Uusi taistelijan ase

Pääesikunta 100 vuotta -teoksessa osui sivulla 232 silmään mielenkiintoinen pätkä:

"Kaikki hankkeet eivät Pääesikunnassakaan sujuneet yksituumaisesti. Esimerkkinä tästä on rynnäkkökiväärin jatkokehittäminen. Pääesikunnan operatiivinen osasto halusi käyttöön entistä kevyemmän ja lyhyemmän pienempikaliiperisen rynnäkkökiväärin, jolla voitaisiin ampua myös kiväärikranaatteja. Maailmalla nämä vaatimukset täyttäviä rynnäkkökivääreitä oli jo kehitetty. Kysymys oli siitä, oliko niiden kehitys riittävä, jotta näin isoon muutokseen ryhdyttäisiin Suomen puolustusvoimissa. Asiasta kirjelmöitiin moneen otteeseen. Pääesikunnan koulutuspäällikkö, kenraaliluutnantti Tuomo Tuominen halusi saada ratkaisun tilanteeseen, joten hän laaditutti esittelyn, jonka kenraali Valtanen hyväksyi. Tavoitteeksi asetettiin kehittää vuosien1988–2001 aikana uusi käsiasejärjestelmä, jonka suorituskyky olisi selvästi parempi kuin käytössä olleilla käsiaseilla.

Asetetun tavoitteen saavuttaminen osoittautui kuitenkin liian vaativaksi. Puolustusvoimain komentaja, amiraali Jan Klenberg päätti vuonna 1992 Pääesikunnan koulutuspäällikön, kenraaliluutnantti Matti Kopran esittelystä lopettaa uuden rynnäkkökiväärin kehittämisen. Saavutettavissa olevien tulosten ei katsottu merkittävästi parantavan entisen rynnäkkökiväärin taisteluarvoa, eikä huomattavaa teknistä edistystä ollut odotettavissa. Komentaja hyväksyi samassa yhteydessä myös käytössä olleen käsiaseistuksen kehittämisen periaatteet. Koulutuspäällikön esittelyä helpotti olennaisesti tietoisuus siitä, että Kiinan kanssa oli solmittu kauppasopimus 100 000 rynnäkkökiväärin ostosta."


Kirjassa on paljon muutakin tarinaa kylmän sodan ajan hankinnoista ja kehitelmistä.
 
Viimeksi muokattu:
Vanhoista US senaatin kuulemisista löytyikin mukavaa ajankulua, muutaman vuoden takaisia näkökulmia uuden asejärjestelmän kehitykseen ja valintaan.

Kuulostaa tutulta keskustelulta, vaikka toimintaympäristö ja parametrit onkin mahdollisesti erilaiset täällä pohjoisessa.

"The answer is both complex and simple".

 
Pääesikunta 100 vuotta -teoksessa osui sivulla 232 silmään mielenkiintoinen pätkä:

"Kaikki hankkeet eivät Pääesikunnassakaan sujuneet yksituumaisesti. Esimerkkinä tästä on rynnäkkökiväärin jatkokehittäminen. Pääesikunnan operatiivinen osasto halusi käyttöön entistä kevyemmän ja lyhyemmän pienempikaliiperisen rynnäkkökiväärin, jolla voitaisiin ampua myös kiväärikranaatteja. Maailmalla nämä vaatimukset täyttäviä rynnäkkökivääreitä oli jo kehitetty. Kysymys oli siitä, oliko niiden kehitys riittävä, jotta näin isoon muutokseen ryhdyttäisiin Suomen puolustusvoimissa. Asiasta kirjelmöitiin moneen otteeseen. Pääesikunnan koulutuspäällikkö, kenraaliluutnantti Tuomo Tuominen halusi saada ratkaisun tilanteeseen, joten hän laaditutti esittelyn, jonka kenraali Valtanen hyväksyi. Tavoitteeksi asetettiin kehittää vuosien1988–2001 aikana uusi käsiasejärjestelmä, jonka suorituskyky olisi selvästi parempi kuin käytössä olleilla käsiaseilla.

