US Navy - Yhdysvaltain laivasto

fulcrum

Greatest Leader
640px-Naval_Jack_of_the_United_States.svg.png


Merivoimien tulevaisuus-ketjussa on aika paljon ollut juttua jenkkilaivaston kehityksestä, joten varmaan parempi tehdä aiheelle oma ketjunsa - ja muutenkin maailman mahtavimmat merivoimat ansaitsevat oman otsikkonsa, kun onhan sellainen tehty joillekin toisen luokan laivastoillekin...

Laivaston tavoite on 308 aluksen taisteluvoima (Battle Force). Trump lupaili vaalipuheissaan laajentavansa laivaston 350 alukseen, ja puoli vuotta sitten laivasto väläytteli jopa 355 aluksen laivastoa. Mutta kuinka monta alusta laivastolla sitten nykyään on? Se ei olekaan ihan yksiselitteinen asia ja asiasta on väännetty kättä kongressia myöten. Perinteisesti taisteluvoimaan on laskettu aseistetut sukellusveneet, lentotukialukset, pintataistelualukset, maihinnousu- ja komentoalukset, miinantorjunta-alukset, MSC:n (Military Sealift Command) taistelu- ja laivastohuoltoalukset ja aseistetut partioalukset. Noin 20% taisteluvoiman aluksista on kulloinkin reservissä tai huollossa. Tämän lisäksi laivastolla on tietysti satoja muitakin aluksia, mutta niitä ei lasketa poliittisesti tärkeään Battle Forceen joka kuvaa nimenomaan valtamerille lähetettävää sotavoimaa. Viime vuosina laskutapaa on jonkun verran muutettu, mm. sairaala-alukset lasketaan Battle Forceen jos ne ovat sotatoimialueella. Laskutavan muuttaminen on johtanut syytöksiin laivalukeman poliittisesta paisuttamisesta tilastokikkailun avulla, eroavaisuudet ovat kuitenkin pienet - käytännössä 5-10 alusta.

Viimeisin tieto löytyy US Naval Registeristä. Sen mukaan kesäkuun 26. päivänä 2017 laivaston taisteluvahvuus oli 276 alusta. Varsinaisessa aktiivipalveluksessa on 236 alusta: nämä lukemat ovat osin päällekäisiä ja molemmat listaukset sisältävät aluksia jotka eivät sisälly toiseen lukemaan.

Bonuskuva: USS Ronald Reagan ja kaksi Arleigh Burke-luokan hävittäjää.
US_Navy_(USN)_Nimitz_Class_Aircraft_Carrier_USS_RONALD_REAGAN_(CVN_76),_and_the_Arleigh_Burke_Class_Destroyers_USS_PAUL_HAMILTON_(DDG_60)_and_the_USS_RUSSELL_(DDG_59),_in_the_Pacific_Ocean_070209-N-HX866-001.jpg
 
What Will the U.S. Navy of 2030 Look Like?
Studies predict more carriers, and giant ships stuffed with missiles.

One particularly intriguing idea is what MITRE calls the "Magazine Ship." The MGX would be a "wingman" to surface ships and carry up to 4 railguns, 1,000 missile silos, or 96 Pershing-III intermediate range ballistic—or some mixture thereof. This is a rehash of the "Arsenal Ship" concept of the 1990s, a minimally armed ship whose armament can be controlled by other ships, vastly increasing a fleet's firepower.

Source: U.S. Naval Institute News
 
Merivoimien tulevaisuus-ketjussa on aika paljon ollut juttua jenkkilaivaston kehityksestä, joten varmaan parempi tehdä aiheelle oma ketjunsa - ja muutenkin maailman mahtavimmat merivoimat ansaitsevat oman otsikkonsa, kun onhan sellainen tehty joillekin toisen luokan laivastoillekin...

