USA:n presidentti ja pressanvaalit

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JR49
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Vonka kirjoitti:
En usko, että Suomessa saa objektiivista Trump-kuvaa oikein mistään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä yksi arvio että Trump ja May olisivat olkeasti vasemmistolaisia ajatusmailmaltaan sekä etsivät konservatismille uutta suuntaa ja vihervassarit olisivat todellisiaa riistokapitalistien marjonetteja joille köyhän hätä on vain valkoisen roskaväen ulinaa.

Läntiset konservatiivit etsivät uutta suuntaa
Britannian pääministeri Theresa May ja Yhdysvaltain presidenttiehdokas Donald Trump lupaavat palauttaa moraalin yhteiskuntapolitiikkaan.
Helsingin Sanomat

BRITANNIAN konservatiivipuolue valitsi hiljattain kenties vasemmistolaisimman pääministerinsä sitten Edward Heathin päivien – Theresa Mayn. Yhdysvalloissa Donald Trump pääsi konservatiivisen republikaanipuolueen presidenttiehdokkaaksi lupaamalla varjella julkista eläkejärjestelmää yksityistämisyrityksiltä. Trump myös lupasi pysäyttää kansainväliset vapaakauppasopimukset ja kehui Skotlannin julkista terveydenhoitojärjestelmää.

Britannian pääministerin Margaret Thatcherin ja Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin kaltaiset uusliberaalit – vapaita markkinoita kannattavat – konservatiivit hylkäsivät 1980-luvulla klassisen konservatismin opit orgaanisesta yhteiskunnasta ja vanhojen traditioiden kunnioittamisesta. Samalla he tekivät uusliberaalista konservatismista lännen johtavan ideologian.

Ovatko Britannia ja Yhdysvallat Mayn ja Trumpin johdolla jälleen viitoittamassa uutta suuntaa länsimaiselle konservatismille ja poliittiselle historialle?

ANGLOAMERIKKALAISEN konservatismin suunnanmuutoksen taustalla on pakko tehdä viimein tiliä Thatcherin ja Reaganin luomien kehityspolkujen kanssa.

Korostamalla individualismia ja säätelemätöntä markkinataloutta Thatcher ja Reagan romuttivat kunnioituksen porvarillisia hyveitä – kohtuutta, säästäväisyyttä, ahkeruutta ja oikeudenmukaisuutta – kohtaan. Miksi yritysjohtajan tai osakkeenomistajan piti tyytyä kohtuulliseen palkkaan, jos hän saattoi käyttää vapaita markkinoita hyväkseen suurien rahasummien kokoamiseen? Jos yritys saattoi tehdä huonolla työllä tai sääntöjä kiertämällä suuria voittoja, miksi se ei olisi toiminut näin?

Thatcher ja Reagan eivät ymmärtäneet, että markkinatalousjärjestelmä ilman traditionaalisia hyveitä ja arvoja menettäisi lopulta legitimiteettinsä ja toimivuutensa.

Äänestäjät alkoivatkin kyseenalaistaa vapaiden markkinoiden ideologiaa. Mitä kannatettavaa oli järjestelmässä, joka palkitsi veroparatiiseihin rahojaan piilottavia ihmisiä ja yrityksiä, jotka siirsivät tehtaitaan työntekijöiden oikeuksista piittaamattomiin maihin?

Trumpin ja Mayn kaltaisten poliitikkojen suosio on perustunut tämän yhtälön hyväksikäyttöön. Trump on muun muassa luvannut, että hänen hallintonsa alkaisi verottaa porsaanreikiä ja veroparatiiseja hyödyntäviä yhtiöitä ja yksilöitä. May on painottanut, että hän haluaa ajaa politiikkaa, joka ”ei vain hyödytä muutamia”.

Nämä konservatiivit siis lupaavat palauttaa moraalin yhteiskuntapolitiikkaan. Jos oikeudenmukaisen yhteiskunnan luominen vaatii vapaiden markkinoiden rajoittamista, markkinoita tulee heidän mukaansa suitsia.

KONSERVATISMIN uudistaminen markkinoita valikoivasti rajoittaen ei todennäköisesti onnistu. Varsinkin Yhdysvalloissa poliitikkojen suurimpia rahoittajia ovat juuri ne tahot, jotka ovat hyötyneet eniten markkinoiden vapauttamisesta. Nämä tahot pysäyttänevät muut kuin symboliset uudistukset.

Vapaiden markkinoiden ideologia on lisäksi sisällytetty niin voimakkaasti erilaisiin instituutioihin ja ajatusmalleihin, että merkittäviä muutoksia on miltei mahdotonta toteuttaa. Poliitikot, kuten Trump, eivät välttämättä edes halua tällaisia muutoksia. He vain yrittävät hyödyntää ihmisten epätoivoa omien valtapyrkimystensä edistämiseksi.

