Uusi taistelijan ase

MeriTJ kirjoitti:
Eikä se ole mikään "hupsista, kylläpäs napsuu" jos joku vetää tuollaiseen levyyn pitkällä kiväärin patruunalla koska siinä on joka tapauksessa iso annos energiaa mukana. Harva meistä on niin kova jätkä että saa laittaa suojan esimerkiksi vatsan eteen ja pistää kokeneen kamppailu-urheilijan vetämämään siihen potkun ilman mitään ennakkovaroitusta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos luoti pysähtyy kovaan levyyn niin koettu impulssi kai on insinööritarkkuudella samansuuruinen kuin ampujan olkapäässään kokema rekyyli. Levy jakaa sen paljon perälevyä laajemmalle alalle, mutta toisaalta aseen paino osaltaan lievittää koettua impulssia.

Mielenkiintoista nähdä aiheuttaako noiden 7,62 AP multi-hit-suojien tulo minkälaisia paineita asekehityksessä.
 
MeriTJ kirjoitti:
Mutta eipä 50 vuotta vanhan aseen modernisoinnista olekaan lupa odottaa aivan uusimman teknologian mukaista lopputulosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aseita modataan hurjat 200 kpl. Lyön varsikenkäni vertoa että siihen se jääkin.

Aikuisten oikeesti, voitais ottaa mikä tahansa asekonstruktio halutussa kaliiperissa ja ostaa suoraan linjalta niitä 10 000 kpl /vuosi kunnes luolastot on täynnä. Mutta eiköhän tähänkin saada muutama miltsi poltettua.
 
Deeiii kirjoitti:
Jos luoti pysähtyy kovaan levyyn niin koettu impulssi kai on insinööritarkkuudella samansuuruinen kuin ampujan olkapäässään kokema rekyyli.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei aivan. Unohdat että energiaa rekyylistä menee mm puolarin mekanismiin sekä harakoille ilmaan mm suujarrun ohjaamana. Lisäksi iskuenergia ei jakaudu suinkaan tasaisesti levyyn vaikka se jakaakin sitä laajemmalle. Levyhän joustaa jonkin verran vaikkakin palautuu ainakin osittain muotoonsa esimerkkinä olkoon kypärissä tarvittava välitila kallon ja ballistisen suojan välissä koska muuten hajoisi kallo vaikka luoti ei sitä läpäisisikään. 7,62x51 luodin iskuenergia on piipun suun tienoolla normaalisti noin 3000 joulea jonka aikaansaanti esim nyrkillä lyöden on aika mälli ja jos ammuttava kivääri painaisi saman kuin tuo levy ja olisi umpinainen ilman latausmekanismia tai mitään rekyylinkesyttimiä kuten suujarru & elohopeavaimennin niin minä ainakin jättäisin kyseisen kapistuksen ampumatta omaa olkaani vasten pystystä.
 
Deeiii kirjoitti:
Jos luoti pysähtyy kovaan levyyn niin koettu impulssi kai on insinööritarkkuudella samansuuruinen kuin ampujan olkapäässään kokema rekyyli. Levy jakaa sen paljon perälevyä laajemmalle alalle, mutta toisaalta aseen paino osaltaan lievittää koettua impulssia.

Mielenkiintoista nähdä aiheuttaako noiden 7,62 AP multi-hit-suojien tulo minkälaisia paineita asekehityksessä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse asiassa voiman impulssi on yleensä kovempi vaikka liikemäärät olisivat samoja. Tämän näkee jo pelkästään vertaamalla piipun mittaa jolla luoti kiihtyy lähtönopeuteen ja levyn mittaa johon luoti pysähtyy. Muuten ei olisi tarvetta erillisille trauma levyille.
 
