Uusi taistelijan ase

Ainakin Ruotsiin menevät on mäntä-arskoja.
MPK:n Sakolaiset suorakaasulla.

Joten valmiutta on molempiin.
 
Arska on loppujen lopuksi aika monimutkainen ase, siinä on perkeleesti osia ja tarkkaa koneistusta ja tarkkuusvalua vaativaa palikkaa.
Jep, ratakäytössä erinomainen pyssy mutta kuinka sitten maastossa. Toivottavasti Sako pystyy tekemään siitä meidän oloissa hyvin toimivan. Pelkkä aseen huoltoon liittyvä koulutus tulee viemään reipaasti enmmän aikaa kuin tähän mennessä rynkyillä.
 
AR-15 on yksinkertaisempi huoltopurkaa kuin AK, joten en oikein ymmärrä mitä tarkoitat.
No jaa, miten sen ottaa. Jos lukkoa ei tarvitse purkaa niin sitten mutta perusteellisempi huolto vaatii kyllä perehtyneisyyttä lukon rakenteesta ja vaikka öljyttävistä kohdista yms.

Kuinkahan paljon muuten sotatoimialueella asetta puretaan? Lukkoa tuskin leviteään auki juoksuhaudassa.
 
AR-15 on yksinkertaisempi huoltopurkaa kuin AK, joten en oikein ymmärrä mitä tarkoitat.
Olen omistanut AR:n sekä kaksi AK:ta. Pidän AK:n huoltopurkua helpompana ja nopeampana. Lukon purin vain pari kertaa, silloinkin lähinnä uteliaisuudesta. AR:ssä on enemmän irrotettavia pikkuosia (tapit, sokka) ja lukon joutuu purkamaan useammin koska se likaantuu ja kerää töhkää. Öljyä joutui lotraamaan enemmän kuin AK:ssa. Tämä nyt oli minun totuuteni.
 
Olen omistanut AR:n sekä kaksi AK:ta. Pidän AK:n huoltopurkua helpompana ja nopeampana. Lukon purin vain pari kertaa, silloinkin lähinnä uteliaisuudesta. AR:ssä on enemmän irrotettavia pikkuosia (tapit, sokka) ja lukon joutuu purkamaan useammin koska se likaantuu ja kerää töhkää. Öljyä joutui lotraamaan enemmän kuin AK:ssa. Tämä nyt oli minun totuuteni.
Oliko niissä lyhytiskuinen kaasumäntä kuten Sakon M23 tai HK-416, vai vanhempi AR-15 tyylinen? Sillä on aika paljon vaikutusta puhdistustarpeisiin syötetäänkö kaasut ja niiden mukana väistämättä tulevat ruudin jämät takaisin aseen sisälle vai ulos.
 
Wikipediassa on muuten erinomainen gifi kaasujärjestelmien erosta.
DIRECTM16.gif

PISTONM16.gif
 
Lyhytiskuinen kaasumäntä on vähän kaksipiippuinen juttu puhdistuksen osalta. Toisaalta ei tarvitse purkaa lukko/luistipakettia yhtä pitkälle, kun ruutikaasuja ei syötetä samalla tavalla lukon sisälle kuin alkuperäisessä AR-15. Toisaalta, kaasujärjestelmään käsiksi pääseminen taitaa vaatia työkaluja kun kädensija vedetään ruuveilla kiinni runkoon jotta saavutetaan kelluvuus ja tarkkuus paikoituksen kanssa optiikkaa/lasereita varten.

Ja sitten tosiaan vielä mielenkiintoista tietää kuinka paljon Sakon kaasujärjestelmä sotkee asetta perinteisiin kaasumäntiin verrattuna. Teoriassa vähemmän.
 
Wikipediassa on muuten erinomainen gifi kaasujärjestelmien erosta.
DIRECTM16.gif

PISTONM16.gif
Selvyyden kannalta pitää kuitenkin huomauttaa ettei arskan ns. suorakaasujärjestelmä ole gifin esittämä oikea suorakaasujärjestelmä, jossa ruutikaasut purkautuisivat suoraan kaasuputkesta luistin päähän, vaan ennemminkin piipun kanssa linjassa oleva mäntäkoneisto.

Tässä videossa on hyvin esitetty kaasun kulku:
 
Lyhytiskuinen kaasumäntä on vähän kaksipiippuinen juttu puhdistuksen osalta. Toisaalta ei tarvitse purkaa lukko/luistipakettia yhtä pitkälle, kun ruutikaasuja ei syötetä samalla tavalla lukon sisälle kuin alkuperäisessä AR-15. Toisaalta, kaasujärjestelmään käsiksi pääseminen taitaa vaatia työkaluja kun kädensija vedetään ruuveilla kiinni runkoon jotta saavutetaan kelluvuus ja tarkkuus paikoituksen kanssa optiikkaa/lasereita varten.

Ja sitten tosiaan vielä mielenkiintoista tietää kuinka paljon Sakon kaasujärjestelmä sotkee asetta perinteisiin kaasumäntiin verrattuna. Teoriassa vähemmän.

