Sotshin Venäjä-voiton jälkeen.

Nybergin mukaan talvisota on paljolti unohdettu lännessä, mutta Venäjällä se muistetaan, koska yritys vallata Suomi oli puna-armeijalle ”täydellinen fiasko”.

”Suomi oli ainoa maa, joka sanoi ei Stalinille ja selvisi siitä”, Nyberg huomauttaa.

Suomea parempi mittapuu Ukrainalle olisivat Nybergin mielestä ”Keski-Euroopan ja Baltian maat kahden viime vuosikymmenen taloudellisine ja yhteiskunnallisine saavutuksineen”.

Professori Geoffrey Roberts arvioi Nybergin antaneen talvisodasta valikoivan kuvan.

Vaikka Venäjä kärsikin alkuvaiheessa ”joitakin tappioita ja menetyksiä, kyse ei ollut fiaskosta, sillä maaliskuuhun 1940 mennessä venäläiset olivat lähes lyöneet suomalaiset ja olivat asemissa miehittää Helsinki”.



Robertsin mielestä Stalinin pysäytti pelko Britannian ja Ranskan liittymisestä sotaan.

Hän näpäyttää Nybergiä jatkosodan unohtamisesta. Suomi taisteli natsi-Saksan rinnalla ja Robertsin käsityksen mukaan lopulta ”antautui”.
Torjuntavoitto ei sisälly Robertsin historiakuvaan.

Hänen mielestään Stalin olisi voinut helposti miehittää Suomen.

”Suomi säilyi sodan jälkeen itsenäisenä, ei koska oli sanonut ei Neuvostoliitolle, vaan koska sen johtajat olivat riittävän viisaita pysyttelemään kylmän sodan ulkopuolella ja hylkäämään lännen sotkeutumisen sisäisiin asioihinsa.”, Roberts kirjoittaa.

”Tämä on se opetus historiasta, joka Ukrainan nykyjohtajien kannattaisi omaksua.”

Robertsille vastasi lontoolainen Venäjä-tutkija John Lough (Chatham House) Hänen mielestään Roberts osui harhaan, koska Suomi antoi ylivoimaiselle puna-armeijalle ”verisen nenän”, minkä jälkeen Venäjä alkoi kunnioittaa sitä eri tavalla kuin muita naapureitaan.

Neuvostoliiton kaaduttua Suomi hakeutui EU:hun, mutta ei Natoon. ”Tämä ja Suomen menestys nykyaikaisen ja kilpailukykyisen talouden kehittämisessä ovat oppi Ukrainalle”, Lough arvelee.


Todellinen opetus Ukrainalle on, että vastarinta toimi Suomessa nykyistä vaikeammissa olosuhteissa, sillä Putinin Venäjä kalpenee verrattuna Neuvostoliittoon.


Seuraavaksi mukaan liittyi yhdysvaltalainen historiaprofessori Albion M Urdank (UCLA).

Urdankin mielestä Stalinin tavoite talvisodan alla ei ollut Leningradin puolustuksen vahvistaminen, kuten Roberts oli väittänyt, vaan tsaari-Venäjän imperiumin palauttaminen.

Hiukan hämmentävästi Urdank rinnastaa Suomen ja Espanjan, joiden hyökkäys Neuvostoliittoon johtui anti-kommunismista ja Stalinin huonosta kohtelusta. Länteen päin Suomi ja Espanja kuitenkin pysyttelivät neutraaleina, "minkä vuoksi Suomi sai sodan jälkeen jäädä itsenäiseksi".

Urdankin käsitys Espanjan historiasta on vähintäänkin omintakeinen.

Koska Venäjä oli muuttunut ”hirviöksi”, Suomella ei ollut Urdankin mielestä kylmässä sodassa muuta vaihtoehtoa kuin puolueettomuus.

”Todellinen opetus Ukrainalle on, että vastarinta toimi Suomessa nykyistä vaikeammissa olosuhteissa, sillä Putinin Venäjä kalpenee verrattuna Neuvostoliittoon. Ukrainalla on nyt todellinen mahdollisuus loikata länteen Leninin vuonna 1917 julistaman kansojen itsemääräämisoikeuden periaatteen nojalla.

