Uusi taistelijan ase

Täällä oli pari aika voimakasta toivetta siitä, että Suomen armeijan seuraavassa yleisessä rynnäkkökiväärimallista pitäisi olla käytettävissä useita piipun pituuksia. Ja ettei pitäisi edes olla mitään yleiskivääriä joka on sama kaikille.

Olen täysin eri mieltä. Yksi perusmalli AR-15 kivääristä saa riittää. Tällöin ulkoballistiikka on aina identtinen. Piipun pituus vaikuttaa lähtönopeuteen ja siten lentoradan kaarevuuteen ja tarvittaisiin erilaiset tähtäimet ja niiden säädöt. Ei. Piipun pituus tulee reserviläisarmeijalla olla vakio. Ei meidän kannata haaskata aikaa ja resursseja piipun pituudella kikkailuun. Taloudellisten syiden vuoksi meillä tulee todennäköisesti olemaan 10-30 vuoden ajan kahta eri kaliberin yleisasetta käytössä. Niissäkin on ihan tarpeeksi opeteltavaa.

Ne varusmiehet ja ressut, jotka tarvitsee kyvyn ampua pidemmälle kuin mitä 16" 5,56 NATOLLA pystyy, varustetaan m23:lla, jollain muulla tarkka-ampujakiväärillä tai konekiväärillä. Ja ne jotka ei pärjää normaalimittaisella kiväärillä saavat pistoolin.

Ainoastaan muutamat ammattilaiset tai jonkun erityisen ahtaan ajoneuvon kanssa toimivat jääkärit voivat saada jotain lyhyempää rynkkyä. Ja se tuskin on AR. Lyhyt kivääri tullenee olemaan joko bullpup tai taittoperäinen.

Jos suomeen hyökätään idästä, niin me valitsemme alueet joissa taistelemme vihollisen etenemään pyrkivää massaa vastaan. Ryssä ei teleporttaile kaupunkeihin. Ja me taistelemme mieluummin taajamien ulkopuolella, koska osaamme sen ja haluamme säästää infraa. Rakennettujen alueiden taistelut rajoittuvat pariin itärajan kaupunkeihin ja muutamaan pataljoonan vahvuisiin maahanlaskuyrityksiin.
 
Täällä oli pari aika voimakasta toivetta siitä, että Suomen armeijan seuraavassa yleisessä rynnäkkökiväärimallista pitäisi olla käytettävissä useita piipun pituuksia. Ja ettei pitäisi edes olla mitään yleiskivääriä joka on sama kaikille.

Olen täysin eri mieltä. Yksi perusmalli AR-15 kivääristä saa riittää. Tällöin ulkoballistiikka on aina identtinen. Piipun pituus vaikuttaa lähtönopeuteen ja siten lentoradan kaarevuuteen ja tarvittaisiin erilaiset tähtäimet ja niiden säädöt. Ei. Piipun pituus tulee reserviläisarmeijalla olla vakio. Ei meidän kannata haaskata aikaa ja resursseja piipun pituudella kikkailuun. Taloudellisten syiden vuoksi meillä tulee todennäköisesti olemaan 10-30 vuoden ajan kahta eri kaliberin yleisasetta käytössä. Niissäkin on ihan tarpeeksi opeteltavaa.
Tämähän on itseasiassa ongelma* jo nyt. Esimerkiksi Kiväärikaukoputki 2004 (ACOG) ristikko on tehty RK95 piipulle, joten kun sen iskee kiinni RK62M:n, niin stadiat eivät enää täysin pidä paikkaansa.
*Onko tämä oikea ongelma on sitten toinen kysymys.

KIM kirjoitti:
Ainoastaan muutamat ammattilaiset tai jonkun erityisen ahtaan ajoneuvon kanssa toimivat jääkärit voivat saada jotain lyhyempää rynkkyä. Ja se tuskin on AR. Lyhyt kivääri tullenee olemaan joko bullpup tai taittoperäinen.

