Uskaltaisiko Suomi enää puolustautua?

[elso]

Olen kuullut sanonnan, että sodassa pärjää se joka on röyhkeämpi. Jotenkin veikkaan, että Suomi kyllä uskaltaa puolustautua mutta tekeekö se päätökset tarpeeksi nopeasti? Sitä sopii epäillä. Jos naampuri esim. Kerää porukkaa rajan läheisyyteen (ukrainan kriisiä esimerkkinä käyttäen). Niin miten Suomi vastaisi siihen? Pelkkä poliittinen vastaus esim. Nootti voisi olla osoitus heikkoudesta ja toisaalta väen kutsuminen palvelukseen voisi olla provosoivaa. Kuitenkin jos valmiutta ei nosteta niin riskinä on, että sitä ei myöhemmin ehditä tehdä. Luulen, että Suomen ongelma tuollaisessa kriisissä olisi aika.

Suomi vastaa kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla yhtä aikaa, ml. poliittisilla ja sotilaallisilla keinoilla.

Sotilaallisella tasolla Suomi vastaa nostamalla valmiustasoa asteittain. Jokaisesta valmiustason nostosta seuraa tiettyjä toimenpiteitä. Kaikki toimenpiteet ja valmiustason nostot eivät näy lehtien palstoilla.
Kun arvioit Suomen sotilaallista varautumista, kannattaa muistaa, että tapahtumaketju on lähtenyt valmiudennoston näkökulmasta liikkeelle jo paljon ennen kuin tankit ovat Vaalimaalla.

 

[Coffee Man]

Ok, Krimin suhteen ehkä tärkein opetus on se, ettei joudutaan sellaiseen perustuslailliseen kriisiin, missä Ukraina oli Krimin valtauksen aikaan, eli laillisesti valittu presidentti oli mielenosoitusten avulla ajettu maanpakoon. Jos poliittinen järjestelmä pannaan yhtä sekaisin kuin se oli Ukrainassa, niin tietenkin armeijankin on vaikea toimia kovin ketterästi, kun ei oikein edes tiedä, kenen käskyjä pitäisi noudattaa.

Lavrov totesi ihan sodan alussa suomalaiselle toimittajalle harvinaisen suoraan, että Suomi ei ole vaarassa niin kauan kun maan polittinen tilanne on vakaa. Tuohan se on venäläisten toimintatapa, että isketään heikkoihin maihin ja kohtiin aina kun tulee pienikin tilaisuus.

Samalla on hyvä muistaa tämäkin kommentti...

– Nyt on löydetty Venäjän uhka, vaikka olen varma, että kaikki rehelliset poliitikot tietävät hyvin sen, että Venäjä ei koskaan tule hyökkäämään mitään Nato-jäsenmaata vastaa, Lavrov julisti – ja Soini kuunteli vaiti vieressä, kun Lavrov unohti antaa vastaavat ”hyökkäämättömyystakuut” Natoon kuulumattomalle Suomelle.

Ukrainan tapahtumat kuuluvat eri ketjuun, mutta mainittakoon kuitenkin, että mielenosoittajilla oli motiiveja monenlaisia, mutta äärioikeisto ja patriootit olivat barrikadeilla siksi että Ukraina oli kaatumassa Putinin taskuun ihan pysyvästi ja peruuttamattomasti ja se haluttiin estää. Maidanin jälkeen nämä oikean sektorin pojat lähtivät rintamalle ja ei niistä taida monikaan olla enää elossa.

