Upseerit: Resurssit eivät riitä – Nato-jäsenyydellä vahva tuki

[skärdis]

Lastensairaala on kaikkien aikojen puhallus. Korruptiota räikeimmässä muodossa.

Missä tuossa se korruptio on?

Ei kai se korruptiota ole, jos säätiö kartuttaa omaisuuttaan kansan lahjoituksilla?

Korruption sijasta näkisin sen ennemminkin klassisena hyödyllisten idioottien hyväksikäyttönä. Siis säätiön oma varainhankintaprojekti, johon on saatu tuhatmäärin vapaaehtoisia kansalaisia ja yrityksiä mukaan.

 

[baikal]

Pitäisiköhän tuo lastensairaalakeskustelu kuitenkin käydä jollain muulla foorumilla, etenkin jos sitä käydään täydellisen tietämättömyyden antamalla ehdottomalla itsevarmuudella. Tässä on riskinä mennä vielä pahemmin metsään kuin perinteisessä maanpuolustuskeskustelussa ja etenkin jos mukaan sotketaan kielipolitiikka. Otamatta senkummemmin enää kantaa itse asiaan totean, että aika moni syöpäsairaan lapsensa vieressä lattialla maannut äiti tai isä on tosi tyytyväinen, jos nykytilanteeseen saadaan parannus. Oli maksumiehenä sitten kuka tahansa!

Puolustusvoimien osalta maksumiehenä nyt ja jatkossa ovat maamme veronmaksajat ja asvelvollisuuttaan suorittavat nuoret. Tätä taakkaa helpottaisi sotilaallinen liittoutuminen ystävällismielisen liittouman kanssa. Toisenlaisesta toiminnasta ja painostuksesta löytyy tekstä esimerkiksi seuraavan linkin takaa (Ukraina/Venäjä):

http://world.time.com/2014/02/01/how-russia-is-fighting-to-regain-control-of-ukraine/

Löytyyhän sitä taitolajin kanssa yhteistäkin. Turvallisuuspolitiikan nyansseista emme ehkä pääse yksimielisyyteen, mutta kyllä sinä vielä taivut, kun huomaat, että baikalin teesirynnäköissä on taikaa.

Tuossa yllä yritin minäkin kuvata sitä, että eivät kaikki rikkaat ole ahneita sikoja, eikä minusta tässä suomenruotsalaisista saada mitenkään pyöriteltyä ahnaita saalistajia. Hussi ja muut tarvitsivat roiman potkun perseeseen, jos sen potkun antoivat suomenruotsalaispiirit, niin kiitös ja ylistys siitä.

 

[JOKO]

Missä tuossa se korruptio on?

Ei kai se korruptiota ole, jos säätiö kartuttaa omaisuuttaan kansan lahjoituksilla?

Korruption sijasta näkisin sen ennemminkin klassisena hyödyllisten idioottien hyväksikäyttönä. Siis säätiön oma varainhankintaprojekti, johon on saatu tuhatmäärin vapaaehtoisia kansalaisia ja yrityksiä mukaan.

Tavallisilta ihmisiltä tulee lahjoituksina hiluja. Valtaosa rakentamiseen menevistä rahoista tulee suoraan verotuloista. Merkittävä osa on veronmaksajien piikkiin otettua lainaa. Myöhemmin ylläpitoon menevät rahat tulevat kokonaisuudessaan verotuloista. Tänä ei ole järkevää rahankäyttöä. Korruptioksi se muuttuu, kun rahankäytöstä päättäneet poliitikot tai heidän eturyhmänsä saavat taloudellisia hyötyjä säätiöltä tai sen taustatahoilta. Varsin helppo on arvata säätiön johdosta tulevan löytymään useampikin rahoitusta kannattaneiden poliittisten puolueiden edustaja. Sairaalan rakentaminen ja ylläpito tilataan tietenkin kilpailuttamatta hyvä veli -kerhon jäseniltä. Voit toki leikkiä yllättynyttä jahka näin käy. Jokainen ajatteluun kykenevä tietää näin tulevan tapahtumaan.

Menee toki topikin ulkopuolelle. Tämä kuuluisi pikemminkin Puheloisen eläkevirka ketjun jatkoksi. Valtion ja kuntien johtopaikoilla syödään kaksin käsin kuormasta. Siksi muut kansalaiset pitää riisua aseista tai heille pitää leikata siivu saaliista. Armeijan johto kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään. Suomessa on korruptiota ja valitettavasti se paisuu kuin pullataikina auringossa.

