Uusi taistelijan ase

[Samovarius]

Venäläiset korvasivat sen kustannussyistä. Mutta miksi ameriikan ihmemaassa ollaan siirtymässä 5,56 kaliberista isompaan, 6,8? Kyllä se risuherkyys on muutakin kuin taikasana, vaikka arska-fanaatikoille (5,56/.223) tuntuu olevan kovin tunneherkkä asia. Meillä kun kuitenkin tuota mettää piisaa, ennen kuin ollaan kaupunkitaisteluissa.

Tää väittely on käyty tälläkin foorumilla kymmeniä kertoja. Väite kustannussyistä on aivan täyttä Stetson-Harrisonia. Tykkänään uuteen kaliiperiin vaihtamalla ei kyllä säästöjä saavuta, syynä oli suorituskyky ja ihan luonnollinen aseiden kehityssykli. Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta armeijan palvelusaseen vaihtaminen tarkoittaa (NL:n tapauksessa) miljoonien kiväärien valmistamista, suuria investointeja tuotantolaitteisiin ja vielä ne miljardit tykkänään uudet patruunatkin pitäisi valmistaa. Se on kaikkea muuta kuin halpaa. Varsinkin, kun patruunat ovat jokseenkin samanhintaisia keskenään.

Risuherkkyydestä taas en ole 20 vuoden aikana kuullut puhuttavan missään muualla, kuin Suomessa, PV:n itsensä levittämänä tornihuhuna. Jos 5,56 todella olisi risuherkkä, miksi yksikään sen käyttäjä ei ole koskaan kritisoinut asiaa? Edes amerikkalaiset, jotka somottivat sillä Vietnamin tiheissä viidakoissa melkein vuosikymmenen, ja joille M16:n aluksi saama epäluotettavan maine on edelleen nolo, mutta tunnustettu juttu?

Kyllä mä lähen rohkeesti siitä liikkeelle, että se Loch Nessin hirviön olemassaolo pitäisi ensin todistaa, ennenkuin alkaa levittää sitä tosiasiana. Tietysti, myytithän ovat hyviä houkuttelemaan turisteja...

5,56 ei ole tietenkään uusi kaliiperi sekään. Sehän kokikin jo yhden renessassin jo 80-luvulla ja korvaajaa on povattu jo kauan. Kehityspotentiaali alkaa olla lunastettu loppuun ja vaikkapa 6,8x42 Remingtonilla on haettu optimaalisempaa läpäisykyvyn, ballistiikan, rekyylin ja massan kompromissia (nuo neljä päällimmäistä asiaa nyt mainitakseni), ja siihen päälle vielä tulevaisuuden kehityspotentiaali. Muitakin uudempia keskitehoisia rynkynpaukkuja tietysti on. Luodin massallahan on tietysti etunsakin ja 5,56:n 3,6 g luoteja alettiin pitää liiankin keveinä tehtäväänsä jo kasarin alussa. 4,1 g kuulat sitten siirsivät kompromissin painopistettä.

Se amerikkalaisten uusin viritys .277 Fury ei muuten ole keskitehoinen rynkynpaukku, vaan karkeasti necked-down 7,62x51 NATO. Se on täysitehoinen (energiaa pattiarallaa samat 3500 J kuin 7,62 NATO), aika kolho ja massiivinen paukku rynkkyyn ja mahtaa olla tarkoitettu tukiaseisiin.

Mitä taas tulee siihen, että kannattaisiko Suomen valita uuden sukupolven 6,5..6,8 mm keskitehoinen kaliiperi rynkkyihin, niin teoriassahan se tarjoaisi future prooffia. Käytännössä kuitenkaan ei, koska yksikään NATO-maa ei ole vaihtanut palvelusaseensa kaliiperia, joten valinta voi osua väärin ja jäädään yksin erikoisen lumihiutaleen kanssa. Se turvallinen valinta on se 5,56 NATO, joka säilyy varmasti palveluksessa vielä pitkään, ihan jo siksikin, että se valtavan asemäärän korvaaminen on vuosikymmenten prosessi. Samasta syystä välttäisin uuden lipastyypin kehittämistä, vaikkei se Stanag optimi olekaan.