 

[s91]

Ukrainan tapahtumat kuuluvat eri ketjuun, mutta mainittakoon kuitenkin, että mielenosoittajilla oli motiiveja monenlaisia, mutta äärioikeisto ja patriootit olivat barrikadeilla siksi että Ukraina oli kaatumassa Putinin taskuun ihan pysyvästi ja peruuttamattomasti ja se haluttiin estää. Maidanin jälkeen nämä oikean sektorin pojat lähtivät rintamalle ja ei niistä taida monikaan olla enää elossa.

jep, en todellakaan halua vääntää tätä ketjua Ukraina-ketjun kopioksi. Pointtini ei liittynyt siihen, kuka oli oikeassa ja kuka väärässä Maidanin aikaan, vaan siihen, että kukaan ei varmasti voi sanoa, että maan poliittinen tilanne oli jotenkin vakaa ja selkeä Janukovitchin lähdettyä lätkimään. Jos Suomi jostain syystä joutuisi vastaavaan tilanteeseen, niin se poliittisen sotkun setviminen olisi siinä varmaan päällimmäinen asia, jota ilman oikein mikään sotilaallinen toiminta olisi hyvin vaikeaa.

 

[Coffee Man]

jep, en todellakaan halua vääntää tätä ketjua Ukraina-ketjun kopioksi. Pointtini ei liittynyt siihen, kuka oli oikeassa ja kuka väärässä Maidanin aikaan, vaan siihen, että kukaan ei varmasti voi sanoa, että maan poliittinen tilanne oli jotenkin vakaa ja selkeä Janukovitchin lähdettyä lätkimään. Jos Suomi jostain syystä joutuisi vastaavaan tilanteeseen, niin se poliittisen sotkun setviminen olisi siinä varmaan päällimmäinen asia, jota ilman oikein mikään sotilaallinen toiminta olisi hyvin vaikeaa.

Ymmärsin kyllä ja oikeassahan sinä olet.

Kannattaa muistaa myös Suomen kohdalla, että Venäjä ei jätä käyttämättä naapurimaan heikkouksia ja sen lisäksi se myös aktiivisesti rakentaa tilanteita joissa sen on helppo toimia omien etujensa mukaisesti ja ne edut eivät ole kovinkaan usein yhtenäisiä sen naapurimaan etujen kanssa. Toisinaan edut ovat sovitettavissa kunhan mennään Venäjän ehdoilla ja toinen osapuoli polkee omia etujaan...toisinaan eivät ole sovitettavissa millään ehdoilla.

Maidan oli jo omalla tavallaan ihan puhdasta sotaa missä käytiin ihan todellista taistelua Ukrainan itsenäisyydestä ja tulevaisuudesta. Tuollaista tilannetta ei Suomeen voi tällä hetkellä syntyä, mutta ajat voivat muuttua ja toisinaan muuttuvat nopeastikin. Venäjä on vähän kuin käärme joka odottelee sopivaa hetkeä ja iskee vasta sitten

 

[tiedotusosasto]

Yhteiskunnan järjestäytyminen, sotilaallinen järjestäytyminen, kriisinhallintaorganisaatiot, rahoitusmahdollisuudet, poliittinen järjestelmä, korruption vähäinen määrä, integraatio ja verkostuminen - kaikki mahdollinen on suomessa aivan toisella tolalla kuin Ukrainassa joten vertailu on tuiki turhaa. Ukrainasta voi peilata Venäjän tekemisiä mutta Ukraina ei kelpaa sapluunaksi sille miten Suomi toimii.

 

[yrjö]

Ok, mikä tuollaisen iskun idea olisi? Tai sanotaan niin, että lopettaisivatko he siis iskut ja palaisivat samaan rauhantilaan kuin mikä oli vallinnut ennen iskuja? Tietenkin tuossa tilanteessa kansallismieliset vaatisivat silmä-silmästä kostoa, mutta tarkalleen mitä Suomi siitä hyötyisi? Jos sota jäisi niihin muutamaan rakettiin, niin se olisi varsin edullinen lopputulos Suomelle. On päivänselvää, ettei tuon iskun jälkeen Suomi suostuisi juuri mihinkään yhteistyöhön tai todennäköisesti ei edes kaupankäyntiin ja hakeutuisi niin tiukasti länteen kuin vain voisi. Itse kannattaisin tuossa tilanteessa siis sitä, että pidetään ne muutama hihhuli Suomessa kurissa ja ollaan kostamatta näyttäen maailmalle kylmähermoisuutemme provokaatioiden edessä. Tietenkni, jos mitään loppua raketti-iskuille ei näytä olevan tai Venäjä vaatii jotain kohtuutonta niiden lopettamisen ehtona, niin sitten nuo mainitsemasi keinot ovat varsin hyviä.

