Uusi taistelijan ase

SIG:n AR:t valmistaa SIG Sauer USA:ssa, kun taas SG:t valmistetaan Sveitsissä SIG:n alkuperäisellä tehtaalla.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä kaikki aseet Ruotsilla on testissä tarkalleen.
Veikkaisin tosiaan että SCAR, useamman firman AR-15:t (Sako, HK 416, ehkä SIG), SIG 553, CZ Bren ainakin.

Onhan noita nykyään kyllä, voi olla että siellä on muitakin kuten HK 433, SIG MCX, Colt Canadalta ja/tai LMT:ltä joku AR-15, puolalaisten MSBS, korealaisten K2, ehkä B&T APC556.

Ruotsalaisilla on aina ollut aika kattavat kilpailutukset, joten en usko siitä poikettavan tälläkään kertaa.
HK433 on flopannu kaikkialla joka itselle ollut yllätys.
Itse olen pessimisti ja veikkaan tylsää HK416 tai jos Ruotsalaiset on ihan sekasin niin 417... joka ois kyllä totaalinen ULLATUS kaikessa. Koska mieluimmin ottaisin SCAR-H kyllä 308 kaliiberissa. Mutta Ruotsalaiset....
 
HK433 on flopannu kaikkialla joka itselle ollut yllätys.
Itse olen pessimisti ja veikkaan tylsää HK416 tai jos Ruotsalaiset on ihan sekasin niin 417... joka ois kyllä totaalinen ULLATUS kaikessa. Koska mieluimmin ottaisin SCAR-H kyllä 308 kaliiberissa. Mutta Ruotsalaiset....
Jos sakolainen floppaa niin sitten ehkä tuo 417 voisi tullakkin dm rooliin.
 
Jos lasketaan mukaan class 1 & 2 magazine stoppages, niin kyllä. Jos lasketaan class 1 & 2 weapon stoppages, niin ne olivat aseilla seuraavat:

  • M4 Test 2: 148
  • XM8 : 98
  • HK416: 210
  • SCAR MK 16: 191
Joka tapauksessa testi on kyseenalainen. Ja myös lippaiden osalta voi kyseenalaistaa että miksi kaikissa STANAG-lippaita syövissä aseissa ei käytetty samoja lippaita ja näin suljettu pois yksi tekijä variaatioita aiheuttamasta. Käsittääkseni HK & FN toimittivat omat lippaansa ja M4:ssä käytettiin armeijan vakiolippaita.
Ehkä tarkoituksena oli selvittää luotettavuus juuri olemassaolevaan kalustoon vertautuen? Luonnollisesti vanhan aseen 'myyntivaltti' olisi ettei tarvitse laittaa uusia lippaita.

Voi tietenkin sitten kyseenalaistaa onko koko "standardilippaassa" mitään järkeä, jos aseet kuitenkin tarvitsee jonkun special snowflake-lippaan toimiakseen kunnolla.
 
Ehkä tarkoituksena oli selvittää luotettavuus juuri olemassaolevaan kalustoon vertautuen? Luonnollisesti vanhan aseen 'myyntivaltti' olisi ettei tarvitse laittaa uusia lippaita.

Voi tietenkin sitten kyseenalaistaa onko koko "standardilippaassa" mitään järkeä, jos aseet kuitenkin tarvitsee jonkun special snowflake-lippaan toimiakseen kunnolla.
On siinä vähän eroa onko käytössa paskaksi kulunut usgi vai pakasta vedetty hk:n paksummasta materiaalista tehty viritys.
 
Ehkä on, muttei pitäisi olla.
Lippaan huonouteen ei paljoa aseen hyvyys vaikuta ja siten testit pitäisi tehdä samanlaisilla lippailla jottan saadaan tietyt muutujat samalle tasolle.
Esim ensimmäiset usan käyttämät alumiini lippaat oli melkeimpä kerttakäyttö kamaa jos huulet sattuu tippuessaan osumaan kiveen tai joku polkaisemaan päälle...

Niin kotimaiseen palatakseni olisiko sillä väliä käytettäisiinkö me mustia vai niitä vihreitä rk:n lippaita?
 
"Mårtensson sanoo olevansa tietoinen, että suomalaiset ovat suhtautuneet skeptisesti 5,56 mm:n versioon."

Mutta keneltä tämä kommentti on tullut ja mitä tällä edes on tarkoitettu ?