Viimeisin tieto löytyy US Naval Registeristä. Sen mukaan kesäkuun 26. päivänä 2017 laivaston taisteluvahvuus oli 276 alusta. Varsinaisessa aktiivipalveluksessa on 236 alusta: nämä lukemat ovat osin päällekäisiä ja molemmat listaukset sisältävät aluksia jotka eivät sisälly toiseen lukemaan.
Viimeisin voi olla, muttei ajantasalla. Linkistäsi pääsee edelleen aktiivipalveluksessa olevien listaan ja sieltä laivatyyppikohtaiseen listaan, josta jopa ihan laivakohtaiseen, josta löytyy myös: http://www.nvr.navy.mil/SHIPDETAILS/SHIPSDETAIL_DDG_62_1327.HTML
Kirjanpidossa tuo USS FITZGERALD (DDG 62) siis on edelleen aktiivipalveluksessa, todellisuudessa hätäkorjattavana ja sen jälkeen matkalla USA:n telakalle isoon remppaan. Se on 17 kesäkuuta lähtien ollut täysin käyttökelvottomassa kunnossa mihinkään sotilaalliseen toimintaan törmättyään ison konttilaivan kanssa rajusti yhteen lähellä sijoituspaikkaansa Japanin YOKOSUKAa. Lisätietoja esim googlaamalla sotalaivan nimellä ja konttialuksen nimenä on ACX Crystal.
Eikä ollut muuten ollenkaan ensimmäinen tapaus, joitakin muita mainitakseni:
https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Guardian_(MCM-5)#January_2013_grounding
https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Porter_(DDG-78)#2012_collision
https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Hartford_and_USS_New_Orleans_collision#Collision
Tuo lista ei siis todellakaan ole kattava ja kehitystä se on tuokin, vaikka aika negatiivista onkin. Laivat ovat siis kylläkin aika mahtavia, mutta noiden esiintymismäärien perusteella voi todeta ettei henkilöstön toiminta ole valitettavasti lähelläkään maailmaan mahtavinta, eikä aiemmista virheistä näköjään opita. Uskon ja toivon että oma laivastomme on siis tuossa suhteessa aika paljonkin mahtavampaa.
 
Isossa maassa on isot toleranssit...tietysti kun on kolmisen sataa taistelualusta niin ei jokaisen miehistö ole välttämättä kauttaaltaan priimaa ja sattuuhan onnettomuuksia väkisinkin kun paljon seilataan. JFK (nykyistä edellinen) oli kerran niin huonossa kunnossa että tarkastajat bustasivat melkein kaikki aluksen järjestelmät eivätkä päästäneet sitä merelle. Aluksen päällystö sai fudut kun olivat laiminlyöneet tehtävänsä.

Laivaston rekisteri on virallinen listaus eikä byrokratian rattaat pyöri niin nopeasti. Vaikka alus uppoaisi niin kestäisi viikkoja/kuukausia ennenkuin virallinen päätös poistosta saataisiin aikaiseksi.
 
Laivasto voisi tarvita Top Gun ohjelmaa myös laivoilleen.. mutta tuosta Fitzin törmäyksestä, sehän oli rahtilaiva joka teki U-käännöksen hävittäjän kylkeen. Tietenkin Arleigh Burke on saamarin ketterä kokoisekseen, eli olisi pitänyt pystyä väistämään tuo ylikasvanut törmäilyauto, mutta inhimillisyyden nimissä todettakoon että ehkä vahdille sillalla ei tullut ensimmöisenä mieleen että läheinen alus tekeekin kamikazet.
 
Laivasto voisi tarvita Top Gun ohjelmaa myös laivoilleen.. mutta tuosta Fitzin törmäyksestä, sehän oli rahtilaiva joka teki U-käännöksen hävittäjän kylkeen. Tietenkin Arleigh Burke on saamarin ketterä kokoisekseen, eli olisi pitänyt pystyä väistämään tuo ylikasvanut törmäilyauto, mutta inhimillisyyden nimissä todettakoon että ehkä vahdille sillalla ei tullut ensimmöisenä mieleen että läheinen alus tekeekin kamikazet.

Ja sumussa senkään havaitseminen ei ole helppoa. Tutka voi kyllä asian havaita, mutta oliko kukaan juuri silloin kyttäämässä lähellä olevien laivojen liikkeitä (ei se huono idea ole, mutta jos ollaan totuttu seilaamaan avomerellä, niin silloin tutkan näyttö on säädetty näyttämään mahdollisimman suuri alue, eikä silloin erota lähellä olevien liikkeitä)?
 
Laivaston rekisteri on virallinen listaus eikä byrokratian rattaat pyöri niin nopeasti. Vaikka alus uppoaisi niin kestäisi viikkoja/kuukausia ennenkuin virallinen päätös poistosta saataisiin aikaiseksi.