Näin me toivoisimme tuossa tilanteessa tapahtuvan mutta se ei todellakaan ole päivänselvää. Ei sinne päinkään.

 

[s91]

Näin me toivoisimme tuossa tilanteessa tapahtuvan mutta se ei todellakaan ole päivänselvää. Ei sinne päinkään.

Kuka uskaltaisi Suomessa ehdottaa mitään yhteistyötä Venäjän kanssa tuollaisessa tilanteessa? Tilannehan olisi kuin talvisodan jälkeen.

 

[yrjö]

Matti Vanhanen?

 

[Coffee Man]

...Paavo Väyrynen ja puolet kepulaisista...Erkki Tuomioja ja puolet demareista...Vasemmistoliitto kokonaisuudessaan...

Onhan näitä ja sitten on vielä nuo mainitut "hihhulit" eli dosentit ja kumppanit sekä osa äärioikeistosta, jotka tekevät sitä Suomen etujen vastaista yhteistyötä jo nyt ja mielellään tekevätkin.

Äärioikeistolla on muuten ihan lähiaikoina vuosittainen kansainvälinen kokous Pietarissa ja siellä on mukana myös suomalaisia. Toki nuo ovat pieniä ääriryhmiä ainakin toistaiseksi, mutta ei niiden voimaa kannata väheksyä varsinkaan silloin kun talo palaa ja paska lentää

Minun mielestä tätä(kään) uhkaa ei oteta tässä maassa tällä hetkellä riittävän vakavasti. Kannattaisi kyllä ottaa, kun tuo naapurimaa on aina ollut näissä hommissa harvinaisen ovela ja pätevä...

Ajat muuttuvat ja aatteet vaihtuvat, mutta aina löytyy ihmisiä joiden mielestä itäinen naapurimaa on paljon parempi maa kun Suomi...siellä on arvomaailmat kohdillaan ja ihmisen hyvä olla.

 

[Beerfect]

Ok, mikä tuollaisen iskun idea olisi? Tai sanotaan niin, että lopettaisivatko he siis iskut ja palaisivat samaan rauhantilaan kuin mikä oli vallinnut ennen iskuja? Tietenkin tuossa tilanteessa kansallismieliset vaatisivat silmä-silmästä kostoa, mutta tarkalleen mitä Suomi siitä hyötyisi? Jos sota jäisi niihin muutamaan rakettiin, niin se olisi varsin edullinen lopputulos Suomelle. On päivänselvää, ettei tuon iskun jälkeen Suomi suostuisi juuri mihinkään yhteistyöhön tai todennäköisesti ei edes kaupankäyntiin ja hakeutuisi niin tiukasti länteen kuin vain voisi. Itse kannattaisin tuossa tilanteessa siis sitä, että pidetään ne muutama hihhuli Suomessa kurissa ja ollaan kostamatta näyttäen maailmalle kylmähermoisuutemme provokaatioiden edessä. Tietenkni, jos mitään loppua raketti-iskuille ei näytä olevan tai Venäjä vaatii jotain kohtuutonta niiden lopettamisen ehtona, niin sitten nuo mainitsemasi keinot ovat varsin hyviä.

Tarkoitus? Koettelu, ainakin aluksi. Tai pelottelu ja kovistelu. Voimannäyttö. Sitähän ei voitaisi tilanteen alkaessa tietää että montako ammusta sieltä tulisi kaiken kaikkiaan seuraavan tunnin tai vuoden aikana, eli siinä mielessä paine ryhtyä tekemään vastaiskuja nousisi nopeasti ensimmäisen poksahduksen jälkeen.

 

[Inhottava reserviläinen]

Keneltä muilta mielestäsi tulee rajata äänestysoikeus pois?

Minulta ei taaskaan kysytty, mutta äänestysoikeus tulisi olla vain varusmiespalveluksen suorittaneilla.