Jos suomeen hyökätään idästä, niin me valitsemme alueet joissa taistelemme vihollisen etenemään pyrkivää massaa vastaan. Ryssä ei teleporttaile kaupunkeihin. Ja me taistelemme mieluummin taajamien ulkopuolella, koska osaamme sen ja haluamme säästää infraa. Rakennettujen alueiden taistelut rajoittuvat pariin itärajan kaupunkeihin ja muutamaan pataljoonan vahvuisiin maahanlaskuyrityksiin.

Bullpupit on nähty, ja väitän että mikään moderni armeija ei enää sellaista tule ottamaan käyttöön, ellei ase/patruuna tekniikassa tapahdu jotain todella erikoista. Myöskään taittoperä ei ole oikeasti vastaus siihen ongelmaan, johon lyhyet karbiinit on suunniteltu vastaamaan.

Ikävä kyllä luulen, että mahdollisessa konflikissa päästään mähisemään taajamissa ihan riittävästi. Ei vihollisten tarvitse teleporttailla, kun rajaa on yhtä paljon kuin meillä, ja miehiä sitä miehittämään on yhtä vähän kuin meillä. TRA on onneksi melkein puhtaasti tekniikkalaji, eli taloja voi puhdistaa myös 20 tuuman piipulla ja kiinteällä perällä, jos homman osaa. Toki se on huomattavasti vaikeampaa, ja vaatii huomattavasti enemmän treenaamista, kuin saman homman tekeminen 10 tuuman pätkällä ja teleperällä.

Heitän vielä omat senttini kehiin. Jenkkien 14,5" teleperällä on aika lähellä optimia (5.56:selle). Se on riittävän näppärä melkein kaikkialle, ja piipussa riittää pituutta lähes kaikille järkeville matkoille meidän maastoissamme. Sillä pytyy ihan hyvin ampumaan vielä 300 metriin, vaikka sinne ampuminen ilman suurentavaa optiikkaa onkin ihan puhdasta patruunan tuhlausta. Noin kaus vaikuttamiseen on aika paljon parempiakin asejärjestelmiä, kuin rynnäkkökivääri ilman suurentavaa optiikkaa.

Ja vielä huomiona, se uusi M7(?) joka sylkee .277 FURY/6.8 NSGW:tä on tosiaan varustettu 13" piipulla.
 
Jos suomeen hyökätään idästä, niin me valitsemme alueet joissa taistelemme vihollisen etenemään pyrkivää massaa vastaan. Ryssä ei teleporttaile kaupunkeihin. Ja me taistelemme mieluummin taajamien ulkopuolella, koska osaamme sen ja haluamme säästää infraa. Rakennettujen alueiden taistelut rajoittuvat pariin itärajan kaupunkeihin ja muutamaan pataljoonan vahvuisiin maahanlaskuyrityksiin.
Muuten samaa mieltä pääosin, mutta tästä taistelutavasta hieman eri mieltä. Menee strategian puolelle, mutta sotahistoria ja nykypäivän sodat näyttävät sen että hyökkäyksen tavoitteet ovat lopulta aina kaupungit ja niissä oleva infra (satamat, lentokentät, voimalaitokset jne.). Itse kaupunkien strateginen sijainti teiden solmukohdissa tekee niistä ilman varsinaista infraakin merkittäviä tavoitteita. Emme voi mitenkään olettaa pysäyttävämme voimakasta hyökkäystä tai sen syviä vaikutuksia kohdistumasta vain itärajan kaupunkeihin, kuten Hamina, Kotka, Lappeenranta, Joensuu jne. Tiestöjen hallussapitäminen tai menettäminen merkitsee oman toiminnan kannaltakin paljon. Tiestöä pitkin kulkevat kuitenkin aina huolto ja joukot pääosin. Ei metsiin aleta raivaamaan teitä kun soditaan. Vain taistelussa hyödynnetään maastoa teidenkin ulkopuolella.

