US Navy - Yhdysvaltain laivasto

Toisessa ketjussa sivuttiin ydinkäyttöisten tukialuksien nopeutta, ja rupesin kaivamaan vaikka todellista nopeuttahan ei varmasti netistä löydä, eikä tämäkään kirjoittaja sitä ymmärrettävistä syistä kerro tarkalleen. Mutta selväksi tekee sen että voima ei ole se joka loppuu.
Ja että USS Enterprise oli melkoinen peto o_O

"It's classified. I served in the propulsion plants aboard USS Enterprise, the fastest surface warship ever built. Big E's max hull speed was about 45 knots.

You may safely assume that a nuclear aircraft carrier has horsepower to burn. An aircraft carrier has enough thermal energy capacity to operate all four main turbine engines at full speed while also driving four massive turbine-driven generators, all sorts of auxiliary steam-driven equipment, and supply steam to the aircraft-launching catapults. There is far more than enough steam to drive an aircraft carrier at absurd speeds.

The limiting factor is usually physical, and changes depending on conditions. In general, the limit on a carrier's speed has to do with shaft torque - the screw drive shafts are so long that the screw itself is usually at least a turn behind the end attached to the reduction gears - the shaft twists like a candy cane. Other limiting factors can be related to everything from weather conditions to seawater temperature, for reasons I decline to discuss.

I will say this - that guy who claimed Stennis could do 60 knots was living in a fantasy world. Sixty knots is about 69 MPH. CVN-65 was capable of blowing the doors off every surface warship in the world, including a Nimitz-class carrier. I don't mean faster, I mean significantly, markedly faster in speed and acceleration. And she couldn't make 60 knots.

The best answer I can really give you is that no object as large as an aircraft carrier should ever move as fast as USS Enterprise. The number is faster than you should believe, and one that no propulsion plant operator will ever divulge. I don't mean to be a jerk, but the only way to find out is to graduate from Navy Nuclear Power School and have yourself assigned to an aircraft carrier."
 
Mistä nämä jutut ydinkäyttöisten lentotukialusten hurjasta huippunopeudesta oikein sikiävät? Niiden koneteho kuitenkin voidaan arvioida, paino tiedetään ja rungon muoto on selvillä. Lisäksi paljon yli 30 solmua ajamisessa lentotukialuksella ei olisi mitään järkeä koska saattajat eivät pysyisi kyydissä ja meno voisi olla aika epämukavaa. Osa muistanee kesäiset Saksan matkat Finnjetillä aikanaan kun kaikki tärisi ja helisi.
 
Salaisuuksia on paljon, ja pitaakin olla/

Onkos taalla sita juttua kerrottu, kun jenkit ihan ite melkein upottivat Enterpisen Tonkinin lahdella?
 
Osa muistanee kesäiset Saksan matkat Finnjetillä aikanaan kun kaikki tärisi ja helisi.
Sitahan ei kauan kestany, kun tuli oljykriisi ja turbiinit vaihdettiin diisseleihin.
 
Mistä nämä jutut ydinkäyttöisten lentotukialusten hurjasta huippunopudesta oikein sikiävät? Niiden koneteho kuitenkin voidaan arvioida, paino tiedetään ja rungon muoto on selvillä. Lisäksi paljon yli 30 solmua ajamisessa lentotukialuksella ei olisi mitään järkeä koska saattajat eivät pysyisi kyydissä ja meno voisi olla aika epämukavaa. Osa muistanee kesäiset Saksan matkat Finnjetillä aikanaan kun kaikki tärisi ja helisi.
Muistan joskus lukeneeni että noista kovista vauhdeista olisi hyötyä nimenomaan lentotoiminassa. Kun koneita lähetetään, tukialus ajaa hanat auki vastatuulen maksimoidakseen ilmanvirtauksen lentokannella. Etuna tuossa on se, että raskas kone saadaan ilmaan lyhyemmältä matkalta, koska nostovoimaa saadaan enemmän.
Lähdettä ei ole käsillä ja voin kyllä muistaa totaalisen väärinkin.
 
raskas kone saadaan ilmaan lyhyemmältä matkalta, koska nostovoimaa saadaan enemmän.
Lähdettä ei ole käsillä ja voin kyllä muistaa totaalisen väärinkin.

