Ulko-remontti Reiska - reserviläisneuvoa tarvitaan!

@Maidan : terassilaudoituksen voi suunnitella ja tehdä sellaiseksi, että sen voi purkaa moduleina osiin siivousta ja mahdollista öljyämistä varten. Purkamisen tulisi olla suhteellisen helppoa ja modulien sopivan kokoisia, että niitä jaksaa ja mahtuu nostelemaan. Modulirakenteen voi toteuttaa usealla eri tavalla. Joskus aikanaan 90- luvun alusssa tein kolmilohkoisen modulilaudoitusratkaisun kerrostalon parvekkeelle ja kompensoin siinä myös kallistuksen eli kaadon, joka tehdään parvekkeille veden valuttamiseksi poispäin seinästä. Modulit olivat aika isoja eikä parveketta oltu lasitettu. Sopivan korkuisella runkorakenteella laudoitusta voi nostaa mukavalle korkeudelle.

Saarni on vaalea puu, jota käytetään mm. parkettilattioissa, Lämpökäsiteltynä siitä tulee tumma.

Parvekkeen ulkopuolista asiaa, kun mainitsit koivun tuoksun:
Oletko koskaan haistanut jättiläistuijan tuoksua? Voimakkaan aromaattinen setrimäinen tuoksu.
 
Fremen kirjoitti:
No johan on perhana, täällä on todellisia taitajia... krmh... ihanteellisesti näin tämän ketjun hätääntyneenä ALOITTAJANA nämä infot olisivat olleet ketjun ENSIMMÄISELLÄ sivulla eikä neljännellä... mutta kiitos tää on silti hyvää infoa ja onnea parvekeremonttiin sisar @Maidan , myrkytön puu kuulostaa ainoalta hyvältä valinnalta, ja lehtikuusi näyttää niistä kauneimmalta. Mäntylauta tosin tuoksuu myös hyvältä, viimeaikaista kokemusta on!
Klikkaa laajentaaksesi...
Sarek1 kirjoitti:
Parvekkeen ulkopuolista asiaa, kun mainitsit koivun tuoksun:
Oletko koskaan haistanut jättiläistuijan tuoksua? Voimakkaan aromaattinen setrimäinen tuoksu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen haistanut tujaa, mutta ei se ollut jättilainen, tuoksu siinä kyllä oli, olen joskus sidonnut sitä rautalankalla jotta pysyisi koossa. Kun sitä ei ravistettu lumet talvella, se alkoi aukeaa.

Setrin tuoksusta tykkän kovasti. Nyt aukeni että punasetrilka onkin latinakielinen nimi Thuja plicata. Ostan punasetri öljyä pullosta, minulla on myös erilaisia paloja, sydämiä, punasetrin purua sisältäviä pussukoita vaatekaapeissa, sitten puupaloihin laitan sitä öljyä muutama tippa, ihana avata kaappi kun sieltä tulee tulahdus ihanasta setrista, vaatteetkin tuoksuvat sille. Siinä tuoksussa jotain jaloa, ja kuulemma koi ei tule kaappin jossa tuoksuu punasetri.

Suosittelen kaikille:
https://www.ruohonjuuri.fi/punaseetrioljy-trinor-6430028980048
 
Viimeksi muokattu:
No niin. Nyt on 400m2 tiilikattoa pestynä ja myrkytettynä. Se on rehellisesti sanottuna ihan persiistä tuon tiilikaton kanssa asustelu, joka helkkarin vuosi se pitää putsata ja silti siihen kasvaa kaikki tunnetut jäkälät ja sammaleet:mad: Ei auttanut vaikka kaadoin talon ympäriltä puita pois, ihan samanlaiselta se taas näyttää. Varmaan pitäs vetää koko tontti sileäksi, niin voisi olla edes jonkinlaiset teoreettiset mahdollisuudet elää ilman jatkuvaa siivoamista. Nyt palkitsen itseni saunalla, oluella ja syntisen rasvaisella bratwurstilla :)
 
MIllä laitteella Helsingin kaivonkannet hitsataan kiinni? Näyttää aika heppoiselta työkalulta ottaen huomioon, että onhan tuollainen valurauta melkoista tavaraa.
Ei toi ny mikään Migi ole ainakaan. Laitahan vaikka youtube-linkkiä jos tunnistat laitteen. Kiinnostaa.