 

[Samovarius]

Tämä on jännä nähdä, meinaako jenkit tosiaan korvata 556 aseet tolla 6.8x51 vai tuleeko siitä vain DMR ase.

762x39 on laaka 240m saakka, eli ei tarvii pahemmin koskea tähtäimiin. Jos edemmäs tarvii osua, niin siksi ryhmiin tulee Sakon DMR aseet ja ei pidä väheksyä myöskään PKM kykyä vaikuttaa kauas. Se on tarkka vielä 600m päähän.

Jo 180 metrissä yli kaksinkertainen vrt. 5,56 ja leviää siitä eteenpäin vain enemmän. Näitä käppyröitä on netti täynnä ja voihan sitä itse kukin kokeilla ampua 300 m radalla 150 m tähtäimillä AK-sukuisella. Luulen, että moni jättää tekemättä.

 

[tommi]

Ei se väite kustannussyistä ole stetsonista, eikä edes kasakkahatusta tempaistua. Miljardimäärin kun patruunaa tehdään, alkaa tulla kustannussäästöä melko lailla, pienissäkin muutoksissa. Risuherkkyyttä voi käydä helposti kokeilemassa ampumaradoillakin, pientä luovuutta käyttäen. Siitä olen melko varma, että tulevan uuden perusrynkyn kaliiperi tulee olemaan se 5,56. Ei siksi, että se on niin hyvä, vaan koska NATO. Mutta kuitenkin, ameriikan peruspyssyn kaliiperia ollaan suurentamassa, jotain syytä sillekin lienee...

 

[tommi]

Ja vielä, käytännön ampumaetäisyyksistä rivimiehen näkökulmasta. Eräs sotaveteraani sanoi, että ei hän ikinä sodassa ampunut kiväärillään (pystykorva) yli kymmenen metrin etäisyydeltä. Tälläkin palstalla on väläytelty realistisiksi ampumaetäisyyksiksi taistelutilanteessa jotain 150-200m, ikäänkuin viholliset olisivat ampumaradan maalitauluja

 

[Samovarius]

Ei se väite kustannussyistä ole stetsonista, eikä edes kasakkahatusta tempaistua. Miljardimäärin kun patruunaa tehdään, alkaa tulla kustannussäästöä melko lailla, pienissäkin muutoksissa. Risuherkkyyttä voi käydä helposti kokeilemassa ampumaradoillakin, pientä luovuutta käyttäen. Siitä olen melko varma, että tulevan uuden perusrynkyn kaliiperi tulee olemaan se 5,56. Ei siksi, että se on niin hyvä, vaan koska NATO. Mutta kuitenkin, ameriikan peruspyssyn kaliiperia ollaan suurentamassa, jotain syytä sillekin lienee...

Tarinasta jäi vielä kertomatta, että mikä tekisi 5,45:stä kustannustehokkaamman kuin 7,62 ryssänpastilli, kauanko tällä hintaerolla menisi kuolettaa miljardi-investoinnit ja eikö lännessäkin pitäisi sitten siirtyä vielä pienempään kaliiperiin, jos se kerran on kustannustehokkaampaa... lähteistä nyt puhumattakaan. Käytännössä pattiarallaa jokseenkin samankokoiset patruunat tuppaavat olemaan jokseenkin samanhintaisia keskenään, ja hintaerot ratkaisee tuotannon volyymi sekä logistiset ja markkinaseikat. Eikö muuten 5,56:n pitäisi myös sitten olla samoilla argumenteilla kustannustehokkaampi meille, kuin 7,62x39?

6,8:aan siirtymisen halukkuuden syitä avasin jo. Risuherkkyyttä olen yrittänyt saada esiin somottamalla niin arskalla kuin kaalihakkurilla pusikoista läpi. Turhaksi on yritys jäänyt.