 

[kimmo.j]

Lyhyenä kommenttina koko lastensairaala asiaan.
Traumasairaala oli HUS,n listalla lastensairaalan edellä, HUS,n virkamiehet eivät vain kehdanneet sanoa, että Töölön sairaala on vielä huonomassa kunnossa kuin LNS.
Ei sillä, kyllä Lastensairaalalle tilaus on.

 

[Benelli]

Tuo Naton vaatima erikoistuminen savimaja-ammuntaan ja merirosvojahtiin on uhka.

Ei pidä paikkaansa. Osallistuminen ja erikoistuminen ovat kaksi eri asiaa ja amerikkalaiset ovat jo kritisoineet eurooppalaisen puolustuksen heikentymistä.

 

[Hande]

Lyhyenä kommenttina koko lastensairaala asiaan.
Traumasairaala oli HUS,n listalla lastensairaalan edellä, HUS,n virkamiehet eivät vain kehdanneet sanoa, että Töölön sairaala on vielä huonomassa kunnossa kuin LNS.
Ei sillä, kyllä Lastensairaalalle tilaus on.

HUSissa on nukuttu pitkään, mutta herääminen on tapahtunut. Käynnissä olevien ja lähivuosina aloitettavien hankkeiden yhteissumma lienee hyvinkin miljardin euron tasolla. Meilahtihan on jo jonkin aikaa ollut yhtä työmaata ja Jorvissakin on mittavat laajennukset käynnissä. Rinnalle vielä peruskorjaukset ja pikapuoliin käynnistyvät hankkeet, niin vuosikymmenen lopulla tilanne lienee jo olennaisesti parempi. Ikuisuusprojektihan noinkin mittavan kokonaisuuden kuin HUSin rakennuskannan pyörittäminen on ja käsittääkseni nyt maksetaan hintaa siitä, että ennen kaikkea 90-luku mentiin puolivaloilla.

 

[Nojatuolistrategi]

Ei pidä paikkaansa. Osallistuminen ja erikoistuminen ovat kaksi eri asiaa ja amerikkalaiset ovat jo kritisoineet eurooppalaisen puolustuksen heikentymistä.

Sanotaan sitten toisin: osallistuminen vaatii erikoistumista. Pienen maan resurssit eivät riitä sekä "siirtomaa-armeijaan" että asevelvollisuusarmeijaan. Kalustovaatimuksetkin ovat osittain erilaiset.

Viron ja Ruotsin esimerkit antavat osviittaa, miten miehistö ja materiaali muuttuvat, kun valitaan kv. kriisinhallinta painopisteeksi.

 

[Benelli]

Sanotaan sitten toisin: osallistuminen vaatii erikoistumista. Pienen maan resurssit eivät riitä sekä "siirtomaa-armeijaan" että asevelvollisuusarmeijaan. Kalustovaatimuksetkin ovat osittain erilaiset.

Jaa että konventionaaliset osastot ja kalusto ovat kyllä pärjänneet KV-tehtävissä tähän mennessä mutta tulevaisuudessa tarvitaan enemmän erikoistumista, koska mitä?
Asevelvollisuusarmeijan etuna KV hommissaa on että porukkaa voidaan rekrytoida tarpeen mukaan ja siviilissä hankittua ammattitaitota voidaan hyödyntää.
Kaluston suhteen logistiikka on suurin haaste. Ehkä voimme hankkia Finnairille ja Huoltovarmuuskeskukselle lisää logistista kapasiteettia jota voi tarpeen mukaan käyttää eri toiminnoissa tai kaupallisessa käytössä kun tarvetta ei ole.

Tai otetaanpa esimerkiksi vaikka RG32M. KV-tehtäviä on pidetty varmasti hankinnassa silmällä mutta hyvin maastossa liikkuva, ketterä panssaroitu ajoneuvo sopii oikein hyvin kotimaiseen toimintaan vaikka noita riittääkin vain erikoisjoukoille.
Toisaalta panssarimersujen hankinta taas ei ehkä ollut niin hyvä ajatus.

Viron ja Ruotsin esimerkit antavat osviittaa, miten miehistö ja materiaali muuttuvat, kun valitaan kv. kriisinhallinta painopisteeksi.

Ja NATO ei vaadi tätä. EU saattaa olla sitten asia erikseen.

