Uusi taistelijan ase

Ne 200t kiinalaista rynkkyä, joiden todellisesta kunnosta ei ole mitään tietoa?
Se, että sinulla ei ole tietoa kyseisten aseiden todellisesta kunnosta ei tarkoita, etteiko ko. materiaalia varastoiva taho olisi tietoinen asiasta. Yksinkertaisesti voidaan todeta, että varastoitu, käyttämätön, ampumakuntoinen rk-materiaali ei varastoinnin aikana muutu muuksi.
 
Osa kotimaisista on varmasti sen verran käyttöä nähnyt että luulisi olevan useampi varikkokunnostus takana.
E: kiinalaisiin eikö ole vaihdettu mm.kaikki jouset uusiin ihan ennen varastointia?
Varikolla tapahtuva perushuolto aiheuttaa aseelle kuntoluokan muutoksen, ja käytännössä jos ase päätyy varikolle toisen kerran perushuoltoon elämänsä aikana ko. yksilön kuntoluokka muuttuu "loppuvarastoitavaksi". Ase on siin vielä täysin taistelukuntoinen, mutta se vedetään pois koulutuskierrosta loppuun kulumisen estämiseksi.

Ja RK 56-malleihin on vaihdettu Suomessa vain iskujouset, ei muuta.
 
Oma käsitykseni on, että varastoidut aseet on tarkastettu ennen varastointia ja tarkastetaan varastossakin määrävälein, eli jos siellä olisi romua, olisi se ainakin järjestelmän tiedossa.
Varastoitavalle aseelle pitää tehdä varastointitarkastus (=tiedetään että varastoitavat aseet ovat taistelukuntoisia) ja varastointihuolto (=sisältäen esim. suojaöljyämisen jotta materiaali pysyy varastoituna kunnossa).

Varastossa olevalle materiaalille tehdään määräajoin varastotarkastus. Aika on riippuvainen sekä varastoitavasta materiaalista, että varastointiolosuhteista. Osa asetyypeistä katsotaan pistotarkastuksina tietyllä otannalla, osa asetyypeistä taas tarkastetaan jokaisen yksilön osalta.
 
Se, että sinulla ei ole tietoa kyseisten aseiden todellisesta kunnosta ei tarkoita, etteiko ko. materiaalia varastoiva taho olisi tietoinen asiasta. Yksinkertaisesti voidaan todeta, että varastoitu, käyttämätön, ampumakuntoinen rk-materiaali ei varastoinnin aikana muutu muuksi.

Minkäslaiset metallurgiset testit esim. metallin väsyvyyden osalta sitten näille kiinalaisille jos koko homma on luottamuksen varassa että tvälläri käy ampumassa parit kudit muutaman kerran elinkaaren aikana ja tälläisen testauksen lopputuloksena toteaa "kelpaa palvelukseen"? Mites se Murphyn laki kuuluikaan? Olettamus on perseilyjen äiti?
 
Minkäslaiset metallurgiset testit esim. metallin väsyvyyden osalta sitten näille kiinalaisille jos koko homma on luottamuksen varassa että tvälläri käy ampumassa parit kudit muutaman kerran elinkaaren aikana ja tälläisen testauksen lopputuloksena toteaa "kelpaa palvelukseen"? Mites se Murphyn laki kuuluikaan? Olettamus on perseilyjen äiti?
Eiköhän ne varastoidut rynkyt toimi ihan ok, aserikkoja nyt sattuu aina, mutta harvemmin nämä ovat AK-sukuisissa muodostuneet varsinaiseksi ongelmaksi missään vinkuintiassakaan jossa "huolto" ei kuulu edes sanavarastoon. Uuden palautinjousen voi besorkata vaikka mistä tahansa vihollisen välineestä vaikka olisi -74 sarjaa tai uudempaa jos ei huolto ole saanut siihen mennessä toimitettua. Jos olet vainoharhaisen epäluottavainen, tilaa vaikka koko AKn jousisetti tai pari jonka voit ottaa reppuun liikekannallepanossa mukaan. :facepalm:

BTW, AKssa väsynyt palautinjousi aiheuttaa lähinnä laatikon perän asteittaista rikkoutumista, mutta tähänkin vaaditaan muutamaa tuliannosta rutkasti isompi satsi ammuntaa. Joskus harvoin voi myös olla ongelmia patruunan syötössä, vaikka nämä ovat yleensä enemmän lippaan piikkiin meneviä. Yleensä se vehje toimii vaikka se jousi olisi jostain kohtaa poikki, kunhan ei kierry takaisin itsensä ympärille liikaa.
 
Jos olet vainoharhaisen epäluottavainen, tilaa vaikka koko AKn jousisetti tai pari jonka voit ottaa reppuun liikekannallepanossa mukaan. :facepalm:

Tämä vainoharhaisuus on ihan suvussa liikkuva tauti mikä pullahtaa esiin kun kerrotaan että pitäisi laittaa oma elämä kiinan ihmeen harteille, jonka eräällä pinkan päällimmäisellä testikappaleella on ammuttu max lippaallisen verran koko elinkaaren aikana, vaikka perustuisikin tuttuun ja turvalliseen AK:n piirustuksiin. Onhan noita malleja vekslattu edestakaisin valtion varojen mukaan esim. korvataan valurautakoneistusta prässättyyn peltiin ja takaisin kun ollaan huomattu, että äärimmäisissä olosuhteissa hernepyssy leviää käteen.
 
Tämä vainoharhaisuus on ihan suvussa liikkuva tauti mikä pullahtaa esiin kun kerrotaan että pitäisi laittaa oma elämä kiinan ihmeen harteille, jonka eräällä pinkan päällimmäisellä testikappaleella on ammuttu max lippaallisen verran koko elinkaaren aikana, vaikka perustuisikin tuttuun ja turvalliseen AK:n piirustuksiin. Onhan noita malleja vekslattu edestakaisin valtion varojen mukaan esim. korvataan valurautakoneistusta prässättyyn peltiin ja takaisin kun ollaan huomattu, että äärimmäisissä olosuhteissa hernepyssy leviää käteen.
Norinco 56 on parhaasta päästä, mitä tulee kestävyyteen. 1,5 millistä peltiä, ei 1mm kuten muut paitsi pikakivääriversiot AKsta (RPK). Tässä alla wikipedian "taistelumeriitit". Kyllä se toimii!

Vietnam War
Laotian Civil War
Sino-Indian War
Rhodesian Bush War
Cambodian Civil War
Sino-Soviet Border War
Cambodian–Vietnamese War
Sino-Vietnamese War
Soviet–Afghan War
Nicaraguan Revolution
Iran–Iraq War
Sri Lankan Civil War
Lord's Resistance Army insurgency
Somali Civil War
Tuareg rebellion (1990–1995)
Persian Gulf War
Baren Township riot
Croatian War of Independence
Bosnian War
Nepalese Civil War
Burundian Civil War
Kosovo War
Liberian Civil Wars
2001 Afghanistan War
Iraq War
Mexican Drug War
Cambodian–Thai border dispute
Kivu Conflict
War in Darfur
2011 Libyan Civil War
Syrian Civil War
2011 Iraqi Insurgency
Northern Mali conflict
Boko Haram insurgency
South Sudanese Civil War
Centrafrican Civil War
Iraqi Civil War
 
Veikkaan että ressukäytössä on paljon sellaisia 56S kivääreitä, joilla on jo ammuttu paljon enemmän kuin seuraavassa kahinassa firman kinuskeilla aseistetut tulevat ampumaan / ase.
 
Minkäslaiset metallurgiset testit esim. metallin väsyvyyden osalta sitten näille kiinalaisille jos koko homma on luottamuksen varassa että tvälläri käy ampumassa parit kudit muutaman kerran elinkaaren aikana ja tälläisen testauksen lopputuloksena toteaa "kelpaa palvelukseen"?

