Uusi Miss Suomi aikoo käydä armeijan

Magistra

Kersantti
Mielenkiintoista yleisissä virkanimitysperusteissa ovat nimenomaan ne perusteet:

Kyky
Taito
Koeteltu kansalaiskunto

Kyllä sinne intti hyvin asettuu valintaperusteiden joukkoon opintojen ja työkokemuksen seuraksi ainakin kunta-alalla...
 

Vonka

Supreme Leader
Mielenkiintoista yleisissä virkanimitysperusteissa ovat nimenomaan ne perusteet:

Kyky
Taito
Koeteltu kansalaiskunto

Kyllä sinne intti hyvin asettuu valintaperusteiden joukkoon opintojen ja työkokemuksen seuraksi ainakin kunta-alalla...
Minun työpaikkani miesväki: seitsemän reserviupseeria + yksi kiintiöhomo ja sivari .
 

tnt202

Alokas
Vielä niinkin myöhään kuin 1990-l puolivälissä UPM:lle (ent. Yhtyneet, sittemmin köyhteneet) kesähessuksi hakiessani valmiiksi täytetyssä lomakkeessa kysyttiin palveluspaikkaa ja sot.arvoa. Kyseistä käytäntöä saattaa osaltaan selittää pieni paikkakunta ja halu valmistautua kertausharjoituksiin, joita aiemmin on pidetty nykyistä enemmän. Toisaalta kyseisesessä firmassa suhtauduttiin erittäin positiivisesti kaikkeen maanpuolustukseen edes etäisesti liittyvään: yhtiö avusti paikallallista ampumaseuraa ja oli rakentanut tehtaalle 25 ja 50m sisäradat - tämä oli pahvinpuhkojana minusta oikein kivaa.
 

tnt202

Alokas
typo: ei tietenkään valmiiksi täytetyssä lomakkeessa. Vaihtoehdot olivat: "varusmiespalvelus suoritettu, joukko-osasto, sotilasarvo tai siviilipalvelus."
 

Laamanator

Eversti
Laitetaanpa hetkeksi riistäjän rakkikoiran eli työnantajan edustajan lasit päähän ja ryhdytään rekrytoimaan tuhansien täysin nevahöödien lähettämien hakemusten joukosta sitä tekijää, jonka minä ja edustamani yritys haluavat. Uuden työntekijän palkkaaminen on investointi ja se sisältää aina tiettyjä riskejä, jotka on pystyttävä hallitsemaan. Muuten tulee turhia huteja ja homma ei vaan toimi, mikä realisoituu yrityksen toimintaan taloudellisinta menetyksinä.

Lapiomiehiä saa vaikka työkkäristä 9 EUR/pv ja heidän rekrytoimisessaan oleelliset seikat ovat lähinnä, että osaamisvaatimuksena lapio pysyy kädessä ja henkilökohtaisina ominaisuuksina, että kaveri muistaa tulla aamulla suht selvinpäin töihin sekä työluvat ja verokortit ovat asian mukaisessa kunnossa. Aivan sama, onko tällainen olento trapetsitaiteilia, reservin korpraali, tasa-arvoa edistävän kansalaisjärjestön asiahenkilö tai kymmentä vierasta kieltä sujuvasti puhuva touretten syndroomainen autisti. Aivan sama, kunhan lapio heiluu ja maa-aines liikkuu eikä henkilö aio lähitulevaisuudessa häipyä lapionsa äärestä mihinkään. Siihen tehtävään heidät on palkattu ja siitä heille maksetaan. Sama periaate pätee moneen muuhunkin suorittavan tason työhön.

Jätetään kuitenkin lapiomiehet tällä kertaa sikseen ja palkataan seuraavaksi yritykseen Der Führer yksikköön Y johtamaan toimintoa X, joka on vakavaraisen markkina-aseman saavuttanut kansainvälisesti toimiva alansa huipputuotteita valmistavan yrityksen tärkeä osa. Der Führer toimii ihmisten ja asioiden johtajana, jolla on 120 alaista. Hän johtaa toimialansa suunnittelun, valmistelun, toteutuksen ja toiminnan kehittämisen. Hän on päivittäin yhteydessä ulkomaisiin asiakkaisiin ja raportoi yksikön Y päällikölle.

