Uusi taistelijan ase

Kuinka moni muistaa vielä tämän https://en.wikipedia.org/wiki/XM29_OICW tai tämän https://en.wikipedia.org/wiki/Heckler_&_Koch_G11 ?

Ihan mielenkiintoista seurata, että tuleeko seuraavan sukupolven rynnäkkökivääri olemaan jotain oikeasti uutta, vai käykö kuten kävi viimeksikin, eli futuristiset haaveet kuopattiin ja sen sijaan vähän jatkokehitettiin olemassa olevaa rynnäkkökivääriä niin, että lisälaitteet (modulaarisuus tähtäinten yms härpäkkeiden osalta) olivatkin _se_ juttu? Eli tuleeko kaliiperi edes vaihtumaan? Olisihan tuo 6.8 varmaan ihan kiva, mutta väistyykö 5.56 vieläkään, vai todetaanko taas että vanhassa vara parempi ja panostetaankin enemmän kehittyneisiin tähtäimiin esimerkiksi? Hyvin mahdollista että vaihtuu, juuri tuon läpäisyn vuoksi, koska sehän taitaa olla jutun pointti, mutta itse olen silti hieman skeptinen, että tuleeko niin _varmasti_ tapahtumaan.

Osaako joku sanoa ovatko hyvin rahoitetut jenkkien ja mikseivät muutkin erikoisjoukot ottaneet 6,8:n käyttöönsä?
Vaikka operatiivisia kokeiluja on ilmeisesti ollut, olen siinä käsityksessä, että pääosa käyttää edelleen vanhaa 556:sta.

Jos eivät, se voisi vihjata, ettei kaliberin vaihdon hyötyjä ole nähty merkittäviksi.
 
Se aikaisempi 6.8 SPC, jota erikoisjoukot ovat jonkin verran käyttäneet ei tainnut loppujen lopuksi tarjota sellaista suorituskyvyn parannusta, että sen laajempi käyttöönotto olisi kannattanut. Tämän projektin 6.8 mm:n patruuna on eri ja sen pitäisi tarjota huomattavasti parempi suorituskyky. Taitaa olla lähempänä tai jopa parempi kuin 7.62x51.

Tuo uusi patruunahan kehitetään tietyn luodin ympärille ja jokainen ehdokas kehittää sen ympärille oman patruunan, jonka täytyy ilmeisesti täyttää joku tietyn suuruinen parannus 5.56:en verrattuna. En ole löytänyt mitään tarkkoja speksejä tuon suhteen. Jostain otti silmään maininta, että Sig Sauer on tuomassa oman versionsa jossain välissä kuluttajamarkkinoille. Tuohon ei välttämättä mene kovinkaan pitkään.

Projektina tuo taitaa olla sellainen, että sitä seurataan tarkasti ympäri maailmaa Suomi mukaan luettuna. JOS se toteutuu, niin vaikutus tulevaisuuden sotilasaseisiin riippunee valitusta vaihtoehdosta. Textronin versio poikkeaa eniten nykyisistä patruunoista ja näin amatöörinä arvelisin, että patruunan koko (pienempi paino sekä tilavuus) vaikuttaa jonkin verran aina logistiikkaan saakka. Sig Sauerin versio tuo markkinoille lähinnä uuden kaliiperin.
Edit: Tuo Sigin patruuna taitaa olla ensimmäinen, josta suuri yleisö tulee saamaan mitään tietoja suorityskyvystä.

Jos Suomi on uusimassa rynnäkkökiväärit joskus 30-luvulla, niin siihen mennessä ehtinee maailmalla olemaan useampikin uudistusprojekti.

Sigin versio pohjautunee aseeseen, joka osallistui US Armyn CSASS, kompakti puoliaattomaatinen tarkka-ampuja systeemi, kilpailuun.

 
Jos eivät, se voisi vihjata, ettei kaliberin vaihdon hyötyjä ole nähty merkittäviksi.

Niin, onhan se ainakin aika massiivinen projekti vaihtaa koko armeijan perusmosurin kaliiperia kokonaan uuteen, kyllä ne hyödyt saa olla huomattavat, että niin kannattaa tehdä. Kun vielä otetaan huomioon, että siinä maassa tukevia asejärjestelmiä aina ilmatukeen asti on käytettävissä niin massiivisesti, ettei kiväärin läpäisyn merkitys ehkä niin suuri ole. Mikään suojavarustus ei suojaa esimerkiksi JDAM:lta kun kohdalle tulee, tai vaikka ihan 50. cal konekivääriltäkään. Sitä paitsi, vielä hiljattain maailmalla siirryttiin mahdollisimman suojaavaan suojavarustukseen, nyt taas suunta tuntuu olevan vähän kevyempään. Tuntuu että mahdollisimman kattava luotisuoja ei ainakaan tällä hetkellä ole se juttu oikein missään (toki materiaalit kehittyvät jne). Mutta tiedä häntä, kunhan amatöörinä pohdiskelen...
 