Ketjun kysymykseen voin kommentoida sen verran, että me ei tarvita poliittista johtoa torjuntataisteluun. Järjestelmänne on rakennettu niin, että alueet aloittavat taistelun ihan omatoimisesti jos käskyä ei tule. Toki ennakointia helpottaa jos poliitikot ovat hereillä ja rohkeita.

 

[ajs178]

onko kukaan miettinyt, miten pitkään Suomen talous kestäisi täyden sodanajan puolustusvoimien ylläpitoa? Laskin, että jo pelkkä reserviläispalkka (2000 €/kk) x 230 000 miestä on n. 5,5mrd euroa vuodessa. Puhumattakaan tähän kaikki majoitus ja muut huoltokulut, polttoaineet, jne. Varmaan menisi toinen mokoma. Eli jos menee 10 mrd euroa vuodessa puhumattakaan, että porukka ei ole töissä, vaan aseissa, niin bkt romahtaa myös. Venäjän tarvii vain järjestää jäätynyt konflikti koko itärajan pituudelta ja pitää tarpeeksi painetta yllä, että Suomi ei voi kotiuttaa joukkoja. Pari vuotta tuota, niin me ollaan suossa.

kai tätä on mietitty? Onko olemassa jotain varmuusrahastoja, joista rahat otetaan? Vai luotetaanko taas siihen, että kyllä me sitten harmaassa vaiheessa saadaan lainaa muilta mailta?

 

[Inhottava reserviläinen]

onko kukaan miettinyt, miten pitkään Suomen talous kestäisi täyden sodanajan puolustusvoimien ylläpitoa? Laskin, että jo pelkkä reserviläispalkka (2000 €/kk) x 230 000 miestä on n. 5,5mrd euroa vuodessa. Puhumattakaan tähän kaikki majoitus ja muut huoltokulut, polttoaineet, jne. Varmaan menisi toinen mokoma. Eli jos menee 10 mrd euroa vuodessa puhumattakaan, että porukka ei ole töissä, vaan aseissa, niin bkt romahtaa myös. Venäjän tarvii vain järjestää jäätynyt konflikti koko itärajan pituudelta ja pitää tarpeeksi painetta yllä, että Suomi ei voi kotiuttaa joukkoja. Pari vuotta tuota, niin me ollaan suossa.

kai tätä on mietitty? Onko olemassa jotain varmuusrahastoja, joista rahat otetaan? Vai luotetaanko taas siihen, että kyllä me sitten harmaassa vaiheessa saadaan lainaa muilta mailta?

Myydään turistimatkoja länsimaalaisille. "Koe sota talvisodan malliin." "Täysihoidolla vain 1200€/viikko". Kun huolto ja tuki pelaa paremmin kuin Ukrainassa niin eihän meille jää kuin rahan kerääminen. On mietitty on. Ollos huoleton.

 

[Vonka]

Onko olemassa jotain varmuusrahastoja, joista rahat otetaan?

On. Sinun tehtäväsi on vain tulla paikalle. Kyllä sotimiseen aina rahaa on. Teknisesti lisätalousarviosta päättää eduskunta, joka hyväksyy kun ehtii.

Presidentin päätettävistä sotilaskäskyasioista ja päätöksentekomenettelystä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa. Puolustusvoimista annetun lain 8a §:n mukaan presidentti päättää:

- valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista
- sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista
- sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista
- muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä asioista.

Sotilaskäsky on esimiesvallan alaiselle sotilaalle osoitettu velvoite, joka tulee järkähtämättä täyttää.

Sotilaskäskyasiat kabinettimenettelyssä:

Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista puolustusvoimain komentajan esittelystä pääministerin ja puolustusministerin myötävaikutuksella ns. kabinettiesittelyssä pääsääntöisesti valtioneuvoston ulkopuolella. Puolustusministerillä on läsnäolovelvollisuus ja pääministerillä läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä. Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri. Valtioneuvostossa presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.

Lisäksi päätökset rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa sisäasiainministerin esittelystä valtioneuvoston ulkopuolella. Päätökset varmentaa sisäasiainministeri. Asiaa esiteltäessä pääministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä siitä.

