Trumpin oletetaan keskittyvän Meksikon muureihinsa ja saavan Amerikan vielä suurempaan sisäiseen sotkuun ja lisäksi ottavan etäisyyttä Eurooppaan mutta tässä ei kyllä nyt silloin huomioida riittävästi, mitä hänen hallintonsa voi tehdä. Kyllä aseteollisuus ja oikeat sotahaukat löytyvät republikaanien riveistä. Trump olisi vain presidentti tietyin valtaoikeuksin. Ei hänellä olisi Yhdysvalloissa sitä valtaa kuin Putinilla Venäjällä. Ketä hän ottaa ympärilleen, siinä on se kysymys.
McCainista ei tullut koskaan presidenttiä. Jos olisi jo neljä vuotta sitten tullut, monikin asia olisi toisin Syyriassa ja Ukrainassa, lähinnä sen hallinnon ytimen vuoksi. Obama ja Kerry ovat olleet mämmäreitä.
Kaikki perustunee toiveeseen, että Trump olisi joku USexit muusta maailmasta. Paradoksaalisesti näin ei ole.
Tämä on keskustelu, joka näyttää olevan about asiallista. Hyvä näin.
Pääpiirteissään olen samaa mieltä. Haluan kuitenkin tuoda esille seuraavaa.
Itseasiassa, jos USA:n historiaa tarkastellaan sekä pidemmällä että lyhyemmällä aikavälillä, suurin osa USA:n osallistumisesta aseellisiin konflikteihin on alkanut demokraattisten presidenttien aikakaudella. Parempi kuitenkin käyttää tuota sanamuotoa, eikä suoraan sitä, kuka presidentti on aloittanut sodan. USA:n lainsäädäntö ja sen tulkinta eri tapauksissa on ollut ei-niin-yksiselitteinen. Myöskin voidaan loputtomasti keskustella selkkaukseen johtaneista syistä, jotka ohitan tässä. Aikakausi on kuitenkin selkeä.
Pienille konflikteille voidaan tietenkin aina etsiä syitä ja jopa salaliittoja, mutta, demokraattisten presidenttien aikaan USA on asellisesti sitoutunut/aloittanut/lähtenyt mukaan seuraaviin globaalimpiin selkkauksiin:
- Ensimmäinen maailmansota
- Toinen maailmansota
- Ydinpommien pudotuspäätös
- Korean sota
- Vietnamin sodan virallinen laajennus sotilastarkkailijoiden ulkopuolelle
- Bosnia ja Kosovo
- Bin Ladenin operaatio
Suurin osa USA:n aseteollisuutta laajamittaisetsi hyödyntävistä selkkauksista on demokraattisen presidentin aloittama. Laajamittaisesti siinä mielessä, että useimman selkkauksen tueksi on myös säädetty lakeja, jotka tukevat aseteollisuutta.
Sinänsä ihan mielenkiintoinen historiankulku, josta on varmaan tehty montakin blogia, tutkimusta ja kirjaa.
Toinen pointti liittyen Trumpin vaalilupauksiin on se, että, USA:n presidentti ei voi yksin päättää esim. muurin rakentamisesta USA:n ja Meksikon välille. Sanansa tuohon on sanottavana senaatilla, edustajainhuoneella että myös Teksasin että Kalifornian osavaltiolla. Ennemminkin katteeton vaalilupaus häneltä, kun ottaa huomioon sen, että sekä Teksasin että Kaifornian taloudet riippuvat halvasta työvoimasta. Ja senaattoreiden miljardi pisnekset vielä enemmän.
Jos käy niin, että Trump voittaa, hän on kyllä vaikeuksissa sekä senaatin että edustajainhuoneen kanssa lupaustensa seurauksista. Puhumattakaan siitä, mikä työvoima pitää hänen oman liiketoimintansa edes jotenkin pinnalla.
Incunabulis