Jos Suomi on uusimassa rynnäkkökiväärit joskus 30-luvulla, niin siihen mennessä ehtinee maailmalla olemaan useampikin uudistusprojekti.

Juuri näin, sitä vähän tuolla yhdellä kommentillanikin hain, että tällä hetkellä on ehkä vähän turhaa rinkirunkata jonkun uuden kiväärin ympärillä ja toivoa sitä Suomeen. Kannattaa varmaan mieluummin suunnata katse muiden maiden projekteihin ja ottaa oppia niistä.
 
Itse olen siellä päin ollut paljon projekteissa hommissa, hotellit ovat onneksi ihan ok, mutta kun vaikka Swindonin keskustassa katselee niitä taloja niin ne ihan ulkoa käsin huokuvat sellaista kolkkoutta. Yksi kaveri sanoi että niillä oli vuokra-asunnon kylppärissä kokolattiamatto. :)

Tutulta kuulostaa. Meillä ei tullut suihkussa kunnolla lämmintä vettä. Talvella vitutti. Ja koko kämppä haisi koneelta, ja lattialauday olivat notkolla. Maksoin tästä lystistä tonnin kuussa.
 
Se aikaisempi 6.8 SPC, jota erikoisjoukot ovat jonkin verran käyttäneet ei tainnut loppujen lopuksi tarjota sellaista suorituskyvyn parannusta, että sen laajempi käyttöönotto olisi kannattanut. Tämän projektin 6.8 mm:n patruuna on eri ja sen pitäisi tarjota huomattavasti parempi suorituskyky. Taitaa olla lähempänä tai jopa parempi kuin 7.62x51.

Tuo uusi patruunahan kehitetään tietyn luodin ympärille ja jokainen ehdokas kehittää sen ympärille oman patruunan, jonka täytyy ilmeisesti täyttää joku tietyn suuruinen parannus 5.56:en verrattuna. En ole löytänyt mitään tarkkoja speksejä tuon suhteen. Jostain otti silmään maininta, että Sig Sauer on tuomassa oman versionsa jossain välissä kuluttajamarkkinoille. Tuohon ei välttämättä mene kovinkaan pitkään.

Pitää paikkansa.

Syy miksi en usko tämän uuden patruunan täysimittaiseen käyttöönottoon on se että se on huomattavasti tehokkaampi kuin vaikkapa 7.62NATO tai vanha .30-06, vuotaneiden suorituskykyvaatimusten perusteella patruunan tehon tulee olla samaa luokkaa kuin .270 Weatherby Magnum patruunalla. Jotenkin en usko että isommassa mittakaavassa ollaan valmiina palaamaan noin tehokkaisiin ja kovarekyylisiin patruunoihin jokapojan tai -tytön (rynnäkkö)kiväärin patruunana.


Kaikkihan on lähtenyt siitä että joku/jotkut USA:n armeijan johdossa haluavat patruunan jolla pystytään läpäisemään kaikki palveluksessa olevat suojaliivit levyineen 600 metriin saakka. Luotina on asevoimien kehittämä uusi 6.8 millinen 135 grainin (8,7g) painoinen luoti kahtena versiona (GP = General Purpose, SP = Special Purpose).

Vaatimuksina on lähteiden mukaan ollut 3000 - 3100 fps lähtönopeus lyhyestä piipusta (n. 13.5"), ja tuohon kohtalaisen kompaktilla 7.62NATO patruunan kokoisella patruunalla vaaditaan kovat paineet. siinä missä 5.56NATO ja 7.62NATO patruunoiden maksimipaineet ovat karvan päälle 60000 PSI, on uudelta patruunalta haluttuun suorituskykyyn vaadittavat paineet ovat jopa 75000 - 100000 PSI (75 - 100 KSI). Ja kovapaineisten patruunoiden kanssa paineen alaiset osat ovat kovilla, vaaditaan nykyisiä parempia materiaaleja käytettäviksi.

696ef529d5cfbbbcb5c5e0d7b6ee1dd0f8206530f928d2ded0c7aa3a50e4d9b7.png


Lyhyttä piippua vaaditaan jotta vaimentimen kanssa aseen kokonaispituus säilyy kohtuullisena.

Tuollainen tehokas patruuna vaatii myös nykyistä (M4A1) isomman ja painavamman pyssyn, myös sarjatulen hallinta tulee hankalammaksi. Ja lipaskapasiteetti tullee putoamaan takaisin 20 patruunan tienoille.

Eli aika skeptinen olen näiden hyötyjen ja miinusten suhteen, varsinkin kun oletettavasti kohta suojalevyt voivat suojata tuoltakin uudelta patruunalta.
 