Vaikka alus uppoaisi niin se säilyy listoilla ainakin niin kauan kun on epäselvää voidaanko se nostetaa se pintaan korjattavaksi. Sama juttu muillakin laivastoilla. Tulee mieleen Kuninkaallisen laivaston lentotukialus HMS Victorious joka kuuskytluvun jälkipuoliskolla paloi ollessaan telakalla huollettavana. Laivaa ei ikinä enää korjattu ja se romutettiin 1969 mutta laivaston listoilla se oli vielä joitakin vuosia kyseisen tapahtuman jälkeen.

Suomen laivaston historiasta löytyy aihetta sivuava esimerkki, ensimmaisen maailmansodan loppuvaiheissa maamme rannikolle upposi kaksi brittiläistä V&W luokan hävittäjää. Britit lahjoittivat uponneet alukset Suomelle mutta niitä ei ikinä nostettu pintaan. Ulkomaisissa listoissa alukset kuitenkin olivat pitkään kirjattuna Suomen laivaston vahvuuteen.
 
Laivasto voisi tarvita Top Gun ohjelmaa myös laivoilleen.. mutta tuosta Fitzin törmäyksestä, sehän oli rahtilaiva joka teki U-käännöksen hävittäjän kylkeen. Tietenkin Arleigh Burke on saamarin ketterä kokoisekseen, eli olisi pitänyt pystyä väistämään tuo ylikasvanut törmäilyauto, mutta inhimillisyyden nimissä todettakoon että ehkä vahdille sillalla ei tullut ensimmöisenä mieleen että läheinen alus tekeekin kamikazet.

Noissa uutisissa on ollut vähän epäselvyyttä, tapahtuiko törmäys täsmälleen vaiko suunnilleen johonkin kellonaikaan. Oma arvaukseni on, että jenkki tuli vasemmalta eteen videon kohdassa 1:06, jossa ACX Crystal tekee 90 asteen käännöksen tai väistöyrityksen etelään ja nopeus putoaa samalla 17 solmusta 11:een. Palailee sitten tapahtumapaikalle pyörimään.

Kellonaika näkyy videon vasemmassa ylänurkassa.


http://www.savi.com/2017/06/hit-run-at-sea-as-detected-sensors/
 
Minkä luokan aluksia on tällä hetkellä reservissä? Ainakin Perry luokan fregatteja on poistunut operatiivisesta käytöstä runsaasti viime vuosina.
 
Perry luokan aluksia ei enää taida olla yhtään US Navylla käytössä. Wikipedian mukaan lähes kaikki myyty ulkomaille, upotettu maalialuksina tai romutettu. Kymmenkunta on vielä USA:ssa käytöstä poistettuina odottamassa mahdollisia ulkomaisia ostajia eli niillä saattaa olla jotain merkitystä reservi-aluksina.
 
Perry luokan aluksia ei enää taida olla yhtään US Navylla käytössä. Wikipedian mukaan lähes kaikki myyty ulkomaille, upotettu maalialuksina tai romutettu. Kymmenkunta on vielä USA:ssa käytöstä poistettuina odottamassa mahdollisia ulkomaisia ostajia eli niillä saattaa olla jotain merkitystä reservi-aluksina.

Melkein käy kateeksi kun katsoo poistuneiden alusten listoja. Esimerkiksi Spruance-luokan hävittäjiä on upotettu enemmänkin kovapanosammunnoissa. Vähän toista kuin jonkun maalilautan räiskiminen. Ohjuksilla toki se miinus ettei kättensä jälkeä pääse näkemään kuin ehkä videolla.
 
Last Oliver Hazard Perry Frigate USS Simpson Leaves Service, Marked for Foreign Sale
By: Sam LaGrone
September 29, 2015 2:26 PM


USS Simpson (FFG-56) returns to Naval Station Mayport after completing a seven-month deployment to the U.S. 5th and 6th Fleet areas of operation. US Navy Photo

After 30 years of service the last Oliver Hazard Perry class frigate — USS Simpson (FFG-56) — ceremonially left U.S. Navy service Tuesday at Naval Station Mayport, Fla., according to the service.