Varsinainen liikekannallepano vaatii enemmän, koska siinä täytyy polkaista useita säädöksiä.

Presidentti päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta liikekannallepanosta päätettäessä ole kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle. (Perustuslaki 129§)

Perustuslainkohdassa mainittu toimivaltuus kuuluu tasavallan presidentille presidenttinä eikä se siten kuulu hänen ylipäällikönvaltansa alaan. Päätös liikekannallepanosta tehdään normaalissa menettelyssä perustuslain 58 §:n mukaan. Perustelujen mukaan eduskunnan on tällaisessa tilanteessa oltava koolla, jotta se voisi tarpeen vaatiessa päättää lisätalousarviosta (perustuslaki 86 §) ja osallistua mahdolliseen sotaa ja rauhaa koskevaan päätöksentekoon (perustuslaki 93 § 1 mom.). Lisäksi puolustustilan julistamisella ja valmiuslain mukaisten lisätoimivaltuuksien käyttöönotolla sekä PeL 23 §:n säännöksellä perusoikeuksien rajoittamisedellytyksistä on yhtymäkohtia liikekannallepanoon.

 

[ak.tied]

...Paavo Väyrynen ja puolet kepulaisista...Erkki Tuomioja ja puolet demareista...Vasemmistoliitto kokonaisuudessaan...

Onhan näitä ja sitten on vielä nuo mainitut "hihhulit" eli dosentit ja kumppanit sekä osa äärioikeistosta, jotka tekevät sitä Suomen etujen vastaista yhteistyötä jo nyt ja mielellään tekevätkin.

Äärioikeistolla on muuten ihan lähiaikoina vuosittainen kansainvälinen kokous Pietarissa ja siellä on mukana myös suomalaisia. Toki nuo ovat pieniä ääriryhmiä ainakin toistaiseksi, mutta ei niiden voimaa kannata väheksyä varsinkaan silloin kun talo palaa ja paska lentää

Minun mielestä tätä(kään) uhkaa ei oteta tässä maassa tällä hetkellä riittävän vakavasti. Kannattaisi kyllä ottaa, kun tuo naapurimaa on aina ollut näissä hommissa harvinaisen ovela ja pätevä...

Ajat muuttuvat ja aatteet vaihtuvat, mutta aina löytyy ihmisiä joiden mielestä itäinen naapurimaa on paljon parempi maa kun Suomi...siellä on arvomaailmat kohdillaan ja ihmisen hyvä olla.

Fiddu, että hävettäisi jos löytäisi omat vanhemmat tuosta kuvasta

 

[Inhottava reserviläinen]

On. Sinun tehtäväsi on vain tulla paikalle. Kyllä sotimiseen aina rahaa on. Teknisesti lisätalousarviosta päättää eduskunta, joka hyväksyy kun ehtii.

Presidentin päätettävistä sotilaskäskyasioista ja päätöksentekomenettelystä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa. Puolustusvoimista annetun lain 8a §:n mukaan presidentti päättää:

- valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista
- sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista
- sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista
- muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä asioista.

Sotilaskäsky on esimiesvallan alaiselle sotilaalle osoitettu velvoite, joka tulee järkähtämättä täyttää.

Sotilaskäskyasiat kabinettimenettelyssä:

Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista puolustusvoimain komentajan esittelystä pääministerin ja puolustusministerin myötävaikutuksella ns. kabinettiesittelyssä pääsääntöisesti valtioneuvoston ulkopuolella. Puolustusministerillä on läsnäolovelvollisuus ja pääministerillä läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä. Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri. Valtioneuvostossa presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.

Lisäksi päätökset rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa sisäasiainministerin esittelystä valtioneuvoston ulkopuolella. Päätökset varmentaa sisäasiainministeri. Asiaa esiteltäessä pääministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä siitä.

Varsinainen liikekannallepano vaatii enemmän, koska siinä täytyy polkaista useita säädöksiä.

