Uusi taistelijan ase

Toki jos on halua taittaa tähtäimet pois tieltä, niin sitten vaaditaan erilaiset.
Rautatähtäimestä ei tule ikinä luopua sota-aseessa, sellainen pitää olla aina varalla. Two is one, one is none ja sitä rataa.

Muok: luin väärin laittaa >< taittaa.
 
Harmillinen virhe. Ei onneksi suunnitteluvirhe, oletan, mutta koneistuksen virhe ainakin. Voisi veikata, että on tapahtunut valmistuksen siirtyessä suuriin sarjoihin, koska onhan näitä koekäytetty varusmiehiä myöden.
Ei tule virheet esille vähäisellä käytöllä ja muutama aseen vähäisillä testeillä. Esim. Isot maat ampuvat tai ryskyttävät testipenkissä vähintään 6 kpl suuri-kal. aseita vaurioon saakka ja sitten lasketaan tilastollisesti turvallinen laukausmäärä saavutetun laukausmäärien tulosten suhteen ( keskiarvo ja -hajonta esimerkiksi). Saavutettua arvoa verrataan valmistajan ennusteisiin ja testituloksen pitää olla suurempi kuin valmistajan ennakoima käyttöikä (laukausmäärä).

Arvelen käsiaseilla proseduurin olevan sama, mutta otoksen (testattavien aseiden lukumäärän) olevan suurempi.

Varusmieskäytössä (-henkilö-) käytössä ei tule laukauksia tarpeeksi kiväärikal. aseille. Tarvittaisiin luokkaa kymmeniä tuhansia laukauksia / ase / piippu ja useita aseita. Jos on piipun vaihto mahdollista, niin muita osia pitää rasittaa niin monin kertaisesti kuin̈ piipun vaihtoja runkoon on ajateltu tehtävän. Tämä siis kulumis- ja väsymisvaurioita vastaan eli aseen käyttöikää vastaan. Sallittuja pahempia/suurempia materiaalivirheitä tai koneistusvirheitä ei tietenkään saa olla testiaseiden osissa ja testiaseiden osien valmistus tulee olla sarjatuotannon kaltaisesti tehtyjä.

Tuommoiseen testaukseen ei meillä ole ollut varaa edes pienikal. aseille eikä ehkä muillakaan Pohjoismailla vaikka tarve ja hyödyt olisivat ilmeisiä.

Paitsi em. koneistusvirhe, niin pahempi asia on, että laadunvarmistus / laatuärjestelmän mukaiset toimet eivät ole löytäneet kriittistä virhettä ja viallisia osia on päässyt kokoonpanoon. Se asettaa valmistajan laadunvalvonnan toiminnan kritiikin alaiseksi.
 
Ei tule virheet esille vähäisellä käytöllä ja muutama aseen vähäisillä testeillä. Esim. Isot maat ampuvat tai ryskyttävät testipenkissä vähintään 6 kpl suuri-kal. aseita vaurioon saakka ja sitten lasketaan tilastollisesti turvallinen laukausmäärä saavutetun laukausmäärien tulosten suhteen ( keskiarvo ja -hajonta esimerkiksi). Saavutettua arvoa verrataan valmistajan ennusteisiin ja testituloksen pitää olla suurempi kuin valmistajan ennakoima käyttöikä (laukausmäärä).

Arvelen käsiaseilla proseduurin olevan sama, mutta otoksen (testattavien aseiden lukumäärän) olevan suurempi.

Varusmieskäytössä (-henkilö-) käytössä ei tule laukauksia tarpeeksi kiväärikal. aseille. Tarvittaisiin luokkaa kymmeniä tuhansia laukauksia / ase / piippu ja useita aseita. Jos on piipun vaihto mahdollista, niin muita osia pitää rasittaa niin monin kertaisesti kuin̈ piipun vaihtoja runkoon on ajateltu tehtävän. Tämä siis kulumis- ja väsymisvaurioita vastaan eli aseen käyttöikää vastaan. Sallittuja pahempia/suurempia materiaalivirheitä tai koneistusvirheitä ei tietenkään saa olla testiaseiden osissa ja testiaseiden osien valmistus tulee olla sarjatuotannon kaltaisesti tehtyjä.

