Tappelin vähän kyläläisten kanssa maan takapajuisesta byrokratiasta ja sitten jälkikäteen hoksasin uutisen: Maa, joka on tunnettu pitkään vahvasta "Amtsgeheimnis"-periaatteestaan (viranomaissalaisuus), on vihdoin hyväksynyt uuden Informationsfreiheitsgesetzin (IFG) eli tiedon avoimuuslain. Itävallassa ei todellakaan naapurin verotiedot eikä juomaveden laadun mittaaminen ole mitään avointa tietoa jatkossakaan ja ehkä minun ulkomaalaisena pitäisi poistua eikä vihjailla hulluja ideoitana..
Uusi laki astuu voimaan syyskuussa 2025.
Tämä on massiivinen muutos Itävallalle, sillä se kumoaa perustuslaista viranomaissalaisuuden periaatteen, joka on ohjannut maan hallintoa Habsburgien ajoista saakka. Periaatteessa kaikki viralliset asiakirjat ovat nyt julkisia, ellei laissa ole erikseen toisin säädetty. Lisäksi viranomaisten on nyt julkaistava aktiivisesti tietyntyyppistä yleisesti kiinnostavaa tietoa, kuten selvityksiä ja sopimuksia, joissa on käytetty julkisia varoja.
Miksi tämä on merkittävää?
Suomesta käsin, missä julkisuusperiaate on peräisin jo Ruotsin ajoilta 1766 (ja Anders Chydeniuksen ansiosta!), tällainen muutos tuntuu itsestäänselvyydeltä. Itävallassa se kuitenkin tarkoittaa, että:
Avoimuuden lisääntyminen vaikeuttaa merkittävästi korruptiota ja julkisten varojen väärinkäyttöä. Kun sopimukset ja päätöksenteon perusteet ovat julkisempia, on väärinkäytöksiä vaikeampi piilotella.
Yksi näkökulma maanpuolustuksellisesta kannalta on, että tämä voi tehdä ulkovaltojen, kuten Venäjän, systemaattisen vaikuttamisen ja vakoilun harjoittamisen vaikeammaksi pitkällä aikavälillä. Kun tiedonkulku on avoimempaa ja viranomaisten päätökset läpinäkyvämpiä, on ulkopuolisen toimijan vaikeampi piilotella epäilyttävää lobbausta tai epäeettistä toimintaa hallinnon sisällä. Harmaa alue, jossa epäilyttävät sidokset voivat toimia kapenee.
www.informationsfreiheit.at
Saa nähdä vuosien saatossa miten soveltuu. "nationale Sicherheit" on tietenkin jatkossa käypä perusta tiedon suojaamiselle kuten meilläkin.