Kun äänestäjät huomaavat, että uudet konservatiivit eivät pystykään toteuttamaan lupaamaansa moraalista ryhtiliikettä, he joko lakkaavat äänestämästä tai alkavat etsiä muita poliittisia vaihtoehtoja.

Panoksena saattaa lopulta olla paitsi perinteisten konservatiivipuolueiden tulevaisuus myös koko markkinatalousjärjestelmän kohtalo. Jos perinteiset puolueet eivät pysty vähentämään globalisaation luomaa epävarmuutta ja epätasa-arvoa, niiden paikan saattavat ottaa voimat, jotka pysäyttävät koko globalisaation, kuten Britannian EU-kansanäänestyksen tulos osoitti.

Viennistä riippuvaiselle maalle kuten Suomelle tällainen kehityskulku olisi taloudellisesti haitallinen. Häviäjiä olisivat myös sadat miljoonat kehitysmaiden köyhät ihmiset, joiden elintasoa globalisaatio on parantanut. Köyhyyden kääntyminen kasvuun taas lisäisi poliittista epävakautta ja siirtolaisvirtoja.

Markus Kantola

Kirjoittaja on Yhdysvaltain politiikkaan erikoistunut filosofian tohtori.
 
Geronimo kirjoitti:
Viennistä riippuvaiselle maalle kuten Suomelle tällainen kehityskulku olisi taloudellisesti haitallinen. /Markus Kantola.
Klikkaa laajentaaksesi...
On tietysti totta, että Suomi on riippuvainen viennistä. Mutta tuo lause on turhan yksioikoinen. Globalisaation pysähtyessä maailmankauppa todennäköisesti blokkiutuisi. Blokkien (esim. Eurooppa) sisällä meno jatkuisi kuten ennenkin, mutta esim. Aasian maiden tuonnille/viennille tulisi esteitä. Tämä todennäköisesti hyödyttäisi suomalaista duunaria, kun taasen nykytilanne (Eurooppaan tarkoitettujen tavaroiden teettäminen Kiinassa) hyödyttää lähinnä yritysten omistajia. Omistajaluokka on pieni, duunariluokka on suuri.

Suomalainen keskiluokka on kärsinyt globalisaatiosta aivan kuten esim. amerikkalaiset. Meillä koko totuus ei vain vielä näy, koska valtio on silotellut ongelmat velkarahalla. Toisin sanoen, ylläpitää merkittävää määrää suojatyöpaikkoja ja tuottamatonta toimintaa. Tämä loppuu aikanaan. Globalisaation loppuminen olisi kaupassa paluuta 70/80-luvuille, sillä erotuksella, että Suomen pääsy Euroopan markkinoille säilyisi parempana kuin se oli tuolloin. Toinen asia on, saataisiinko esim. suomalainen elektroniikkateollisuus vielä herätettyä kuolleista, jos myynti Eurooppaan muuttuisi kannattavaksi muissakin kuin niche-tuotteissa.
 
baikal kirjoitti:
En tiedä onko hylätty, mutta osa ihmisistä kokee tulleensa hylätyiksi. Ameriikan täti sanoi -90-luvulla, että amerikassa pärjää työnteolla hyvin...kunhan tavis jaksaa painaa kahta työtä rinnan. Miehensä kanssa tekivät kahta työtä 26 vuotta. Sitten, kun lapset oli koulutettu ja olivat omillaan, löysäsivät lopettaen kahden työn vääntämisen. En tiedä, onko tuo todellisuus enää tosi, mutta ehkä se tavisten kohdalla onkin? Toisen työn vastaanottamista vaikeuttaa esim. se, että siinä varsinaisessa leipätyössä enää aniharvoin on säännöllistä työaikaa, vaan päivät venyvät ennakolta tietämättä ja työvuorolistat ovat lähinnä ohjeelliset.

Tämä sama täti oli tuolloin todella huolissaan siitä, että tehdastyöpaikat vähenivät kovalla tahdilla, hän ei uskonut, että teollisuusväelle löytyisi millään korvaavia paikkoja.