Vihollisen tavoitteet sanelevat sen missä ja miten ryhmitymme sekä missä puolustamme tai hyökkäämme. On syytä siis varautua taistelemaan kaupunkisotaa monilla joukoilla, ml. reservi. Kun tappiota tulee, ei siinä katsella että minkäpituinen aseenpiippu tai kaliiperi täydennysmiehellä sattuu olemaan. Voimaa heitetään sinne missä sitä tarvitaan. Samaten laajassa puolustustaistelussa ja erityisesti sen jatkuessa pidempään, korostuu joukkojen monipuolisuus taistelutekniikassa ja kyvyssä. Jos vihollinen on oman maan kaupungin porteilla ja haluaa sen ottaa, on taktisesti sekä moraalisesti vaikea päätös olla puolustamatta sitä. Kaikkea ei tietysti kannata eikä voida puolustaa, mutta Ukrainassa suuret kaupungit ovat niitä strategisia paikkoja, joista on kovimmin taisteltu.

Bakhmutin merkitys on mielenkiintoinen esimerkki siitä että miksi mitätön pikkukaupunki on niin tärkeä molemmille. En usko että enää pelkät suolakaivokset ovat tuollaisen uhrauksen arvoisia, vaan kyse on arvovallasta ja symboliikasta. Taistelu on niin kiivasta, katkeraa ja henkilökohtaista että tuon kyläpahasen takia ollaan valmiita suuriin uhrauksiin. Samanlainen tilanne oli Stalingradssa 1942 kun kaupungista tuli voiton symboli. Ratkaisu muutti sodan kulun lopullisesti. Vaikea sanoa että onko Bakhmut tuon kaiken uhrauksen arvoinen.

Loppukaneettina siis että pitää osata taistella asutetulla alueella ja kiväärin piipun pituudella ei ole järkeä kikkailla reserviarmeijassa. Paukut olennaisiin asioihin.
 
Muuten samaa mieltä pääosin, mutta tästä taistelutavasta hieman eri mieltä. Menee strategian puolelle, mutta sotahistoria ja nykypäivän sodat näyttävät sen että hyökkäyksen tavoitteet ovat lopulta aina kaupungit ja niissä oleva infra (satamat, lentokentät, voimalaitokset jne.). Itse kaupunkien strateginen sijainti teiden solmukohdissa tekee niistä ilman varsinaista infraakin merkittäviä tavoitteita. Emme voi mitenkään olettaa pysäyttävämme voimakasta hyökkäystä tai sen syviä vaikutuksia kohdistumasta vain itärajan kaupunkeihin, kuten Hamina, Kotka, Lappeenranta, Joensuu jne. Tiestöjen hallussapitäminen tai menettäminen merkitsee oman toiminnan kannaltakin paljon. Tiestöä pitkin kulkevat kuitenkin aina huolto ja joukot pääosin. Ei metsiin aleta raivaamaan teitä kun soditaan. Vain taistelussa hyödynnetään maastoa teidenkin ulkopuolella.

Vihollisen tavoitteet sanelevat sen missä ja miten ryhmitymme sekä missä puolustamme tai hyökkäämme. On syytä siis varautua taistelemaan kaupunkisotaa monilla joukoilla, ml. reservi. Kun tappiota tulee, ei siinä katsella että minkäpituinen aseenpiippu tai kaliiperi täydennysmiehellä sattuu olemaan. Voimaa heitetään sinne missä sitä tarvitaan. Samaten laajassa puolustustaistelussa ja erityisesti sen jatkuessa pidempään, korostuu joukkojen monipuolisuus taistelutekniikassa ja kyvyssä. Jos vihollinen on oman maan kaupungin porteilla ja haluaa sen ottaa, on taktisesti sekä moraalisesti vaikea päätös olla puolustamatta sitä. Kaikkea ei tietysti kannata eikä voida puolustaa, mutta Ukrainassa suuret kaupungit ovat niitä strategisia paikkoja, joista on kovimmin taisteltu.