Simpson’s departure from the service marks the end of the Perrys in the service making way for the roles to be filled by the new Littoral Combat Ships (LCS).

Following the departure of the ship from the service, the ship is set to be put up for foreign military sale (FMS) after being towed to Philadelphia sometime next month, according to information from the service.


Simpson was best known as part of a three-ship surface action group (SAG) that was in turn part of Operation Praying Mantis — the retaliation mission following the near-sinking of frigate USS Samuel B. Roberts (FFG-58) during the Iran-Iraq War in 1988.

Belknap-class cruiser USS Wainwright (CG-28), Knox-class frigate USS Bagley (FF-1069) and Simpson destroyed an oil-rig based surveillance post and sunk Iranian patrol boat Joshan, according to a May 1989 account of the operation in Proceedings.

The ship departed for its final deployment to U.S. Southern Command in November to Europe and the Middle East and returned to Mayport in June.
 
Onhan se toi Yhdysvaltain laivasto sellainen tekijä, että ajaapa se minkä valtion aluevesirajalle parkkiin tahansa, niin kyllä se huomataan ainakin. Ja tarvittaessa antaa jonkinlaista selkänojaa Usan ulkopolitiikalle. :rolleyes: Ja siitä voi koota melkoisen nyrkin ja nopeasti, jos katsotaan tarpeelliseksi. Ja tulivoimaa piisaa. Yhteen pikkuconvoyhin nyt ainakin jo tavallisen sotavaltion tulivoima.

Ilmanko NL kehitteli oppia, jossa Usa-convoyta lähtökohtaisesti atomipommitetaan. :cool:
 
Laivastolla on useita erilaisia reservilaivastoja. Valmiusreservi (Ready Reserve Fleet) koostuu lähinnä kuljetusaluksista joita aktivoidaan lyhyellä varoitusajalla tarpeen mukaan. Varsinaisessa reservilaivastossa on tällä hetkellä tukialus Kitty Hawk, 8 maihinnousualusta, 7 Los Angeles-luokan sukellusvenettä ja kaksi nopeaa laivaston huoltoalusta. Fregatteja on tällä hetkellä listoilla enää yksi - vanha purjefregatti USS Constitution.

Tämän lisäksi löytyy listoilta poistettuja aluksia joita säilytetään eri puolilla Yhdysvaltoja joko myyntiä, romutusta tai museoksi muuttamista varten. Wikipediassa on listattu näitä aluksia, sieltä löytyy mm. Perry-luokan fregatteja ja Ticonderoga-luokan risteilijöitä.

"Sprucanit" taisivat olla vähän epäonnistunut alustyyppi. Idea tilavasta, modulaarisesta alustyypistä jossa oli paljon kasvuvaraa oli hyvä, mutta 70-luvun tekniikalla sitten kuitenkin vanheni nopeasti. Kun Burkeja alkoi tulla riviin, Spruanceja ei enää oikein mihinkään tarvittu ja pelkkään partiotoimintaan 8000+ tonnin alus jossa on yli 300 hengen miehistö on aivan liian kallis. Yhtään ei ole edes museoitu, yksi on näköjään vielä koealuksena jäljellä.
 
Tarawa-luokan aluksia myöskin enää yksi palveluksessa. Kovalla tahdilla niitä on myös poistettu käytöstä.
 
Spurancet oli risteilijän kokoisia mutta alunperin aseistukseltaan lähempänä fregattia. Pari 5 tuuman tykkiä, Seasparrow kohde ilmatorjuntaohjukset, Asroc suto-raketit ja 1-2 helikopteria. Myöhemmin niihin lisättiin Harpoonit, RAM:it, Tomahwkit, Standardit ja Phalanxit.
 
Spurancet oli risteilijän kokoisia mutta alunperin aseistukseltaan lähempänä fregattia. Pari 5 tuuman tykkiä, Seasparrow kohde ilmatorjuntaohjukset, Asroc suto-raketit ja 1-2 helikopteria. Myöhemmin niihin lisättiin Harpoonit, RAM:it, Tomahwkit, Standardit ja Phalanxit.
Muistaakseni näitä oltaisiin yritetty myydä Taiwaniin 90 luvulla. Oli pettymys, kun halusivat modernimpaa kalustoa.
 