Se on just noin, RN tukialuksetkin pystyivat mielettomiin nopeuksiin, vaikka hoyrya pitaa loytya myos katapultteihin.

Nopeudesta ei koskaan jaanyt kiinni, ja tuuli luonnollisena (wind over deck= tuuli + nopeuslisa vastatuuleen) tietysti avittaa, mutta A-12 kai tekematta, koska se olisi ollut liian iso mohkale hoyrykatapulteille
- tana paivana menisi ihan hyvin, koska elektromagneettisista jo Edition 1 ylittaa vanhat katapultit +25%
 
Itse en epäile ollenkaan niiden kykenevän huomattavasti yli 30 solmun nopeuteen. Enkä sitä että yksi rajoittava tekijä on akseleiden kestävyys valtavan väännön alla. Enkä tiedä mihin tuota nopeusreserviä tarvittaisiin, mutta onhan se mahdollisuus parempi olla olemassa, jos kuitenkin tarvitaan huomattavaa nopeutta, kuin olla olematta kun tarvitsisi. Jotain tekemistä kylmän sodan aikaisten taktiikoiden, sukellusveneiden ja torpedojen nopeuden kanssa? Hänhän myös mainitsi uudempien olevan sekä nopeudeltaan että kiihtyvyydeltään huomattavasti huonompia. Jokin on siis muuttunut ja tehnyt Enterprisen kaltaisen nopeuden tarpeettomaksi Nimitzeillä.

Se mikä itseä vaivaa on tuo miten meriveden lämpötila vaikuttaa nopeuteen Enterprisella? Kirjoittajahan kieltäytyi kertomasta miten, mainitsi vain sen vaikuttavan tavalla x.
 
Salaisuuksia on paljon, ja pitaakin olla/

Onkos taalla sita juttua kerrottu, kun jenkit ihan ite melkein upottivat Enterpisen Tonkinin lahdella?
Tarkoitat siis USS Forrestalin paloa 1967 ei USS Enterprisen.
Enterpriseä kolhittiin merenalaiseen riuttaan Kalifornian edustalla 1985.
 
Kyllä ne kaasuturbiinit siellä oli loppuun asti. Talvella ajettiin dieselsähköllä.
Mihin se nopeus tuollain tippui? Muistaakseni alkuperaisella tavalla kestonopeus oli 27 solmua
 
Tarkoitat siis USS Forrestalin paloa 1967 ei USS Enterprisen.
Enterpriseä kolhittiin merenalaiseen riuttaan Kalifornian edustalla 1985.
Hupsista:oops:
https://news.usni.org/2017/07/28/trial-fire-disaster-uss-forrestal-50
Elektromagneettisen yhteensopivuuden ja hairionkeston testausta on sittemmin tiukennettu. Silti tassa pari vuotta sitten laituriin kiinnitetty RN alus laukaisi torpeedon (puhumattakaan niista Zapad-17 tst-hekoista, jotka tultuaan EW-vaunun vaikutuspiiriin - joka silla eraa kontrolloi vain UAV:ta - alkoivatkin nekin, tosin vain lahin, syytaa raketteja. Kai se, etta ne olivat tulossa juuri hairiolahdetta kohti, oli pelkkaa sattumaa ja laukaisu olisi tapahtunut, signaalin vahvistuttua tarpeeksi, joka tapauksessa).
 