Bakhmutin merkitys on mielenkiintoinen esimerkki siitä että miksi mitätön pikkukaupunki on niin tärkeä molemmille. En usko että enää pelkät suolakaivokset ovat tuollaisen uhrauksen arvoisia, vaan kyse on arvovallasta ja symboliikasta. Taistelu on niin kiivasta, katkeraa ja henkilökohtaista että tuon kyläpahasen takia ollaan valmiita suuriin uhrauksiin. Samanlainen tilanne oli Stalingradssa 1942 kun kaupungista tuli voiton symboli. Ratkaisu muutti sodan kulun lopullisesti. Vaikea sanoa että onko Bakhmut tuon kaiken uhrauksen arvoinen.

Loppukaneettina siis että pitää osata taistella asutetulla alueella ja kiväärin piipun pituudella ei ole järkeä kikkailla reserviarmeijassa. Paukut olennaisiin asioihin.
Lähes kokonaan samaa mieltä olen. Hyökkääjä tavoittelee kaupunkeja ja/tai puolustajan joukkojen tuhoamista.
Ja meillä pitää olla osaamista sekä kykyä taistella (puolustaa ja hyökätä) rakennetulla alueella. Meidän tulee kuitenkin pyrkiä tuhoamaan hyökkäysinto ja -voima hyökkäysreittien varsilla ennen kaupunkeja. Tai no Forssalla ei olis niin väliä. Maastolla tarkoitan tietysti myös tiealueita asutuksen ulkopuolella.

Ryssän hyökkäys Ukrainaan on taistelujen painopisteen kannalta maaston vuoksi hyvin erilaista, kuin meille hyökätessä olisi. Meillä ei itärajalta ala isot tasaiset peltoaukeat joiden välissä 20 metriä lehtipuustoa. Meillä on havumetsää suurin osa maasta ja tiheää sellaista (ylhäältä katsoen). Metsän puuttumisen takia taistelut Ukrainasta painottuu rakennetuille alueille, jotka ainoina tarjoavat näkösuojaa.
 
taittoperät eivät myöskään ole vastaus siihen ongelmaan, johon lyhyet karbiinit on suunniteltu vastaamaan.
Juu ei ratkaise kokonaan pitkän aseen ongelmaa. Osin kyllä. Esim. ajoneuvokuljetuksen ahtaissa tiloissa. Onhan lyhyt kivääri toki helppo pujotella ahtaissa käytävissä ja oviaukoissa. Etu nysäpiipusts on vaan minusta reserviläisarmeijassa marginaalinen. Ja mm. kahden erilaisen ulkoballistiikan takia lyhyitä ei kannata hommata isolle joukolle.
 
Tämähän on oikea ilon ja onnen päivä.

Tässä ote iltapäivälehtien kommenttipalstalta tulevilta päiviltä:
1. M16 tekee häiriöitä RK ei tee ikinä
2. 5,56 huono patruuna ei mene risuista läpi
3. 7,62x39 saa kaapattua viholliselta on parempi
4. RK on maailman paras rynnäkkökivääri
5. Sekalainen määrä ampumatuloksia 80-luvulta, kasakoot pienenee vuosi vuodelta.
 
Rynchester! Tätä päivää en odottanut näkeväni ;) ... no ei vainkaan. Oli vain niin monet Beretta ARX yritelmät ja RK modit nähty, ettei jaksanut enää odottaa.

Sakolta oli todennäköistä odottaa omaa, mutta että saatiin Ruotsi myös satimeen... huoltovarmuus! Numeroiden valossa toki on niin, että Ruotsi tekee sen mitä Suomi ei ole saanut ajoiksi. Nyt on poliitikkojen pakko edistää ettei nolota.
Kyseessä on ensimmäinen Sakon valmistama AR-rynnäkkökivääri.
Toivottavasti ei tule kuluttajanäkökulmatakaan ihan tusinatuote.
 
Viimeksi muokattu:
Tämähän on oikea ilon ja onnen päivä.

Tässä ote iltapäivälehtien kommenttipalstalta tulevilta päiviltä:
1. M16 tekee häiriöitä RK ei tee ikinä
2. 5,56 huono patruuna ei mene risuista läpi
3. 7,62x39 saa kaapattua viholliselta on parempi
4. RK on maailman paras rynnäkkökivääri
5. Sekalainen määrä ampumatuloksia 80-luvulta, kasakoot pienenee vuosi vuodelta.