 

[baikal]

benelli: Nato ei käske sitä eikä tätä. Mutta Nato vaatii osallistumista ja panoksia toimintaansa just nyt, ei sille riitä, että sinä ja minä ja niinistö vakuutetaan, että kyllä myö puolllustettaan maatamme, jos pannu palaa pohjaan. Natolla on muitakin asioita hoidettavana kuin "suomen puollllustus venäjän invaasiolta" ja niitä tarpeita on 25/7 eikä joskus tietymättömässä tulevassa.

Luuletteko tosiaan, että puolustushaaroihin muodostetaan kuta kalliimpia yhteensopivuuksia siksi, että ne ovat kivoja, jos joudumme maanpuolustustilanteeseen? Kehotan tarkastelemaan tuota ajatuskulmaa ja mielellään kohta, ettei aikamme kulu loputtomasti tähän kuta himmeämmän mielikuvan hiomiseen.

Sanopa benelli, mitä suomikenraalikunta vastaa, jos Nato kysyy jäsenyysneuvottelujen yhteydessä, että perustatteko ja rahoitatteko kyber-sivulonkeron? Samalla voisitte kuskata ambomaalle 6 kopteria ja 5 kenttäsairaalaa, eikä mustan afrikan pimeässä sarvessa tekisi pahaa, jos sinne heivaatte mek.tst-osaston ja puolet hankkimistanne sky-tykeistäkin? Mitä arvelet, mitä Suomesta vastataan? Jos vastaat kyllä, niin sitten ryhdy arpomaan, mitä se maksaa? Kuka maksaa, pyydetäänkö luottoa (buahhaah) kiinalta vai Natolta vai maksammeko iha ite? Mitä nuo pikku erikoistumispyynnöt tarkoittavat de facto itsenäiselle puolustuskyvylle?

Minä en ymmärrä välillä, miten foorumilla tästä liittoutumisesta oikein mietitään? Kyllä, ymmärrän, että hellitään jotain kuvitelmaa erityisasemasta, se on vain silkkaa huttua. Jos liitymme, kuulumme liittokuntaan, joka takaa turvallisuutemme....tai sitten ei. Mitään erityisolosuhdevälimallia ei ole tarjolla, voitte olla siitä ihan varmoja.

Jos taas kuvittelette, että Suomi alkaa pistämään 5 mrd vuodessa militiaan, niin heretkää uneksimasta. Herätys. Tällainen eläkeläisten ja työttömien kansoittama valtio ei taatusti pysty ylläpitämään tuollaisia viritteitä tai sitten pannaan ihmiset kadulle ja hankitaan militiaa. Hienoa.

Jos kuka jaksoi lukea tuon, niin huomautan, että ette voi tuosta sanoa, olenko puolesta vai vastaan, eikö niin? Yritän vaatimattomalla panoksellani hivuttaa tätä keskustelua reality-maailman puolelle. Valinnoissa on tässä elämässä metkat meiningit, kaikkea ei saa, elämä ei ole makeiskauppa, jossa shopataan mieluisat ja makeimmat jutskat pussiin ja unohdetaan muu, kansojen elämä on vielä vähemmän sitä karkkikauppaa.

 

[baikal]

Sanotaan sitten toisin: osallistuminen vaatii erikoistumista. Pienen maan resurssit eivät riitä sekä "siirtomaa-armeijaan" että asevelvollisuusarmeijaan. Kalustovaatimuksetkin ovat osittain erilaiset.

Viron ja Ruotsin esimerkit antavat osviittaa, miten miehistö ja materiaali muuttuvat, kun valitaan kv. kriisinhallinta painopisteeksi.

Niin, ei se ole sattumaa, että pienet valtiot "erikoistuvat". Liittokunnan osana tämä on vain hyväksyttävä. Tai sitten pysyttävä liittokunnasta vek.

 

[Benelli]

benelli: Nato ei käske sitä eikä tätä. Mutta Nato vaatii osallistumista ja panoksia toimintaansa just nyt

Ja tämä panostus voidaan tehdä old school aivan kuten muut NATO maat ovat tehneet suurimman osan ajasta mitä organisaatio on ollut olemassa.

Luuletteko tosiaan, että puolustushaaroihin muodostetaan kuta kalliimpia yhteensopivuuksia siksi, että ne ovat kivoja, jos joudumme maanpuolustustilanteeseen?