2008 romahduksen aikaan monet mediat amerikoissa esittivät, että suuri osa amerikkalaisista on tosiasiassa aivan tyhjän päällä ja katkeruus päättäjiä ja eliittiä kohtaan on sakeaa. Todellinen tai kuviteltu yhteiskuntalupaus ei ollut pitänyt.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mennyttä maailmaa kaivataan suorastaan raivoisasti ja siinä on ns. populistille otollinen paikka iskeä. Ihmiset jopa tietävät että heitä erittäin todennäköisesti kustaan linssiin mutta antavat silti äänensä sille joka edes lausuu ääneen sen mitä he haluavat kuulla. Taitaa tosiaan olla niin että porukka kokee ettei enää ole mitään hävittävää. Tarvitaan taikuri luomaan tyhjästä tulevaisuus. Loistava tulevaisuus joka vain syntyy taikatempulla jostain ilman omia ponnisteluja. Hyvinvointi on tehnyt tehtävänsä ja amerikkalaisetkin tavoittelevat unelmaansa valmiiksi pureskeltuna ja eteen kannettuna. Kova työ ei kiinnosta. Porukka on pehmennyt silläkin maailmankolkalla.
 
Korsumajuri kirjoitti:
On tietysti totta, että Suomi on riippuvainen viennistä. Mutta tuo lause on turhan yksioikoinen. Globalisaation pysähtyessä maailmankauppa todennäköisesti blokkiutuisi. Blokkien (esim. Eurooppa) sisällä meno jatkuisi kuten ennenkin, mutta esim. Aasian maiden tuonnille/viennille tulisi esteitä. Tämä todennäköisesti hyödyttäisi suomalaista duunaria, kun taasen nykytilanne (Eurooppaan tarkoitettujen tavaroiden teettäminen Kiinassa) hyödyttää lähinnä yritysten omistajia. Omistajaluokka on pieni, duunariluokka on suuri.

Suomalainen keskiluokka on kärsinyt globalisaatiosta aivan kuten esim. amerikkalaiset. Meillä koko totuus ei vain vielä näy, koska valtio on silotellut ongelmat velkarahalla. Toisin sanoen, ylläpitää merkittävää määrää suojatyöpaikkoja ja tuottamatonta toimintaa. Tämä loppuu aikanaan. Globalisaation loppuminen olisi kaupassa paluuta 70/80-luvuille, sillä erotuksella, että Suomen pääsy Euroopan markkinoille säilyisi parempana kuin se oli tuolloin. Toinen asia on, saataisiinko esim. suomalainen elektroniikkateollisuus vielä herätettyä kuolleista, jos myynti Eurooppaan muuttuisi kannattavaksi muissakin kuin niche-tuotteissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ironista, että Suomessa ajetaan tarmokkaammin Eurooppa-blogin hajottamista. Siis pikkuvaltioiden välisiä tullimuureja jne. Siinä pelissä ei suomalainen duunari(kaan) esittäytyisi voittajana.
 
En tiedä, mikä on oikein ja mikä väärin, mutta paljon olen miettinyt tämän ajan henkeä.

Globalisaatiohan ei poistu vaikka me siltä piiloutuisimme omaksi tappioksemme. Joku tekee paperia halvemmalla silti. Vaatteita ja kenkiä edelleenkin Bangladeshissa pikku kätöset tekisivät 14-tuntisen päivän aikana päiväpalkkana 1,70 euroa.

Tuon HS:n jutussa oli se vanha osamyytti kehitysmaiden globalisaation myötä nousseesta elintasosta. Kaukomailla asuvat tietävät hyvin, miten hyvä siellä jakautuu. Todella harvoille mutta enemmän kuin ennen. Tulee vain länsimaisille pörssiyhtiöille halvemmat tuotantokustannukset.

Ajat muuttuvat. Onko siitä vain 30 vuotta, kun kehitysmaiden luonnonvarojen ja työvoiman halpakäyttöä sanottiin riistoksi. Nyt se olikin sitten jotain hyvää kehitysmaita vaurastuttavaa globalisaatiota.

Niin kauan kuin maailma on uusliberaalin muodin alla, pelissä on oltava mukana. Ehkä me voisimme sellunkeiton sijasta tehdä puusta jotain luovempaa vietävää. Innovaatioita kaivataan. Minä en keksi kuin puupyssyt.

Mikäli muutos jälkimodernin maailman suuntaan tulee, sen pitääkin tapahtua Yhdysvalloissa. Mutta onko tässä joku suunnitelma? Vai onko tämä vain tunnejuttu, jossa kansoilla tuli vain mitta täyteen tätä hommaa, jossa voittaneet työpaikkansa säilyttäneet kehuvat omaa aikaansa halveksuen niitä, jotka eivät tee 100 tuntia viikossa palvelualan startupissaan?

Ovatko brexitismi ja trumpismi lopultakin luonnollinen vastareaktio, miltei kulttuurivirtaukseen verrattava? Jonkinlainen renessanssi, uutta antiikkia? Junan pannu kuumeni, osa jäi pahasti laiturille ja nyt asemapäällikkö käskee junan takaisin ja kokeilee uutta raidetta?