1531413690100.png
 
Rauhantekijä kirjoitti:
MIllä laitteella Helsingin kaivonkannet hitsataan kiinni? Näyttää aika heppoiselta työkalulta ottaen huomioon, että onhan tuollainen valurauta melkoista tavaraa.
Ei toi ny mikään Migi ole ainakaan. Laitahan vaikka youtube-linkkiä jos tunnistat laitteen. Kiinnostaa.

Katso liite: 22952
Klikkaa laajentaaksesi...
Puikolla hitsataan (sähköhitsausta tämäkin kuten migillä hitsaaminen). Pysyy varmasti, jos kansi halutaan laittaa lujasti kiinni. Tosin veikkaan, että vetävät vain muutamasta kohtaa kiinni, jotta kannen saa sitten myös irti. Puikkokonetta (pientä) on kätevin kuljettaa mukana.

https://www.esab.fi/fi/fi/education/blog/puikkohitsaus.cfm
Puikkohitsaus on vanhin ja tunnetuin hitsausprosessi, jonka päällystetyn hitsauspuikon kehittäjä ja ESABin perustaja Oscar Kjellberg esitteli aivan 1900-luvun alussa.
Suomen kielessä nimitys puikkohitsaus on vakiintunut, vaikka joskus sitä saatetaan kutsua vielä vanhoilla nimillä metallikaarihitsaus tai sähköhitsaus. Englanninkielisiä nimityksiä ovat mm. EN-standardien mukainen Manual Metal Arc Welding (MMA) tai amerikkalaisten standardien mukainen Shielded Metal Arc Welding (SMAW).
Puikkohitsauksessa valokaari palaa hitsauspuikon pään ja työkappaleen välissä. Puikon sydänlanka sulaa ja sula metalli lentää kuonan ympäröiminä pisaroina valokaaren läpi hitsisulaan. Hitsaustapahtuman suoja muodostuu päällysteen muodostamista kaasuista ja kuonasta. Kuona jähmettyy hitsipalon päälle kuonakerrokseksi, joka poistetaan jälkeenpäin. Puikkohitsaus on aina käsinhitsausta eikä sitä voida mekanisoida lyhyen määrämittaisen lisäaineensa takia.
Hitsauslisäaine on hitsauspuikko, joka on määräpituinen, suora ja päällystetty lisäainelanka. Päällysteen tehtäviä ovat mm. tuottaa kuona- ja kaasusuoja hitsaustapahtumalle, muotoilla ja tukea hitsisulaa muodostamansa kuonan avulla, seostaa hitsiainetta seosaineilla, helpottaa valokaaren syttymistä ja palamista sekä nostaa riittoisuutta rautajauheen avulla. Yleisimmät puikonhalkaisijat ovat 3.3, 2.5 ja 4.0 mm, mutta puikkohitsauksessa käytetään myös näitä ohuempia ja paksumpia puikkoja. Yleisimmät puikkojen pituudet ovat 350 ja 450 mm.
Hitsauspuikkoja on päällysteen koostumuksen perusteella mm. emäs-, rutiili- ja hapanpäällysteisiä puikkoja. Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen puikot ovat yleensä emäspäällysteisiä ja ruostumattomien terästen puikot puolestaan rutiilipäällysteisiä.
Puikkohitsauksen etuja ovat monipuolisuus ja joustavuus, toimivuus kaikissa olosuhteissa, laaja lisäainevalikoima, yksinkertaiset ja helposti siirrettävät laitteet, hyvä luoksepäästävyys ja hyvä hitsin laatu. Hitsauspuikkoja on satoja eri metalleille ja eri kohteisiin. Käyttöalue alkaa noin 1-1,5 mm:n aineenpaksuudesta lähtien.
Puikkohitsausta käytetään vielä nykyäänkin paljon ja lähes kaikkialla, vaikka MIG/MAG-hitsaus on ohittanutkin sen lisäainekulutuksessa. Se sopii erityisesti terästen ja valurautojen hitsaukseen sekä päällehitsaukseen. Ruostumattoman teräksen hitsaus on vielä eniten puikkohitsausta.
Tyypillisiä käyttöaloja ovat mm. paineastioiden hitsaus, laivanrakennus, pienteollisuus, korjaushitsaus, erikoisterästen hitsaus, paine- ja prosessiputkien hitsaus, suurten putkilinjojen hitsaus, hitsaus ulkona ja päällehitsaus.
mma_smaw.gif
Klikkaa laajentaaksesi...
 
