Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Varatoimenpide? En kyllä usko, että teroilla olisi kykyä iskeä tuon luokan kohteeseen.Mitähän tämä käytännössä tarkoittaa?
Belgialaismedian mukaan Tihangen ydinvoimala on evakuoitu. Ydinvoimala sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Brysselin lentokentästä.
Varatoimenpide? En kyllä usko, että teroilla olisi kykyä iskeä tuon luokan kohteeseen.
Belgian päätös jatkaa vanhojen ydinreaktoreidensa toimintaa huolestuttaa asukkaita Saksan Aachenissa ja Hollannin Maastrichtissa.
Belgian päätös käynnistää uudelleen maan ikääntyviä ydinreaktoreita ja pidentää niiden käyttöikää herättää kasvavaa huolta naapurimaissa.
Kaksi Saksan osavaltiota kertoi tällä viikolla aikovansa valittaa Belgiasta EU:hun ja YK:hon reaktoreiden muodostaman turvallisuusuhan takia. Hollannin terveysministeri puolestaan ilmoitti parlamentille, että joditabletteja aletaan jakaa raskaana oleville naisille ja alle 18-vuotiaille nuorille sadan kilometrin säteellä sekä Belgian että Hollannin ydinvoimaloista, kertoiDutchNews.nl.
Belgian ydinreaktoreiden läheisyys huolestuttaa asukkaita Saksan Aachenissa ja Hollannin Maastrichtissa. Molemmat kaupungit ovat sanoneet harkitsevansa oikeustoimia.
– Ihmiset ovat peloissaan, koska siihen ei olla mitenkään valmistauduttu, että Tihangen (laitoksessa) tapahtuisi jotakin. Meillä ei ole edes jodia. Haluan että Belgian hallitus sulkee reaktorin, sanoo Aachenissa opiskeleva Simon Sybertz Guardian-lehden mukaan.
Rheinland-Pfaltzin osavaltion energiaministerin Eveline Lemken mukaan Belgian olisi kysyttävä ydinreaktoreiden käyttöiän jatkamisesta naapureilta.
– Mahdollinen ydinonnettomuus ei pysähtyisi valtion rajalle, ministeri korosti AFP:lle.
Kymmenen vuotta lisäaikaa
Tihangen voimala sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Saksan rajasta. Tihangessa ja Hollannin rajan läheisyydessä sijaitsevassa Doelin voimalassa on yhteensä seitsemän reaktoria, jotka tuottavat 60 prosenttia Belgian sähköstä.
Doelin ykkös- ja kakkosreaktorit ja Tihangen yksi reaktori oli määrä sulkea viime vuonna, mutta Belgian hallitus päätti joulukuussa antaa niille lisäaikaa vuoteen 2025. Operaattori Electrabelin mukaan reaktorit ovat läpäisseet ulkopuoliset testit ja ovat täysin toimintakunnossa.
Voimaloiden turvallisuus huolettaa myös Luxemburgissa, josta on käynyt parlamentaarikkojen ja asiantuntijoiden delegaatio keskustelemassa asiasta Belgian sisäministerin kanssa.
– Halusimme muistuttaa belgialaisia siitä, että myös meidän kansalaisemme ovat vaarassa ydinonnettomuuden sattuessa, valtuuskunnan edustaja kertoi dw.comille.
Voimaloissa monia turvallisuusongelmia
– Doelin ja Tihangen ydinvoimaloiden vanhimmat reaktorit ovat olleet toiminnassa vuosista 1974–75 lähtien, ja reaktoreita oli määrä sulkea viime vuonna. Hallitus päätti joulukuussa pidentää niiden käyttöikää 10 vuodella.
– Voimaloissa on ollut useita turvallisuusongelmia viime vuosina.
– Yksi Doelin reaktoreista suljettiin 21 kuukaudeksi rakenteista löydettyjen murtumien takia. Reaktori käynnistettiin uudelleen loppuvuodesta, mutta jouduttiin sulkemaan heti muutaman päivän päästä vesivuodon takia.
– Tihangessa syttyi vuoden lopulla tulipalo voimalan sähköjärjestelmissä. Myös Tihangen yksi reaktori suljettiin murtumien takia. Reaktori on käynnistetty uudelleen.
– Hallitus päätti vuosi sitten sulkea maan vanhimman eli Doelin ykkösreaktorin. Reaktori käynnistettiin uudelleen käyttöiän pidennyspäätöksen jälkeen.
– Doelissa yhteen reaktoriin kohdistui sabotaasiyritys, jota ei ole saatu selvitettyä.
http://www.ksml.fi/ulkomaat/Belgian...-Hollannissa-varaudutaan-joditabletein/744063
Belgia osasi odottaa iskua – vähemmistön radikalisoitumista ei ole kyetty estämään
Lähes kaikilla Euroopassa viime vuosina tehdyillä terrori-iskuilla on kytkökset Belgiaan.