Itse en niin hoppuile.

Uusia pyssyjä ei tule, niin kauan kun vanhat ovat "riittävän hyviä" kuten tämänhetkiset valtavirtamallit ovat monessa maassa.

Kaikki yrittävät päästä mahdollisimman halvalla ja veikkaan että päähuomio keskittyy aseen lisälaitteisiin. Kukaan tuskin haluaa iskeä hirvittävää määrää taaleria tiskiin uuden asemallin hankkimiseksi jos vanhat ovat tosiaan riittävän hyviä ja uusi malli ei olennaisesti nosta tulen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Kannattaa mielummin odottaa sellaista teknologiahyppyä joka nähtiin toisen maailmansodan jälkeen kun pulttilukot, konepistoolit ja pitkää kiväärin patruunaa ampuvat teknisesti epätyydyttävät puoliautomaattikiväärit korvautuivat (merkittävästi) tehokkaammilla jalkaväenaseilla melko nopeasti, mutta silti muutos otti sen 20 vuotta noin suurinpiirtein.

Mitä enemmän asiaa fundeeraan, niin 545 AK74/100 sarjalaiset sekä 556 M4 sarjalaiset ovat erittäin hyviä kompromisseja sekä käytännöllisiä jalkaväenaseita monien ominaisuuksiensa osalta. En lainkaan ihmettele että suurvalloilla ei ole suurta intressiä ja kiirettä niitä korvata, koska noita entisiäkin on varastot pullollaan ja uudet mallit tuskin merkittävästi nostaisivat tulivoimaa, vaikuttavuutta tai sen tarkkuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen siellä päin ollut paljon projekteissa hommissa, hotellit ovat onneksi ihan ok, mutta kun vaikka Swindonin keskustassa katselee niitä taloja niin ne ihan ulkoa käsin huokuvat sellaista kolkkoutta. Yksi kaveri sanoi että niillä oli vuokra-asunnon kylppärissä kokolattiamatto. :)

Kävin Lontoossa opiskelleen tutun luona 1997, kun asuin itse Saksassa. Asui Bricklanella Aldgate East-metroaseman lähellä. Ei paljon valkoisia silloin siellä näkynyt. Asui pakien vedonlyöntitoimiston yläkerrassa. Lattian läpi kuului telkuista koira ja laukkakisoja. Kämppä huoneessa. Varsinkin kylppäri, jossa oli kokolattiamatto. Ja lattialaudat sen alla lahot. Kämpän etuna oli iso kattoterassi ja halpuus.. ;)
 
Kävin Lontoossa opiskelleen tutun luona 1997, kun asuin itse Saksassa. Asui Bricklanella Aldgate East-metroaseman lähellä. Ei paljon valkoisia silloin siellä näkynyt. Asui pakien vedonlyöntitoimiston yläkerrassa. Lattian läpi kuului telkuista koira ja laukkakisoja. Kämppä huoneessa. Varsinkin kylppäri, jossa oli kokolattiamatto. Ja lattialaudat sen alla lahot. Kämpän etuna oli iso kattoterassi ja halpuus.. ;)
Toimintaelokuvat varmaan kuvataan tommosissa kämpissä, eihän meikäläisissä taloissa ukkoja heitellä seinistä läpi noin vaan :)
 
Seuraava suuri innovaatio tulee varmaan olemaan energia-aseiden kohdalla. Tosin en henkeäni pidättäisi, menee varmasti yli meidän sotilasurien. Monia suuria kysymyksiä ratkomatta asiaan liittyen.

Laivoihin, lentokoneisiin tai ajoneuvoihin näitä varmasti hiljalleen voi ilmestyä.
Kunhan tekniset ongelmat saadaan selätettyä
 
Yksi mahdollinen laajemminkin käyttöön tuleva kehityskohta tästä uudesta USA:n armeijan kehityshankkeesta on keskitetty virtajärjestelmä, eli yhteinen akku kaikille sähköisille lisälaitteille ja jonkinlaiset virtakiskot joilla sähkövirta sitten jaetaan tähtäimille yms.

Eniveis, alakuvassa ylin ase on siis tuo uusin Textronin CT (Cased Telescopic) patruunaa ampuva prototyyppi:

8d2d8c84af93f6a8313518e59c688711d45cc6a4ff68de603691e6688c2f90fe.png
 
Eniveis, alakuvassa ylin ase on siis tuo uusin Textronin CT (Cased Telescopic) patruunaa ampuva prototyyppi:

Sen alapuolella aikaisempi protoversio, jossa akku on etutukin alapuolella lippaan edessä. Ylemmässä aseessa akku on siirretty perään.

Military.com:n artikkelissa on asiaa eri valmistajien suunnittelu ratkaisuista. GD/True Velocityn tiimi yrittää päästä tavoitteltuun lähtönopeuteen pitkän 20 tuuman piipun ja bullpup rakenteen avulla ja näin välttää korkeammat paineet jne..
 