Joku kymmenen metrin etäisyys on lähisomossakin jo melkeinpä käsikähmää. Jos tämä otetaan palvelusaseen kriteeriksi, niin meidänhän pitäisi varustaa joukot konepistooleilla, ne ovat kevyempiä ja näppärämpiä.

Todellisuudessa rynnäkkökiväärin on tarkoituksin olla sellainen jack of all trades, master of none, koska taistelutilanne voitulla eteen missä olosuhteissa vain. Siksi se suorituskyky satojen metrienKIN päähän ei ole mitenkään triviaali kysymys. Kuten ei myöskään läpäisykyky tai vaikkapa ampumatarvikkeen kokonaismassa. Koko asetyypinhän on tarkoitus olla mahdollisimman tehokas kompromissi erilaisten asetyyppien ominaisuuksista. Tämä ymmärrettiin jo 1940-luvulla, ja vähän laajemmasta aineistosta. Siitä on sitten kehitys jyllännyt eteenpäin, ja kaikenlaista, mukaanlukien useita kaliipereita, on kokeiltu.

Oikeastaan, miksi se menee aina niin päin, että minä joudun perustelemaan 5,56:n etuja ryssänpastilliin nähden? Mikseivät x39 fanipojat joudu perustelemaan, että miksi täysin uusi ase pitäisi hankkia lähes kaikilla tavoilla heikommin suoriutuvassa, vanhentuneessa kaliiperissa? Eikö se todistustaakka ole juuri heillä?

Mikäs on muuten sun teoria sille, että NATO:n ulkopuolisista Euroopan maista Ruotsi siirtyi 5,56:een jo 80-luvulla, Österbaumi 70-luvulla ja Sveitsi 90-luvun alussa? Kun kerran 7,62x39 olisi parempi ja 5,45x39 vieläpä kustannustehokkaampi? Eikös siinä olisi ollut sitten hieno tilaisuus harjoittaa aktiivista puolueettomuuspolitiikkaa ja vieläpä kustannustehokkaasti? NATO:n sisälläkinhän on ollut kaikenlaisia lumihiutalepatruunoita, kuten espanjalaisten 7,62x51 CETME.

 

[tommi]

Niin, aika kova sana se Suomi-konepistoolikin oli aikoinaan...Käsikähmäähän se taistelu meidän olosuhteissa olisikin. Senhän näkee, kun menee lähimetsään ja miettii ampumaetäisyyksiä. Enkä varsinaisesti ole julistanut "ryssänpastillin" erinomaisuutta, mutta kas, kun realismia on se, että se on meidän sotakirveemme tällä hetkellä, eikä asia ihan heti muuksi muutu. Jostain syystä muuten, amerikkalaiset vietnamissa vaihtoivat mielellään m16 kiväärinsä kalashnikoviin. Tosin se ei tainnut kaliiperista niinkään ollut kiinni, vaan toimintavarmuudesta

 

[kimmo.j]

Niin, aika kova sana se Suomi-konepistoolikin oli aikoinaan...Käsikähmäähän se taistelu meidän olosuhteissa olisikin. Senhän näkee, kun menee lähimetsään ja miettii ampumaetäisyyksiä. Enkä varsinaisesti ole julistanut "ryssänpastillin" erinomaisuutta, mutta kas, kun realismia on se, että se on meidän sotakirveemme tällä hetkellä, eikä asia ihan heti muuksi muutu. Jostain syystä muuten, amerikkalaiset vietnamissa vaihtoivat mielellään m16 kiväärinsä kalashnikoviin. Tosin se ei tainnut kaliiperista niinkään ollut kiinni, vaan toimintavarmuudesta

Jos 7,62x39 ja kalashnikov ovat sitä parasta, miksi sitä ei käytetä kuin lähinnä kehitysmaissa?