Riippuu paljonko saamme tukea ulkopuolelta. Onhan se positiivista jos saamme dataa ulkopuolelta ja voimme säästää omia tutkia kunnes vastapuoli on jo kantaman sisällä. Ei tuo tietenkään ongelmatonta ole ja esimerkiksi eräässä NATO järjestelmässä havaittiin paha heikkous jota muut tahot eivät olleet vielä tajunneet. Politiikka tuota tottakai ajaa mutta nyt hankitaan NATO yhteensopivaa joka tapauksessa samantekevää mennäänkö Natoon vai ei. Ja mielellään vielä lännestä. Naton jäseninä voisimme olla vähemmän valikoivia kaluston suhteen kun Nato yhteen sopivaa Itä-kalustoa voisi hankkia kun Nato optio on jo käytetty.

Sanopa benelli, mitä suomikenraalikunta vastaa, jos Nato kysyy jäsenyysneuvottelujen yhteydessä, että perustatteko ja rahoitatteko kyber-sivulonkeron?

Että minkä?
Edit: Tai "Ashia kunnoshha" ja seuraavassa kokouksessa esitellään Olvin valmistamia Nato standardien mukaisia Cyber lonkeroita.

Samalla voisitte kuskata ambomaalle 6 kopteria ja 5 kenttäsairaalaa, eikä mustan afrikan pimeässä sarvessa tekisi pahaa, jos sinne heivaatte mek.tst-osaston ja puolet hankkimistanne sky-tykeistäkin? Mitä arvelet, mitä Suomesta vastataan? Jos vastaat kyllä, niin sitten ryhdy arpomaan, mitä se maksaa? Kuka maksaa, pyydetäänkö luottoa (buahhaah) kiinalta vai Natolta vai maksammeko iha ite? Mitä nuo pikku erikoistumispyynnöt tarkoittavat de facto itsenäiselle puolustuskyvylle?

Ei se noin mene vaan ulkoministeriö/eduskunta päättää paljonko kampanjaan annetaan varoja ja tämän jälkeen PV rupeaa miettimään mitä rahoilla voi tehdä.

Koittakaa nyt hyvät ihmiset ymmärtää että KV-tehtävien kuluista aiheutuvat kustannukset ovat ongelmana eikä se että meidän pitäisi jotenkin erikoistua paljoa nykyistä enemmän vaikka KV-tehtäviin soveltuvaa settiä on jo moninkertainen määrä verrattuna siihen mitä voimme lähettää nykyisellä budjetilla.

Kuten mainitsin logistista kapasiteettia tarvittaisiin lisää (myös) KV-tehtäviin mutta se ei tarkoita että erikoistuttaisiin KV-tehtäviin.

 

[Nojatuolistrategi]

Jaa että konventionaaliset osastot ja kalusto ovat kyllä pärjänneet KV-tehtävissä tähän mennessä mutta tulevaisuudessa tarvitaan enemmän erikoistumista, koska mitä?
Asevelvollisuusarmeijan etuna KV hommissaa on että porukkaa voidaan rekrytoida tarpeen mukaan ja siviilissä hankittua ammattitaitota voidaan hyödyntää.
Kaluston suhteen logistiikka on suurin haaste. Ehkä voimme hankkia Finnairille ja Huoltovarmuuskeskukselle lisää logistista kapasiteettia jota voi tarpeen mukaan käyttää eri toiminnoissa tai kaupallisessa käytössä kun tarvetta ei ole.

Tai otetaanpa esimerkiksi vaikka RG32M. KV-tehtäviä on pidetty varmasti hankinnassa silmällä mutta hyvin maastossa liikkuva, ketterä panssaroitu ajoneuvo sopii oikein hyvin kotimaiseen toimintaan vaikka noita riittääkin vain erikoisjoukoille.
Toisaalta panssarimersujen hankinta taas ei ehkä ollut niin hyvä ajatus.


Ja NATO ei vaadi tätä. EU saattaa olla sitten asia erikseen.

Alkaa mennä semantiikaksi.

Millaista koulutusta ja kalustoa tarvitaan a) Suomessa alueelliseen puolustukseen ja/tai b) Afganistanissa rauhaanpakottamiseen? Erilaista.

Jos pyritään mahdollisimman hyvään lopputulokseen, koulutus ja kalusto täytyy optimoida olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi paikkakoordinaattien perusteella.

Suomi ja Afganistan sijaitsevat eri puolilla maapalloa. Alueellinen puolustus Suomessa kysyy mm. erilaista kuljetuskalustoa kuin ”siirtomaasota” Aasiassa. Vaikka unohdettaisiin tie- ja raidekalusto, lentorahtiinkin tarvittavat kuljetuskoneet eroavat. Siinä missä kotimaan tarpeisiin välttää kevyt Casa C-295M -kalusto, kaukomaille lennetään raskailla C-17 Globemaster III -koneilla.