MeriTJ kirjoitti:
Ei aivan. Unohdat että energiaa rekyylistä menee mm puolarin mekanismiin sekä harakoille ilmaan mm suujarrun ohjaamana. Lisäksi iskuenergia ei jakaudu suinkaan tasaisesti levyyn vaikka se jakaakin sitä laajemmalle. Levyhän joustaa jonkin verran vaikkakin palautuu ainakin osittain muotoonsa esimerkkinä olkoon kypärissä tarvittava välitila kallon ja ballistisen suojan välissä koska muuten hajoisi kallo vaikka luoti ei sitä läpäisisikään. 7,62x51 luodin iskuenergia on piipun suun tienoolla normaalisti noin 3000 joulea jonka aikaansaanti esim nyrkillä lyöden on aika mälli ja jos ammuttava kivääri painaisi saman kuin tuo levy ja olisi umpinainen ilman latausmekanismia tai mitään rekyylinkesyttimiä kuten suujarru & elohopeavaimennin niin minä ainakin jättäisin kyseisen kapistuksen ampumatta omaa olkaani vasten pystystä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siis jos on kysymys 7,62 12 gramman kuulasta, niin ei se rekyyli niin iso ole. En ole koskaan käyttänyt suujarrua pulttilukkokiväärissä ja ei sotilaskiväärissäkään moista ole. Olkapäähän tietysti tulee mustelma, mutta ei sitä kyllä ajattele. Sitä vain keskittyy ammuntaan.
 
MF23 kirjoitti:
Siis jos on kysymys 7,62 12 gramman kuulasta, niin ei se rekyyli niin iso ole. En ole koskaan käyttänyt suujarrua pulttilukkokiväärissä ja ei sotilaskiväärissäkään moista ole. Olkapäähän tietysti tulee mustelma, mutta ei sitä kyllä ajattele. Sitä vain keskittyy ammuntaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
normaali kolmenollakasi on painavampi kuin tuo levy ja mikäli se on joku light weight-malli, siinä on normaalisti rekyyliä jakava perälevy vaikka on tuota raskaampi. Omassa kaapissa ollut 20v kevytrakenteinen 30-06 jota myös käytetty mutta huolimatta sen kumisesta perälevystä useampikin käyttäjä maininnut inhottavan kovasta rekyylistä. Tässä kannattaa mielestäni myös pitää mielessä että ampuessa olet valmistautunut potkuun, saadessasi sattumanvaraisesta luodista et. Mutta mikäli konsensus tosiaan on että pari kiloa painavana hirvitehoinen kivääri ei potkaise kovaa niin ei väkisin. En sitten ole niin kova jätkä kuin muut täällä ☺
 
MeriTJ kirjoitti:
Jep, ei ole enää mitenkään tavaton että levylle luvataan kestoksi 7,62x51 AP kuten linkin kotimaisessa tuotteessakin: https://www.varusteleka.fi/fi/product/cpe-diamond-luotisuojalevy-nij-iv-stand-alone/29952
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse asiassahan tuo levy kestää vielä .30-06 panssariluodin osuman - sillä NIJ IV -luokituksen mukaan vähimmäiskestävyys levylle on .30-06 AP.

8.6x70 (.338 Lapua Magnum) taitaa olla ensimmäinen (siis kevein) yleisesti sotilaskäytössä oleva patruuna, jonka luotia tavalliset suojalevyt eivät ainakaan virallisen luokituksen mukaan kestä.
 
Viimeksi muokattu:
SJ kirjoitti:
Mainittakoon, että nykyään taitaa ne kiväärin kestävät laatat luvata kestoa usealle rynnäkkökiväärikaliberiselle luodille, jotkut taitavat jopa luvata kestoa usealle pitkästä patruunasta lähtöisin olevalle AP luodille. Eli tuo ominaisuus ei välttämättä ole erityisen hyödyllinen enää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yleisimmin siteerattu NIJ-luokitushan edellyttää että liivi kestää viisi osumaa (paitsi class IV jossa riittää yksi osuma).

Luokitus on kuitenkin vain luokitus, pitää muistaa että panssaroinnin todellinen suorituskyky voi olla parempi/huonompi riippuen olosuhteista. Kuidut heikentyvät ikääntyessään, ampumaetäisyydet vaihtelevat, uusia luoteja ja latauksia tulee markkinoille. Esimerkiksi jotkut melko yleisesti käytetyt kiväärinpatruunat tiettävästi pystyvät läpäisemään NIJ Class III:n. Jos valmistaja on speksannut liivin juuri täyttämään tuon kriteerin (pystyy torjumaan 7.62 Nato peruspatruunan) niin joku toinen lataus voi mennä läpi.
 

Tuossa ammutaan 7,62x51 5 metrin etäisyydellä liiviin. Kyseessä siis edelliseen verrattuna patruuna jossa iskuenergiaa noin kolmannes enemmän. Kyllähän tuo geeliukon "läski" heilahtaa mutta ei tuo mitenkään erityisen voimakas ole, pienempi kenkäisy kuin olisin itse odottanut kokemuksellani aseen toisesta päästä.
 