Asetetun tavoitteen saavuttaminen osoittautui kuitenkin liian vaativaksi. Puolustusvoimain komentaja, amiraali Jan Klenberg päätti vuonna 1992 Pääesikunnan koulutuspäällikön, kenraaliluutnantti Matti Kopran esittelystä lopettaa uuden rynnäkkökiväärin kehittämisen. Saavutettavissa olevien tulosten ei katsottu merkittävästi parantavan entisen rynnäkkökiväärin taisteluarvoa, eikä huomattavaa teknistä edistystä ollut odotettavissa. Komentaja hyväksyi samassa yhteydessä myös käytössä olleen käsiaseistuksen kehittämisen periaatteet. Koulutuspäällikön esittelyä helpotti olennaisesti tietoisuus siitä, että Kiinan kanssa oli solmittu kauppasopimus 100 000 rynnäkkökiväärin ostosta."


Kirjassa on paljon muutakin tarinaa kylmän sodan ajan hankinnoista ja kehitelmistä.
Ironista kyllä tuo kaivattu asehan oli jo kehitetty vajaata vuosikymmentä aiemmin, kun Valmet oli ostanut Ruotsin FFV:n Galiliin pohjautuvan rynnäkkökiväärikehitystyön aineistot PV:n aiempaan 5,56x45-pohdintaan. Ruotsillehan oli tarjottu 5,56 RK-Galil-tyyppistä asetta 13 tuuman piipulla (FFV 890 C), jossa Valmet ja IMI olisivat auttaneet tuotannossa. Valmetin pääsuunnittelija Hyytinen sivusi tätä kirjoissaan ja mainitsi, että myös PV oli testannut tätä lyhyeen Galiliin (SAR) pohjautuvaa asetta 7,62 RK:ta vastaan, ja pitänyt parempana, jonka seurauksena Valmet oli kehittänyt siitä tuotantovalmiin aseen, mutta PV ei kuitenkaan ollut sitten halunnut tilata sitä. Ilmeisesti ainoa toteutuneeseen tuotantoon suoraan siirtynyt asia oli taittoperämallin luominen Galilin taittoperän niveltä hyödyntäen.

Tuon aiemman kehitystyön ja 1988-1992 välissä toki tapahtui koko Valmetin likvidointi ja rynnäkkökiväärin kehitystyön siirtäminen Sakolle, joka varmaankin saattoi vaikuttaa kehitystyön linjaan.
 
Syyskuun Reserviläisessä kuvat Sakon kivääreistä 11.5", 14.5" ja 16" piipuilla. Komeita ovat.

Odotellaan näköislehteä verkkoon..
 
Samat kuvat kuin mitä silloin PV:n mediapäivänä useampi toimitus julkaisi. Eipä tuosta jutusta paljon uutta kostunut. Kaliiperivalinta tehdään ensi vuoden puolella, toimitukset alkaa ehkä 2020-luvun loppupuolella.
 
Luulin että Colt Canadan C8 oli jo jossain vaiheessa valittu merijalkaväen uudeksi kivääriksi. Ilmeisesti ei, tai kyse oli pienestä erikoiserästä.
 
Toisaalta harvaa asetta on myöskään haukuttu lukon pakkosulkumahdollisuuden puuttumisesta. En muista AK:ssakaan käyttäneeni sitä kertaakaan, arskassa olen toisinaan varmistanut sillä, että lukko todella on lähdössä edessä.

Kiinteä viritintappi rajoittaa aseen käsittelyä ja vimpaimien asettelua siinä määrin, että se alkaa nykyaikana olla jo enemmän haitta. Kun vielä vaatimus aseen molempikätisyydestä on enemmän sääntö kuin poikkeus, ei kiinteä tappi ole myöskään yhtään sen yksinkertaisempi tai edullisempi kuin jokin muu ratkaisu, kun se joudutaan käytännössä kuitenkin tekemään vaihdettavaksi.
FAL vs AK kokemukset on minulla sellaisia että kiinteä viritintappi nopeuttaa merkittävästi erilaisten odottamattomien häröjen selvittelyä. Aina joskus voi jäädä luisti hetkeksi jäähän/joku hiekanjyvänen on jossain välissä/tms ja silloin on vaan paljon nopeampaa selvittää jutut kun luisti liikkuu voimaa käyttäen juuri sinne minne käyttäjä haluaa.