Se lukko luisti paketti pitää purkaa ihan samalla tavalla, kuin "suorakaasussakin". Ihan samalla tavalla kuin, AK sukuisissa tai missä vain muissakin aseissa, se laukaisu kehittää ruutikaasuja sinne patruunapessää ja koneistoon, josta ne pitää joka tapauksessa puhdistaa pois.
Samoin sitä ulkoista mäntää pitää huoltaa, oliko Sakon ohje, että 1000 laukauksen välein? Joka on tsabout sama mitä AR15 lukkoa pitää puhdistaa.

Noissa H&K johdannaisissa, joihin Sakon M23/K23 myös kuuluu, on sellainen kiusallinen yksityiskohta, että sen lukko luisti yhdistelmän voi koota niin, että ase ei enää toimi. Tämä johtuu konstruktioon lisätystä iskuripiikin varmistimesta. Aseen siis saa päällisin puolin kasaan, mutta sillä ei pysty ampumaan. Sama onnistuu mm Sigin MCXässä. Ei tietääkseni* onnistu AR15 kanssa.

En ole ihan varma, että onnistuuko M23:sessa sama, kuin Sigin MCX:ssä, joissa kaasuportin vivun saa asennettua 180 asettetta väärinpäin, joka myös vaikuttaa aseen toimintaan melko negatiivisesti. :D

Eikä tuon H&K:n 41X sarjan kehityskään ole ollut ihan vain tanssia, vaan aseissa on ollut kaikenlaisia ongelmia, mm. G28:n teräksinen yläkerta, kun aseet eivät kestäneetkään ihan sitä mitä piti tai eivät olleet riittävän tarkkoja, riippuen vähän siitä kuka tarinaa kertoo. ;)

*Epäilemättä tämäkin onnistuu jotenkin, ja joku on sen jo tehnyt. :D
 
Alla Sakon patenttipaperit. Ei ole siis perinteinen DI- tai mäntä vaan kaasuimpulssia itsesäätelevä tsydeemi lyhytiskumännän edessä jos oikein tulkitsin. Päiväys vuodelta 2020 joten on tuota kulissien takana testailtu mutta sotavoimat saavat kovin innovatiivisesti särettyä ihan mitä vaan joten testaus on tarpeen.

 
Se lukko luisti paketti pitää purkaa ihan samalla tavalla, kuin "suorakaasussakin". Ihan samalla tavalla kuin, AK sukuisissa tai missä vain muissakin aseissa, se laukaisu kehittää ruutikaasuja sinne patruunapessää ja koneistoon, josta ne pitää joka tapauksessa puhdistaa pois.
Samoin sitä ulkoista mäntää pitää huoltaa, oliko Sakon ohje, että 1000 laukauksen välein? Joka on tsabout sama mitä AR15 lukkoa pitää puhdistaa.
No mutta pystyyhän sen lukon puhdistamaan pääosin niin että se on kiinni siinä luistipaketissa? Pointti oli se, että perinteinen AR-15 ampuu ruutikaasut suoraan sinne luistipaketin sisälle, koska lukko toimii kaasumäntänä. "Mäntä-arskoissa" ne ruutikaasut tulevat luistin ulkopuolelle.

Ei sitä AK:n lukkoakaan loppukäyttäjä pura, se on asesepän hommia. Samalla tavalla kaasumäntäarskassa lukko/luisti voidaan pitää kasassa kenttäpuhdistuksen ajan. Toki jos putsaaminen tehdään siisteissä oloissa kasarmilla, samahan se on purkaa se loppuun asti ja puhdistaa kunnolla. Tuossa vaiheessa voi sitten joku sanoa, että on riski hävittää vaikka se sokka joka pitää iskuripiikin aseessa. Tosin olin ymmärtävinäni, että Sako olisi tuostakin tehnyt ns. "captive pin" version.

Kaasujärjestelmän puhdistus tuossa se isoin ongelma tulee olemaan, kun joudutaan availemaan ruuveja että sinne pääsee käsiksi. Se on vaan valitettavasti se hinta mikä joudutaan kelluvasta ja kohdistuksensa pitävästä etukädensijasta maksamaan. Ellei Sako ole sitten kehittänyt jotain viritystä jolla järjestelmään pääsee helposti etukautta sisälle.
 
Ei sitä AK:n lukkoakaan loppukäyttäjä pura, se on asesepän hommia. Samalla tavalla kaasumäntäarskassa lukko/luisti voidaan pitää kasassa kenttäpuhdistuksen ajan. Toki jos putsaaminen tehdään siisteissä oloissa kasarmilla, samahan se on purkaa se loppuun asti ja puhdistaa kunnolla. Tuossa vaiheessa voi sitten joku sanoa, että on riski hävittää vaikka se sokka joka pitää iskuripiikin aseessa. Tosin olin ymmärtävinäni, että Sako olisi tuostakin tehnyt ns. "captive pin" version.
Koulutuksellisesti tulee tosiaan päätettäväksi se, että mitä tullaan purkamaan missäkin. Jos lukkoa aletaan purkamaan pakkasella lumihangessa, pitää joka sotilaalla olla pussillinen sokkia messissä. Varmaan tähänkin on olemassa valmis ohjeistus niillä mailla, jotka sitä käyttävät.
 