Unohtamatta dystopisia ennustuksia siitä, kuinka 10 vuoden sisään suomalaisia varusmiehiä tapatetaan poteroon NATOn ja USAn valloitussodissa ja raatojen viereltä löytyy kohtalokkaalla hetkellä jumiutunut amerikkalaisilta kopioitu muoviromu.

Jokerina peliin liittyy myös naapurin Erkki 58v julkilausen upeasti perustellun argumenttinsa siitä, kuinka nykyajan pullamössönuorison pitäisi pärjätä maastopuvulla ja rynnäkkökiväärillä - molemmat mallia 62. Oli kuulemma vuonna 1985 riittävä varustus ja niin on nytkin.
 
Rynchester! Tätä päivää en odottanut näkeväni ;) ... no ei vainkaan. Oli vain niin monet Beretta ARX yritelmät ja RK modit nähty, ettei jaksanut enää odottaa.

Sakolta oli todennäköistä odottaa omaa, mutta että saatiin Ruotsi myös satimeen... huoltovarmuus! Numeroiden valossa toki on niin, että Ruotsi tekee sen mitä Suomi ei ole saanut ajoiksi. Nyt on poliitikkojen pakko edistää ettei nolota.

Toivottavasti ei tule kuluttajanäkökulmatakaan ihan tusinatuote.
Miksiköhän MPK teki oman valintansa = AR-15 ?
Olisikohan saanut "poliittista" ohjausta?
SAKO kauppaa tuskin on tehty hetken mielijohteesta.
 
Unohtamatta dystopisia ennustuksia siitä, kuinka 10 vuoden sisään suomalaisia varusmiehiä tapatetaan poteroon NATOn ja USAn valloitussodissa ja raatojen viereltä löytyy kohtalokkaalla hetkellä jumiutunut amerikkalaisilta kopioitu muoviromu.

Jokerina peliin liittyy myös naapurin Erkki 58v julkilausen upeasti perustellun argumenttinsa siitä, kuinka nykyajan pullamössönuorison pitäisi pärjätä maastopuvulla ja rynnäkkökiväärillä - molemmat mallia 62. Oli kuulemma vuonna 1985 riittävä varustus ja niin on nytkin.
Erkki unohti yhden olennaisen asian, maastopuku ja rk m/62 tarvitsevat ehdottomasti rinnalleen myös sadeviitan m/62. Sillä pystyy suojautumaan ydinaseiltakin
 
Kelle oli Ullatus että uusi RK tulee Sakolta? Tai se on AR pohjanen.
Sit kun lukee uutisen tarkkaan, voidaan todeta että mitään ei loppuen lopuksi ole vielä päätetty. Julkistuksen kanssa taisi vaan tulla pakko, ettei Ruotsalaiset kerkee möläyttää sitä :LOL: Korvataan Raskaat Tarkkuuskiväärit? Siis luovutaan niistä muutamasta hullusta Barretista mitä on? Vai joko vanhempia TRG 42 menee hylkyyn? Vai tarkoitettiinko Raskaalla Painavaa eli Tak85?
Itselataavien korvaamisella varmaan tarkoitetaan Draguja, tosin nekin ollu aika harvinaisuuksia.
 
Miksei vain mentäisi suoraan siihen mihin jenkitkin on menossa jo? USAn liittolaiset kuitenkin seuraa pikkuhiljaa perässä.

Eli 6,5 tai 6,8 muistaakseni niiden uusi rynkky kali
 
Saattaahan siinä olla valmius muuttaa 7.62 6.8:ksi vielä ennen megatilauksia. Ruotsilla on toisaalta jo kunnon rahatukko tiskissä. Suomella vasta kahvirahapurkki tyhjennetty.

Nuo USAn etenemiset tällä saralla on niin hitaita, että niitä odotellessa käy aika pitkäksi.
 
Back
Top