Mitä tällaiselta palkattavalta Der Führeriltä nyt sitten halutaan? Ainakin seuraavia asioita:

- Muodollinen pätevyys, soveltuva korkeakoulututkinto A tai B
- Soveltuvaa työkokemusta n-määrä
- Kielitaito!!! Suomen lisäksi vähintään fluent english ja muu kielitaito lasketaan eduksi
- Soveltuvat henkilökohtaiset ominaisuudet

Valitaan 100 hakemuksen joukosta muutama potentiaaliselta vaikuttavaa ehdokasta ja siirretään loput hakemukset Ö-mappiin. Seuraavaksi pöydän toisella puolella istuukin uusi tuttavuus, joka on vielä toistaiseksi täysin vieras ihminen. Pikkutakki päällä ja kravatti taskuun unohtuneena.

Muodollinen pätevyys on helposti todettavissa tutkintotodistuksilla ja työkokemus työtodistuksilla. Samoin kielitaito voidaan todeta esimerkiksi yleisillä kielitutkinnoilla ja vähän praattaamalla på svenska, in english und auf deutsch. Tässä vaiheessa voidaan siis todeta, että henkilö on muodolliselta pätevyydeltään suurin piirtein sellainen kuin on hakemuksessaan väittänyt olevansa.

Muodollinen pätevyys ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa ja tarkoitus ei ole palkata ammattinimikettä tai työtodistusta, vaan ihminen, joka kykenee menestyksekkäästi suoriutumaan Der Führerin tehtävässään ja kehittymään siinä. Koska tehtävä vaatimuksineen on laaja-alainen, myös palkattavan ihmisen on oltava monitaitoinen. Tässä vaiheessa siirrytään tarkastelemaan henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Henkilökohtaiset ominaisuudet ovat epämääräinen käsite ja sisältävät tehtävästä riippuen monenlaisia vaatimuksia niin kuin internetin treffipalstalla ikään sekä antaa samalla myös työnantajan päätöksenteolle liikkumavaraa, joka saattaa johtaa esimerkiksi muodollisesti pätevämmän, mutta henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan heikomman hakijan karsiutumiseen jossain valintaprosessin vaiheessa. Henkilökohtaiset ominaisuudet vastaavat kysymykseen minkälainen ihminen, tämän persoonallisuus ja potentiaali ovat suhteessa tehtävään. Minkälaiseksi ihminen on elämässään kokemuksiensa kautta muodostunut perinnöllisten ja opittujen seikkojen summana.

Edellä kuvatussa Der Führerin työssä tarvitaan monenlaisia ominaisuuksia, mutta epäilemättä erityisesti johtajaominaisuuksia, jonka käsittelyyn rajaan tämän kommentin. Miten voidaan selvittää vieraan henkilön johtajaominaisuuksien riittävyys tai riittämättömyys?

Asiaa voidaan lähestyä esimerkiksi tarkastelemalla henkilöiden aikaisempaa johtajakokemusta edellisissä työpaikoissa soittamalla näihin ja kysymällä. Vastaukset voivat olla vaihtelevan tasoisia ja niiden perusteella on kyettävä tekemään mahdollisimman oikeat päätelmät. Hakijoilla saattaa olla monenlaisia harrastuksia erilaisine vastuu- ja luottamustehtävineen.

Nykyaikana ehdokkailla voidaan HR-firmojen avulla teettää soveltuvuustestejä, jotka kestävät 1 - 2 pv ja vastaavat sisällöltään kadettikoulun pääsykoetta. Ne tuotavat hakijoista yhteenvedon päätöksenteon tueksi. Tämä on yksi keino hutilyönnin riskin hallitsemiseksi.

Lopulta saadaan kaksi hyvää hakijaa loppusuoralle. Jos tarkastellaan sotilaskoulutuksen merkitystä, niin jos hakija 1 on vaikka sotilasarvoltaan luutnantti, niin hänellä on ainakin koulutus johtajana toimimiseen, mikä on samalla virallista mustaa virallisella valkoisella ikään kuin sertifikaattityyppisenä näyttönä siitä, että johtamistaitoa ja kehityskelpoisuutta on. Samalla tavalla kuin kielitodistus kertoo siitä, että kielitaitoa on vähintään tutkinnon asettamien vaatimusten verran.