Yleensä aikakaudet syntyvät yhteiskunnan todellisista tarpeista. Romantiikkaa seurasi realismi, seuraako 1980-luvulla alkanutta ahneuden aikakautta - niin, mikä.

Nyt on vielä taloudellispoliittisista syistä ihan vakava sodan mahdollisuus. Koijarit ja rosvot näkevät murroskohdissa tilaisuutensa. Halpaa kalastelua tehdään. Putin osaa, Trump osaa. Mitä seuraa?

Trump kiinnostaa, koska hän voi rikkoa, jotta pääsee rakentamaan. Mutta hän nimeää kansalaisten kurjuuteen syyllisiä, kuten meksikolaiset halpatyöntekijät. Sellaisesta voi tulla rumaa jälkeä. Näinä aikoina maailma ei näköjään muutu kuin saatananmoisen rutinan kautta. Sitten me taas joskus savuavilla raunioilla sanomme, ettei ikinä enää. Mutta unohdamme pian.
 
skärdis kirjoitti:
Onko jotain yhteiskuntaluokkia oikeasti hylätty? Siis vaikka ankeita aikoja moni elääkin..

Palataanko jotenkin mystisesti jonnekin 70-luvulle, jos tietyt yhteiskuntaluokat sitä haluavat? Eikö ennemmin pitäisi katsoa tulevaisuuteen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei minullakaan ole kuin kysymyksiä vailla vastausta.

Suomessa on aika kivasti, mutta nyt puhutaan Yhdysvalloista ja sen syrjäytyneistä. Toki voi kotimaastakin ajatella, että ihmisen tehtävä on luoda ja vaikuttaa, ei vain passiivisesti nauttia minimistä ja katsella kaljabaarin ikkunasta, kun jollakulla menee hyvin. Me olemme vasta alkutaipaleella eriarvoistumisessa Suomessa, emmekä toivottavasti saakaan oikeita uusliberaaleja maita kiinni.

Sanoin jo Brexit-keskustelussa, ettei se tuo manchesterilaisten työpaikkoja takaisin. Ja pahempaa on edessä. Automatisaatio, robotiikka kehittyy. Tarvitaanko kohta kehitysmaalaisiakaan hanttitöihin kuin länsimaissa. Sitten he viimeistään tulevatkin kaikki tänne.
 
Geronimo kirjoitti:
Tässä yksi arvio että Trump ja May olisivat olkeasti vasemmistolaisia ajatusmailmaltaan sekä etsivät konservatismille uutta suuntaa ja vihervassarit olisivat todellisiaa riistokapitalistien marjonetteja joille köyhän hätä on vain valkoisen roskaväen ulinaa.

Läntiset konservatiivit etsivät uutta suuntaa
Britannian pääministeri Theresa May ja Yhdysvaltain presidenttiehdokas Donald Trump lupaavat palauttaa moraalin yhteiskuntapolitiikkaan.
Helsingin Sanomat

BRITANNIAN konservatiivipuolue valitsi hiljattain kenties vasemmistolaisimman pääministerinsä sitten Edward Heathin päivien – Theresa Mayn. Yhdysvalloissa Donald Trump pääsi konservatiivisen republikaanipuolueen presidenttiehdokkaaksi lupaamalla varjella julkista eläkejärjestelmää yksityistämisyrityksiltä. Trump myös lupasi pysäyttää kansainväliset vapaakauppasopimukset ja kehui Skotlannin julkista terveydenhoitojärjestelmää.

Britannian pääministerin Margaret Thatcherin ja Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin kaltaiset uusliberaalit – vapaita markkinoita kannattavat – konservatiivit hylkäsivät 1980-luvulla klassisen konservatismin opit orgaanisesta yhteiskunnasta ja vanhojen traditioiden kunnioittamisesta. Samalla he tekivät uusliberaalista konservatismista lännen johtavan ideologian.

Ovatko Britannia ja Yhdysvallat Mayn ja Trumpin johdolla jälleen viitoittamassa uutta suuntaa länsimaiselle konservatismille ja poliittiselle historialle?

ANGLOAMERIKKALAISEN konservatismin suunnanmuutoksen taustalla on pakko tehdä viimein tiliä Thatcherin ja Reaganin luomien kehityspolkujen kanssa.