Latauskeskustelu - FAL-käyttö on opettanut minulle myös AK:lla 'vasenkätisen' käsittelyn. FALiahan ei oikein voi muuten käyttääkään. Tuo alakautta virittäminen kyllä näyttää ensi alkuun kankealta, etenkin lyhytkätiselle ja etenkin jos on kovasti vermettä ja rensseliä päällä. No ehkä siihenkin tottuisi jos sen saisi selkäytimeen ja jos sattuisi olemaan joku järeä optiikka aseen päällä mikä haittaisi yläkautta virittämistä.
 
FAL vs AK kokemukset on minulla sellaisia että kiinteä viritintappi nopeuttaa merkittävästi erilaisten odottamattomien häröjen selvittelyä. Aina joskus voi jäädä luisti hetkeksi jäähän/joku hiekanjyvänen on jossain välissä/tms ja silloin on vaan paljon nopeampaa selvittää jutut kun luisti liikkuu voimaa käyttäen juuri sinne minne käyttäjä haluaa.

Latauskeskustelu - FAL-käyttö on opettanut minulle myös AK:lla 'vasenkätisen' käsittelyn. FALiahan ei oikein voi muuten käyttääkään. Tuo alakautta virittäminen kyllä näyttää ensi alkuun kankealta, etenkin lyhytkätiselle ja etenkin jos on kovasti vermettä ja rensseliä päällä. No ehkä siihenkin tottuisi jos sen saisi selkäytimeen ja jos sattuisi olemaan joku järeä optiikka aseen päällä mikä haittaisi yläkautta virittämistä.
FALin taittuva viritintappi on kieltämättä vähän hankalasti saatavissa häiriötilanteessa, mutta enemmän mulle aiheuttaa hankaluuksia yksinkertaisesti FALin koko ja paino, sekä liikkeen suuri liikerata ja suuri vastus. FAL on oikeasti iso ase. Huomaa kyllä miksi se on suosittu puskasodissa, pistin kiinnitettynä asetta voi käyttää seipäänä.

AK:llakin mun selkäydinreaktio on raivoräkätä ase häiriötilanteessa, tuskin tulisi mieleen alkaa lyömään tappia kiinni. Toiminta sinänsä siis on kummallakin aseella sama. Mutta pistoolilla oon oppinut vetämään koukusta uudestaan, mitä varmaan moni moittii. Syttymätön nalli vaan on niin yleinen pienoispistoolien vaiva, että moinen reaktio on levinnyt ysinkin puolelle. Joskus jopa kiskaisen vasaran vasemmalla peukalolla taakse.

Useimmiten kyseessä on kuitenkin mämmätty lippaanvaihto, joten prosessi menee alusta asti uusiksi.
 
Taittuva viritintappi on eräs L1A1:n 'parannuksista', euroFalissa se on kiinteä.
On totta että FALissa aseen koko ja esimerkiksi palautinjousen jäykkyys tuo käsittelyyn hankaluuksia rk-kalipeerin laitteisiin verrattuna. Pienikätiselle lippaanvaihto voi olla oikeastikin hidasta, asiaa ei auta huonosti muotoiltu lippaan vapautinsalpa. Raavas mies kyllä laitetta käsittelee, mutta joku pienikokoinen itäaasialainen/useimmat naiset kokenevat sen oikeasti hankalaksi.
Noin muuten FALin ampumaergonomia on kyllä hyvä, ja huoltopurku helppoa.

FALit Ukrainassa. Vapaa maailma tarvitsee edelleen puolustajaa
 
Euro-FALien kiinteä viritintappi vasemmalla puolella on varmasti ollut hankala asetta kannettaessa, sillä linee ollut helppo lyödä itseään rintalastaan esmes syöksyessä. Kyllä se taittuva malli on parannus, muttei ihan ongelmaton sekään. Kyllä sen käyttö vikkelästi sujuu, mutta vaatii harjaannusta ja on selvästi helpompaa isolle miehelle. Huoltopurku per se on helppoa, mutta esmes lukon asettelu takaisin luistiin ja laatikon kannen ujuttaminen kiskolleen ovat hämärässä ja käsikopelolla hankalia.

FALin ehdottomasti paras puolihan on se, että se vaan on niin cool :cool: .
 
Beretta julkaisi tänään oheisen "New Battle Rifle Platform" videon.
Aika vähän tuossa oli asiaa mutta Beretta laittaa huonosti kaupaksi käyneen ARX-160:n jälkeen uutta matoa koukkuun.
 