Saapa nähdä miten tuo Sakon kaasumäntäsysteemi toimii kunnolla paskaiseksi ammuttuna.

Näyttäisi olevan paljon pieniä, tarkoilla toleransseilla olevia osia.

Kaipa tuossa on huoltopurkuakin ajateltu hangessa, huonossa valossa, väsyneenä yms.

Pyssyä on varmaan huolella ja hartaasti varmasti testattu niin se ei ole huolenaihe(toivottavasti).

Jotenkin toisaalta näyttää, että on tehty siviili kisavehje itsesäätyvine kaasumäntineen ja molemminpuolisine kontrolleineen ja saatu myytyä se armeijalle.

Siviiliampujat tuollaisesta pyssykästä varmasti tykkää. Ja tykkäävät varmaan armeijan sra, ipsc, yms toiminta-ampujatkin. Mutta mites sitten kun oikein kunnolla soditaan. Ase on likainen, kulunut. Käyttäjä väsynyt, useita päiviä jo taistellut, ei niin sinut aseen kanssa. On märkää ja kosteaa. Tai talvella kovia pakkasia?

Joku on varmaan tätäkin puolta armeijassa ajatellut?
 
@OTL Joo, tottakai sen voi kenttäpuhdistaa lukko kiinni luistissa, eihän sitä tarvitse poistaa edes AR15:sta.
Kun arskan kenttäpurkaa, on siinä kolme osaa: Ase (ylä ja alarungot), luisti jossa lukko on kiinni ja latauskahva. Mäntäarskassa siihen tulee lisäksi vielä se kaasumäntä ja sen mahdollinen kaasuportti.
Koulutuksellisesti tulee tosiaan päätettäväksi se, että mitä tullaan purkamaan missäkin. Jos lukkoa aletaan purkamaan pakkasella lumihangessa, pitää joka sotilaalla olla pussillinen sokkia messissä. Varmaan tähänkin on olemassa valmis ohjeistus niillä mailla, jotka sitä käyttävät.

Ei tarvitse, H&K:n tai Sakon tekeleissä ei ole sokkaa.

En ymmärrä tätä "väsyneenä säkki päässä sodassa" juttua. Jotenkin jenkit ovat AR15 kanssa onnistuneet toimimaan kohta 70 vuotta alkaen vuodsta 1957, Canadalaiset vuodesta 1984, Norjassa vuodesta 2008. Mutta ei vain voi toimia Suomesssa. Enkä oikeastaan myöskään sitä että "kaksipuoleiset kontrollit" olisivat jotenkin siviilipuolen juttu. RK:llakin kannattaa varmaan kouluttaa kaikki ampumaan vasemmalta olalta, koska asetta on helpompi manipuloida oikealla kädellä...

Niistä on oikeasti hyötyä juuri silloin, kun sille aseelle pitää tehdä jotain, kun on tilanne päällä.

Vielä kevennyksenä hieman historiaa, eli M16 kenttäpuhdistus:
 
Saapa nähdä miten tuo Sakon kaasumäntäsysteemi toimii kunnolla paskaiseksi ammuttuna.

Näyttäisi olevan paljon pieniä, tarkoilla toleransseilla olevia osia.

Kaipa tuossa on huoltopurkuakin ajateltu hangessa, huonossa valossa, väsyneenä yms.

Pyssyä on varmaan huolella ja hartaasti varmasti testattu niin se ei ole huolenaihe(toivottavasti).

Jotenkin toisaalta näyttää, että on tehty siviili kisavehje itsesäätyvine kaasumäntineen ja molemminpuolisine kontrolleineen ja saatu myytyä se armeijalle.

Siviiliampujat tuollaisesta pyssykästä varmasti tykkää. Ja tykkäävät varmaan armeijan sra, ipsc, yms toiminta-ampujatkin. Mutta mites sitten kun oikein kunnolla soditaan. Ase on likainen, kulunut. Käyttäjä väsynyt, useita päiviä jo taistellut, ei niin sinut aseen kanssa. On märkää ja kosteaa. Tai talvella kovia pakkasia?

Joku on varmaan tätäkin puolta armeijassa ajatellut?
Mulla on tuohon helppo vastaus. Tehdään halukkaille koivuvanerista cnc koneistamalla ak:n mallinen läpyskä ilman mitään liikkuvaa, niin onpa helppo hoitaa väsyneenäkin ja ei ole helpostin nenään työnnettäviä pikku osia.
 
Miksiköhän sotilaskäyttöön ostetaan pääsääntöisesti mäntäarskoja eikä DI-versioita?
Ehkä tämä vesitesti valaisee.
Olis mukava tarkastaa tuo hk:n bufferituubi kun näyttää sylkevän vettä ihan reilusti asetta manipuloidessa, di on kyllä herkempi vedelle mutta vähän epäilyttää jos bufferituubi on täynnä vettä niin mihin luistin pitäisi sitten perääntyä...
 
Back
Top