Melko umpihölmöä testaamista: itse olen (nuorempana ja tyhmempänä) saanut D166:n vaipan terälevystä jalkaani 100 m päästä. Toisella kerralla käytössä oli kaikki suojaukset DIN:in mukaisia panssarilasitestejä tehdässä ja eikös vaan yksi vaipankappale tullut KATON kautta suojan taakse reiteeni, onneksi rikkomatta ihoa. Ja on Suomessa yksi mies viety patruunatehtaalta ambulanssillakin luoti reidessä tuollaisten testien jälkeen. Varovaisuutta siis!
 
veeteetee kirjoitti:
Melko umpihölmöä testaamista: itse olen (nuorempana ja tyhmempänä) saanut D166:n vaipan terälevystä jalkaani 100 m päästä. Toisella kerralla käytössä oli kaikki suojaukset DIN:in mukaisia panssarilasitestejä tehdässä ja eikös vaan yksi vaipankappale tullut KATON kautta suojan taakse reiteeni, onneksi rikkomatta ihoa. Ja on Suomessa yksi mies viety patruunatehtaalta ambulanssillakin luoti reidessä tuollaisten testien jälkeen. Varovaisuutta siis!
Klikkaa laajentaaksesi...

Aamen.

Tän lisäksi: olen lukenut useammasta tapauksesta missä kova levy on kyllä pysäyttänyt luodin, mutta luodista tai varusteista lähteneet sirpaleet ovat tehneet ikävää jälkeä esim. naamassa. Ei hengenvaarallista mutta ikävää kumminkin.
 
Deeiii kirjoitti:
Aamen.

Tän lisäksi: olen lukenut useammasta tapauksesta missä kova levy on kyllä pysäyttänyt luodin, mutta luodista tai varusteista lähteneet sirpaleet ovat tehneet ikävää jälkeä esim. naamassa. Ei hengenvaarallista mutta ikävää kumminkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuon takia ainakin jotkut noista valmistajista mainostaa levyjään kerroksella, jonka on tarkoitus siepata nuo sirpaleet. Tästä löytyy videoita youtubesta.
 
Armeija ostaa erikoisjoukoille Nato-yhteensopivat rynnäkkökiväärit
KOTIMAA 20.2.2015 18:18
Jarmo Huhtanen

HELSINGIN SANOMAT


FABRIQUE NATIONALE DE HERSTAL USA
1305930053055

Fabrique Nationalen Scar-rynnäkkökivääri.
Puolustusvoimien erikoisjoukot saavat uudet rynnäkkökiväärit. Uusi ase on belgialaisen asevalmistajan FN:n suunnittelema FN Scar. Lopullinen hankintapäätös tehdään maaliskuun aikana, mutta aseista on jo olemassa hyväksytty tarjous.

Erikoisjoukoille suunniteltu ase
FN Scar on erikoisjoukoille suunniteltu rynnäkkökivääri.

Nimi tulee sanoista Fabrique Nationale de Herstal Special Operations Forces Combat Assault Rifle.

Aseen pääversiot ovat kaliiperia 5.56x45 Nato ja 7.62x51 Nato.

Tyhjän aseen paino on 3,5 kiloa.

Aseen tulinopeus on 600 laukausta minuutissa.

FN Scarin standardilippaaseen mahtuu 30 patruunaa.



FN Scar on käytössä muun muassa Yhdysvaltain erikoisjoukoilla. Puolustusvoimat tutkii myös sitä, tarvitaanko suomalaisille erikoisjoukoille uudet konekiväärit.

FN Scar-aseita ostetaan 300–500 kappaletta. Iso muutos on se, että aseen kaliiperi on 5,56x45 Nato. Se poikkeaa nykyisten rynnäkkökiväärien kaliiperista, joka on 7,62x39.

"Olemme hakeneet yhteensopivia aseita erikoisjoukoille, kriisinhallintatehtäviin ja tietysti kotimaan puolustukseen", kertoo jalkaväen tarkastaja Jukka Valkeajärvi.

Puolustusvoimat tähtää yhteensopivuuteen erityisesti kriisinhallintatehtävissä, joissa muilla mailla on yleisesti käytössä 5,56-kaliiperin aseita. Samaan kaliiperiin siirtyminen helpottaisi ampumatarvikehuoltoa. Tarkoitus ei ole kuitenkaan jakaa kaikille kriisinhallintatehtäviin osallistuville uutta rynnäkkökivääriä, vaan ne varataan erikoisjoukoille, kuten Utin erikoisjääkäreille.