The XM7 load out with seven magazines will include 140 rounds as compared to the M4′s 210. The XM250 combat load of 400 rounds is fewer than the SAW 600-round load. Infantry experts involved with the program have said increased accuracy and lethality of the 6.8mm round should reduce the number of rounds needed to either kill or suppress a target.
Joopajoo :D

Kyllähän se varmaan 150m radalla (tai mikä onkaan jenkkien vastine tuolle) teoriassa toimii näin. Uudet vehkeet on tarkempia kun sattumoisin panostettu isosti optiikkaan, joka on lähes yhtä iso osa uutta asejärjestelmää kuin uusi kaliiperi ja ase.

Eiköhän sitä vihollista kohti kuitenkin laiteta ihan yhtä lailla kuulaa kuin ennen vanhaankin, mitä nyt lisääntyneen rekyylin takia tulinopeus hieman laskee. Suurin osa kun menee kuitenkin ohi, ja ampumista ei lopeteta ennen kuin vihollinen lopettaa liikkumisen. Tummennettu aiheutti myös pientä hymistelyä. En usko että se vihollinen vastaanottavassa päässä erottaa yhtään sitä onko kohti tulossa 62 graininen 5.56, 135 graininen 6.8 tai 147 graininen 7.62 NATO.
 
Joopajoo :D

Kyllähän se varmaan 150m radalla (tai mikä onkaan jenkkien vastine tuolle) teoriassa toimii näin. Uudet vehkeet on tarkempia kun sattumoisin panostettu isosti optiikkaan, joka on lähes yhtä iso osa uutta asejärjestelmää kuin uusi kaliiperi ja ase.

Eiköhän sitä vihollista kohti kuitenkin laiteta ihan yhtä lailla kuulaa kuin ennen vanhaankin, mitä nyt lisääntyneen rekyylin takia tulinopeus hieman laskee. Suurin osa kun menee kuitenkin ohi, ja ampumista ei lopeteta ennen kuin vihollinen lopettaa liikkumisen. Tummennettu aiheutti myös pientä hymistelyä. En usko että se vihollinen vastaanottavassa päässä erottaa yhtään sitä onko kohti tulossa 62 graininen 5.56, 135 graininen 6.8 tai 147 graininen 7.62 NATO.
Jenkkien vastine lienee joku mukava tasaluku. Esimerkiksi 5/64 mailia ja 17 jaardia.
 
Joopajoo :D

Kyllähän se varmaan 150m radalla (tai mikä onkaan jenkkien vastine tuolle) teoriassa toimii näin. Uudet vehkeet on tarkempia kun sattumoisin panostettu isosti optiikkaan, joka on lähes yhtä iso osa uutta asejärjestelmää kuin uusi kaliiperi ja ase.

Eiköhän sitä vihollista kohti kuitenkin laiteta ihan yhtä lailla kuulaa kuin ennen vanhaankin, mitä nyt lisääntyneen rekyylin takia tulinopeus hieman laskee. Suurin osa kun menee kuitenkin ohi, ja ampumista ei lopeteta ennen kuin vihollinen lopettaa liikkumisen. Tummennettu aiheutti myös pientä hymistelyä. En usko että se vihollinen vastaanottavassa päässä erottaa yhtään sitä onko kohti tulossa 62 graininen 5.56, 135 graininen 6.8 tai 147 graininen 7.62 NATO.
Mutta ota huomioon että xm7:n kuuluu se ihme kiikari jossa on ballistiikka tietokone.
 
Ongelma on, että osuakseen kauas ja pieneen maaliin, pitää myös ampujan hallita laukaisun vaiheet ja osa-alueet. Ei riitä että tähtäyspiste annetaan valmiiksi. Jos ampumakoulutus pysyy samanlaisena, ei paremmasta tähtäimestä saada ulosmitattua etuja.
Tunnettu tosiasia on myös, että tsistelukentällä vihollista ei oikeasti näe, vaan aseella ammutaan niihin todennäköisiin suuntiin ja paikkoihin joissa vihollinen voi olla. Volyymi ja todennäköisyys hoitaa loput. Siinä ei taasen parempi tarkkuus auta.
 
Back
Top