Sen sijaan hakija 2 on siviilipalvelusmies, mikä ei ole johtajaominaisuuksien osalta ainakaan positiivinen meriitti. Voihan hakija 2 olla vaikka itseoppinut Rommel, mutta hänellä ei ole siitä mitään näyttöjä ja tämän vuoksi hänen osaltaan riski on suurempi.

Arvoisa lukija. Ratkaise valintaprosessi ja tee lopullinen päätös valinnasta. Kumman hakijan sinä palkkaisisit ja millä perusteella?
 

skärdis

Respected Leader
Arvoisa lukija. Ratkaise valintaprosessi ja tee lopullinen päätös valinnasta. Kumman hakijan sinä palkkaisisit ja millä perusteella?
Jos rekryytit ovat todella tasavahvoja ja pitkän tikun vetäminen ei johda sen varmempaan lopputulokseen kuin järkipäätös, niin luotan intuitioon. Kumman kanssa juttu kulkee paremmin ja tuntuu olevan samalla aaltopituudella. Siinä se - ja näin olen tehnytkin.

Ei minulla mitään faktaa siitä ole, että oma aaltopituuteni tai juttukaveruuteni olisi juuri se paras mahdollinen, mutta jos hänen kanssaan joutuu töitä tekemään, niin sillä mennään. Korostetaan nyt vielä, että jees-jees -miehiä en ole hakemassa, vaan hyvässä juttukaverissa on vähän omaa särmääkin.
 

Recon4Life

Kapteeni
Laitetaanpa hetkeksi riistäjän rakkikoiran eli työnantajan edustajan lasit päähän ja ryhdytään rekrytoimaan tuhansien täysin nevahöödien lähettämien hakemusten joukosta sitä tekijää, jonka minä ja edustamani yritys haluavat. Uuden työntekijän palkkaaminen on investointi ja se sisältää aina tiettyjä riskejä, jotka on pystyttävä hallitsemaan. Muuten tulee turhia huteja ja homma ei vaan toimi, mikä realisoituu yrityksen toimintaan taloudellisinta menetyksinä.

Lapiomiehiä saa vaikka työkkäristä 9 EUR/pv ja heidän rekrytoimisessaan oleelliset seikat ovat lähinnä, että osaamisvaatimuksena lapio pysyy kädessä ja henkilökohtaisina ominaisuuksina, että kaveri muistaa tulla aamulla suht selvinpäin töihin sekä työluvat ja verokortit ovat asian mukaisessa kunnossa. Aivan sama, onko tällainen olento trapetsitaiteilia, reservin korpraali, tasa-arvoa edistävän kansalaisjärjestön asiahenkilö tai kymmentä vierasta kieltä sujuvasti puhuva touretten syndroomainen autisti. Aivan sama, kunhan lapio heiluu ja maa-aines liikkuu eikä henkilö aio lähitulevaisuudessa häipyä lapionsa äärestä mihinkään. Siihen tehtävään heidät on palkattu ja siitä heille maksetaan. Sama periaate pätee moneen muuhunkin suorittavan tason työhön.

Jätetään kuitenkin lapiomiehet tällä kertaa sikseen ja palkataan seuraavaksi yritykseen Der Führer yksikköön Y johtamaan toimintoa X, joka on vakavaraisen markkina-aseman saavuttanut kansainvälisesti toimiva alansa huipputuotteita valmistavan yrityksen tärkeä osa. Der Führer toimii ihmisten ja asioiden johtajana, jolla on 120 alaista. Hän johtaa toimialansa suunnittelun, valmistelun, toteutuksen ja toiminnan kehittämisen. Hän on päivittäin yhteydessä ulkomaisiin asiakkaisiin ja raportoi yksikön Y päällikölle.

Mitä tällaiselta palkattavalta Der Führeriltä nyt sitten halutaan? Ainakin seuraavia asioita:

- Muodollinen pätevyys, soveltuva korkeakoulututkinto A tai B
- Soveltuvaa työkokemusta n-määrä
- Kielitaito!!! Suomen lisäksi vähintään fluent english ja muu kielitaito lasketaan eduksi
- Soveltuvat henkilökohtaiset ominaisuudet

Valitaan 100 hakemuksen joukosta muutama potentiaaliselta vaikuttavaa ehdokasta ja siirretään loput hakemukset Ö-mappiin. Seuraavaksi pöydän toisella puolella istuukin uusi tuttavuus, joka on vielä toistaiseksi täysin vieras ihminen. Pikkutakki päällä ja kravatti taskuun unohtuneena.