Takavuosina kompromissi ei kelvannut kenellekään: ”18. tammikuuta 2007 puolustusministeriön muodostama työryhmä ehdotti, että Suomeen hankittaisiin noin kaksi raskaan kuljetuskoneen ja ilmatankkauskoneen yhdistelmää. Mahdollisesti konetyyppi olisi Airbus A330 MRTT. Yksinomaan Ilmavoimien käyttöön koneet olisivat liian kalliita ja niille olisi liian vähän käyttöä, joten ehdotettiin, että koneet tulisivat Finnairin ja Puolustusvoimien yhteiskäyttöön. Tämä oli 1950- ja 1960-luvulla toimintamoodi esimerkiksi helikoptereiden Imatran voiman ja rajavartiolaitoksen sekä ilmavoimien välillä. Tällä kertaa Finnair tyrmäsi hankkeen täysin sen kaupallisen roolin vastaisena.” (Wikipedia)

Onneksi järki voitti: 10 Nato-maata sekä Suomi ja Ruotsi päättivät hankkia 2 + 1 Boeing C-17 Globemaster III -kuljetuskonetta yhteiskäyttöön Papan kentälle Unkariin.

 

[Benelli]

Millaista koulutusta ja kalustoa tarvitaan a) Suomessa alueelliseen puolustukseen ja/tai b) Afganistanissa rauhaanpakottamiseen? Erilaista.

Erilaista naamiointia ollaan tarvittu ja ampumaetäisyydet ovat lähtökohtaisesti pidempiä mutta esimerkiksi ampumakoulutus mitä annetaan tuliylläkköön joutumisesta on käytännössä samaa paitsi että siirrytään 50m pakalta 300m pakalle.

Jos pyritään mahdollisimman hyvään lopputulokseen, koulutus ja kalusto täytyy optimoida olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi paikkakoordinaattien perusteella.

Tavoitteeseen joko päästään tai ei päästä. Tiesitkö että merijalkaväellä oli laajalti käytössä woodland camo kun jyräsivät irakilaiset? Jos kalustoa ruvettaisiin optimoimaan joka kerta kun joku menee valtioon potkimaan ovia sisään niin kallisarvoista aikaa menisi hukkaan ja vastapuoli saisi lisää aikaa varautua.
Edelleen miksi tulevaisuudessa KV tehtäviä ei voi hoitaa konventionaaliseen sotaan tarkoitetuilla joukoilla joiden koulutusta ja kalustoa on hieno säädetty?

Vaikka unohdettaisiin tie- ja raidekalusto, lentorahtiinkin tarvittavat kuljetuskoneet eroavat. Siinä missä kotimaan tarpeisiin välttää kevyt Casa C-295M -kalusto, kaukomaille lennetään raskailla C-17 Globemaster III -koneilla.

Et sitten tiennyt että Casa on kuskannut tavaraa Afganistaniin? Tietysti C-17 on parempi kuljetuskyvyn puolesta.

Onneksi järki voitti: 10 Nato-maata sekä Suomi ja Ruotsi päättivät hankkia 2 + 1 Boeing C-17 Globemaster III -kuljetuskonetta yhteiskäyttöön Papan kentälle Unkariin.

Kuljetuskoneita jotka eivät ole meidän komennossa eivätkä välttämättä liikahda mihinkään jos pitäisi lähteä kuskaamaan tavaraa lentokentälle joka on epämiellyttävän lähellä rintamaa.

 

[Nojatuolistrategi]

Niin, ei se ole sattumaa, että pienet valtiot "erikoistuvat". Liittokunnan osana tämä on vain hyväksyttävä. Tai sitten pysyttävä liittokunnasta vek.

Aivan. Suomi on perinteisesti osallistunut YK:n rauhanturvaamiseen sekä nyttemmin EU:n kriisinhallintajoukkoihin ja Naton rauhankumppanuushankkeisiin. Jos puolustusbudjetti olisi lähempänä 3% BKT:sta, rahaa riittäisi kansainvälisiin operaatioihin. Nyt ei tahdo riittää edes varustetun reservin ylläpitoon.