Presidentti päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta liikekannallepanosta päätettäessä ole kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle. (Perustuslaki 129§)

Perustuslainkohdassa mainittu toimivaltuus kuuluu tasavallan presidentille presidenttinä eikä se siten kuulu hänen ylipäällikönvaltansa alaan. Päätös liikekannallepanosta tehdään normaalissa menettelyssä perustuslain 58 §:n mukaan. Perustelujen mukaan eduskunnan on tällaisessa tilanteessa oltava koolla, jotta se voisi tarpeen vaatiessa päättää lisätalousarviosta (perustuslaki 86 §) ja osallistua mahdolliseen sotaa ja rauhaa koskevaan päätöksentekoon (perustuslaki 93 § 1 mom.). Lisäksi puolustustilan julistamisella ja valmiuslain mukaisten lisätoimivaltuuksien käyttöönotolla sekä PeL 23 §:n säännöksellä perusoikeuksien rajoittamisedellytyksistä on yhtymäkohtia liikekannallepanoon.

On. Sinun tehtäväsi on vain tulla paikalle. Kyllä sotimiseen aina rahaa on. Teknisesti lisätalousarviosta päättää eduskunta, joka hyväksyy kun ehtii.

Presidentin päätettävistä sotilaskäskyasioista ja päätöksentekomenettelystä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa. Puolustusvoimista annetun lain 8a §:n mukaan presidentti päättää:

- valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista
- sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista
- sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista
- muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä asioista.

Sotilaskäsky on esimiesvallan alaiselle sotilaalle osoitettu velvoite, joka tulee järkähtämättä täyttää.

Sotilaskäskyasiat kabinettimenettelyssä:

Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista puolustusvoimain komentajan esittelystä pääministerin ja puolustusministerin myötävaikutuksella ns. kabinettiesittelyssä pääsääntöisesti valtioneuvoston ulkopuolella. Puolustusministerillä on läsnäolovelvollisuus ja pääministerillä läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä. Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri. Valtioneuvostossa presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.

Lisäksi päätökset rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa sisäasiainministerin esittelystä valtioneuvoston ulkopuolella. Päätökset varmentaa sisäasiainministeri. Asiaa esiteltäessä pääministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä siitä.

Varsinainen liikekannallepano vaatii enemmän, koska siinä täytyy polkaista useita säädöksiä.

Presidentti päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta liikekannallepanosta päätettäessä ole kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle. (Perustuslaki 129§)

Perustuslainkohdassa mainittu toimivaltuus kuuluu tasavallan presidentille presidenttinä eikä se siten kuulu hänen ylipäällikönvaltansa alaan. Päätös liikekannallepanosta tehdään normaalissa menettelyssä perustuslain 58 §:n mukaan. Perustelujen mukaan eduskunnan on tällaisessa tilanteessa oltava koolla, jotta se voisi tarpeen vaatiessa päättää lisätalousarviosta (perustuslaki 86 §) ja osallistua mahdolliseen sotaa ja rauhaa koskevaan päätöksentekoon (perustuslaki 93 § 1 mom.). Lisäksi puolustustilan julistamisella ja valmiuslain mukaisten lisätoimivaltuuksien käyttöönotolla sekä PeL 23 §:n säännöksellä perusoikeuksien rajoittamisedellytyksistä on yhtymäkohtia liikekannallepanoon.

Hyvä, että jaksoit kaivaa lakitekstit ja viralliset faktat. Nämähän on ihan hyvät pykälät silloin kun meillä on nykyisen kaltainen presidentti. Arvatkaapa oltaisiinko Halosen aikana toimittu noin jos presidentti olisi jarruttanut liikekannallepanoa? Halonen oltaisiin ohitettu hyvinkin äkkiä. Yhden ex. kommunistin ja Neukkupeukuttajan ei anneta tätä maata tuhota. Edelleenkään emme kuitenkaan tarvitse poliittista päätöstä puolustustaistelun aloittamiseen selvissä tapauksissa. Eli jos alkaa tulla rautaa ja miehiä rajan yli. Tai maahannousuja ja maahanlaskuja. Epäsymmetrisiin tilanteisiin tai "vihreisiin miehiin" puolustusvoimat eivät pysty "syvän rauhan " aikana itsenäisesti tehokkaasti reagoimaan. Sitä varten meillä on kuitenkin poliisi. Poliisin tehtävät ja valtuudet kattavat nuo epäreilut vihreiden miesten hyökkäykset. Poliisi saa taas sitten käyttöönsä puolustusvoimilta tai rajalta komppanian-pataljoonan ilman poliitikkojen sohlausta.