Muodollinen pätevyys on helposti todettavissa tutkintotodistuksilla ja työkokemus työtodistuksilla. Samoin kielitaito voidaan todeta esimerkiksi yleisillä kielitutkinnoilla ja vähän praattaamalla på svenska, in english und auf deutsch. Tässä vaiheessa voidaan siis todeta, että henkilö on muodolliselta pätevyydeltään suurin piirtein sellainen kuin on hakemuksessaan väittänyt olevansa.

Muodollinen pätevyys ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa ja tarkoitus ei ole palkata ammattinimikettä tai työtodistusta, vaan ihminen, joka kykenee menestyksekkäästi suoriutumaan Der Führerin tehtävässään ja kehittymään siinä. Koska tehtävä vaatimuksineen on laaja-alainen, myös palkattavan ihmisen on oltava monitaitoinen. Tässä vaiheessa siirrytään tarkastelemaan henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Henkilökohtaiset ominaisuudet ovat epämääräinen käsite ja sisältävät tehtävästä riippuen monenlaisia vaatimuksia niin kuin internetin treffipalstalla ikään sekä antaa samalla myös työnantajan päätöksenteolle liikkumavaraa, joka saattaa johtaa esimerkiksi muodollisesti pätevämmän, mutta henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan heikomman hakijan karsiutumiseen jossain valintaprosessin vaiheessa. Henkilökohtaiset ominaisuudet vastaavat kysymykseen minkälainen ihminen, tämän persoonallisuus ja potentiaali ovat suhteessa tehtävään. Minkälaiseksi ihminen on elämässään kokemuksiensa kautta muodostunut perinnöllisten ja opittujen seikkojen summana.

Edellä kuvatussa Der Führerin työssä tarvitaan monenlaisia ominaisuuksia, mutta epäilemättä erityisesti johtajaominaisuuksia, jonka käsittelyyn rajaan tämän kommentin. Miten voidaan selvittää vieraan henkilön johtajaominaisuuksien riittävyys tai riittämättömyys?

Asiaa voidaan lähestyä esimerkiksi tarkastelemalla henkilöiden aikaisempaa johtajakokemusta edellisissä työpaikoissa soittamalla näihin ja kysymällä. Vastaukset voivat olla vaihtelevan tasoisia ja niiden perusteella on kyettävä tekemään mahdollisimman oikeat päätelmät. Hakijoilla saattaa olla monenlaisia harrastuksia erilaisine vastuu- ja luottamustehtävineen.

Nykyaikana ehdokkailla voidaan HR-firmojen avulla teettää soveltuvuustestejä, jotka kestävät 1 - 2 pv ja vastaavat sisällöltään kadettikoulun pääsykoetta. Ne tuotavat hakijoista yhteenvedon päätöksenteon tueksi. Tämä on yksi keino hutilyönnin riskin hallitsemiseksi.

Lopulta saadaan kaksi hyvää hakijaa loppusuoralle. Jos tarkastellaan sotilaskoulutuksen merkitystä, niin jos hakija 1 on vaikka sotilasarvoltaan luutnantti, niin hänellä on ainakin koulutus johtajana toimimiseen, mikä on samalla virallista mustaa virallisella valkoisella ikään kuin sertifikaattityyppisenä näyttönä siitä, että johtamistaitoa ja kehityskelpoisuutta on. Samalla tavalla kuin kielitodistus kertoo siitä, että kielitaitoa on vähintään tutkinnon asettamien vaatimusten verran.

Sen sijaan hakija 2 on siviilipalvelusmies, mikä ei ole johtajaominaisuuksien osalta ainakaan positiivinen meriitti. Voihan hakija 2 olla vaikka itseoppinut Rommel, mutta hänellä ei ole siitä mitään näyttöjä ja tämän vuoksi hänen osaltaan riski on suurempi.