Siis haikaillaanko PV:n sisällä ihan aidosti, jostain muusta kuin 5.56:sta nykyisen rynkyn korvaajaksi ?
 
"Mårtensson sanoo olevansa tietoinen, että suomalaiset ovat suhtautuneet skeptisesti 5,56 mm:n versioon."

Mutta keneltä tämä kommentti on tullut ja mitä tällä edes on tarkoitettu ?

Siis haikaillaanko PV:n sisällä ihan aidosti, jostain muusta kuin 5.56:sta nykyisen rynkyn korvaajaksi ?
Hyvä kysymys, tietysti kyse saattaa olla vanhasta käsityksestä.
Onhan 7,62x39 kehuttu maasta taivaisiin parhaana patruunana meidän erikoisolosuhteisiin.
 
Lippaan huonouteen ei paljoa aseen hyvyys vaikuta ja siten testit pitäisi tehdä samanlaisilla lippailla jottan saadaan tietyt muutujat samalle tasolle.
'STANAG' lippaassa vaan ei tunnu olevan paljoa kysymys lippaan 'huonoudesta' vaan se että sen pitäisi olla juuri joku tietty. Edelleen, jos STANAG-lipasta perustellaan sillä että se on standardi, niin sitten olemassaolevien firman lippaiden pitäisi aseessa toimia. Sitten jos speksataan että uusien aseiden mukana myös uudet lippaat, niin eikö ole sama vaan suunnitella parempi lipas?
 
'STANAG' lippaassa vaan ei tunnu olevan paljoa kysymys lippaan 'huonoudesta' vaan se että sen pitäisi olla juuri joku tietty. Edelleen, jos STANAG-lipasta perustellaan sillä että se on standardi, niin sitten olemassaolevien firman lippaiden pitäisi aseessa toimia. Sitten jos speksataan että uusien aseiden mukana myös uudet lippaat, niin eikö ole sama vaan suunnitella parempi lipas?
Ei sen tarvitse joku tietty olla kuhan kaikissa testattavissa aseissa käytettäisiin samanlaista lipasta.
 
Ei sen tarvitse joku tietty olla kuhan kaikissa testattavissa aseissa käytettäisiin samanlaista lipasta.
Vaan siinäpäs se onkin, kun se sama ei välttämättä ole kaikille se paras.

Ja alkuperäinen pointtini oli että M4 ehkä testattiin GI-lippailla juuri siksi että haluttiin kokeilla saako rahalle vastiketta jos menee sekä lipas & ase vaihtoon. Sotavaltio ei välttämättä tee vertailuja 'reilusti' vaan sillä on tietty tavoite.
 
Uskoisin että kenraali M. on puhunut talouslehden toimittajalle asejärjestelmän tasolla siitä, että Suomessa ei ole innostuttu valitsemaan suoralta kädeltä 5,56:sta.
Ruotsilla itsellään on omassa hankinnassaan käytännössä vaihtoehtoina vain jo käytössä olevat 7,62x51 ja 5,56x45.

PV:n hokema mantra on, että kaliiperi edellä ei lähdetä valitsemaan vaan kyse on järjestelmästä kokonaisuutena (mainittuja muuttujia mm. läpäisykyky, ampumatarvikkeiden kirjo ja niiden saatavuus, järjestelmälle suunniteltu ampumaetäisyys, tarkkuus ja paino). Seurataan kehitystä ja lähdetään samaan kelkkaan vain jos halutut mittarit täyttyy ja kiirekään ei vielä tunnu olevan.

Epäilen, että PV:llä ei tutkimushankkeissa haikailla mitään suuntaan tai toiseen, vaan haetaan järjestelmätasolla käyttökokemuksia ja erilaisia variaatioita esim. M23 pohjalta.
Eri kaliiperien perusominaisuudethan varmasti tunnetaan jo aika hyvin, vaikkakaan ei varmasti lähellekään niin hyvin kuin tällä foorumilla. ;)

Pitkä spoileri
Jukka Harju, HS
19.3.2022
PUOLUSTUSVOIMAT harkitsee sotilaan perusaseen eli rynnäkkökivääri RK62:n vaihtamista kokonaan uuteen malliin. Hanke on iso, sillä siinä saattaisi vaihtua toiseksi myös tuttu 7.62-kaliiperi.