"Haluan korostaa, että tämä kauppa ei ole sidottu kenttäarmeijan käsiaseperheen tulevaisuuteen millään lailla", Valkeajärvi sanoo.

Puolustusvoimilla on ensi vuosikymmenellä edessä uusien rynnäkkökiväärien hankinta. Valkeajärven mukaan käsillä oleva kauppa on erillistarkastelu, eikä se liity nykyisten RK 62- ja RK 95-rynnäkkökiväärien seuraajan valintaan.

Puolustusvoimat ei halunne suin surminkaan antaa kuvaa siitä, että Suomi olisi jotenkin sitoutunut korvaamaan nykyiset rynnäkkökiväärit FN-aseilla.


Tätä korostaa se, että FN Scar-aseisiin ostetaan vain jonkin verran varaosia ja huoltovälineitä, mutta kokonaista huoltojärjestelmää ei hankita.

"Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ase menee rikki, niin sitä ei ruveta erikseen korjaamaan, vaan se poistetaan käytöstä. Käytetään sarja niin sanotusti loppuun", sanoo Valkeajärvi.

Valkeajärvi ei kommentoi uusien rynnäkkökiväärien hintaa, mutta huoltojärjestelmästä luopuminen pudottaa kappalehintaa noin 30 prosenttia.

FN Scar on ollut kenttäkokeissa Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppaniassa, joiden käyttöön ase muun muassa tulee.

FN Scarin kaliiperi on Puolustusvoimille uusi päänavaus.

"Meillä ei palveluskäytössä ole tätä kaliiperia aikaisemmin ollut. Kenttätesteissä on ollut erilaisia järjestelmiä", Valkeajärvi sanoo.

Erikoisjoukot eivät kuitenkaan hylkää vanhoja rynnäkkökivääreitään, vaan aseita on tarkoitus käyttää rinnakkain.

"Tehtävään voidaan valita siihen parhaiten sopiva ase eri aseperheistä. FN Scar on siinä mielessä hyvä ase, että se mahdollistaa erilaisten lisälaitteiden kiinnittämisen kiskon kautta. Käytännössä siihen voidaan liittää kaikki lisälaitteet, joita meillä jo on. Siihen voidaan kiinnittää esimerkiksi punapistetähtäin, valonvahvistin, taktinen valaisin ja niin edelleen."

Maavoimat on myös selvittämässä sitä, tarvitaanko erikoisjoukoille uusi konekivääri. Valkeajärven mukaan kaliiperi olisi sama kuin uudella rynnäkkökiväärillä.

Tutkittavina ovat muun muassa FN Minimi ja Heckler&Koch MG4.

"Selvityksessä ratkeaa, tuoko se meille lisäarvoa. Aseet testataan ja Utin jääkärirykmentti vastaa kenttäkokeista."

Puolustusvoimat suunnittelee myös reserviläisille tuttujen perinteisten RK 62:n ja RK 95:n päivittämistä. Uudempiin RK 95-rynnäkkökivääreihin ollaan asentamassa nopealla aikataululla lisävarustekiskot, jotta niihin voidaan asentaa esimerkiksi punapistetähtäimiä tai valonvahvistimia.

"Tavoitteena on hankkia muutaman vuoden sisällä kaikkiin RK 95-aseisiin optiset tähtäimet", kertoo Valkeajärvi.

Parhaillaan selvitetään myös sitä, pitäisikö vanhempiin RK 62-rynnäkkökivääreihin vaihtaa säädettävä teleskooppiperä. Ne helpottaisivat aseiden käyttöä suojavarusteiden kanssa. Samalla selvitetään myös lisälaitteiden vaatimien kiskotusten asentamista.

RK 95:ssä on jo valmiiksi lyhyempi taittoperä, jota on helpompi käyttää suojaliivien kanssa. Sen sijaan RK 62:n perä on kiinteä.

"Jos vanhempiin RK 62-aseisiin ei ole vielä rahaa hankkia optisia tähtäimiä, niin ainakin joihinkin tuhansiin kappaleisiin rakennetaan valmius lisälaitteiden asentamiseen. Olemme saaneet kenttäkokeissa hyviä tuloksia myös RK 62:n kehittämisessä."


http://www.hs.fi/kotimaa/a1424430676159?jako=a43ea4ee9d6c5a42f29e2223b06810fd&ref=fb-share
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top