Näin professori Urdank.​
 
Ukraina pyytää tukea suurvalloilta ja YK:lta
Suurvallat ovat luvanneet turvata Ukrainan maantieteellisen yhtenäisyyden ja myös suojata tätä ulkopuolista uhkaa vastaan.

Mielenosoittajien leiri Kiovan Itsenäisyyden aukiolla perjantaina. Kuva: Louisa Gouliamaki / AFP
Ukrainan parlamentti on vedonnut YK:n turvallisuusneuvostoon, että se järjestäisi erityisistunnon käsittelemään Ukrainan jännittynyttä tilannetta.

Samalla parlamentti vetosi ns. Budapestin muistion allekirjoittaneisiin maihin, että muistiossa sovitut asiat pidettäisiin voimassa.

Vuonna 1994 laaditussa Budapestin muistiossa Yhdysvallat, Venäjä ja Britannia vahvistivat Ukrainan maantieteellisen yhtenäisyyden ja lupasivat suojataa tätä ulkopuolista aggressiota vastaan. Maat lupasivat myös olla hyökkäämättä Ukrainaan tai asettamatta taloudellisia pakotteita, joiden tarkoituksena olisi vaikuttaa Ukrainan poliitiikkaan.

Sopimus solmittiin samassa yhteydessä, kun Ukraina luopui Neuvostoliitolta periytyvästä ydinaseistuksesta.

Ukrainan parlamentti vaati perjantain istunnossaan Moskovaa luopumaan kaikista toimista, jotka voisivat vaarantaa Ukrainan maantieteellisen koskemattomuuden. Moskovan haluttiin myös lopettavan kaiken tuen Ukrainassa vaikuttaville separatistisille voimille, toisin sanoen voimille, jotka haluaisivat liittää osia Ukrainasta Venäjään.
 
Ukraina pyytää tukea suurvalloilta ja YK:lta
Suurvallat ovat luvanneet turvata Ukrainan maantieteellisen yhtenäisyyden ja myös suojata tätä ulkopuolista uhkaa vastaan.

Mielenosoittajien leiri Kiovan Itsenäisyyden aukiolla perjantaina. Kuva: Louisa Gouliamaki / AFP
Ukrainan parlamentti on vedonnut YK:n turvallisuusneuvostoon, että se järjestäisi erityisistunnon käsittelemään Ukrainan jännittynyttä tilannetta.

Samalla parlamentti vetosi ns. Budapestin muistion allekirjoittaneisiin maihin, että muistiossa sovitut asiat pidettäisiin voimassa.

Vuonna 1994 laaditussa Budapestin muistiossa Yhdysvallat, Venäjä ja Britannia vahvistivat Ukrainan maantieteellisen yhtenäisyyden ja lupasivat suojataa tätä ulkopuolista aggressiota vastaan. Maat lupasivat myös olla hyökkäämättä Ukrainaan tai asettamatta taloudellisia pakotteita, joiden tarkoituksena olisi vaikuttaa Ukrainan poliitiikkaan.

Sopimus solmittiin samassa yhteydessä, kun Ukraina luopui Neuvostoliitolta periytyvästä ydinaseistuksesta.

Ukrainan parlamentti vaati perjantain istunnossaan Moskovaa luopumaan kaikista toimista, jotka voisivat vaarantaa Ukrainan maantieteellisen koskemattomuuden. Moskovan haluttiin myös lopettavan kaiken tuen Ukrainassa vaikuttaville separatistisille voimille, toisin sanoen voimille, jotka haluaisivat liittää osia Ukrainasta Venäjään.


Olin unohtanut kokonaan tämän asian. Mahtaako Putin välittää Jeltsinin ajan papereista.
 
Olin unohtanut kokonaan tämän asian. Mahtaako Putin välittää Jeltsinin ajan papereista.

Jos on tarpeen niin Putin lähettää muutaman prikaatin turvaamaan maantieteellistä yhtenäisyyttä ja suojaksi ulkoista uhkaa vastaan.
 
Huom. Venäjä ei ole tunnustanut uutta hallintoa vaan asioi Janukovitshin kanssa.

Edelleen: oma ydinasepeloite vaiko nimet paperissa..? Esimerkkiä muullekin maailmalle.
 