Voi myös käydä niin, että lähivuosina Suomen ja Ruotsin armeijoilla olisi sama rynnäkkökivääri, kun maiden puolustusyhteistyö muutenkin syvenee.

Hanke on niin alkuvaiheissa, että varmasti voi sanoa vain se, että nykyinen RK62 alkaa jossain vaiheessa olla käyttöikänsä päässä. Myös se on varmaa, että RK62 pysyy yhä käytössä osalla joukoista.

”Päätöksiä rynnäkkökiväärin mahdollisen korvaajan hankinnasta ei ole, eikä mahdollista aikataulua voi vielä täsmentää. Rynnäkkökivääri 62 on edelleen täysin toimiva ase. Voi olla, että vaikka korvaava ase hankittaisiin, osa joukoista voisi edelleen olla varustettuna RK62:lla myös tulevaisuudessa”, kertoo jalkaväen tarkastajan sijainen, everstiluutnantti Riku Rantakari.

Sekin on auki, olisiko tuleva ase Suomesta vai jostain muusta maasta.

”Tässä vaiheessa ei ole suljettu pois mitään vaihtoehtoja. Tämä tarkentuu tutkimuksemme ja suunnittelun edetessä”, Rantakari jatkaa.

Puolustusvoimissa on hänen mukaansa käynnissä tutkimus nimeltä Käsiaseperhe. Siinä selvitetään millaisia ominaisuuksia pitäisi tulevaisuudessa olla rynnäkkökiväärillä, pistoolilla ja muilla käsiaseilla. Niitä ovat esimerkiksi läpäisykyky, ampumatarvikkeet ja niiden saatavuus, ampumaetäisyys ja paino.

NIMENOMAAN paino on yksi ratkaiseva tekijä.

”Asetekniikka kehittyy ja uudella aseella voi olla mahdollista keventää sotilaan mukana kantamaa kokonaiskuormaa. Uudemmissa aseissa on paremmin huomioitu myös modulaarisuus, jolloin aseeseen voidaan kiinnittää helpommin tarpeen mukaan erilaisia tähtäimiä ja lisävarusteita. Tällöin aseen keveys on etuna, ettei järjestelmän kokonaispaino nouse.”

Jo nyt Puolustusvoimilla on käytössä modifioituja rynnäkkökiväärejä, joiden kiinnityskiskoihin voidaan helposti liittää erilaisia tähtäimiä ja laserosoittimia.

Muita pohdittavia seikkoja ovat muun muassa optiset tähtäimet, pimeätoimintavälineistö, lippaat, huoltovälineet ja varaosat, tarkastuslaitteet, varastointi ja koulutus.

Jos nykyinen ase vaihdettaisiin kokonaan uuteen, tilattavien aseiden määrä olisi suuri. Rantakari ei kommentoi, miten suuri. Hanke on ollut vireillä jo ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan.

”Muuttunut turvallisuusympäristön tilanne ei ole muuttanut aikataulua. Oleellista on tehdä pohjatyö eli tutkimus kunnolla ja sen pohjalta lähdetään hakemaan suorituskykyistä ja sopivaa ratkaisua”, hän toteaa.

SUOMESSA on perinteisesti käytetty 7,62-kaliiperia. Venäjä käyttää rynnäkkökivääreissään nykyisin pääasiassa kaliiperia 5,45, joskin 7,62 on yhä jonkin verran käytössä. Nato-maat ovat käyttäneet 5,56-kaliiperia ja nyttemmin esimerkiksi Yhdysvalloissa tutkitaan näiden väliin sijoittuvaa 6,8-kaliiperin ammusta sen armeijan uuden rynnäkkökiväärin hankinnassa.

Rantakarin mukaan keskeistä on riittävä läpäisykyky ja paino.

”Kaliiperi tarkentuu tutkimuksen ja suunnittelun edetessä. Suomessa seurataan tarkasti myös maailmalla tehtävää tutkimusta uusista kaliipereista. Lisäksi keräämme kokemuksia nykyisistä muissa maissa käytössä olevista käsiaseista.”

Läheisin suunnittelukumppani on siis Ruotsi.

”Monista hankinnoista keskustelemme heidän kanssaan jatkuvasti ja vakavasti, jotta voimme löytää mahdollisia synergiaetuja. Rynnäkkökiväärin kohdalla tilanne on sama. Ruotsin kanssa on erinomaisen tiiviit suhteet, ja keskustelua käydään monilla tasoilla.”