Ja miksi erikoisjoukot, joilla on mahdollisuus valita työkalunsa käyttävät rynnäkkökiväärinä 556 Natoa ja aseena pääsääntöisesti AR pohjaisia aseita. Jopa PV valitsi erikoisjoukoilla 556 Nato kaliberisen aseen.

 

[Jorde]

Jaahas pyörä on tehnyt taas yhden kierroksen ja homma alkaa alusta...

 

[Samovarius]

Niin, aika kova sana se Suomi-konepistoolikin oli aikoinaan...Käsikähmäähän se taistelu meidän olosuhteissa olisikin. Senhän näkee, kun menee lähimetsään ja miettii ampumaetäisyyksiä. Enkä varsinaisesti ole julistanut "ryssänpastillin" erinomaisuutta, mutta kas, kun realismia on se, että se on meidän sotakirveemme tällä hetkellä, eikä asia ihan heti muuksi muutu.

Noh, se oli kuulemma "hyväksi havaittu" ja rynnäkkökiväärit on joka tapauksessa uusittava jollain aikavälillä. Siinä prosessissa se kaliiperin vaihtuminen tulee suhteellisen pienin kustannuksin. Mulle tosin on jäänyt vähän epäselväksi, että miten yleisesti käytössä olevista palveluspatruunoista heikoimmin suoriutuva on "hyväksi havaittu". Saahan silläkin musikan hengiltä toki, mutta kun kerran ollaan satsaamassa ihan merkittäviä summia veronmaksajien rahaa uusiin torrakoihin, niin kait sillä buckilla pitäisi saada parasta mahollista bängiä?

Jostain syystä muuten, amerikkalaiset vietnamissa vaihtoivat mielellään m16 kiväärinsä kalashnikoviin. Tosin se ei tainnut kaliiperista niinkään ollut kiinni, vaan toimintavarmuudesta

Olisi kohteliasta lukea toisten vastaukset:

Edes amerikkalaiset, jotka somottivat sillä Vietnamin tiheissä viidakoissa melkein vuosikymmenen, ja joille M16:n aluksi saama epäluotettavan maine on edelleen nolo, mutta tunnustettu juttu?

 

[Solidsnake]

Jos 7,62x39 ja kalashnikov ovat sitä parasta, miksi sitä ei käytetä kuin lähinnä kehitysmaissa?

Ja miksi erikoisjoukot, joilla on mahdollisuus valita työkalunsa käyttävät rynnäkkökiväärinä 556 Natoa ja aseena pääsääntöisesti AR pohjaisia aseita. Jopa PV valitsi erikoisjoukoilla 556 Nato kaliberisen aseen.

Ranskan gign valkkasi just 762äks39 brenin palveluspyssyksi läpäisyn takia, noinniinkuin erikoisporukoista puhuttaessa . Siitä taas olen samaa mieltä että mahdollisen rähinän koittaessa rynkyn ampumamatkat jää lyhyiksi sanotaan alle sadan metrin se on sitten dmr ja kk ukkojen asia ammuskella pitemmälle. Kaliiperilla ei mielestäni ole niin merkitystä, että siitä viitsisi väitellä, jos vaikka jotain kättä pitempää kouraan saisi

 

[Vääpeli]

Tää väittely on käyty tälläkin foorumilla kymmeniä kertoja. Väite kustannussyistä on aivan täyttä Stetson-Harrisonia. Tykkänään uuteen kaliiperiin vaihtamalla ei kyllä säästöjä saavuta, syynä oli suorituskyky ja ihan luonnollinen aseiden kehityssykli. Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta armeijan palvelusaseen vaihtaminen tarkoittaa (NL:n tapauksessa) miljoonien kiväärien valmistamista, suuria investointeja tuotantolaitteisiin ja vielä ne miljardit tykkänään uudet patruunatkin pitäisi valmistaa. Se on kaikkea muuta kuin halpaa. Varsinkin, kun patruunat ovat jokseenkin samanhintaisia keskenään.