"Kappas perkelettä, näin kävi kuitenkin, ja enempiä häkeltymättä saati häpeilemättä jäljellejääneet demokratiat rakensivat uuden, ehomman liittouman. Jonka sisällä todettiin, että harmin paikka tuo Tshekkoslovakia, mutta ei sen kanssa olisi alun perinkään pitänyt mitään sopimuksia tehdä."

Nyt en kyllä ymmärrä, voisitko avata, mistä sopimuksista on kyse? Onko maahan hyökätty sen jälkeen kun se liittyi Natoon tai EU:hun?

Georgia puolestaan hankkiutui vaikeuksiin Venäjän kanssa Nato ja USA:n nimenomaisista varoituksista huolimatta.

Ymmärrän että tämä on asia, jonka liittoutumien kannattajat hyvin mielellään unohtavat, mutta Tshekkoslovakialla oli ihan virallinen sotilasliitto Ranskan ja sitä kautta brittien kanssa. Tämä ei estänyt tai edes pahemmin hidastanut Ranskan pääministeriä, yhdessä brittien kanssa, kauppaamasta Tshekkoslovakiaa Saksalle kokouksessa, jonne tshekkejä ei edes päästetty. Että se siitä päättävien pöytien ääressä istumisesta - niissä saa pikkuvaltio istua tasan niin kauan, kun tehdyillä päätöksillä ei ole merkitystä...

Olet saattanut kyllä kuulla tapahtuneesta - tuo kokous pidettiin Münchenissä 1938.

Toki olet varmasti sitä mieltä, että Tällä Kertaa Kaikki On Aivan Toisin ja NATO on rikkumattoman solidaarisuuden ikuinen monumentti, jossa mikään Münchenin kaltainen ei voisi milloinkaan toistua.
 
Ymmärrän että tämä on asia, jonka liittoutumien kannattajat hyvin mielellään unohtavat, mutta Tshekkoslovakialla oli ihan virallinen sotilasliitto Ranskan ja sitä kautta brittien kanssa. Tämä ei estänyt tai edes pahemmin hidastanut Ranskan pääministeriä, yhdessä brittien kanssa, kauppaamasta Tshekkoslovakiaa Saksalle kokouksessa, jonne tshekkejä ei edes päästetty. Että se siitä päättävien pöytien ääressä istumisesta - niissä saa pikkuvaltio istua tasan niin kauan, kun tehdyillä päätöksillä ei ole merkitystä...

Olet saattanut kyllä kuulla tapahtuneesta - tuo kokous pidettiin Münchenissä 1938.

Toki olet varmasti sitä mieltä, että Tällä Kertaa Kaikki On Aivan Toisin ja NATO on rikkumattoman solidaarisuuden ikuinen monumentti, jossa mikään Münchenin kaltainen ei voisi milloinkaan toistua.

Näköjään Iso-Britannia, Ranska ja Tsekkoslovakia solmivat sopimuksen jo vuonna 1936. Ei auttanut Tsekkoslovakiaa.
 
Tshekit liittoutuivat ihan yksikäsitteisesti Ranskan kanssa jo 1925 Locarnon sopimuksen liitteissä. Britit olivat periaatteessa mukana tuossa Locarnon sopimuksessa, mutta sen kaatumisen ja tuon Ranskan kanssa liittoutumisen kanssa ehti olla muutaman vuoden tauko.

Lännen reunavaltiopolitiikalle on muuten näköjään Wikipediassa oikein erillinen sivukin:

http://en.wikipedia.org/wiki/Western_betrayal

Lieneekö maailma muuttunut vallan toisenlaiseksi 50 vuodessa, tuskin.
 
Tshekit liittoutuivat ihan yksikäsitteisesti Ranskan kanssa jo 1925 Locarnon sopimuksen liitteissä. Britit olivat periaatteessa mukana tuossa Locarnon sopimuksessa, mutta sen kaatumisen ja tuon Ranskan kanssa liittoutumisen kanssa ehti olla muutaman vuoden tauko.

Lännen reunavaltiopolitiikalle on muuten näköjään Wikipediassa oikein erillinen sivukin:

http://en.wikipedia.org/wiki/Western_betrayal

Lieneekö maailma muuttunut vallan toisenlaiseksi 50 vuodessa, tuskin.