Korostamalla individualismia ja säätelemätöntä markkinataloutta Thatcher ja Reagan romuttivat kunnioituksen porvarillisia hyveitä – kohtuutta, säästäväisyyttä, ahkeruutta ja oikeudenmukaisuutta – kohtaan. Miksi yritysjohtajan tai osakkeenomistajan piti tyytyä kohtuulliseen palkkaan, jos hän saattoi käyttää vapaita markkinoita hyväkseen suurien rahasummien kokoamiseen? Jos yritys saattoi tehdä huonolla työllä tai sääntöjä kiertämällä suuria voittoja, miksi se ei olisi toiminut näin?

Thatcher ja Reagan eivät ymmärtäneet, että markkinatalousjärjestelmä ilman traditionaalisia hyveitä ja arvoja menettäisi lopulta legitimiteettinsä ja toimivuutensa.

Äänestäjät alkoivatkin kyseenalaistaa vapaiden markkinoiden ideologiaa. Mitä kannatettavaa oli järjestelmässä, joka palkitsi veroparatiiseihin rahojaan piilottavia ihmisiä ja yrityksiä, jotka siirsivät tehtaitaan työntekijöiden oikeuksista piittaamattomiin maihin?

Trumpin ja Mayn kaltaisten poliitikkojen suosio on perustunut tämän yhtälön hyväksikäyttöön. Trump on muun muassa luvannut, että hänen hallintonsa alkaisi verottaa porsaanreikiä ja veroparatiiseja hyödyntäviä yhtiöitä ja yksilöitä. May on painottanut, että hän haluaa ajaa politiikkaa, joka ”ei vain hyödytä muutamia”.

Nämä konservatiivit siis lupaavat palauttaa moraalin yhteiskuntapolitiikkaan. Jos oikeudenmukaisen yhteiskunnan luominen vaatii vapaiden markkinoiden rajoittamista, markkinoita tulee heidän mukaansa suitsia.

KONSERVATISMIN uudistaminen markkinoita valikoivasti rajoittaen ei todennäköisesti onnistu. Varsinkin Yhdysvalloissa poliitikkojen suurimpia rahoittajia ovat juuri ne tahot, jotka ovat hyötyneet eniten markkinoiden vapauttamisesta. Nämä tahot pysäyttänevät muut kuin symboliset uudistukset.

Vapaiden markkinoiden ideologia on lisäksi sisällytetty niin voimakkaasti erilaisiin instituutioihin ja ajatusmalleihin, että merkittäviä muutoksia on miltei mahdotonta toteuttaa. Poliitikot, kuten Trump, eivät välttämättä edes halua tällaisia muutoksia. He vain yrittävät hyödyntää ihmisten epätoivoa omien valtapyrkimystensä edistämiseksi.

Kun äänestäjät huomaavat, että uudet konservatiivit eivät pystykään toteuttamaan lupaamaansa moraalista ryhtiliikettä, he joko lakkaavat äänestämästä tai alkavat etsiä muita poliittisia vaihtoehtoja.

Panoksena saattaa lopulta olla paitsi perinteisten konservatiivipuolueiden tulevaisuus myös koko markkinatalousjärjestelmän kohtalo. Jos perinteiset puolueet eivät pysty vähentämään globalisaation luomaa epävarmuutta ja epätasa-arvoa, niiden paikan saattavat ottaa voimat, jotka pysäyttävät koko globalisaation, kuten Britannian EU-kansanäänestyksen tulos osoitti.

Viennistä riippuvaiselle maalle kuten Suomelle tällainen kehityskulku olisi taloudellisesti haitallinen. Häviäjiä olisivat myös sadat miljoonat kehitysmaiden köyhät ihmiset, joiden elintasoa globalisaatio on parantanut. Köyhyyden kääntyminen kasvuun taas lisäisi poliittista epävakautta ja siirtolaisvirtoja.

Markus Kantola

Kirjoittaja on Yhdysvaltain politiikkaan erikoistunut filosofian tohtori.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin siis May on konservatiivien vasemmistolainen. Vaikuttaa hyvältä vaan enpä usko. Vasuri nimitys täytyisi jo jättää puhtaastl vasemmistopuolueille. Järjen ja tolkun ajaminen markkinatalouteen ei ole pahasta. Esim. Wall streetin jättiyhtiöt eivät osaa ja halua säädellä itseään. Tuloksena ikuinen taantuma. Tolkkua tarvitaan ja uusi nimitys kaikkien porvaripuolueiden vasurisiiville.
 
aj77 kirjoitti:
Niin siis May on konservatiivien vasemmistolainen. Vaikuttaa hyvältä vaan enpä usko. Vasuri nimitys täytyisi jo jättää puhtaastl vasemmistopuolueille. Järjen ja tolkun ajaminen markkinatalouteen ei ole pahasta. Esim. Wall streetin jättiyhtiöt eivät osaa ja halua säädellä itseään. Tuloksena ikuinen taantuma. Tolkkua tarvitaan ja uusi nimitys kaikkien porvaripuolueiden vasurisiiville.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo taisi olla yksi mailmanselitys ja näitä nähdään ja kuullaan vielä paljon lisää, taitavat nuo asiantuntiat ja muut olla hieman ihmeissään kun vakioselitykset ovat kertatoisensajälkeen menneet metsään.
 