Arvoisa lukija. Ratkaise valintaprosessi ja tee lopullinen päätös valinnasta. Kumman hakijan sinä palkkaisisit ja millä perusteella?
Ajoit Laama nyt omaan miinaasi, jos oli tarkoitus yrittää saada kuvitteelliselle res. luutnantille työpaikka. Tällainen likainen aliupseeri tuntee jo luontaista epäluuloa yli-innokkaaseen nuoreen luutnanttiin :D

Noh, leikki sikseen. Ansioluetteloiden, hakemuksien ja haastattelujen pohjalta kertyy hakijasta myös kaikennäköistä tauhkaa tietona, jota ei sinänsä edes noteeraa. Armeijakokemukset saattaa mennä sinne tauhkan puolelle, jos ei nyt sitten ole sukeltaja, laskuvarjojääkäri tai työskennellyt PV:ssä. 120 ihmisen johtajaksi näkyvään tehtävään pitää olla muutakin johtajakokemusta kuin intistä varusmiehenä saatu. Jos edelleen oletamme, että nämäkin ovat yhdenmukaiset, on ratkaisu varmaan lähellä kolikonheittoa. Olen Skärdiksen linjoilla, että menee omiksi vaistoiksi kenen ottaisi.

Et muuten tarkentanut, mitä toinen kaveri oli tehnyt siviilipalveluksessa.

Korrrostan vielä loppuun, että armeija tuottaa erittäin hyvät johtajat ja asiantuntijat reservin tehtäviinsä, mutta meriittinä siviilissä pelkkä varusmiesaikana hankittu johtajakokemus on aika meh. Eikä varusmiespalveluksesta mielestäni tarvitsekkaan saada siviiliin mitään. Tarkoitus on saada taistelijoita, jotka tuottavat yhteistoiminnaallaan mahdollisimman paljon tuhottuja vihollisen panssarilauttoja mahdollisimman pienillä omilla tappioilla.
 

miheikki

Respected Leader
Onkohan PV:n palikkatestillä mitään vaikutusta työvoiman rekrytoinissa. Käsittääkseni aliupseerikoulutukseen vaaditaan P2- testistä tulokseksi vähintään 5 (keskiarvo suomalaisilla). Onko älykkyydellä käyttöä työelämässä? Testataanko missään muualla henkilön pälliä kuin intissä. Poliisikoulussa ainakin (ennen) testattiin. Voiko henkilö kouluttautua tohtoriksi pelkästään ahkeruudella ja hyvällä muistilla vaikka ei pärjäisi älykkyystesteissä?
 

Vonka

Supreme Leader
Huomaan, että ketju on avattu pari vuotta sitten. Kävikö misukka armeijan? :)

Sara Chafak

upload_2014-8-1_20-57-39.jpeg
 

skärdis

Respected Leader
Onkohan PV:n palikkatestillä mitään vaikutusta työvoiman rekrytoinissa. Käsittääkseni aliupseerikoulutukseen vaaditaan P2- testistä tulokseksi vähintään 5 (keskiarvo suomalaisilla). Onko älykkyydellä käyttöä työelämässä? Testataanko missään muualla henkilön pälliä kuin intissä. Poliisikoulussa ainakin (ennen) testattiin.


Rekryfirmojen psykologit pyörittävät samanlaisia palikkatestejä ja itsekin olen muutamaan kertaan joutunut moisiin testauspäiviin osallistumaan. Johtajien ja asiantuntijoiden palkkaamisessa näitä käytetään nykyään melko paljon.


Voiko henkilö kouluttautua tohtoriksi pelkästään ahkeruudella ja hyvällä muistilla vaikka ei pärjäisi älykkyystesteissä?
Kyllä kai. Siis yliopistosta kyllä valmistuu maisteriksi ja miksei tohtoriksikin ilman pällitestejä, mutta kai tohtorin paperit sentään jonkinlainen viite älykkyydestä kuitenkin on. Varsinkin jos verrokkina on SA-intin yhden aamupäivän kirjalliset pällitestit.
 

Laamanator

Eversti
Ajoit Laama nyt omaan miinaasi, jos oli tarkoitus yrittää saada kuvitteelliselle res. luutnantille työpaikka. Tällainen likainen aliupseeri tuntee jo luontaista epäluuloa yli-innokkaaseen nuoreen luutnanttiin :D

Et muuten tarkentanut, mitä toinen kaveri oli tehnyt siviilipalveluksessa.

