Kultapossuille erityiskohtelu? Jääkiekkoagentti Tomi Haula ehdotti armeijan urheilujoukoille, että ammattikiekkoilijat kuittaisivat varusmiespalveluksen rahalla.
Osa suomalaisista huippu-urheilijoista on takavuosina saanut suoritettua varusmiespalveluksensa vähällä vaivalla.
Esimerkiksi uimari Jani Sievinen on kertonut Ilta-Sanomille, että hän vietti asepalveluksensa aikana vain kaksi yötä kasarmilla. Myös osa NHL-tähdistä on pystynyt hoitamaan palveluksensa takavuosina kevennetysti.
Urheilulehden tuoreen numeron mukaan tähän on tullut muutos, ja huippu-urheilijoiden erityiskohtelu armeijassa on loppunut. Muutos käynnistyi sen jälkeen, kun apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin keväällä 2015 tekemä yhdenvertaisuuteen perustuva päätös vei huippu-urheilijoilta heidän lyhyet palveluksensa.
Urheilulehden mukaan kaikkien urheilijoiden, myös supertähtien, pitää nykyään ja tulevaisuudessa viettää kasarmilla sotilaskoulutuksessa vähintään 3,5 kuukautta palvelusajastaan.
Lue lisää:
Suomen NHL-tähdet eivät enää pääse armeijasta kuin koira veräjästä – näin tiukka on Puolustusvoimien uusi linjaus
Kaikki tahot eivät ole uudistuksesta hyvillään. Esimerkiksi jääkiekkoagentti Tomi Haulan mukaan NHL-pelaajien varusmiespalveluksen suorittaminen on monimutkainen ja vaikea kysymys, vaikka hän ymmärtääkin hyvin jääkiekkoilijoiden olevan yhdenvertaisia lain edessä.
Haula on Puck Agency Finland -agentuurin toimitusjohtaja. Yrityksen asiakkaita ovat esimerkiksi Haulan poika Erik, Eeli Tolvanen ja Juho Lammikko.
Varusmiespalveluksen hoitamisesta puhuessaan Haula käyttää esimerkkinä poikaansa, joka ei ole asunut 10 vuoteen Suomessa eikä ole vielä armeijaa käynyt.
Erik Haula, 28, pelasi ensin kolme kautta Minnesotan yliopistossa, jonka jälkeen vuonna 2013 alkoi NHL-ura. Ensinnäkin Carolinan hyökkääjän lennättäminen armeijaan tulisi yhteiskunnalle kalliiksi.
– Hänet pitäisi lennättää Yhdysvalloista Suomeen ja palveluksen aikana kahdesti takaisin kotiin. Lisäksi armeijan pitäisi kustantaa hänelle lomien ajaksi asunto, koska kotia Suomessa ei ole, Tomi Haula sanoo.
Toinen ongelma on harjoittelu, jonka mahdollisimman hyvään toteuttamiseen urheilukoulu tähtää.
– Ei armeijan treenillä ole mitään tekemistä yksilöllisen harjoittelun kanssa. Sitä paitsi jos pelaa NHL:n pudotuspeleissä kesäkuun loppuun ja syyskuussa pitäisi olla taas harjoitusleirillä, armeijan käyminen välissä on äärettömän vaikeaa, Haula sanoo.
Kolmas kysymysmerkki NHL-tähtien asepalvelukselle on Haulan mukaan pelaajien vakuuttaminen. Kiekkoilija voi astua palvelukseen esimerkiksi 30 miljoonan dollarin sopimus taskussaan.
– Jos pelaaja loukkaantuu armeijassa, kuka palkan maksaa? Entäpä seuraavan sopimuksen, jonka pelaaja voisi saada? Koko ura meni siihen, että ammuttiin nallipyssyllä.
Haula kertoo ehdottaneensa urheilujoukoille, että NHL-pelaajat voisivat hoitaa asevelvollisuutensa myös muilla tavoin.
– Ehdotin, että pojat voisivat ostaa 50 000 eurolla rynnäkkökiväärejä. Jos pelaajat eivät mene armeijaan, se ei tarkoita sitä, etteivät he olisi isänmaallisia.
Tämän viikon Urheilulehdessä on laaja selvitys aiheesta. Voit tilata lehden
täältä.
Joonas Kuisma, Rami Tuisku