Muutos ei ole hyvä automaattisesti. Muutos on hyvä jos hyviä asioita tapahtuu kaikille. Jatkuva tuloerojen kasvu tarkoittaa duunarin hylkäämistä. Vähän kuin se meemi,että kyllä mielelläni maksan 50senttiä enemmän ranskalaisista jotta sen myyjän ei tarvitse tehdä kahta työtä vain tullakseen toimeen.
Eikä tarvita talousneroa käsittääkseen että kaksi työtä perutarpeiden maksamiseen on liikaa. Siihen se kuitenkin menee.
Tai että palkat on yleisesti liian matalia. Sitten joku tulee kertomaan että hinnat nousevat jos palkatkin. Juuri tähän tarvitaan sitä poliittista ohjausta. Se joka häviää on paljon tienaava.
 
skärdis kirjoitti:
Ironista, että Suomessa ajetaan tarmokkaammin Eurooppa-blogin hajottamista. Siis pikkuvaltioiden välisiä tullimuureja jne. Siinä pelissä ei suomalainen duunari(kaan) esittäytyisi voittajana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Voitko mainita tahon, joka on ajanut tullimuureja pikkuvaltioiden välille? Ymmärtääkseni esim. EU:sta irtautumista haluavat eivät silti aja tullimuureja. Vapaakauppaa on Euroopassa ollut iät ajat, etenkin ennen kansallisvaltioita. EU:lla ei ole yksinoikeutta tullittomuuteen. EU:n ulkopuoliset maat ovat järjestäneet vapaakauppansa EFTA:n kautta.

Uskoisin, että vapaakauppa suunnilleen samantasoisten valtioiden kesken hyödyttää kaikkia. Kun mukaan otetaan halpamaa, teollistuneiden maiden keskiluokka kärsii, omistava luokka voittaa. Keskiarvona homma voi näyttää aiempaa paremmalta, mutta teollistuneiden maiden keskiluokan ei kannata tuijottaa siihen.
 
Viimeksi muokattu:
hillary-seizure.gif


hillary-handler-2-575x438.jpg
 
Ulkomaat
"Lokakuun yllätys" voi ratkaista USA:n presidentinvaalit

Sekä demokraattipuolue että Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset yrittävät varautua Wikileaksin "lokakuun yllätykseen".

  • 0dc6235b2566a9270a133c22819eeb98c2ffcac29c22078a9e328a34b8a59719

    Hillary Clinton.

    (Lehtikuva/AFP)
Demokraattipuolueen presidenttiehdokas Hillary Clinton vaikuttaisi olevan tällä hetkellä turvallisessa johtoasemassa mielipidetiedusteluissa kilpailijaansa, republikaanien ehdokas Donald Trumpiin nähden.

Demokraattipuolueessa on kuitenkin herännyt pelko siitä, että "lokakuun yllätys" saattaa kääntää lopputuloksen Trumpin eduksi juuri ennen 8. marraskuuta järjestettäviä Yhdysvaltain presidentinvaaleja.

"Lokakuun yllätys" on Yhdysvalloissa vakiintunut termi yllättävälle tapahtumalle ja julki tulevalle informaatiolle, joka kääntää vaalien tuloksen. Termi syntyi vuoden 1972 presidentinvaaleissa, kun presidentti Richard Nixonin ulkopoliittinen neuvonantaja Henry Kissinger julisti, että "rauha on käsillä" Vietnamin sodassa. Sen uskotaan ratkaisseen Nixonille ylivoimaisen voiton vaaleissa.

Nyt "lokakuun yllätystä" osataan odottaa jo etukäteen, koska tietovuotosivusto Wikileaksin perustaja Julian Assange on kertonut julkaisevansa lisää paljastuksia Hillary Clintonista.

Kytköksiä Isisiin
Assange paljasti vastikään Venäjän propagandakanava RT:n haastattelussa, että Wikileaksin hallussa on ranskalaisen teollisuusyhtiön La Fargen sähköposteja, jotka paljastavat yhtiön, Clintonin ja terroristijärjestö Isisin välisiä yhteyksiä.

Assangen mukaan sementtiä valmistava La Farge oli mukana erilaisissa bisnesdiileissä Isisin kanssa, ja toisaalta rahoitti Clintonin säätiötä. Clinton oli myös jossain vaiheessa yhtiön hallituksessa. La Fargen yhteydet Isisiin paljasti ensimmäisenä ranskalaislehti Le Monde.

