Ruotsi valmistautuu tekemään hankintapäätöksen uusista rynnäkkökivääreistä. Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitoksen pääjohtaja Göran Mårtensson kertoo Kauppalehdelle, että ratkaisu voidaan tehdä vielä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
”Kilpailutus on nyt parhaillaan käynnissä, joten en voi kommentoida asiaa enempää”, Mårtensson toteaa.
Ruotsin ratkaisu on kiinnostava myös suomalaisnäkökulmasta. Vuonna 2021 Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat ”taistelijan asejärjestelmien ja niihin liittyvien teknologioiden yhteishankintoja koskevan järjestelyasiakirjan”.
Samalla Ruotsi ja Suomi päättivät yhdessä uuden ja saman kiväärijärjestelmän hankinnasta suomalaiselta Sakolta. Kyse oli uudesta tarkkuuskivääristä sekä niin kutsutuista tukiaseista, joilla käytännössä korvataan vanhat Dragunov-kiväärit. Koulutus kivääreillä on ollut tarkoitus aloittaa tänä vuonna.
Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen johtaja, insinöörikenraalimajuri Kari Renko kertoi Kauppalehdelle viime maaliskuussa, että Suomi seuraa Ruotsin rynnäkkökiväärihankintaa. Jos se osoittautuu kiinnostavaksi, Suomi voisi hypätä siihen mukaan.
Mårtensson vahvistaa nyt, että Ruotsilla ja Suomella on ollut viranomaistasolla rakentavaa yhteistyötä ja keskustelua yhteisistä tarpeista. Saman rynnäkkökiväärin hankinta Suomessa ja Ruotsissa loisi hänen mukaansa etuja.
”Se mahdollistaa tulevaisuudessa muun muassa sen, että me pystyisimme käyttämään samoja ammuksia. Tämä loisi monta uutta mahdollisuutta Suomen ja Ruotsin yhteistyölle”, Mårtensson sanoo.
Ruotsi on nopeuttanut askeliaan rynnäkkökiväärihankinnan kohdalla Ukrainan sodan syttymisen jälkeen. Maan puolustusvoimat toivoi Ruotsin hallitukselta viime keväänä, että ensimmäiset uudet rynnäkkökiväärit voitaisiin toimittaa vielä nyt alkaneen vuoden 2023 aikana.
Mårtensson kuitenkin kertoo, että toimitusaikataulut täsmentyvät heti kilpailutuksen selvitessä.
Toistaiseksi Ruotsi ei ole vielä päättänyt, minkä kaliiperin rynnäkkökiväärin se hankkii. Vaihtoehtoina ovat Naton standardikaliiperit 7,62 x 51 millimetriä sekä 5,56 x 45 millimetriä.
Mårtensson sanoo olevansa tietoinen, että suomalaiset ovat suhtautuneet skeptisesti 5,56 mm:n versioon.
”Vielä emme tiedä, mihin valinta kohdistuu”, Mårtensson toteaa.
Ruotsin puolustusvoimien pääasiallisesti käyttämä rynnäkkökivääri tunnetaan nimellä Ak 5, ja sen edeltäjää Ak 4:ää käytetään maakunnallisissa Hemvärnet-joukoissa. Kiväärit käyttävät eri kaliiperia. Vanhempi Ak 4 käyttää 7,62 x 51 millimetrin patruunaa ja uudempi Ak 5 puolestaan 5,56 x 45 millimetrin patruunaa. Molemmat ovat Nato-standardeja.
Suomalaiset RK 62 sekä siitä jatkokehitetty RK 95 käyttävät Neuvostoliitossa kehitettyä 7,62 x 39 millimetrin patruunaa.
, tuossa 2024/2025 paikkeilla PV julistaa uuden rynnäkkökiväärihankinnan jonka hankintailmoituksen speksit on vähemmän yllättäen 1:1 Sakon tarjoaman kanssa. Aseet tulevat joukko-osastoihin vaiheittain käyttöön tavoitteena että 2035 maavoimien SA-ase on tuo kyseinen AR-pohjainen rynnäkkökivääri. 