Korrrostan vielä loppuun, että armeija tuottaa erittäin hyvät johtajat ja asiantuntijat reservin tehtäviinsä, mutta meriittinä siviilissä pelkkä varusmiesaikana hankittu johtajakokemus on aika meh. Eikä varusmiespalveluksesta mielestäni tarvitsekkaan saada siviiliin mitään. Tarkoitus on saada taistelijoita, jotka tuottavat yhteistoiminnaallaan mahdollisimman paljon tuhottuja vihollisen panssarilauttoja mahdollisimman pienillä omilla tappioilla.
Käytin hakijoita 1 ja 2 hieman kärjistettyinä periaatteellisina esimerkkeinä. Jos sotilaskoulutuksen vaikutusta tarkastellaan, hakija 3 voisi olla vaikka kers - ylivääp arvoinen aliupseeri.

Kysymys rekrytointipäätöksestä noin muuten on varsin laaja ja monimutkainen enkä missään vaiheessa ole esittänyt, että sitä ratkaistaisiin sotilasarvolla tai sen puuttumisella. Sitä voidaan kuitenkin käyttää yhtenä meriittinä muiden joukossa muodostettaessa käsitystä tuntemattomasta hakijasta.

Ei kuitenkaan sillä tavalla, että sotilasammatillinen substanssiosaaminen (esim. JK:n hyökkäyskäsky ja rautakankien lukumäärä) olisi merkittävä tekijä, mikä kuitenkin on sotilasammattien ulkopuolella yksiselitteisesti turhaa tietoa, vaan yleisellä tasolla johtamistaidon ja sen soveltamisen osalta. Mikään sotakoulu ei yksistään anna riittäviä valmiuksia yrityksen X, Y tai Z johtamiseen tai asioiden hoitamiseen eikä se ole niiden tarkoituskaan, mutta ne voivat antaa hyvän ja ihmistä kasvattavan täydennyksen muulle ensisijaiselle koulutukselle.

Esimerkissä hakija 2 olkoon suorittanut siviilipalveluksensa kunnan kirjaston juoksupoikana. Kirjojen asetteleminen hyllyyn opettaa varmasti järjestelmällisyyttä, mutta ei yksistään kokemuksena ole lisäarvoa tuova positiivinen tai johtamistaitoa indikoiva meriitti Der Führer tehtävän hoitamisen kannalta.

Onkohan PV:n palikkatestillä mitään vaikutusta työvoiman rekrytoinissa. Käsittääkseni aliupseerikoulutukseen vaaditaan P2- testistä tulokseksi vähintään 5 (keskiarvo suomalaisilla). Onko älykkyydellä käyttöä työelämässä? Testataanko missään muualla henkilön pälliä kuin intissä. Poliisikoulussa ainakin (ennen) testattiin. Voiko henkilö kouluttautua tohtoriksi pelkästään ahkeruudella ja hyvällä muistilla vaikka ei pärjäisi älykkyystesteissä?
Tarkoitat varmaan P1-koetta, joka on numeerista ja verbaalista lahjakkuutta "mittaava" ns. palikkatesti. P2 ja P2B-kokeet ovat persoonallisuutta tarkastelevia soveltuvuustestejä, jotka perustuvat amerikkalaiseen MMPI-testiin. Samat testit, erilaiset ryhmätilanteet ja muut seuraleikit joutuu nykyään lusimaan melkein mihin tahansa työpaikkaan hakiessa. Se on nykyaikana iso bisnes, johon erikoistuneita HR-yrityksiä ovat ainakin Barona ja Psycon.

Kysymykseen, onko älykkyydellä käyttöä työelämässä riippuu varmaankin siitä, että minkälaisia töitä on tarkoitus tehdä. Pelkällä hyvällä ulkomuistilla pärjää varmasti speden speleissä, mutta ihan tohtoriksi tai edes maisteriksi asti ei pelkästään sillä pääse, sillä korkeakoulutuksen rooli on ihan muuta kuin toimia muistinvirkistyksenä. Ahkeruudella voi korvata enemmän.
 

koponen

Kenraali
Tosin, tohtoriksi väitelleet ja ensisijaisesti akateemisessa ympäristössä toimineet ovat minun kokemukseni mukaan painottuneita tiettyihin ihmistyyppeihin. Joihinkin hommiin sopii mainiosti, joihinkin toisiin (joissa toimintaympäristö on hyvin akateemisesta poikkeava) en lähtisi palkkaamaan. Siis jos ei näyttöjä tuloksista myös tulevaa tehtävää vastaavassa ympäristössä kukoistamisesta ole.
 