Nykyisiä RK62-malleja eri variaatioineen on Rantakarin mukaan Suomessa ”riittävästi normaali- ja poikkeusolojen tarpeisiin”.
 

Vettä myllyyn jne... mutta jonkun mielipide että 5.56 kyllä tappaa ajankanssa, mutta jos haluat vastustajan hetikaput, niin raskaampi luoti parempi. Tosin eiköhän 5.56 kuitenkin ole järkevämpi jatkossa.
 
Hyvä kysymys, tietysti kyse saattaa olla vanhasta käsityksestä.
Onhan 7,62x39 kehuttu maasta taivaisiin parhaana patruunana meidän erikoisolosuhteisiin.
Mikä saattaa johtua yksin omaan siitä, että luolat on täynnä sopivaa patruunaa ja asetta. Ei se erinomaisuus Suomessa muuta vaadi :D
 
Ja että alunperin sitä patruunaa oletettiin olevan saatavilla "pakko-ottona" taistelukentältäkin. Mutta tuskin nämä risuherkkyys ja pysäytysvoima tekijätkään täyttä legendaa on. Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt.
 
Käyttääköhän Euroopassa enää mikään muu maa 7.62×39:ä pääasiallisena kaliberina ? Serbia ?
Kroatialla ja Romanialla ainakin edelleen valikoimassa mutta tosin wikipedia listaa molemmissa useamman 5.56x45 vaihtoehdon vanhan ratsun rinnalle.
 
Mutta tuskin nämä risuherkkyys ja pysäytysvoima tekijätkään täyttä legendaa on.
Ainakin mitä urheiluampujiin tulee, niin samalla tavalla se 7.62x39 on poikittain taulussa, kuin .223:kin kun ampuu pusikon läpi.
Kyllähän nuo metsästäjätkin kiroavat että .308 on NIIN risuherkkä, mutta juuri sellainen valittiin PV:n uuteen aseeseen.
Jos puskapyssyä halutaa, niin mahdollisimman raskas ja hitaasti lentävä projektiili (esim. haulikon täytteinen / slugi) on parempi. Nopeasti lentävä kevyt taas on huonompi. Eli ihan perus fysiikkaa.

Mitä "pysäytysvoimaan" tulee, niin sitten mennää kerralla sellaiseen suohon, että siellä ollaan taas seuraavat parikymmentä sivua. 55 graininen vs 62 vs 77 ja mistä piipusta...
Lyhyesti: 20 tuuman piipulle kehitetty patruuna, joka on tarkoitettu lävistämään teräskypärä 600 metrin päässä, ei välttämättä ole ihan optimi 14,5 tuumaiseen aseeseen, jolla ammutaan pehmeää täysin suojaamatonta kohdetta.

Pysäytysvoimassa (varsinkin nykyään, kun on kaikenlaista suojavarustetta) kaliipperia tärkeämpää on se, että MINNE OSUTAAN. Ja tässä pienempi on parempi, koska aseet ovat (pääsääntöisesti) kevyempiä eli helpommin käsiteltäviä ja pienempi rekyyli tekee toisen laukauksen ampumisesta nopeampaa. Jenkeilläkin "valion" ampuminen tuplaantui, kun siirryttiin M14:sta M16:sta ja vaihdettiin kaliipperi 7.62x51:stä 5.56x45:seen. Samasta syystä pistooleissa on siirrty .45:sta ja sen legendaarisesta pysäytysvolimasta "aneemiseen" 9x19.

Kun edes jenkkien uusi 6.8x51 ei mene läpi raskaista suojista, niin vaikka osuisit kaksi nopeaa osumaa rintaan (huomattaavasti vaikeampaa, kuin vaikka .223:lla koska enemmän rekyyliä ) et välttämättä saavuta haluttua "pysäytysvoimaa", vaan vastustaja riehuu aseen kanssa vielä tovin.. Toinen laukaus, mikäli se osuu riittävän lähelle ensimmäistä luultavasti menee läpi ja ukko lopettaa riehumisen jonkin ajan kuluttua.

Ja tässä vielä vähän esimerkkiä siitä miltä näyttää kun .308 losahtaa liiviin. :)

 
Viimeksi muokattu:
Käyttääköhän Euroopassa enää mikään muu maa 7.62×39:ä pääasiallisena kaliberina ? Serbia ?