Sori, unohtui tuo Locarno.
 
Te nuoremmat ette taida muistakkaan kuinka poliitikot aikoinaan selittivät kuinka EU;n armeija korvaa tulevaisuudessa NATO:n. Ja kuinka me saamme sotilaallista tukea sieltä tarvittaessa (EU:sta) siis... emme tarvitse NATO:a.
Puolustusvoimien alasajo alkoi samaan aikaan. Alkoi kuuhailu kansainvälisten juttujen kanssa. FUCK sanon minä.. näin NATO sanoin.

Tosin tässä asiassa pitää muistaa että nimeomaan Suomi, ulkoministeri Erkki Tuomiojan johdolla, vesitti EU:n puolustuksellisen yhteistyön turvatakuineen.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tuomioja+EUlle+ei+tule+turvatakuita/1066027693996

"Etenkin Britannia vastustaa turvatakuita, koska se ei halua luoda Eurooppaan Naton kanssa kilpailevia tai päällekkäisiä puolustusjärjestelmiä. Britanniasta Suomi onkin saanut oivan liittolaisen EU:n puolustusta koskevissa neuvotteluissa.

Suomi on ollut huolestunut siitä, että EU:n puolustusyhteistyöstä kehittyisi joidenkin jäsenmaiden keskinäinen kerho. "Britit ovat vastaanottavaisia perusnäkemyksellemme, että kaikki jaot heikentävät yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa", Tuomioja sanoi."
 
Tshekit liittoutuivat ihan yksikäsitteisesti Ranskan kanssa jo 1925 Locarnon sopimuksen liitteissä. Britit olivat periaatteessa mukana tuossa Locarnon sopimuksessa, mutta sen kaatumisen ja tuon Ranskan kanssa liittoutumisen kanssa ehti olla muutaman vuoden tauko.

Lännen reunavaltiopolitiikalle on muuten näköjään Wikipediassa oikein erillinen sivukin:

http://en.wikipedia.org/wiki/Western_betrayal

Listasta puuttuu vielä Abessinia, joka luotti Kansainliiton apuun Italiaa vastaan, mutta Ranska ja Britannia eivät halunneet suututtaa Italiaa ja vesittivät Kansainliiton yritykset painostaa Italiaa diplomaattisesti.
 
Tässä on helpompi kohta kysyä näin päin: mitä esimerkkejä on siitä, että isot maat ovat pitäneet lupauksensa tulla pienen maan avuksi tositilanteessa - ja tulleet avuksi niin nopeasti, että ovat ehtineet vaikuttaa asioihin:D.

No, lienee noitakin. Belgia 1914? Vaikka siinäkin taisi kyllä olla kyseessä myös se, että britit ihan aidosti tunsivat olevansa uhattuina. Satamat Kanaalin rannalla olivat sietämätön uhka senaikaisessa sotilasajattelussa.
 
Tässä on helpompi kohta kysyä näin päin: mitä esimerkkejä on siitä, että isot maat ovat pitäneet lupauksensa tulla pienen maan avuksi tositilanteessa - ja tulleet avuksi niin nopeasti, että ovat ehtineet vaikuttaa asioihin:D.

No, lienee noitakin. Belgia 1914? Vaikka siinäkin taisi kyllä olla kyseessä myös se, että britit ihan aidosti tunsivat olevansa uhattuina. Satamat Kanaalin rannalla olivat sietämätön uhka senaikaisessa sotilasajattelussa.

Saksa tuli Suomen avuksi 1941 kauttakulkusopimuksen mukaan ja toisen kerran 1944 Ryti-Ribbentrop-sopimuksen jälkeen. Suomi maksoi tämän avun aloittamalla Lapin sodan aseveljeä vastaan. Että osataan sitä pettää mekin
 
Tosin tässä asiassa pitää muistaa että nimeomaan Suomi, ulkoministeri Erkki Tuomiojan johdolla, vesitti EU:n puolustuksellisen yhteistyön turvatakuineen.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tuomioja EUlle ei tule turvatakuita/1066027693996

"Etenkin Britannia vastustaa turvatakuita, koska se ei halua luoda Eurooppaan Naton kanssa kilpailevia tai päällekkäisiä puolustusjärjestelmiä. Britanniasta Suomi onkin saanut oivan liittolaisen EU:n puolustusta koskevissa neuvotteluissa.

