Tvälups
Ylipäällikkö
Upseeriliiton puheenjohtaja: Nämä ovat Suomen puolustuksen 3 heikkoutta
Varusmiehet esittelemässä taistelijoiden uusia varusteita.
is: 28.3.2014 22:26
Suomen rajojen lähellä järjestetyt sotaharjoitukset ovat saaneet osan suomalaisista huolestumaan siitä, voisiko Venäjä kiinnostua myös Suomesta.
Venäjän toimet Ukrainassa ovat saaneet myös toiset naapurimaat pohtimaan turvallisuuttaan arvaamattoman suurvallan naapurina.
Yksi Suomea uhkaavista skenaarioista liittyy Venäjän ja Nato-maiden väliseen konfliktiin. Natoon kuuluvissa Baltian maissa Venäjän aggressioita on jo ehditty pelätä.
KUVA: Esa Syväkuru
Suomen armeijan Leopard-panssarivaunu.
Upseeriliiton puheenjohtaja Jari Rantala pitää ainoastaan Suomen ja Venäjän välillä tapahtuvaa konfliktia äärimmäisen epätodennäköisenä.
− Mahdollinen tilanne olisi sellainen, jossa Suomi joutuisi Venäjän rajoitetun hyökkäyksen kohteeksi, Rantala sanoo.
KUVA: Pentti Vänskä
Ilmavoimien Hornet-hävittäjä lähtössä yöharjoitukseen Rissalasta.
Rantala tarkoittaa samankaltaista uhkatilannetta, jota puolustuskorkeakoulun dosentti eversti evp. Arto Nokkala kuvaili perjantain painetussa Ilta-Sanomissa. Nokkalan kuvailemassa uhkatilanteessa Suomi joutuisi vastakkain itänaapurin kanssa osana Naton ja Venäjän välistä kriisiä. Nokkalan mukaan tällaisessa tilanteessa Suomi pystyisi lyömään vihollisen.
"Kalusto alkaa olla pian talvisotatyyliä"
Rantala on samaa mieltä Nokkalan kanssa, mutta muistuttaa, että jollei puolustusvoimien rahoitusta turvata, Suomen puolustuskyky tulee heikkenemään nopeasti.
− Tällainen hyökkäys meillä olisi mahdollista vielä tällä hetkellä torjua. Mutta jos ei puolustusvoimien rahoitusta laiteta kuntoon, niin tilanne rupeaa huononemaan todella pahasti. Jos rahoitus ei palaa ennalleen, kalusto vanhenee ja alkaa pian olla sellaista talvisotatyyliä, Rantala varoittaa.
Rantalan mukaan Suomen puolustuksen heikkouksia ovat muun muassa nämä.
1. Puolustusvoimien uudistuksen vuoksi joukkoja on vähemmän, jolloin pitää liikkua laajemmalla alueella ja harjoittaa liikkuvaa sodankäyntiä. Maavoimien uutta taistelutapaa (katso video yllä) ei ole voitu kouluttaa, koska kertausharjoituksia ei ole voitu rahoituksen leikkauksen vuoksi pitää.
2. Kalustoa on ostettu paljon kerralla edullisesti muun muassa 1990-luvulla Itä-Saksasta. Tuolloin ostettiin muun muassa panssarivaunuja, aseita ja ammuksia. Osa materiaalista on jo tuhottu, ja kun loppukalustokin vanhenee, se vanhenee kertaheitolla.
3. Hornet-hävittäjätkin vanhenevat viimeistään 2020-luvulla, eikä uutta puolustuskalustoa hankita hetkessä, vaan suunnittelun pitää olla pitkäjänteistä.

Varusmiehet esittelemässä taistelijoiden uusia varusteita.
is: 28.3.2014 22:26
Suomen rajojen lähellä järjestetyt sotaharjoitukset ovat saaneet osan suomalaisista huolestumaan siitä, voisiko Venäjä kiinnostua myös Suomesta.
Venäjän toimet Ukrainassa ovat saaneet myös toiset naapurimaat pohtimaan turvallisuuttaan arvaamattoman suurvallan naapurina.
Yksi Suomea uhkaavista skenaarioista liittyy Venäjän ja Nato-maiden väliseen konfliktiin. Natoon kuuluvissa Baltian maissa Venäjän aggressioita on jo ehditty pelätä.
KUVA: Esa Syväkuru

Suomen armeijan Leopard-panssarivaunu.
Upseeriliiton puheenjohtaja Jari Rantala pitää ainoastaan Suomen ja Venäjän välillä tapahtuvaa konfliktia äärimmäisen epätodennäköisenä.
− Mahdollinen tilanne olisi sellainen, jossa Suomi joutuisi Venäjän rajoitetun hyökkäyksen kohteeksi, Rantala sanoo.
KUVA: Pentti Vänskä

Ilmavoimien Hornet-hävittäjä lähtössä yöharjoitukseen Rissalasta.
Rantala tarkoittaa samankaltaista uhkatilannetta, jota puolustuskorkeakoulun dosentti eversti evp. Arto Nokkala kuvaili perjantain painetussa Ilta-Sanomissa. Nokkalan kuvailemassa uhkatilanteessa Suomi joutuisi vastakkain itänaapurin kanssa osana Naton ja Venäjän välistä kriisiä. Nokkalan mukaan tällaisessa tilanteessa Suomi pystyisi lyömään vihollisen.
"Kalusto alkaa olla pian talvisotatyyliä"
Rantala on samaa mieltä Nokkalan kanssa, mutta muistuttaa, että jollei puolustusvoimien rahoitusta turvata, Suomen puolustuskyky tulee heikkenemään nopeasti.
− Tällainen hyökkäys meillä olisi mahdollista vielä tällä hetkellä torjua. Mutta jos ei puolustusvoimien rahoitusta laiteta kuntoon, niin tilanne rupeaa huononemaan todella pahasti. Jos rahoitus ei palaa ennalleen, kalusto vanhenee ja alkaa pian olla sellaista talvisotatyyliä, Rantala varoittaa.
Rantalan mukaan Suomen puolustuksen heikkouksia ovat muun muassa nämä.
1. Puolustusvoimien uudistuksen vuoksi joukkoja on vähemmän, jolloin pitää liikkua laajemmalla alueella ja harjoittaa liikkuvaa sodankäyntiä. Maavoimien uutta taistelutapaa (katso video yllä) ei ole voitu kouluttaa, koska kertausharjoituksia ei ole voitu rahoituksen leikkauksen vuoksi pitää.
2. Kalustoa on ostettu paljon kerralla edullisesti muun muassa 1990-luvulla Itä-Saksasta. Tuolloin ostettiin muun muassa panssarivaunuja, aseita ja ammuksia. Osa materiaalista on jo tuhottu, ja kun loppukalustokin vanhenee, se vanhenee kertaheitolla.
3. Hornet-hävittäjätkin vanhenevat viimeistään 2020-luvulla, eikä uutta puolustuskalustoa hankita hetkessä, vaan suunnittelun pitää olla pitkäjänteistä.