Lisää notkeutta näissä valmiusasioissa silti tarvitaan. Ja notkeutta/valmiutta pitää valmistella rakenteelliseksi. Ja sellaiseksi, että ei tarvitse miettiä rikotaanko esim. lakia. Asioiden eteen on nyt tänäkin vuonna tehty paljon. En silti ole vieläkään tyytyväinen.

 

[Raveni]

Suomi vastaa kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla yhtä aikaa, ml. poliittisilla ja sotilaallisilla keinoilla.

Sotilaallisella tasolla Suomi vastaa nostamalla valmiustasoa asteittain. Jokaisesta valmiustason nostosta seuraa tiettyjä toimenpiteitä. Kaikki toimenpiteet ja valmiustason nostot eivät näy lehtien palstoilla.
Kun arvioit Suomen sotilaallista varautumista, kannattaa muistaa, että tapahtumaketju on lähtenyt valmiudennoston näkökulmasta liikkeelle jo paljon ennen kuin tankit ovat Vaalimaalla.

Kyllä mutta vastaako tarpeeksi ajoissa. Ammattiarmeijan etu on nopeus ja toisaalta helppous tuollaisissa tilanteissa. Asevelvollisuus armeijassa se tarkoittaisi kymmennien tuhansien miesten ottamista "harjoitukseen" josta ei voi kieltäytyä joka tarkoittaa, että täytyy ainakin vielä tehdä se poikkeuslakien käyttöön ottamisella. Muutoin se "harjoitus" on aikaisintaan 3kk päästä. Nythän tähän suunnitellaan muutosta jolla hommaa saisi nopeutettua ja joustavoitettua. Silti siihen sisältyy kynnys, että ei haluta provosoida.

Toki hävittäjien valmiutta voidaan nostaa kaikkein helpoiten koska siellä on tietty valmius jo olemassa. Maavoimien puolella tällaista ei oikein ole kun varusmiesten koulutuskin voi olla aivan kesken.

Venäjältä on lyhyt matka vaalimaalle ja 24h tapahtuu naapurinkin puolella ihmeitä, Suomen rajojen läheisyydessä saattaa tapahtua vielä nopeammin niitä ihmeitä. Eikös naapurilla ole 60 000 maahanlaskujoukkojen sotilasta korotetussa valmiudessa ihan tässä lähialueilla? Tähän päälle sitten vielä muut.

 

[s91]

Ymmärsin kyllä ja oikeassahan sinä olet.

Kannattaa muistaa myös Suomen kohdalla, että Venäjä ei jätä käyttämättä naapurimaan heikkouksia ja sen lisäksi se myös aktiivisesti rakentaa tilanteita joissa sen on helppo toimia omien etujensa mukaisesti ja ne edut eivät ole kovinkaan usein yhtenäisiä sen naapurimaan etujen kanssa. Toisinaan edut ovat sovitettavissa kunhan mennään Venäjän ehdoilla ja toinen osapuoli polkee omia etujaan...toisinaan eivät ole sovitettavissa millään ehdoilla.