Suomi on ollut huolestunut siitä, että EU:n puolustusyhteistyöstä kehittyisi joidenkin jäsenmaiden keskinäinen kerho. "Britit ovat vastaanottavaisia perusnäkemyksellemme, että kaikki jaot heikentävät yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa", Tuomioja sanoi."

Ja tämähän tapahtui jonkin aikaa EU:n liittymisen jälkeen...
 
Te nuoremmat ette taida muistakkaan kuinka poliitikot aikoinaan selittivät kuinka EU;n armeija korvaa tulevaisuudessa NATO:n. Ja kuinka me saamme sotilaallista tukea sieltä tarvittaessa (EU:sta) siis... emme tarvitse NATO:a.
Puolustusvoimien alasajo alkoi samaan aikaan. Alkoi kuuhailu kansainvälisten juttujen kanssa. FUCK sanon minä.. näin NATO sanoin.
Niin jos katsotaan EU maiden puolustus ratkaisuja ja EU:n ulkopuolisia NATO maita niin voisi luulla että nykyinen KV hommiin erikoistuminen on enemmän EU:n järjestämää kuin NATO:n.
 
Saksa tuli Suomen avuksi 1941 kauttakulkusopimuksen mukaan ja toisen kerran 1944 Ryti-Ribbentrop-sopimuksen jälkeen. Suomi maksoi tämän avun aloittamalla Lapin sodan aseveljeä vastaan. Että osataan sitä pettää mekin

Siis minähän en mitenkään isommin kritisoi noiden isojen valtioiden toimenpiteitä. Olisin varmaan monessa kohtaa toiminut itse päättäjänä samoin: reaalipolitiikka on reaalipolitiikkaa, ja "kunnia" on perin halpa palkkio esim. isoon sotaan osallistumisesta. Eikä se ole ihan selvää sekään, että olisiko isojen poikain temmellyskentäksi joutuvan maan asukkaiden osa sen parempi, vaikka he "voittaisivat."

Sitä vaan täälläkin peräänkuulutan, että noihin liittoumiin ei suhtauduttaisi minään kiveen hakattuna jumalansanana. Ne ovat tahtotilojen ilmauksia jollain hetkellä - toisella hetkellä voi puuttua kyky, toisella ehkä tahtokin. Ja viime kädessä valtiot tekevät ratkaisunsa omat edut mielessään.
 
Talvisodan opetukset ukrainalaisille...
44. divisioona Suomussalmella taisi olla pääosin Ukrainasta. Oppia sekin. :rolleyes:
 
Läntisten johtajien on helppo olla rohkeita ja suoraselkäisiä kaukana pelipaikalta. Kovat puheet eivät maksa mitään. Ne kaikki tosin unohtuvat, kun pitäisi työntää tuhansia ukkoja panssarijyrän eteen. Me emme saa pettää itseämme sopimusten tai rohkeiden puheiden pohjalta.

Ollaan sitten yksin ja ikuisesti, sillähän me ollaankin selvitty tähän asti...Eiku ei ollakaan. Sisällissodassa ulkovaltojen apu oli valkoisten voiton tae. Toisessa suuressa rähinässä Suomesta olisi ilman ulkopuolisten apua tullut yksi neuvostotasavalta muiden joukossa. Kylmässä sodassa Suomi oli de facto sotilasliitossa neukkujen kanssa.

"hienoa" nähdä että tällä(kin) palstalla elää yhä naiivi harhaluulo siitä että liittoutumattomuus on paras tie ja että historia jotenkin tukisi tätä myyttiä. Suomen kansan uppiniskainen lyhytnäköisyys on kyllä niin saatanan järkyttävää että mieli tekisi oksentaa. Suomen olisi pitänyt liittyä NATOon yhdessä balttien kanssa, nyt se saattaa olla jo liian myöhäistä. Eihän tässä ole pelissä kuin koko Suomen valtion ja kansalaisten tulevaisuus, who cares.
 
Back
Top