ok @Sarek1 , elikkäs noi laitteet on vahvuuksille millistä eteenpäin. Mutta jollekin autonpellille 0,7-0,8 liian voimakkaita, kai. Siksi lankasyötölliset mig-laitteet on enempi autopajakäytössä, niinkö?

.
 
Rauhantekijä kirjoitti:
ok @Sarek1 , elikkäs noi laitteet on vahvuuksille millistä eteenpäin. Mutta jollekin autonpellille 0,7-0,8 liian voimakkaita, kai. Siksi lankasyötölliset mig-laitteet on enempi autopajakäytössä, niinkö?

.
Klikkaa laajentaaksesi...

MIG yms. käyttää suojakaasua, joka ulkona voi tuulen takia virrata sivuun saumasta, jolloin hitsisulaan pääsee happea ja saumasta tulee huokoinen ja huono. Puikko muodostaa hitsisulan päälle kuonaa, joka suojaa hitsiä hapelta. Puikkovehkeet on myös kevyet kuskailla, kun ei tarvitse suojakaasupulloja nostella kyytiin ja pois ja laitteetkaan eivät suuria ole. Ohuille materiaaleille kai yleensä käytetään TIG hitsausta, mutta auton pelleistä en niin osaa sanoa, että mitä niissä yleisimmin käytetään.

Edit: Tuossa @Sarek1 laittoikin lainauksena puikkohitsauksesta tietoa. Tuli siis pikakertaus.
 
Last edited by a moderator:
Rauhantekijä kirjoitti:
ok @Sarek1 , elikkäs noi laitteet on vahvuuksille millistä eteenpäin. Mutta jollekin autonpellille 0,7-0,8 liian voimakkaita, kai. Siksi lankasyötölliset mig-laitteet on enempi autopajakäytössä, niinkö?

.
Klikkaa laajentaaksesi...

MIGillä hitsaillee autonpeltejä, lanka 0,6mm:nä, 0,8mm lanka alkaa olla jo liian paksua. TIG on hyvä ohuelle pellille, mutta vaatii enemmän osaamista hitsarila kuin MIG. Yleensä MIG on harrastuskäytössä se helpoin, vähillä harjoituksin saa ohuempiin materiaaleihin siedettävää jälkeä. Puikko on näistä sitten tunkeumaltaan paras, omasta mielestä sillä saa myös sitkeämmän sauman kuin MIGillä eli paras ratkaisu paksulle raudalle.

Jos sitten haluaa sekoittaa päänsä lopullisesti niin MIG hitsausta voi tehdä myös ilman suojakaasua, ydintäytelangalla. SIlloin sulan päälle muodostuu suojaava kuonakerros ydintäytteestä ja se pitää kilkutella pois samoin kuin puikolla hitsatessa. Ydintäytelankaa yleensä käytetään teollisuudessa, telakoilla jne, tosin teollisuudessa mukaan otetaan vielä suojakaasu jolloin saadaan paras lopputulos. Ja lisä hifistelynä löytyy vielä jauheekaarihitsaus, tyssähitsaus, laserhitsaus jne ;)
 
Maksettu mainos:

https://www.kemppi.com/fi-FI/

Jos tarvitsette aiheesta lisää infoa, niin ottakaa yv:llä yhteyttä allekirjoittaneeseen... Toki tuolta sivustolta löytyy kaikki hitsauksesta! ;)
 
Viimeksi muokattu:
Kyl se kemppi on. Todennäköisesti puikkohitsauskone Minarc 150. Minarc Evo:n 180 pikkuveli.
 