Risuherkkyydestä taas en ole 20 vuoden aikana kuullut puhuttavan missään muualla, kuin Suomessa, PV:n itsensä levittämänä tornihuhuna. Jos 5,56 todella olisi risuherkkä, miksi yksikään sen käyttäjä ei ole koskaan kritisoinut asiaa? Edes amerikkalaiset, jotka somottivat sillä Vietnamin tiheissä viidakoissa melkein vuosikymmenen, ja joille M16:n aluksi saama epäluotettavan maine on edelleen nolo, mutta tunnustettu juttu?

Kyllä mä lähen rohkeesti siitä liikkeelle, että se Loch Nessin hirviön olemassaolo pitäisi ensin todistaa, ennenkuin alkaa levittää sitä tosiasiana. Tietysti, myytithän ovat hyviä houkuttelemaan turisteja...

5,56 ei ole tietenkään uusi kaliiperi sekään. Sehän kokikin jo yhden renessassin jo 80-luvulla ja korvaajaa on povattu jo kauan. Kehityspotentiaali alkaa olla lunastettu loppuun ja vaikkapa 6,8x42 Remingtonilla on haettu optimaalisempaa läpäisykyvyn, ballistiikan, rekyylin ja massan kompromissia (nuo neljä päällimmäistä asiaa nyt mainitakseni), ja siihen päälle vielä tulevaisuuden kehityspotentiaali. Muitakin uudempia keskitehoisia rynkynpaukkuja tietysti on. Luodin massallahan on tietysti etunsakin ja 5,56:n 3,6 g luoteja alettiin pitää liiankin keveinä tehtäväänsä jo kasarin alussa. 4,1 g kuulat sitten siirsivät kompromissin painopistettä.

Se amerikkalaisten uusin viritys .277 Fury ei muuten ole keskitehoinen rynkynpaukku, vaan karkeasti necked-down 7,62x51 NATO. Se on täysitehoinen (energiaa pattiarallaa samat 3500 J kuin 7,62 NATO), aika kolho ja massiivinen paukku rynkkyyn ja mahtaa olla tarkoitettu tukiaseisiin.

Mitä taas tulee siihen, että kannattaisiko Suomen valita uuden sukupolven 6,5..6,8 mm keskitehoinen kaliiperi rynkkyihin, niin teoriassahan se tarjoaisi future prooffia. Käytännössä kuitenkaan ei, koska yksikään NATO-maa ei ole vaihtanut palvelusaseensa kaliiperia, joten valinta voi osua väärin ja jäädään yksin erikoisen lumihiutaleen kanssa. Se turvallinen valinta on se 5,56 NATO, joka säilyy varmasti palveluksessa vielä pitkään, ihan jo siksikin, että se valtavan asemäärän korvaaminen on vuosikymmenten prosessi. Samasta syystä välttäisin uuden lipastyypin kehittämistä, vaikkei se Stanag optimi olekaan.

6.8x51 ei ole vain necked down 762x51.. se on pirusti kovempi lähdöiltään. Ei taida muuta kaliiberia olla noilla paineilla yleisesti käytössä.

 

[Samovarius]

6.8x51 ei ole vain necked down 762x51.. se on pirusti kovempi lähdöiltään. Ei taida muuta kaliiberia olla noilla paineilla yleisesti käytössä.

Joo, siksi sanoinkin karkeasti. Keskitehoiseksi rynkynpaukuksi se on kuitenkin auttamatta liian suurikokoinen (eli ympärille tarvitaan isompi ase) ja löylyäkin on tarkoitukseen liikaa.

 

[Heikkiv]

Joko tuosta muka tuli tarkempaa tietoa? ja seuraavana pitää kysyä että mitä tuo tekee paremmin kuin saksalainen...

EI tietenkään ole tietoa.

Mitä tekisi paremmin kuin saksalainen...