HS:n kirjeenvaihtaja: Kaoottinen tunnelma Brysselin lentoasemalla
Helsingin Sanomien Brysselin-kirjeenvaihtaja Pekka Mykkänen on Brysselin lentoaseman lähistöllä ja kertoo, mikä tilanne paikan päällä on. Kuva: Reuters.
Virve Kähkönen HS
ULKOMAATJulkaistu 13:42
BELGIASSA on jo pitkään pelätty ja valmistauduttu mahdolliseen terrori-iskuun. Kaupunki on ollut Pariisin marraskuisten terrori-iskujen jälkeen jatkuvassa hälytystilassa, mutta pelolla on juuret paljon syvemmällä.
Lähes kaikilla Euroopassa viime vuosina tehdyillä terrori-iskuilla on ollut kytkökset Belgiaan ja varsinkin sen pääkaupungin Brysselin pahamaineiseen kaupunginosaan Molenbeekiin. Monet iskujen tekijöistä ja suunnittelijoista ovat jossain vaiheessa asuneet Molenbeekissa.
MOLENBEEK ON noin sadantuhannen asukkaan kaupunginosa, jonka kehityksestä viranomaiset ovat menettäneet otteen kauan sitten.
Molenbeek on pitkään tunnettu pikkurikollisten ja jihadistien pesänä. Huonomaineinen kaupunginosa sijaitsee vain kivenheiton päässä turistien suosimalta keskusta-alueelta Sainte-Catherinelta ja keskusaukiolta Grand Placelta. Alueita erottaa toisistaan kanava, jonka toiselle puolelle kantabelgialaiset hyvin harvoin lähtevät iltalenkille tai kahville.
Muslimivähemmistön kansoittamassa köyhässä Molenbeekissa työttömyysaste on 30 prosenttia, mikä on Belgian korkein. Radikaalit saarnaajat löytävät otollista maaperää tyytymättömistä ja toimettomista nuorista, jotka ovat toisen tai jopa neljännen polven maahanmuuttajia. Suuri osa alueen asukkaista on niiden marokkolaisten jälkeläisiä, jotka saapuivat vierastyöläisiksi Brysselin tehtaisiin 1960-luvulla ja toivat myöhemmin myös perheensä maahan perheenydistämisohjelman kautta.
Molenbeekin katunäkymistä on paikoin vaikea tunnistaa, että kyseessä on Euroopan instituutioiden pääkaupunki. Naisten katumuodissa yleistä ovat hijabit eli pään peittävät huivit, ja miehillä leukapieliä peittää usein parta.
Asiantuntija: Terrorismi elää epävarmuuden levittämisestä
Maanpuolustuskorkeakoulun kapteeni Oscar Lassenius arvioi HSTV:n studiossa Brysselin iskuja. Hän arvioi, että terrori-iskun mahdollisuus on aina mahdollinen Euroopassa. "Onko se tällä hetkellä kasvanut vai ei, se riippuu jokaisen valtion turvallisuusviranomaisen arviosta." Toimittaja: Esa Juntunen, ohjaus: Kristiina Marttinen
MOLENBEEK EI ole ainoa kotosyntyisen terrorismin pesä Belgiassa, vaan ongelma riivaa myös monia muita paikkakuntia. Belgiasta on lähtenyt väkilukuun suhteutettuna Syyriaan ja Irakiin enemmän taistelijoita kuin mistään muusta Euroopan maasta. Sisäministeriön arvion mukaan Syyriaan ja Irakiin on lähtenyt vajaat 500 ihmistä, mutta luvut vaihtelevat lähteistä riippuen.
Erityisen huolestuneita viraomaiset ovat siitä, että Belgiaan on myös palannut paljon islamistitaistelijoita. Osa heistä on ilmeisesti vältellyt kiinnijäämistä palaamalla Eurooppaan pakolaisvirran mukana väärin paperein.
Myös palanneiden määrästä liikkuu erilaisia lukuja. Viime vuonna sisäministeriJan Jambon puhui 130 Belgiaan palanneesta jihadistista. Heistä tiettävästi vajaa sata asuu tällä hetkellä Molenbeekissa.
BELGIAN KYVYTTÖMYYS hillitä maahanmuuttajataustaisen vähemmistönsä radikalisoitumista ja terrorismia on ollut pitkään tiedossa paitsi Belgiassa myös sen naapurimaissa. Syyllisiä on etsitty niin entisistä pormestareista, maahanmuuttajataustaisen vähemmistön syrjäytymisestä kuin poliisivoimien kaaoksesta.
Monet belgialaiset syyttävät Molenbeekin ongelmista entistä sosialistipormestariaPhilippe Moureaux'ta, joka johti aluetta vuosina 1992-2012. Ääniä kalastellut Moureax sulki arvostelijoiden mukaan silmänsä ongelmilta ja antoi rikollisten rakennella verkostojaan rauhassa.