5,56 taitaa olla sielläkin "pääasiallinen". Reservissä toki varmaan hirveä määrä 7,62x39 kiväärejä.


Nyttemmin on modulaarinen kivääri tuloillaan, 7,62x39 tai 6,5x39 mm.


New modular 6.5/7.62 mm rifle in the armament of the Serbian Armed Forces​




The modular M19 6.5/7.62 mm rifle developed and produced by “Zastava oružje”, is a new rifle in the armament of the Serbian Armed Forces. It is state-of-the-art weapon adaptable to all combat situations, of a simple design, easy to handle and carry on the battlefield, and convenient for action from inside and outside armoured combat vehicles.

Depending on the task and need, the modular M19 rifle can use 7.62 mm or 6.5 mm barrels. This way, potential logistical problems are overcome, considering that the new 6.5 mm bullet is not currently widespread on the world market. It is reliable and capable of efficiently destroying single and group targets at distances of up to 800 m.

Members of the Serbian Armed Forces had the opportunity to test its quality, reliability, precision and ergonomics on training grounds and in shooting ranges.
The 6.5 mm cartridge with standard bullet and brass shell and the cartridge with penetration bullet and brass shell are the products of “Prvi partizan” joint-stock company, Užice. It is a brand new 6.5 mm cartridge which is conceptually based on the 6.5 mm Grendel hunting and sports cartridge, but its structure, ballistic and functional characteristics were adapted to the needs of shooting from semi-automatic and automatic weapons.

In terms of all ballistic parameters and characteristics, weapons using the new 6.5x39 mm cartridge have far better characteristics and firing rate compared to the weapons using the 7.62x39 mm and 5,56x45 mm ammunition. This is achieved through excellent aerodynamic characteristics of the projectile which, with the same initial energy and without increasing the recoil force, allows a smaller drop in the projectile speed, a flatter trajectory and a higher terminal kinetic energy. Thanks to that, a more stable flight of the projectile is achieved at longer firing distances, which automatically increases firing accuracy. At the same time, penetration and lethality parameters are improved at all firing distances. One of the characteristics of the new modular rifle is that a barrel of the appropriate length can be mounted relatively quickly in order to adapt it to the tactical requirements of the use of the rifle, which few armies in the world can boast of.

It is equipped with complex sighting systems – daytime and reflex optical sight, as well as thermal imaging sight which significantly improves effectiveness in night-time action. It can be used at temperatures ranging from -30°C to +50°C.

In line with modern automatic weapon trends, the rifle has an integrated receiver cover and upper chamber lining with a long "Picatinny" rail that receives all types of optoelectronic sights, as well as a rifle bolt knob which allows bolt action with both left and right hands. It also has an easy to handle fire selector switch on the left side of the grip.

These rifles have a folding-telescopic stock with an adjustable cheek rest, the rear grip is ergonomically improved and with the front grip it allows a firmer and more stable grip, especially during burst fire. The magazine holder button has been expanded which makes removing and replacing the magazine easier.
After all the tests, mechanical tests and testing in various meteorological conditions, as well as reliability and durability checks of both calibres, the achieved results are at an extremely high and enviable level. Compared to the world solutions in the field of combat rifles of this category, the modular M19 automatic rifle is much cheaper and has much better ballistic characteristics.

The modular automatic M19 6.5/7.62 mm rifle is one of the numerous weapons used to equip units of the Serbian Armed Forces, which enhances the efficiency and operational capabilities of our units.
 
Nämä suomalaiset "maailman paras rynnäkkökivääri", "paras patruuna meidän olosuhteisiin" ja "voidaan ottaa lisää patruunaa viholliselta" saisi jo pikkuhiljaa kuolla, kai siinäkin joku raja on paljonko varusmiehille saa valehdella :ROFLMAO: Toki itsekin nuorna poikana näihin vilpittömästi uskoi, kunnes pyssyttelyharrastuksen kautta tajusi että se AR ei heti jumiudukaan kun näkee kenttäolosuhteita, 5,56:n paino, suora lentorata ja kevyt rekyyli on aika kivoja juttuja ja naapurilla on käytössä 5,45...

Aiheesta oli hauska "kieli poskessa" ketju twitterissä. Muutamalla sadalla miljoonalla saataisiin maailmalta "uutta käytettyä" koko poppoolle:
 
Back
Top