Mainiot postaukset @Kaira, @Woodsman ja @AKE-ukki.

Mig -hitsauskoneet ovat hyvin yleisiä ja monipuolisia etenkin ns. pajatyössä eli suhteellisen pysyvissä paikoissa, joissa laitteita ei tarvitse siirtää kuin paikallisesti tai ei lainkaan. Onhan näitä mig -koneita myös suhteellisen helposti siirrettävinä ja ydintäytelangalla voi säästää suojakaasupullon painon; minullakin on tuollainen yhdistelmä syrjäseudun pikkuhommia varten, mutta suurimmaksi osaksi hitsailen ”oikeilla” vehkeillä eli materiaalin mukaisilla langoilla ja kaasuilla. Koneessa voi olla myös piste- ja lyhytjaksohitsausvalitsin eli pulssitoiminto normaalin jatkuvan kaaren lisäksi ja aikasäädöt niille. Ne helpottavat etenkin alkukiinnittämiseen liittyvää hitsausta hankalissa paikoissa ja ohuilla materiaaleilla. Uusissa ja hienoissa koneissa voi olla myös automaattisia toimintoja, kuten hitsattavan materiaalin ja sen paksuuden mukaan säätyvä virran voimakkuus sekä useita muistipaikkoja eri asetuksille. Näin harrastelijana en sellaisia ole nähnyt tai käyttänyt, mutta jos pe/la taiteilija-apuraha pasahtaa suurena kohdalle, niin...

Ohutpellin hitsaaminen onnistuu migillä meikäläistumpeloltakin noilla 0,7-0,8 vahvuuksilla säälien hyväksytysti, mutta 0,5 hujakoilla pelti on jo niin ohutta, että itse ainakin jätän suosiolla väliin kaiken muun paitsi teräsruusujen terälehtien kiinnittämisen metallisen kukan varteen. Tässä samalla viikon vinkki perheellisille askartelijoille seuraavaa äitienpäivää varten. Plussapalloja saattaa kummasti kertyä teräskukkasesta ja saatesanoiksi voisi lausua: ”Tämäkin ruusu voi ruostua, mutta rakkauteni sinua kohtaan ei milloinkaan!” (Polviasennossa lausuttuna, tietenkin ;))

Muuten olen sitä mieltä, että Kemppi on laatukone.
 
Sarek1 kirjoitti:
Ohutpellin hitsaaminen onnistuu migillä meikäläistumpeloltakin noilla 0,7-0,8 vahvuuksilla säälien hyväksytysti, mutta 0,5 hujakoilla pelti on jo niin ohutta, että itse ainakin jätän suosiolla väliin kaiken muun paitsi teräsruusujen terälehtien kiinnittämisen metallisen kukan varteen
Klikkaa laajentaaksesi...

Tähän työhön suosittelen taiteilijatyökalua eli tig:ä. Ja mielummin pulssitoiminnolla varustettua. Perusaine ei pääse kuumenemaan liikaa ja hitsisulan hallinta on helpompaa.:)
 
AKE-ukki kirjoitti:
Tähän työhön suosittelen taiteilijatyökalua eli tig:ä. Ja mielummin pulssitoiminnolla varustettua. Perusaine ei pääse kuumenemaan liikaa ja sulan hallinta on helpompaa.:)
Klikkaa laajentaaksesi...
Muistan ekan TIG-hitsauskokeiluni jostain vuodelta -92 :D Sattui sellainen kone, jossa polttimen kahva oli eristeistään halki. Lensi poltin kädestä noopeasti ja nuori Woodsman lensi perseelleen kun tumahdutti pikkasen virtasta hyppysille :D
 
TIG hitsaus on mukavan rauhallista, eikä se ilman lisäainetta ole edes kovin vaikeaa. Joskus aikoinaan senkin hallitsi eri asennoista ja toisella kädellä lankaa syöttäen, mutta niin ne taidot vain unohtuu.
 