- Hinta
Kyllä luit oikein, Beretta/Sako pystyy tekemään nykyään halvalla aseita, varsinkin jos voluumit suuria. Esimerkkinä tästä on mm. Beretta BRX1 suoravetolukkokivääri jonka hinta on 1500 €. Suoravetolukkoiseksi kivääriksi hyvin halpa. Saksalaiset ei näytä pystyvän.

- Kotimainen valmistus
Tarvitseeko selittää etuja ?

- Tarkkuus ja käytännönläheisyys.
Sako tekee tarkkoja kivääreitä. Tikka T3 ja T1 mallit ovat osoittaneet, että on pystyvät tekemään lisäksi niistä käytännöllisiä ja hinta pysynyt kohtuudessa.

- Platformi
No ei oikein muuta järkevää mahdollisuutta kuin mäntä AR kaliberissa NATO 5.56, koska M23:n NATO 7.62 tuli jo ulos. Voidaan tietysti kiistellä miksei suorakaasu, mutta toisaalta miksei mäntä.

- 6.8X51
Niin. SIG:n siviilikäyttöön myytävän 6.8 kiväärin hinta 8 tonnin kieppeillä. Hypehinta, mutta meneeko alle 5 tonnin koskaan ? Uuden ammustehtaan kivijalkakin jo miltei valettu. Mikähän on paukkujen saatavuus ja hinta ? Enkä oikein usko, että muut Nato-maat hinkuaa heittämään 5.56:sta roskakoriin, varsinkin kun 6.8 patruuna ja kivääri on aikalailla yhteen firmaan sidottu kokonaisuus. 6.8:n konekivääri tosin olisi erittäinkin makoisa vehje.

Suomen täytyy tuo valinta rynkyn kaliberin suhteen tehdä kuitenkin lähimpien vuosien kuluessa. Syyt on selitetty aikaisemmissa keskusteluissa. Ei oikein ole muuta köyhän maan (joka me olemme) valintaa kuin NATO 5.56. Kun vaikka 10 tuhatta kivääriä uusii vuodessa, niin aika monta vuotta tuossakin menee 280 tuhanteen. Pitäisi siis se vaihto joskus sitten aloittaakin....

 

[Vääpeli]

Joo, siksi sanoinkin karkeasti. Keskitehoiseksi rynkynpaukuksi se on kuitenkin auttamatta liian suurikokoinen (eli ympärille tarvitaan isompi ase) ja löylyäkin on tarkoitukseen liikaa.

Miksi se on liian iso rynkyn paukuksi ja tarvitaan raskas ase? Otetaan verrokiksi vaikka USAssa erikoisjoukkojen suosima SCAR-H 308 kaliiberissa.

 

[sinko]

Ranskan gign valkkasi just 762äks39 brenin palveluspyssyksi läpäisyn takia, noinniinkuin erikoisporukoista puhuttaessa . Siitä taas olen samaa mieltä että mahdollisen rähinän koittaessa rynkyn ampumamatkat jää lyhyiksi sanotaan alle sadan metrin se on sitten dmr ja kk ukkojen asia ammuskella pitemmälle. Kaliiperilla ei mielestäni ole niin merkitystä, että siitä viitsisi väitellä, jos vaikka jotain kättä pitempää kouraan saisi

Kyllä !
Nimenomaan on tärkeintä että kättäpidempää on jakaa JOKAISELLE ja ennenkaikkea myös RIITTÄVÄ määrä A-tarviketta.
Miehistötappiot taitaa nykyäänkin muodostua enimmäkseen tykistötulesta ja muusta kaukovaikutteisesta raskaasta tulesta joten kannattanee satsata niihin eikä puuhastella jotain marginaalista hyötyä tuovissa kiväärikaliberin muutoksissa jos niiden hyöty on pienehkö kokonaiskuluihin verrattuna.
Pari kertasinkoa ja kevyt heitin tms. lisää antaa jalkaväkijoukkueelle enemmän hyötyä kuin uudenmallin kivääri joka ei edelleenkään pure kohtitulevaan nuljukumiin tai panssariin.
Samoista rahoistahan tuo jako tehdään.

edit.
Mikäs on valtakaliberina Ukrainan jalkaväen kivääreissä ?
Nehän on onnistuneet pysäyttämään ryssän hyökkäyksen.
Varmaan siellä on kiväärin merkitys vihollisen pysäyttämiseen sama kuin suomessakin ?