Mihin se nopeus tuollain tippui? Muistaakseni alkuperaisella tavalla kestonopeus oli 27 solmua

Pikaisen googlettelun perusteella huiput 31.7 solmua kaasuturbiineilla, yhdellä potkurilla (ja kaasuturbiinilla) 24 solmua. Matkanopeus oli kaikkien lähteiden mukaan yli 30 solmua, dieselsähköisellä koneistolla "talviajossa" 18.5 solmua, jolloin polttoainetta säästyi rapiat 50 prosenttia verrattuna kaasuturbiinin osateolla ajamiseen. Sittemmin järjestelmiä voitiin ajaa myös rinnakkain (CODLAG), mutta en tiedä, millaisiin nopeuksiin tuossa moodissa päästiin. Vertailun vuoksi Jenkkien CODLOG-jäänmurtajissa täytyy toinen koneisto kytkeä irti.

Viimeisen kerran kaasuturbiineilla ajettiin Suomen lipun alla 2005 kun Finnjet ylitti Atlantin viidessä vuorokaudessa.
 
Toisessa ketjussa sivuttiin ydinkäyttöisten tukialuksien nopeutta, ja rupesin kaivamaan vaikka todellista nopeuttahan ei varmasti netistä löydä, eikä tämäkään kirjoittaja sitä ymmärrettävistä syistä kerro tarkalleen. Mutta selväksi tekee sen että voima ei ole se joka loppuu.
Ja että USS Enterprise oli melkoinen peto o_O

Ei sinällään yllättäisi vaikka suurin tukialuksen nopeutta rajoittava tekijä olisikin saattajien nopeus. Ja tietenkin näiden kyky hoitaa hommansa noissa nopeuksissa. Jos menevät kovaa, niin silloin ainoa tapa vahdata sukellusveneitä on kopterilla ja niilläkin saattaisi olla tavallista suurempi kiire pysyä mukana.
 
...nopeuteen. Enkä sitä että yksi rajoittava tekijä on akseleiden kestävyys valtavan väännön alla.

Se mikä itseä vaivaa on tuo miten meriveden lämpötila vaikuttaa nopeuteen Enterprisella? Kirjoittajahan kieltäytyi kertomasta miten, mainitsi vain sen vaikuttavan tavalla x.

Eikös akseleiden kesto lisäänny aika lailla jos voima välitetään isommalla akselien kierrosnopeudella ja pudotetaan alennusvaihteella ropelleihin sopivaksi?

Jos pitäisi arvata meriveden lämmön vaikutusta, niin mieleen tulee muutama asia:
- Kavitaatio potkureilla. Lämpimästä vedestä irtoaa helpommin kuplia. Ei tee hyvää.
- Jäähdytys. Mitä kylmemmällä vedellä jäähdytetään, sitä paremmin jäähtyy.
- Veden tiheys. (Niin olematon ero että mainitsen lähinnä teoreettisena koska ero kuitenkin on.)

Oma veikkaus olisi kavitaation ja jäähdytyksen yhdistelmä.

Disklaimerina että tietämykseni aiheesta on nolla.
 
Ydinkäyttöisten tukialuksien nopeuksista liikkuu paljon juttuja. Hurjimmat ovat 60-70 solmun kieppeillä, maltillisemmat tarjoavat 40 solmua. Molemmat menevät kuitenkin merimiesjuttujen piikkiin, sillä vaikka reaktorit tuottavatkin paljon tehoa, niin turbiinit ja potkurit ovat ihan samoja kuin perinteisissä tukialuksissa joten huippunopeudet eivät ole sen suurempia. Kiihtyvyys ja matkanopeudet kyllä voivat olla. Joidenkin tarinoiden taustalla voi olla tuulimittarin (wind over deck) lukemat.

Tukialusten koeajonopeuksia on tällä vuosituhannella julkaistu. Enterprise oli nopein jotain vajaa 34 solmun nopeudellaan, täyteläisemmän runkomuodon omaavat Nimitzit pääsevät noin 31 solmuun. Hätätilassa ehkä solmun-pari noihin voisi lisätä koneistorikkojen kustannuksella.
 
Back
Top