Mutta erikoistumalla voi säästää. Nato-maat näyttävät esimerkkiä. Islanti erikoistui tarjoamaan lentokentän... kunnes Naton koneet muuttivat muualle. Luxemburg erikoistui tarjoamaan ilma-alusten rekisteröinnin Naton AWACSeille. Unkari otti opiksi ja rekisteröi Naton ”strategic airlift” koneet (C-17).

Ehdottaisin, että Suomi erikoistuu taistelukaasujen rekisteröintiin, kun on tuo Euroopan kemikaalivirasto jo valmiina Helsingissä. Pienimuotoista taistelukaasujen analyysiä ja hävitystäkin voitaisiin asevelihengessä harjoittaa, jos esimerkiksi Syyriasta saadaan näytteitä.

Säästyneillä rahoilla voidaan sitten hankkia sellaista kalustoa, mikä oikeasti parantaa puolustusta: it-ohjuksia, pst-ohjuksia, raskaita raketinheittimiä, panssarivaunuja ja -haupitseja. Niin kuin niitä on viime vuosina todellisuudessa hankittukin, vaikkei noilla juuri käyttöä ole kv. operaatioissa.

Vakavasti ottaen en näe suurta kiirettä tiiviimpään liittoutumiseen. Varovasti arvioidenkin aikaa on kymmenisen vuotta. Silloin tulee suurten päätösten aika. Sitä ennen vähät varat olisi suunnattava uskottavan ja itsekkään puolustuksen rakentamiseen, kehitykseen, viimeistelyyn ja hienosäätöön.

 

[Creidiki]

Aivan. Suomi on perinteisesti osallistunut YK:n rauhanturvaamiseen sekä nyttemmin EU:n kriisinhallintajoukkoihin ja Naton rauhankumppanuushankkeisiin. Jos puolustusbudjetti olisi lähempänä 3% BKT:sta, rahaa riittäisi kansainvälisiin operaatioihin. Nyt ei tahdo riittää edes varustetun reservin ylläpitoon.

Suomen BKT:stä yli 60% tulee julkiselta puolelta ja ennenkuin sen osuus saadaan laskemaan niin 3% on kaukainen haave vain. Jos laskemme julkisen talouden osuuden pois BKT:stä niin 3% on palttiarallaa 2,5 Gigaeuroa

Kun rakennamme vanhainkodin ja palkkaamme sinne hoitajat BKT nousee, paljonko siitä syntyy jaettavaa ylijäämää maanpuiolustukseen onkin toinen juttu.

 

[Nojatuolistrategi]

Suomen BKT:stä yli 60% tulee julkiselta puolelta ja ennenkuin sen osuus saadaan laskemaan niin 3% on kaukainen haave vain. Jos laskemme julkisen talouden osuuden pois BKT:stä niin 3% on palttiarallaa 2,5 Gigaeuroa

Kun rakennamme vanhainkodin ja palkkaamme sinne hoitajat BKT nousee, paljonko siitä syntyy jaettavaa ylijäämää maanpuiolustukseen onkin toinen juttu.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen BKT oli noin 192 mrd euroa vuonna 2012. CIA World Factbook arvioi puolustusmenojen osuudeksi 1.47%. Näin ollen vuoden 2012 puolustusbudjetti olisi ollut 2.8 mrd euroa. Tuohon takavuosien osuuteen – 3% BKT:sta – tuskin syvän rauhan aikana palataan. Nato-suosituksestakin jäädään yli puoli prosenttiyksiköä.

Ennustettavuuden kannalta puolustusmäärärahojen minimitaso pitäisi säätää lakimääräisesti (esim. 2% BKT:sta). Toisaalta suuret sukupolvenvaihdoshankinnat tulisi kattaa erillisbudjetein. Jotta suuriin investointeihin olisi varaa, valtion pitäisi tähdätä joka vuosi ylijäämäisiin budjetteihin (esim. +1%), jotka rahastoidaan.

 

[Wnaheck]

Sotilasliittokeskusteluissa harmittaa poliitikkojen ja median (ja tuon kyselyn) yksisilmäisyyys. On mukamas vain kaksi vaihtoehtoa: Nato tai ei mitään. Upseerien (ainakin neljän) keskuudessa on kuitenkin saanut kannatusta myös Suomi-Ruotsi-sotilasliitto. Perustelut seuraavat:

-EU on pääsääntöisesti talousliitto ja sen pyristely puolustuspolitiikassa on epäonnistunut, koska:

-suurin osa jäsenistä on jo Natossa, kaksinkertaiselle järjestelmälle ei ole tilausta
-EUssa on liian erilaisia intressejä jo talouden alalla ja erityisesti puolustuspolitiikan alalla (esim. Ranska haluaa pitää entiset siirtomaansa lieassa, mikä ei palvele muita maita juuri mitenkään)​

-Nato on menettänyt olemassaolon tarkoituksensa (Varsovan liitto) ja Naton tulevaisuus on epävarma.