Kaira kirjoitti:
TIG hitsaus on mukavan rauhallista, eikä se ilman lisäainetta ole edes kovin vaikeaa. Joskus aikoinaan senkin hallitsi eri asennoista ja toisella kädellä lankaa syöttäen, mutta niin ne taidot vain unohtuu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep, siinä on tietysti samoja elementtejä kuin perinteisesti kaasulla hitsaamisessa, mutta sulan hallinta on helpompaa. Rosteriin ja alumiiniin saa tosi hyvää jälkeä ja kun taito on hyppysissä, niin hiomista ei tarvitse ollenkaan.
 
Last edited by a moderator:
Jos tig on ns. kipinäsytyksellä niin, sehän antaa sellaisen alkupaukun, että tuntuu. Jossain hitsauskohteissahan on kielletty käyttämästä kokonaan ko. toimintoa. (esim. sairaalat, ydinvoimalat jne.) kyseinen sytytysimpulssi voi tehdä lähtemättömän vaikutuksen. Jopa ydinvoimala-revisio voi olla ensimmäinen-ja-viimeinen.
Jopa jos hitsarilla on sydämen tahdistin, niin sekin voi häiriintyä.
 
Woodsman kirjoitti:
lumiiniin saa tosi hyvää jälkeä ja kun taito on hyppysissä, niin hiomista ei tarvitse ollenkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä kohdin eli alumiinin hitsauksessa, hitsauskoneen täytyy olla ns. AC/DC-tig (nyt en kirjoita mistään Aussi-bändistä :);)) ei perinteinen DC-tig.
 
Milloin mig-langan pitää olla täytekaasulankaa? Entä milloin migillä pitää olla sellainen suojakaasupullo?
Olen mä nähnyt kun harrastaja "hitsaa" mig-normaalilangalla 0,7 peltiä, eikä mitään kaasuja käytössä. Noista poliisin kuvista nyt ei voinut päätellä onko kaasuja mukana.

.
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Milloin mig-langan pitää olla täytekaasulankaa? Entä milloin migillä pitää olla sellainen suojakaasupullo?
Olen mä nähnyt kun harrastaja "hitsaa" mig-normaalilangalla 0,7 peltiä, eikä mitään kaasuja käytössä. Noista poliisin kuvista nyt ei voinut päätellä onko kaasuja mukana.

.
Klikkaa laajentaaksesi...
Poliisi hitsaa puikkohitsausta=ei suojakaasua käytetä, koska puikon päällyste rutiili, josta syntyy kuonaa suojaa hitsinsulan hapettumiselta.
Mig-hitsauksessa käytetään yleisesti suojakaasua, millä on sama tehtävä kuin ed. mainitussa hitsausmenetelmässä.
Mig-hitsauksessa voidaan käyttää myös kaasutonta ns.täyte mig-lankaa. Se rutiili langan sisällä toimii samalla tavalla kuin hitsauspuikkojen päällyste, mistä syntyy sulan hitsin suojaava kuona.

Syy miksi käytetään suojakaasua tai sitten täytelankaa johtuu siitä, että moni harrastaja haluaa hitsata halvemmalla... hitsin laadun kustannuksella. Toki kaasuton mig-hitsaus on kenttäkelpoinen menetelmä, kun ei tarvitse kuljettaa mukana suojakaasupulloa.

Toki löytyy nykyään jo käteviä 11kg:n suojakaasupulloja joten ei se painostakaan aina kiinni ole. Raha se on joka monesti ratkaisee.

Ainoa oikea mig/mag-hitsausmenetelmä on suojakaasun käyttö hitsin suojana! Se on fakta.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top