Noissa uutisissa on ollut vähän epäselvyyttä, tapahtuiko törmäys täsmälleen vaiko suunnilleen johonkin kellonaikaan. Oma arvaukseni on, että jenkki tuli vasemmalta eteen videon kohdassa 1:06, jossa ACX Crystal tekee 90 asteen käännöksen tai väistöyrityksen etelään ja nopeus putoaa samalla 17 solmusta 11:een. Palailee sitten tapahtumapaikalle pyörimään.

Kellonaika näkyy videon vasemmassa ylänurkassa.


http://www.savi.com/2017/06/hit-run-at-sea-as-detected-sensors/
Videon kello näyttää 16:33(UTC aika, kohteen aika on 01:33) kun ACX Crystal tekee 90 asteen kurssimuutoksen, jonka yhteydessä se tosin teleporttaa uuteen sijaintiin, jolle ei hetkeen tapahdu mitään. Sitten uudesta sijainnista matka jatkuu korjauksella takaisin alkuperäiselle reitille ja kurssille, korjaus jää vajaaksi ja kurssissa tapahtuu pieniä korjauksia..
Pohjoispuolella lähes samaa kurssia ACX Crystalin kanssa kulkee Wan Hai 266, näyttäisi kulkevan samalla nopeudellakin. Tuosta on vaikea arvioida etäisyyttä, mutta pienellä karttavertailulla voisi arvioida näiden etäisyyden olevan 4-6 kaapelinmittaa .. puolen merimailin luokkaa ehkä.
Videon kellon mukaan noin 16:18 (UTC, kohteessa 01:18) ACX Crystal näyttää tekevän käännöksen 10-15(?) astetta pohjoiseen. Hetkeä myöhemmin myös Wan Hai 266 muuttaa kurssia vastaavasti. Näyttäisi siis, että molemmat ovat väylällä ja seuraavat sitä. Koska ACX Crystal muutti aiemmin kurssia, alusten välinen etäisyys pieneni hieman.
Kun USS Fitzgeraldin kurssia ei ole tiedossa, mutta arvattavasti tässä 16:33 kohdassa alkoi kolisemaan, se lienee ajanut näiden kahden rahtialuksen välissä, ja ilmeisesti kurssilla joka poikkesi molempien uudesta kurssista käännöksen jälkeen. On tietenkin mahdollista, että USS Fitzgerald on kääntänyt eteen, mutta jotenkin tuntuu enemmän mahdolliselta, että siellä on jäänyt tekemättä kurssin muutos, tai se on tehty vajaana siitä miten nämä kaksi rahtilaivaa.
Tästä, ja yleisestä elämänkokemuksesta, voisi vetää sellaisen teorian että USS Fitzgerald on ajanut väylällä kuten muutkin alukset, jonka pitäisi olla perusrutiinia jokaiselle laivalle(rutiinithan on usein juurikin syy sille, että jotain menee tuulettimeen). Niinpä normaali navigointi ja tähystäminen, sekä merenkulkututkan yms. seuraamisen pitäisi riittää, joten siellä ei ehkä ole muita sensoreita kovin tarkkaan seurattu. Meri on todella pimeä ja ehkäpä huomio on ollut kiinnittyneenä Wan Hai 266:een, tämän laivan voi olettaa olleen hetkeä aiemmin melko lähellä USS Fitzgeraldia, ja ACX Crystalin kurssin muutos on jäänyt huomaamatta. Jokaisella aluksella pitäisi tietenkin tähystää joka suuntaan, mutta kello puoli kaksi yöllä saattaa olla että rutiinit ja vaikkapa jännä tilanne toisella puolella on vienyt kaiken huomion. Vastaavasti ACX Crystalilla on varmaan otettu iisisti ja kuviteltu kaikkien kulkevan yleisesti käytetyn väylän suuntaan.

ACX Crystalin reitin poukkoilu näyttää juuri siltä, että törmäyksen jälkeen on komentosillalla oltu kohtalaisen pihalla, ja lähdetty herättämään päällikköä. Sitten on saatu jonkinlainen tilannekuva ja käännytty takaisin katsomaan pitääkö ryhtyä pelastustoimiin. Tuollahan olisi ollut hyvät mahdollisuudet saada vielä muutama lisäosuma, sen verran laivoja ollut liikkeellä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top