-Venäjän uhka on Naton silmissä pienentynyt
-Jos painopiste siirtyy (taisi tosin mennä jo) kriisinhallintasotiin, mikä on Suomen saama hyöty?
-Natossa myös eriävät intressit
-Natoon meno on poliittisesti nihkeää​

-Suomi-Ruotsi on poliittisesti helppo ratkaisu molemmille puolille

-Venäjän reaktio todennäköisesti huomattavasti laimeampi, ehkä jopa positiivinen, koska Pohjois-Euroopassa (ja arktisten alueiden lähellä) olisi paikallinen Natoon kuulumaton voimatekijä
-sisäpoliittisesti turvallisempi ratkaisu kuin Nato
-päätöksenteko kahden tekijän välillä on nopeampaa
-Suomen ja Ruotsin alueelliset intressit ovat huomattavasti lähempänä toisiaan kuin Suomen ja Espanjan
-Ruotsilla on paineita laittaa puolustus kuntoon, tämä olisi helppo ja nopea ratkaisu
-Suomella on paineita laittaa puolustus kuntoon, tämä olisi helppo ja nopea ratkaisu​

-Suomen huoltovarmuus ja kaluston saatavuus paranisi

-Ruotsissa maan kokoon nähden hulppea sotateollisuus (lentokoneet, panssarivaunut, ohjukset, sukellusveneet jne jne)
-olosuhteisiin soveltuvaa kalustoa halvalla
-yhteyksiä liittolais-Ruotsiin on hankala katkaista täysin​

-sotilaallinen yhteistyö toisi huomattavaa lisätehoa

-yhteiset ilmavoimat voisivat toimia kummankin maan kentiltä (ilmatorjunnan ulkopuolelta), toimintakyky nousee, huolto helpottuu, saadaan luotua paikallista ilmaylivoimaa, mikä helpottaa maatoimintoja
-Ruotsin sukellusveneillä saa uusia ulottuvuuksia merelliseen toimintaan, muutenkin laivastolla on aika kovaa kamaa (Visby-luokan korvetit)
-Suomen maavoimat tekisi suurin piirtein sitä, mitä tähänkin asti, Ruotsin maajoukot tuotaisiin Pohjois-Suomen tueksi (onhan ne pienet, mutta Pohjois-Suomessa on yksikin prikaati lisää ihan kiva juttu)
​

Eli Suomen ja Ruotsin liittoutumisella muodostuisi paikallinen puolueeton sotilasliitto, jolla olisi oikeastaan aika kova sotilaallinen suorituskyky.

 

[Nojatuolistrategi]

Sotilasliittokeskusteluissa harmittaa poliitikkojen ja median (ja tuon kyselyn) yksisilmäisyyys. On mukamas vain kaksi vaihtoehtoa: Nato tai ei mitään. Upseerien (ainakin neljän) keskuudessa on kuitenkin saanut kannatusta myös Suomi-Ruotsi-sotilasliitto. Perustelut seuraavat:

-EU on pääsääntöisesti talousliitto ja sen pyristely puolustuspolitiikassa on epäonnistunut, koska:

-suurin osa jäsenistä on jo Natossa, kaksinkertaiselle järjestelmälle ei ole tilausta
-EUssa on liian erilaisia intressejä jo talouden alalla ja erityisesti puolustuspolitiikan alalla (esim. Ranska haluaa pitää entiset siirtomaansa lieassa, mikä ei palvele muita maita juuri mitenkään)​

-Nato on menettänyt olemassaolon tarkoituksensa (Varsovan liitto) ja Naton tulevaisuus on epävarma.