 

[Samovarius]

Miksi se on liian iso rynkyn paukuksi ja tarvitaan raskas ase? Otetaan verrokiksi vaikka USAssa erikoisjoukkojen suosima SCAR-H 308 kaliiberissa.

Onhan noita "heavy assault riflejä" olemassa, mutta ne ovat vähän niché -tarkoituksiin. Ensinnäkin, rynnäkkökiväärit ampuvat keskitehoista patruunaa, ja .277 Furyssä on sen verran löylyä, ettei sitä voi keskitehoisena pitää. Toisekseen, hylsyn suuret mitat vaativat suurempaa lukkoaktiota ja laatikkoa. Noin vertailun vuoksi, ei FAL- tai G3-karbiinejakaan rynnäkkökivääreinä pidetä.

 

[Heikkiv]

Kyllä !
Nimenomaan on tärkeintä että kättäpidempää on jakaa JOKAISELLE ja ennenkaikkea myös RIITTÄVÄ määrä A-tarviketta.
Miehistötappiot taitaa nykyäänkin muodostua enimmäkseen tykistötulesta ja muusta kaukovaikutteisesta raskaasta tulesta joten kannattanee satsata niihin eikä puuhastella jotain marginaalista hyötyä tuovissa kiväärikaliberin muutoksissa jos niiden hyöty on pienehkö kokonaiskuluihin verrattuna.
Pari kertasinkoa ja kevyt heitin tms. lisää antaa jalkaväkijoukkueelle enemmän hyötyä kuin uudenmallin kivääri joka ei edelleenkään pure kohtitulevaan nuljukumiin tai panssariin.
Samoista rahoistahan tuo jako tehdään.

edit.
Mikäs on valtakaliberina Ukrainan jalkaväen kivääreissä ?
Nehän on onnistuneet pysäyttämään ryssän hyökkäyksen.
Varmaan siellä on kiväärin merkitys vihollisen pysäyttämiseen sama kuin suomessakin ?

Ak-74 on UA:lla eniten käytössä eli 5.45x39. Lännestä tulleet aseet lähinnä 5.56×45. Ryssät ampuu lähinnä 5.45×39 myös. Ei tainut olla se vastaus minkä halusit ?. Olisit halunnut vastaukseksi tutun turvallisen pullapitkon eli 7.62x39:n.

Tuohon muuhun tajunnanvirtaan ja täysiin itsestäänselvyyksiin en jaksa vastata, kuin että RK:n valmistus on lopetettu. Vanhat ammutaan loppuun ( aseet ja paukut) ja uusi kaliberi ei tule olemaan 40-luvun 7.62×39.

 

[sinko]

Olisit halunnut vastaukseksi tutun turvallisen pullapitkon eli 7.62x39:n.

Kysymyksiin voi vastata tai olla vastaamatta.
Ei sun kuitenkaan kannata muiden haluja ruveta arvailemaan. Saati sitten niistä väitteitä esittämään.

 

[Jopuni]

Pitäisiköhän uuden rynkyn olla KAR-21 tyyppinen? Helposti vaikka kentällä kaliperi vauhdettavissa.

 

[Herman30]

Voisiko joku vielä selittää miksi se risuherkkyys on joilekin niin iso asia? Ymmärrän tarkka-ampujalle se on iso ongelma mutta muuten ketjussa? Siellähän lähtee kymmenistä aseista satoja luoteja jotenka jos jokunen yksittäinen luoti harhautuuu tieltään niin sillä ei ole minkään maan vaikutusta mihinkään.