Maidan oli jo omalla tavallaan ihan puhdasta sotaa missä käytiin ihan todellista taistelua Ukrainan itsenäisyydestä ja tulevaisuudesta. Tuollaista tilannetta ei Suomeen voi tällä hetkellä syntyä, mutta ajat voivat muuttua ja toisinaan muuttuvat nopeastikin. Venäjä on vähän kuin käärme joka odottelee sopivaa hetkeä ja iskee vasta sitten

Hmm, mitä Maidanilla olisi pitänyt tapahtua, jotta touhu ei olisi mennyt Venäjän pussiin? Eikö Janukovitch ollut Venäjän kaveri ja siten mielenosoittajat Venäjän vastustajia? Krimiä tuskin olisi vallattu, eikä Itä-Ukrainassa olisi alkanut sotaa, jos Janukovitch olisi pysynyt vallassa. Eikö Venäjälle olisi Suomenkin suhteen paljon parempi, että poliitinen johto olisi kekkosmaisesti suomettunut kuin se, että valtaan nousisi joku Venäjä-vastainen poppoo ja Venäjän käärme "iskisi" tällä sopivalla hetkellä? On erittäin epätodennäköistä, että suomettuneita poliitikkoja pantaisiin Suomessa vaihtoon väkivaltaisilla mielenosoituksilla, kun vaalitkin ovat käytössä ja poliittinen systeemin varsin vähän korruptoitunut.

 

[s91]

onko kukaan miettinyt, miten pitkään Suomen talous kestäisi täyden sodanajan puolustusvoimien ylläpitoa? Laskin, että jo pelkkä reserviläispalkka (2000 €/kk) x 230 000 miestä on n. 5,5mrd euroa vuodessa.

Tuo summa saadaan kyllä kevyesti kasaan sekä siivoamalla valtion vähemmän tärkeitä toimintoja että ottamalla lainaa. Summa vastaa n. 10%:a valtion menoista. Ei paha rasti. Toiseksi kysehän on vain rahan kierrättämisestä. Reserviläisille maksetaan palkkoja, joista peritään vero ja sitten vielä kulutus kohdistuu pääosin suomalaisiin tuotteisiin (koska tuontituotteet ovat takuulla kallistuneet). Paljon pahempi rasti on sitten se, että reilu parisataa tuhatta työikäistä miestä katoaa työvoimasta. Tosin tämäkään ei ole nykyaikana niin iso juttu kuin oli vaikka jatkosodan aikaan, koska ihmisten työstä on pienempi osa yhteiskunnalle välttämätöntä toimintaa ja suurempi osa kaikenlaista höttöä. Se on selvä, että BKT romahtaa rajusti, jos vienti estyy ja etenkin jos siviili-infraa alkaa mennä päreiksi. Ei paljon kehitellä kännykkäpelejä, jos ei ole sähköä tai nettiyhteyttä.

kai tätä on mietitty? Onko olemassa jotain varmuusrahastoja, joista rahat otetaan? Vai luotetaanko taas siihen, että kyllä me sitten harmaassa vaiheessa saadaan lainaa muilta mailta?

Varmuusrahastojen pitäminen tällaisen varalta ei olisi järkevää. Jossain määrin järkevää on pitää Suomen velkaantuminen sen verran kurissa, että sitä on varaa nostaa reilusti sodan aikana ennen kuin lainanantajat alkavat kysellä, että pystyttekö tämän joskus maksamaan takaisin. Viime sodan aikana valtion velka pomppasi jostain 10%:sta 70%:in BKT:stä. Tästä toki iso osa oli velkaa suomalaisille ja Suomen pankin luototusta valitolle (=setelirahoitusta). Euro-olosuhteissa tuota setelipainoa ei ainakaan voisi käyttää. Olisin varsin yllättynyt, jos EU ei vähintäänkin auttaisi Suomea taloudellisesti, jos Suomi joutuisi provosoimattoman hyökkäyksen kohteeksi, vaikkei suoraan sotajoukkoja Suomen avuksi lähettäisikään. Koko EU:n uskottavuus poliittisena järjestönähän olisi tuossa vaakalaudalla.

 

[s91]

Fiddu, että hävettäisi jos löytäisi omat vanhemmat tuosta kuvasta

No, mitä? Nuoret on nuoria. Churchill sanoi: "Jos et ole sosialisti, kun olet 20-vuotias, sinulla ei ole sydäntä, mutta jos olet edelleen sosialisti, kun olet 30-vuotias, niin sinulla ei ole aivoja."