Доверя́й, но проверя́й.

Menemättä sen pidemmälle mahdolliseen trollitanssiin mukaan, todettakoot vain että kaikenlaisia tutkimuksia hankittavalle materiaalille tehdään. Sen takia meillä on organisaatiopuussa sellaisia oksia kuten PVTUTKL ja "Artist formerly known as KOEAL".
 
Tämä vainoharhaisuus on ihan suvussa liikkuva tauti mikä pullahtaa esiin kun kerrotaan että pitäisi laittaa oma elämä kiinan ihmeen harteille, jonka eräällä pinkan päällimmäisellä testikappaleella on ammuttu max lippaallisen verran koko elinkaaren aikana, vaikka perustuisikin tuttuun ja turvalliseen AK:n piirustuksiin. Onhan noita malleja vekslattu edestakaisin valtion varojen mukaan esim. korvataan valurautakoneistusta prässättyyn peltiin ja takaisin kun ollaan huomattu, että äärimmäisissä olosuhteissa hernepyssy leviää käteen.
Ei tainnut olla valurautaa..
 
Norinco 56 on parhaasta päästä, mitä tulee kestävyyteen. 1,5 millistä peltiä, ei 1mm kuten muut paitsi pikakivääriversiot AKsta (RPK). Tässä alla wikipedian "taistelumeriitit". Kyllä se toimii!
...

Nimenomaan. Type 56 sarjalaiset ovat erittäin kenttätestattuja aseita ja niillä on takuuvarmasti ammuttu enemmän "muutakin kun kääntyviä tauluja" kun esimerkiksi kotimaisilla.

Tuo peltilootan vahvuus ei välttämättä ole itsessään autuaaksi tekevä ominaisuus. Voi olla, että teräslaatukin on hieman erilainen kun venäläisissä peltirunkoissa joissa on 1mm paksuisesta levystä loota. Nyt en siis tarkoita sitä että kiinalainen teräs olisi aseteräksenä huonompaa, se voi olla ominaisuuksiltaan erilaista (joiltan osin ehkä parempaakin) mutta vaatii hieman paksumman levyn asekäyttöön kun venäläisissä. Joku joka oikeasti tietää näistä asioista voisi kertoa hieman enemmän, kuulisin mielelläni asiantuntijan kommentin asiasta.

Muutenkaan pellistä prässätty ei ole sotavehkeissä mikään käytännön ongelma muille, kun monelle suomalaiselle reserviläiselle kun eletään siinä luulossa että rautajöötistä sorvattu runko on se paras ja ainoa oikea "koska niin maailman parhaat rynnäkkökiväärit on suomessa aina tehty". Kun homma tehdään oikein, prässätystä pellistä tehdään KK:t ja ITKK:t. Eikä esimerkiksi itänaapuri ole haikaillut sorvattujen laatikkojen perään enään 50-60 -luvun vaihteen kun levyprässitekniikka saatiin ruuvattua siihen malliin että sillä tehdään käytännössä kaikki jv-aseet aina 12,7mm saakka.

Venäläisten Saigojen 1mm pelti on ainakin omalla kokemuksella aivan s**tanan kovaa tavaraa jonka poraamiseen ei ihan mikään halpispora ja terä välttämättä riitäkään. Nimimerkillä "kokemusta on".

Muutenkin, tuo kiinalaisten ja DDR:läisten AK:iden ostaminen maahan 90-luvulla oli omasta mielestäni yksi merkittävimmistä ja järkevimmistä kevytaseuudistuksista koko itsenäisyytemme aikana. Ilman sitä kauppaa, sodan ajan kenttäarmeijamme jalkaväenaseistus muistuttaisi varmaan edelleenkin toisen maailmansodan ulkoilmamuseota. Väitän myös että yhdenkään LKP:ssä muodostettavan osaston tai yhtymän rk-aseiden tulivaikutus ja teho eikä joukon taisteluarvo ole siitä kiinni onko joukon pääasiallisena aseena RK62, 56 vai 72. Homma kaatuu aivan muihin tekijöihin kun RK:n tyyppiin jos on kaatuakseen.
 