Assange kertoi jo aiemmin, että Clinton-sähköposteista löytyisi todistusaineistoa siitä, miten Clinton vaikutti aseohjelmaan, jolla Libyan kautta aseistettiin kapinallistaistelijoita Syyriassa – ja Assangen mukaan niihin olisi lukeutunut myös Isis.

Isis-kytkösten ohella Assange vihjasi, että tulevat paljastukset saattaisivat liittyä Saudi-Arabian rooliin Clintonin säätiön rahoittamisessa.

Politicon mukaan demokraateissa hermoillaan tulevista Clintoniin liittyvistä paljastuksista. Julkaisun mukaan sekä demokraattien että republikaanien puolustus- ja turvallisuusasiantuntijat vaativat presidentti Barack Obamalta tiukkoja toimia, mikäli selviää, että Venäjä oli demokraattipuolueeseen kohdistuneiden kyberhyökkäysten takana.

Wikileaks julkisti heinäkuussa 19 000 demokraattien kansallisen komitean (DNC) virkailijoiden kesken lähettämää sähköpostiviestiä. Samalla paljastui, että demokraattipuolue oli tehnyt töitä haitatakseen ehdokkuudesta kilpailleen Bernie Sandersin kampanjaa. Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset epäilivät, että hakkeroinnin taustalla olivat Venäjän tiedusteluelimet.

Venäjä takana?
Jos Yhdysvaltain viranomaiset pystyisivät osoittamaan, että Venäjä yrittää vaikuttaa Yhdysaltojen presidentinvaalien lopputulokseen, sillä voisi olla vaikutusta siihen, miten kansalaiset ottavat vastaan mahdolliset tulevat Clintonia koskevat paljastukset.

Politicon mukaan toimenpiteiden aloittaminen kyberhyökkäyksestä vastuussa olevaa valtiota vastaan on kuitenkin hyvin hidasta. Turvallisuusalan asiantuntijoiden mukaan selvityksen tekeminen ja esimerkiksi taloudellisten sanktioiden määrääminen Venäjälle rangaistukseksi kyberhyökkäyksestä veisin vähintään useita viikkoja. Rikossyytteiden nostaminen taas veisi useita vuosia. Yhdysvaltain presidentinvaalit järjestetään jo kolmen kuukauden kuluttua, joten aika on kulumassa vähiin.

Toistaiseksi ei ole myöskään selvää, ovatko DNC:hen iskeneet hakkerit Venäjän palkkalistoilla. Obama toppuutteli Venäjän rankaisemista viime viikolla sanomalla, että "se edellyttää, me pystymme oikeasti selvittämään asian ja tiedämme, mistä puhumme".

Venäjä on kiistänyt, että sillä olisi osuutta DNC:n hakkerointiin. Myös Julian Assange kiisti asian RT:n haastattelussa.

Tulevien paljastusten uhka on saanut aikaan reaktioita korkealta taholta.

– Presidenttimme pitäisi olla Yhdysvaltain kansalaisten valitsema, ei ulkomaisten vihollisten tai intressien, turvallisuusalan ajatushautomon Aspen Institute Homeland Security Groupin asiantuntijat kirjoittivat julkilausumassaan.

Julkilausuman allekirjoittajien joukossa oli muun muassa kaksi entistä tiedustelupalvelu CIA:n johtajaa Michael Hayden ja William Webster. Julkilausuman 31 allekirjoittajan joukossa oli sekä demokraatteja että republikaaneja.

– Tämä ei ole vain hyökkäys yhtä puoluetta, vaan Yhdysvaltojen demokratian uskottavuutta kohtaan. Ja tämä ei välttämättä ole viimeinen vastaava hyökkäys. On hyvin mahdollista, että vastuulliset varastavat ja julkaisevat vielä lisää tiedostoja, ja jopa ujuttaa tiedostoihin sopivia väärennöksiä, julkilausumassa todettiin.

Eräs Politicon haastattelema republikaanien kongressiedustaja arvioi, että "ulos päästettyä pullon henkeä ei saa enää takaisin".