Tuommoiseen testaukseen ei meillä ole ollut varaa edes pienikal. aseille eikä ehkä muillakaan Pohjoismailla vaikka tarve ja hyödyt olisivat ilmeisiä.

Paitsi em. koneistusvirhe, niin pahempi asia on, että laadunvarmistus / laatuärjestelmän mukaiset toimet eivät ole löytäneet kriittistä virhettä ja viallisia osia on päässyt kokoonpanoon. Se asettaa valmistajan laadunvalvonnan toiminnan kritiikin alaiseksi.
Ei taida olla Sako ainoa suomalainen puolustusteollisuuden valmistaja joka kamppailee laatuongelmien kanssa räjähtäneen kysynnän takia.

Suomalaisfirmat ovat tottuneet piensarjatuotantoon. Nyt kun kapasiteetti 10 - 100 kertaistetaan, ei laatu useinkaan ehdi perässä.

Lisäksi näissä tilanteissa usein firman johdolle tulee kiire saada tavaraa markkinoille, hinnalla millä hyvänsä.

Ja kun kaikki on nykyisin myös alihankkijaketjutettu, niin ei kaikkien alihankkijoidenkaan laatu pysy kasvaneen kysynnän perässä.
 
Ei suomalaiset varusmiehet ole vielä näillä Sako:n arskoilla ampuneet.
Kevällä 2024 alkaen ”ovat olleet” käytössä.
Tämä tilanne vuosi sitten:
Puolustusvoimilla testissä ovat olleet uusi tarkkuuskivääri ja tukiampujankivääri, joista tarkkuuskivääri on jo toimitusvaiheessa. Lisäksi puolustusvoimille on tulossa testiin Sakon valmistama rynnäkkökivääri.
 
Viimeksi muokattu:
Muuten, onko kenellekkään tullut eteen tietoa, että Sako olisi myynyt raskainta tarkkuuskivääriään.
 
Kevällä 2024 alkaen ”ovat olleet” käytössä.
Tämä tilanne vuosi sitten:
Edelleenkään varusmiehet eivät ole ampuneet arskoilla rynnäkkökivääri, tukiaseet tulevat ensi vuoden alusta koulutuskäyttöön.
 
Näin. Itse näkisin mielelläni piippuun kiinteästi asentuvan etutähtäimen, käytännössä samanlaisen kuin RK 95:ssä, se on erinomainen. Takatähtäin voisi olla 150/300 m säätyvä, jossa olisi diopteri ja ghost ring. Tähtäinreikien välillä vaihto levyä kääntämällä kuten RK 95:ssä etäisyyttä säädetään, etäisyyssäätö esim. kuten Matechin USA:n armeijalle valmistamassa takatähtäimessä. Jos sekä etäisyyssäätö että diopterin ja ghost ringin laittaminen samaan tähtäimeen on liian vaikeaa, niin sitten etäisyyssäädön voi jättää poiskin 5,56:n suotuisamman pyyhkäisyalan vuoksi.

Toki jos on halua taittaa tähtäimet pois tieltä, niin sitten vaaditaan erilaiset.
Rautatähtäinten rooli lienee nykyaikaisessa palveluskiväärissä sen verran pieni, ettei custom- rautatähtäimistä välttämättä haluta maksaa hinnan erotusta massatuotettaviin valmiisiin buisseihin nähden. Vaikka ne objektiivisesti olisivat paremmat.

Joo, ei varmaan enää ole tulossa kovin rata-ammuntapainotteista tähtäinratkaisua. Eikö meille jo tehty RK-tyyppinen etutähtäin (erotuksena arskasta) tuollaisena varatähtäimenä? Tuskin pelkän varatähtäimen kohdalla olisi moiseen kustomointiin vaivauduttu.

 
Joo, ei varmaan enää ole tulossa kovin rata-ammuntapainotteista tähtäinratkaisua. Eikö meille jo tehty RK-tyyppinen etutähtäin (erotuksena arskasta) tuollaisena varatähtäimenä? Tuskin pelkän varatähtäimen kohdalla olisi moiseen kustomointiin vaivauduttu.

Henkilökohtaisesti sanoisin, että avotähtäin on varsin hyvä ja nopea kun/jos ampuu kohtuuvalossa molemmat silmät auki liikkuvaan maaliin.
 
Back
Top