Vonka

Supreme Leader
Okei. Missifinaali oli tammikuun lopussa ja Chafak sekä lehdet ottivat inttiasiasta kaiken irti, vaikka typy oli keskeyttänyt kolme viikkoa aikaisemmin. Eipähän tarvinnut lukea koko ketjua.

Onnea vuoden 2012 missille! :)

 

Tetra

Respected Leader
BAN
Kaipa noissa on eroja eri koulutusaloilla kuinka hyvin pärjää pelkällä muistamisella jne. En usko, että esim. teoreettiseen fysiikan tohtoreista löytyy hirveästi nollatauluja, ainakaan matemaattisen lahjakkuuden kantilta. Jollain toisella alallahan nuo välttämättä eivät pärjäisi.
 

Recon4Life

Kapteeni
Käytin hakijoita 1 ja 2 hieman kärjistettyinä periaatteellisina esimerkkeinä. Jos sotilaskoulutuksen vaikutusta tarkastellaan, hakija 3 voisi olla vaikka kers - ylivääp arvoinen aliupseeri.

Kysymys rekrytointipäätöksestä noin muuten on varsin laaja ja monimutkainen enkä missään vaiheessa ole esittänyt, että sitä ratkaistaisiin sotilasarvolla tai sen puuttumisella. Sitä voidaan kuitenkin käyttää yhtenä meriittinä muiden joukossa muodostettaessa käsitystä tuntemattomasta hakijasta.

Ei kuitenkaan sillä tavalla, että sotilasammatillinen substanssiosaaminen (esim. JK:n hyökkäyskäsky ja rautakankien lukumäärä) olisi merkittävä tekijä, mikä kuitenkin on sotilasammattien ulkopuolella yksiselitteisesti turhaa tietoa, vaan yleisellä tasolla johtamistaidon ja sen soveltamisen osalta. Mikään sotakoulu ei yksistään anna riittäviä valmiuksia yrityksen X, Y tai Z johtamiseen tai asioiden hoitamiseen eikä se ole niiden tarkoituskaan, mutta ne voivat antaa hyvän ja ihmistä kasvattavan täydennyksen muulle ensisijaiselle koulutukselle.

Esimerkissä hakija 2 olkoon suorittanut siviilipalveluksensa kunnan kirjaston juoksupoikana. Kirjojen asetteleminen hyllyyn opettaa varmasti järjestelmällisyyttä, mutta ei yksistään kokemuksena ole lisäarvoa tuova positiivinen tai johtamistaitoa indikoiva meriitti Der Führer tehtävän hoitamisen kannalta.
Totta kai voidaan käyttää meriittinä, mutta niin voidaan käyttää montaa muutakin seikkaa. Itse näen, että asepalveluksen suorittaminen on ensiarvoisen tärkeää maanpuolustuksen kannalta ja siksi se kannattaa suorittaa. Onko se parhaiten käytetty vuosi kehittääkseen itseään siviilin esimiesehtäviin on toinen juttu. Tarkoitan, että vuoden aikana itseään voi kehittää muullakin tavalla. Antaako PV:n johtajakoulutus siviilin hyvän ja ihmistä kasvattavan kokemuksen, ei ole sekään mielestäni yksiselitteistä. Parantaako asepalvelus maanpuolustustamme ja tuottaako se hyviä taistelijoita ja yksiköitä? Kyllä parantaa ja tuottaa, sen uskon olevan yksiselitteistä. Tätä ei pidä myöskään ottaa moitteena puolustusvoimia kohtaan, koska sen tarkoitus ei ole kantaa huolta kokemuksista ja ihmisten kasvattamisesta per se.

Tunnen siviilipalvelusjärjestelmää huonosti, jos siviilipalvelusmies olisi aikaisemman koulutuksensa pohjalta ollut esimiestehtävissä saattaisi olla, että sivarilla on parempi kokemus johtamisesta. En ole aivan varma, voiko siviilipalvelusmiestä käyttää kaikissa mahdollisissa tehtävissä ja missä siviilipalvelusmies voi olla töissä. Ilmeisesti ainoastaan julkishallinnossa.
 
Top