– Jonkinlainen reaktio Venäjää vastaan ei muuta sitä tosiasiaa, että tuolla jossain on informaatiota. Se informaatio tulee julki, oletan että sitä tulee julki kuukausittain, nimettömänä pysyvä edustaja totesi.
Klikkaa laajentaaksesi...


http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/lokakuun yllatys presidentinvaalit usa-53625
 
Vonka kirjoitti:
Silti, miksi hylätyt yhteiskuntaluokat eivät ansaitse puolestapuhujaa? Minusta maailman iso virhe on kääntää selkä pettyneille ja petetyille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Syrjäytyneet ansaitsevat ehdottomasti puolestapuhujan. Ongelma vain on siinä, että nämä puolestapuhujat usein lipsahtavat populismin puolelle, eli tarjoavat yhteiskunnan vaikeisiin ongelmiin "helppoja" ratkaisuja, jotka tietenkin myyvät hyvin etenkin sille porukalle, joka ei kovin tarkkaan seuraa politiikkaa ja keskusteluissa vastaantulleita ongelmia. Amerikkalaiselle kouluja käymättömälle perusduunia tekevälle on helppo syöttää se, että hänen taloudelliset vaikeutensa johtuvat siitä, että rajan yli on tullut laittomia siirtolaisia. Tuo on helposti ymmärrettävä selitys ja se puree etenkin siksi, että siinä on identifioitu "vihollinen", joka nujertamalla kaikki ongelmat ratkeavat. Kommunisteilla aikoinaan näitä "vihollisia" olivat kapitalistit, natseilla juutalaiset jne. Kaikissa yhteistä on se, että väitteen esittäjällä on väitteen taakse jotain dataa (kapitalistit oikeasti ottivat varsin suuren osan yhteiskunnassa tapahtuvasta tuotannosta, juutalaiset oikeasti olivat varsin merkittävässä taloudellisessa asemassa ja laittomat siirtolaiset varmaan jossain määrin kilpailevat kantaväestön kanssa samoista työpaikoista), mutta yleensä asia ei ole niin yksinkertainen kuin väitteen esittäjä antaa olettaa.

Nämä eivät ole minun vaalini. Siksi on helppo arvioida varjonpuolia molemmilta. Brexitin yksi voima oli pettymys globalisaatioon. Trump lupaa pistää Wall Streetin eliitin tiukoille. Tekeekö niin vai ei, on toinen kysymys.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen varsin skeptinen, että (ainakin omien sanojensa mukaan) biljonääri olisi aikeissa mihinkään rikkaan eliitin kurinpitoon. Ainakin Trumpin vero-ohjelma on hyvin rankan veroalennuksen rikkaille antava. Olen toki myös skeptinen sen suhteen, että Clintonkaan tulisi juurikaan Wall Streetiä panemaan kuriin. Ainoa näissä vaaleissa ollut ehdokas, joka siihen suuntaan olisi jotain muutosta voinut saada aikaan, oli Bernie Sanders.
 
Trumpin puhe hänen taloussuunnitemistaan alkaa n. kohdasta 1h 30 min:
 
Rikkaiden verot alas ja sen jälkeen toivotaan toivotaan... Kuulostaa republikaanien perinteiselle talouspolitiikalle. Ei kovin omaperäisiä linjauksia Trumpilta tällä kertaa.
 
Kovaa on propaganda Yhdysvalloissa. Siellä ei sitten kohteliaasti vain istuta studiossa jalat ristissä ja keskustella kohteliaasti säyseitä (vrt. Niinistön ja Haaviston TV-keskustelu). Oikein odotan televisioväittelyä Amerikassa!

Mutta toden perään, Trump luo jotain kiihkeää ympärilleen, mikä häiritsee monia. Myös Suomessa sekä kansallismieliset että Venäjän trolliryhmä ovat kovin kiihottuneet Trumpista, tosin aivan eri syistä. Yhtä mieltä me kaikki olemme kuitenkin siitä, että Hillary ei kiihota, tuskin edes Billiä. Mutta olisiko kuitenkin järkevin vaihtoehto, siinäpä kysymys.

No, kuten sanottu, eivät ole minun vaalini.

Demokraatit yrittävät osoittaa republikaaniäänestäjien "tyhmyyttä" ja republikaanit yrittävät näyttää Clintonin hirveänä ämmänä, joka hylkää valkoisen keski-ikäisen kassleria syövän, joka luulee, että muuri rakennetaan ja että sen oikeasti maksavat meksikolaiset.

Uusi metodi on tehdä gallupeja mielipiteistä, jotta äänestäjät oikein saavat näyttää, mitä maailmasta tai edes omasta maastaan tietävät. Tässä uusin. Louisianan republikaaneilta kysyttiin, kenen vika oli hidastelu Katrina-myrskyyn reagoimisen vuoksi. 29% oli sitä mieltä, että vuoden 2005 myrskyn kanssa löysäily oli OBAMAN syy. Vain 28% syytti Bushia ja 44% ei osannut muodostaa kantaansa.

http://www.nydailynews.com/news/pol...-hurricane-katrina-response-article-1.1433096
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top