Viimeksi muokattu:
Seuraava suuri innovaatio tulee varmaan olemaan energia-aseiden kohdalla. Tosin en henkeäni pidättäisi, menee varmasti yli meidän sotilasurien. Monia suuria kysymyksiä ratkomatta asiaan liittyen.

Laivoihin, lentokoneisiin tai ajoneuvoihin näitä varmasti hiljalleen voi ilmestyä.
Kunhan tekniset ongelmat saadaan selätettyä
Jos ajattelet kuinka paljon energiaa saadaan pienen messinkihylsyn sisälle, ja vertaat sitä akkujen enegiatiheyteen, huomaat että jalkaväen aseiden osalta energia-ase konsepti on täysin mahdoton. Laitoskoossa toimii, mutta tarvitsee sen voimalaitoksen siihen kylkeen. Näiden vehkeiden suurin etu on tavaran suhteellisen edullinen laukaisu hypersooniselle nopeusalueelle (ohjukset), jossa patomoottori alkaa toimimaan.

Jalkaväen aseiden suuret kehityslinjat ovat polkeneet paikallaan jo 50 vuotta. Kehitys keskittyy oheislaitteisiin ja tilannekuvan hallintaan. Hylsytön pyssy olisi kiva, mutta ei ole mikään suuri loikkaus. Se, että jantteri tietää koko ajan missä vihollinen on, ja osuu tähän tehokkaasti on se tulevaisuuden juttu tällä alalla. Augmented reality, aseen elektroninen laukaisu, multisensori optiikka, jne.
 
Jos ajattelet kuinka paljon energiaa saadaan pienen messinkihylsyn sisälle, ja vertaat sitä akkujen enegiatiheyteen, huomaat että jalkaväen aseiden osalta energia-ase konsepti on täysin mahdoton. Laitoskoossa toimii, mutta tarvitsee sen voimalaitoksen siihen kylkeen. Näiden vehkeiden suurin etu on tavaran suhteellisen edullinen laukaisu hypersooniselle nopeusalueelle (ohjukset), jossa patomoottori alkaa toimimaan.

Jalkaväen aseiden suuret kehityslinjat ovat polkeneet paikallaan jo 50 vuotta. Kehitys keskittyy oheislaitteisiin ja tilannekuvan hallintaan. Hylsytön pyssy olisi kiva, mutta ei ole mikään suuri loikkaus. Se, että jantteri tietää koko ajan missä vihollinen on, ja osuu tähän tehokkaasti on se tulevaisuuden juttu tällä alalla. Augmented reality, aseen elektroninen laukaisu, multisensori optiikka, jne.
Tämäpä. Ei riitä energia nykyaikaisissa akuissa projektiilien luomiseen.

Joskus on tullut pohdittua, että iso osa aseen tekniikasta liittyy uuden patruunaan patruunapesään lataamiseen ja vasaran virittämiseen. Mitä jos nuo saataisiinkin hoidettua sähköisesti? Tai siis sähköistettyjen osien avulla?
 
Me ei puhutta nykyisyydestä. Me puhutaan 50-100v eteenpäin tuotekehitystä. Moni asia oli viellä mahdoton 20v sitten.
Sekä maininta "monia suuria kysymyksiä ratkomatta asian suhteen"

Mutta silloin kun hylsystä päästään eroon, on se seuraava suuri muutos käsiaserintamalla ja mikäli läpäisykyky kasvaa.

Sitä miten se tehdään en osaa sanoa
 
Joskus on tullut pohdittua, että iso osa aseen tekniikasta liittyy uuden patruunaan patruunapesään lataamiseen ja vasaran virittämiseen. Mitä jos nuo saataisiinkin hoidettua sähköisesti? Tai siis sähköistettyjen osien avulla?

Joskus sitä on pohdittu muuallakin, ja käytännön esimerkki aiheesta on tässä: https://dillonaero.com/about-us/company-history-2/

Mutta jos puhutaan tavanomaisista jalkaväen kevyistä aseista, niin mitä hyötyä esittämistäsi ratkaisuista olisi, vai tuottaisivatko ne ennemminkin lisää haasteita?
 
Mutta silloin kun hylsystä päästään eroon, on se seuraava suuri muutos käsiaserintamalla ja mikäli läpäisykyky kasvaa.

Sitä miten se tehdään en osaa sanoa

Hylsyllä on sen verran monta tehtävää, että kukaan ei osaa sanoa miten saataisiin (sotilaskäyttöön) hyvin soveltuva hylsytön patruuna aikaiseksi.

Lähimmäksi tiettyjä vaatimuksia päästään tällä hetkellä jo käytössä olevilla polymeerihylsyillä.
 
Back
Top