Viimeksi muokattu:
Nimenomaan. Type 56 sarjalaiset ovat erittäin kenttätestattuja aseita ja niillä on takuuvarmasti ammuttu enemmän "muutakin kun kääntyviä tauluja" kun esimerkiksi kotimaisilla.

Tuo peltilootan vahvuus ei välttämättä ole itsessään autuaaksi tekevä ominaisuus. Voi olla, että teräslaatukin on hieman erilainen kun venäläisissä peltirunkoissa joissa on 1mm paksuisesta levystä loota. Nyt en siis tarkoita sitä että kiinalainen teräs olisi aseteräksenä huonompaa, se voi olla ominaisuuksiltaan erilaista (joiltan osin ehkä parempaakin) mutta vaatii hieman paksumman levyn asekäyttöön kun venäläisissä. Joku joka oikeasti tietää näistä asioista voisi kertoa hieman enemmän, kuulisin mielelläni asiantuntijan kommentin asiasta.

Muutenkaan pellistä prässätty ei ole sotavehkeissä mikään käytännön ongelma muille, kun monelle suomalaiselle reserviläiselle kun eletään siinä luulossa että rautajöötistä sorvattu runko on se paras ja ainoa oikea "koska niin maailman parhaat rynnäkkökiväärit on suomessa aina tehty". Kun homma tehdään oikein, prässätystä pellistä tehdään KK:t ja ITKK:t. Eikä esimerkiksi itänaapuri ole haikaillut sorvattujen laatikkojen perään enään 50-60 -luvun vaihteen kun levyprässitekniikka saatiin ruuvattua siihen malliin että sillä tehdään käytännössä kaikki jv-aseet aina 12,7mm saakka.

Venäläisten Saigojen 1mm pelti on ainakin omalla kokemuksella aivan s**tanan kovaa tavaraa jonka poraamiseen ei ihan mikään halpispora ja terä välttämättä riitäkään. Nimimerkillä "kokemusta on".

Muutenkin, tuo kiinalaisten ja DDR:läisten AK:iden ostaminen maahan 90-luvulla oli omasta mielestäni yksi merkittävimmistä ja järkevimmistä kevytaseuudistuksista koko itsenäisyytemme aikana. Ilma sitä kauppaa, sodan ajan kenttäarmeijamme jalkaväenaseistus muistuttaisi varmaan edelleenkin toisen maailmansodan ulkoilmamuseota. Väitän myös että yhdenkään LKP:ssä muodostettavan osaston tai yhtymän rk-aseiden tulivaikutus ja teho eikä joukon taisteluarvo ole siitä kiinni onko joukon pääasiallisena aseena RK62, 56 vai 72. Homma kaatuu aivan muihin tekijöihin kun RK:n tyyppiin jos on kaatuakseen.
Kyllähän sitä RK62sta yritettiin pellistäkin väsätä...ei vaan osattu. Mitä tulee reservin suorituskykyyn, varmasti kevyempänä aseena Norinco jopa nostaa sitä, sillä suurin suorituskyvyn puute reserviläisten keskuudessa löytyy useilla peilistä, varsinkin sivuprofiilissa.
 
Kyllähän sitä RK62sta yritettiin pellistäkin väsätä...ei vaan osattu. Mitä tulee reservin suorituskykyyn, varmasti kevyempänä aseena Norinco jopa nostaa sitä, sillä suurin suorituskyvyn puute reserviläisten keskuudessa löytyy useilla peilistä, varsinkin sivuprofiilissa.