Syyttävä sormi on osoittanut myös jakautuneen Belgian monimutkaisiin viranomaisrakenteisiin, jotka ovat vaikeuttaneet Molenbeekin asioihin puuttumista. Kolmeen hallinnolliseen ja kielialueeseen jakautuneessa liittovaltiossa alueiden poliisivoimat ja tiedustelupalvelu eivät ole tottuneet jakamaan tietoja keskenään. Brysselin yritykset keskittää poliisivoimien hallintoa pelkästään kaupungin sisällä on törmännyt vastarintaan.
Myös Belgian siviili- ja sotilastiedustelu ovat resursseiltaan pieniä verrattuna muihin EU-maihin. Politicolle puhuneiden lähteiden mukaan tiedustelupalvelulla ei ole tarpeeksi arabiantaitoista henkilökuntaa. Tiedustelutiedon puute on tarjonnut vapaan temmellyskentän terroristien juonittelulle.
BELGIA VETOAA terroristeihin myös keskeisen sijaintinsa ansiosta. Brysselistä pääsee kahdessa tunnissa autolla niin Ranskaan, Saksaan kuin Britanniaan. Lisäksi Belgiasta on helppo hankkia laittomia aseita, joita terroristit tarvitsevat iskuissaan.
Poliisin terrorisminvastaista työtä puolestaan ovat vaikeuttaneet myös paikoin käsittömättömät ja päivittämättömät lait. Poliisit eivät esimerkiksi marraskuussa Pariisin iskujen jälkeen päässeet tutkimaan terroristiepäillyn piilopaikaksi epäiltyä asuntoa Molenbeekissa, koska Belgian laki kielsi yksityiskotien ratsaamisen iltayhdeksän ja aamuviiden välillä.
Pääministeri Charles Michel lupasi viime vuoden marraskuussa 400 miljoonaa euroa lisää rahaa terrorisminvastaisiin toimiin sekä lakiuudistuksia poliisityön helpottamiseksi. Luvattujen lakiuudistusten pitäisi muun muassa vapauttaa poliisit tekemään ratsioita myös yöaikaan, estää sim-korttien ostamisen anonyymisti ja antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet valvoa ja sulkea radikaaleja ajatuksia levittäviä, rekisteröimättömiä moskeijoita.
Sisäministeri Jan Jambon myös lupasi viime vuonna siivota Molenbeekin ja selvittää, ketä sen jokaisessa osoitteessa asuu. Työ on tiettävästi vielä pahasti kesken.
FRANCOIS LENOIR / REUTERS
Belgialaispoliisi osallistui perjantaina Brysselin Molenbeekissä terrorisminvastaiseen operaatioon, jossa pidätettiin Pariisin iskuista epäilty Salah Abdesalam.
Todennäköisesti sitä että ydinvoimalaa pidetään yhtenä todennäköisenä kohteena. Amerikkalaismediassa tuosta puhuttiin aijemmin.Mitähän tämä käytännössä tarkoittaa?
Belgialaismedian mukaan Tihangen ydinvoimala on evakuoitu. Ydinvoimala sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Brysselin lentokentästä.
Kysymys reservilaisveljille: KUN tama tapahtuu Suomessa, mika on ensimmainen reaktionne? Pelko? Huoli? Kosto?
Eu:n valtioiden johtajat ja parlamentaarikot osoittavat taas kerran suurta johtajutta kansalle ottamalla NYT uhrin viitan harteilleen....
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016032221309314_ul.shtml
Sivuhuomiona; mitä ihmettä tuo belgialaispoliisien/taistelijoiden härövarustus? Miten nuo erottaa terroristeista kun siellä on sekaisin hupparia, hihanauhaa, Adidasta, Levistä ja balaclavaa.
"Mitäs mä sanoin" fiilis
Sivuhuomiona; mitä ihmettä tuo belgialaispoliisien/taistelijoiden härövarustus? Miten nuo erottaa terroristeista kun siellä on sekaisin hupparia, hihanauhaa, Adidasta, Levistä ja balaclavaa.
Olen miettynyt jo pidemmän aikaa että kuinka todennäköistä on että vastaavaa tapahtuisi meillä.
1. Mitä enemmän väkeä saapuu alueilta, jossa ääriajattelua, sitä todennäköisempää.
2. Kotikutoinen vastakkainasettelu lisää riskiä.
3. PV operaatiot ulkomailla, lipunnäyttö.
4. Suomeen kohdistunut isku ja sen näkyvyys olisi vaikutukseltaan lkuitenkin lähes mitätön verrattuna suurkaupunkeihin tai EU:n sydämeen. Eli pidän todennäköisyyttä hyvin pienenä, mutta en mahdottomona.