-Venäjän uhka on Naton silmissä pienentynyt
-Jos painopiste siirtyy (taisi tosin mennä jo) kriisinhallintasotiin, mikä on Suomen saama hyöty?
-Natossa myös eriävät intressit
-Natoon meno on poliittisesti nihkeää​

-Suomi-Ruotsi on poliittisesti helppo ratkaisu molemmille puolille

-Venäjän reaktio todennäköisesti huomattavasti laimeampi, ehkä jopa positiivinen, koska Pohjois-Euroopassa (ja arktisten alueiden lähellä) olisi paikallinen Natoon kuulumaton voimatekijä
-sisäpoliittisesti turvallisempi ratkaisu kuin Nato
-päätöksenteko kahden tekijän välillä on nopeampaa
-Suomen ja Ruotsin alueelliset intressit ovat huomattavasti lähempänä toisiaan kuin Suomen ja Espanjan
-Ruotsilla on paineita laittaa puolustus kuntoon, tämä olisi helppo ja nopea ratkaisu
-Suomella on paineita laittaa puolustus kuntoon, tämä olisi helppo ja nopea ratkaisu​

-Suomen huoltovarmuus ja kaluston saatavuus paranisi

-Ruotsissa maan kokoon nähden hulppea sotateollisuus (lentokoneet, panssarivaunut, ohjukset, sukellusveneet jne jne)
-olosuhteisiin soveltuvaa kalustoa halvalla
-yhteyksiä liittolais-Ruotsiin on hankala katkaista täysin​

-sotilaallinen yhteistyö toisi huomattavaa lisätehoa

-yhteiset ilmavoimat voisivat toimia kummankin maan kentiltä (ilmatorjunnan ulkopuolelta), toimintakyky nousee, huolto helpottuu, saadaan luotua paikallista ilmaylivoimaa, mikä helpottaa maatoimintoja
-Ruotsin sukellusveneillä saa uusia ulottuvuuksia merelliseen toimintaan, muutenkin laivastolla on aika kovaa kamaa (Visby-luokan korvetit)
-Suomen maavoimat tekisi suurin piirtein sitä, mitä tähänkin asti, Ruotsin maajoukot tuotaisiin Pohjois-Suomen tueksi (onhan ne pienet, mutta Pohjois-Suomessa on yksikin prikaati lisää ihan kiva juttu)
​

Eli Suomen ja Ruotsin liittoutumisella muodostuisi paikallinen puolueeton sotilasliitto, jolla olisi oikeastaan aika kova sotilaallinen suorituskyky.

Entä jos Ruotsi livahtaakin Natoon sammutetuin lyhdyin? Suomi seuraa katseella sivusta – ja sitten kiireesti perässä. Elleivät yllättävät rajakiistat yms. estä.

Sinänsä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on kaikin puolin kannatettavaa, kunhan se hyödyttää molempia osapuolia. Yhteinen meritilannekuva lienee paras esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä. Sitä voisi ehkä laajentaa ilmatilannekuvaan. Kovin paljon tuota tiiviimpään ”puolustusliittoon” en oikein usko. Ruotsi suuntautuu kriisinhallintaan, Suomi sinne tänne.

 

[Nojatuolistrategi]

Kuljetuskoneita jotka eivät ole meidän komennossa eivätkä välttämättä liikahda mihinkään jos pitäisi lähteä kuskaamaan tavaraa lentokentälle joka on epämiellyttävän lähellä rintamaa.

Noiden "yhteisten" Boeing C-17 Globemaster III -kuljetuskoneident omistus-, operointi- ja komentosuhteista:

The operational organization of Strategic Airlift Capacity (SAC) is the Heavy Airlift Wing, a multi-national force based in Hungary and commanded by a colonel of a member nation. Nearly all operational aircraft maintenance is provided by a 50-man contractor team provided by Boeing. Each SAC nation jointly owns a share of the SAC aircraft, currently three in number, and acquires total annual flight hours according to its own contribution share that it may use at its own national discretion. (Wikipedia)

 

[baikal]

Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on varmasti ihan hedelmällistä, kaikin puolin. Liittolaisena Ruotsi sitten kyllä nykyisellään epäilyttää kovasti. Ihan suoraan sanoen viime Pääsiäisen case avasi silmiä, siinähän entinen rötväkkä pohjois-eurooppalainen mahtitekijä kuvaannollisesti asettui kontalleen housut kintuissa ja huusi: viholliset, jonoon järjesty! Ei kyllä luonut kuvaa mistään dynaamisesta liittolaisesta. Ja näytäppä tuollaista signaalia vielä venäläisille! Kun muistaa sen yksipuolisen Itämeren julistuksenkin, niin ohhoijjaa. Ruotsilla on edessään lujia korjausliikkeitä, jotta siitä olisi kenenkään tai minkään turvaksi yhtään missään. Halutessaan toki siihen kykenee, en sitä epäile.