Tuo kiinalaisten ja itäsaksalaisten osto on aivan liian aliarvostettu ja väheksytty kauppa. Jokainen 60-luvulla tai 70-luvun alussa syntynyt joka on eri mieltä voi miettiä sitä, olisiko ollut parempi lähteä 90-luvulla sotaan M1891g kolmenlinjan kivääri, M39, sten tai vaikka suomi-kp aseenaan? Noita kaikia kun roikotettiin varausaseistuksessa siihen saakka, kunnes ne saatiin korvattua itätuotannon AK:illa. Lisäksi muutamalla kaupalla saatiin muutamassa vuodessa maahan sellainen määrä rynnäkkökivääreitä, joiden valmistamisen kanssa suomalainen teollisuus olisi nyhertänyt varmaan 20-30 vuotta...
 
On meillä PO varten varastoissa kyseinen levyrunkoinen 7.62 RK 62 76 vieläkin olemassa. Se miksi niitä ei valmistettu enempää johtui ihan muista syistä kuin siitä "ettei osattu".
Joopajoo, todettiin liian heikoiksi, eli paskasti tehty. Kaikkialla muualla paitsi ehkä Bulgariassa on prässätyt AK:t olleet tuotannossa 60-luvulta saakka, ja syykin on yksinkertainen: halvempi ja kevyempi. Kumpikin on armeijan varustamisen kannalta positiivinen asia. Suomessa ei vain koskaan ole tajuttu AKn filosofiaa, vaan siitä on yritetty hieroa jotain tarkkuusinstrumenttia kenttäkelpoisuuden kustannuksella. Aika harvassa on ne jantterit jotka ampuu paremmin kuin aseensa, varsinkin nykyisillä laukausmäärillä.

Jos Suomessa haluttaisiin ottaa tämä jv-kiväärikulma oikeasti haltuun, speksattaisiin reserviläisille ns. "tavoitekalusto", hoidettaisiin res. ampumaradat kuntoon ja subsidoitaisiin patruunahankintoja esim. ressukortin kautta. Näin saisimme halvalla ampumataitoisen reservin kasvatettua moninkertaiseksi, ja heillä olisi vielä asiaankuuluva moderni kalusto. Joku "Suomi-res. AR-15" jossa voisi olla valmius sarjatulen asentamiseksi olisi erittäin helppo hommata laatuvalmistajalta pienemmissäkin erissä kysynnän mukaan. Aseessa tarvitsisi olla vain yksi lisäreikä porattuna ja M16 luisti vakiona, liipaisinkoneiston puuttuvat osat voitaisiin ottaa valtiolle talteen tai antaa ressulle ohjeella "saa asentaa vain erillisestä käskystä", jos tästä lainsäätäjien speksaamasta sarjatulifetissistä on pakko pitää kiinni. Noh, toiveajattelua...
 
Suurin ongelma noissa Kiinan rynkyissä taisi olla jäätävä varastorasva näiden tullessa.
 
Tuo kiinalaisten ja itäsaksalaisten osto on aivan liian aliarvostettu ja väheksytty kauppa. Jokainen 60-luvulla tai 70-luvun alussa syntynyt joka on eri mieltä voi miettiä sitä, olisiko ollut parempi lähteä 90-luvulla sotaan M1891g kolmenlinjan kivääri, M39, sten tai vaikka suomi-kp aseenaan? Noita kaikia kun roikotettiin varausaseistuksessa siihen saakka, kunnes ne saatiin korvattua itätuotannon AK:illa. Lisäksi muutamalla kaupalla saatiin muutamassa vuodessa maahan sellainen määrä rynnäkkökivääreitä, joiden valmistamisen kanssa suomalainen teollisuus olisi nyhertänyt varmaan 20-30 vuotta...
Vahvistan ihan henkilökohtaisella tasolla. Vaasassa kultaisella kaheksytluvulla meille alikeille koulutettiin edelleen - varsin pikaisesti mutta silti - Maxim, M39 ja Suomi kp käyttö. Ampumassakin käytiin (kerran).

(Tällaiselle kaupunkilaiselle M39 oli kyllä kerta kaikkisen ihana kokemus. Ensin mietit, mihin haluat osua. Sitten osoitat pössykän sitä kohti. Sitten painat liipasinta ja osut siihen. )
 
Back
Top