Mistä yhtäkkiä 74 miljardin tukitarve?
by
Roger Wessman : 12.7.2015
Yhtäkkiä nyt troikan laskelmissa Kreikan uuden tukipaketin tarve on paisunut 74 miljardiin. Tämä herättää kysymyksen mistä tämä valtava rahareikä on syntynyt, ja mihin rahat menevät. Onko Syriza muutamassa kuukaudessa pystynyt näin täydellisesti tärveltämään talouden?
On koko ajan ollut selvää, että Kreikka tarvitsee uuden suuren lainajärjestelyn, vaikka euroryhmä ei toistaiseksi ole halunnut siitä keskustella kun neuvoteltiin toisen lainapaketin viimeisten (nyt maksamatta jääneiden) erien maksamisesta. Maa ei saa lainaa yksityisiltä markkinoilta eikä euroryhmän vaatimalla talouskurillakaan (vaadittu primääriylijäämä) pystyisi maksamaan kuin osan velan koroista lähivuosina.
Rahat menevät siis valtaosin tukilainojen takaisinmaksamiseen, eli kyseessä pitkälti on käytännössä velkojen ja velan korkojen maksun lykkääminen. Lisäksi saatavia siiretään tukirahoittajien välillä, IMF:ltä ja EKP:lta EVM:lle. Mitään uutta rahaa Kreikkaan ei jäisi.
Koska suurin osa tukilainoista käytettäisiin vanhojen velkojen maksamiseksi Kreikan velkaantuneisuus ei tämän tukiohjelman myötä myöskään kovin merkittävästi nousisi.
Lisäksi troikan laskelmiin on ilmestynyt pyöreät 25 miljardia pankkien pääomittamiseksi mikä on kasvattanut kokonaissumma. Tämä raha palautuisi suoraan EKP:lle, kun pankit sen avulla maksaisivat Kreikan keskuspankin kautta myönnettyä hätärahoitusta takaisin. Eli käytännössä keskuspankkijärjestelmä saatavia Kreikan keskuspankilta (josta veloitetaan muhkea 0,05 prosentin korko tällä hetkellä) vaihdettaisiin EVM:n tukilainoiksi, joilla on korkeampi korko tai pankkiosakkeiksi.
Jäljellä oleva rahotustarve koostu, julkisuuteen
vuotaneiden laskelmien perusteella, suurimmilta osin valtion lainojen takaisin maksamisesta EKP:lle ja Kansainväliselle valuuttarahastolle 36 miljardin edestä sekä 18 miljardin lainojen koroista. Lainojen koroista osaa menee yksityisille velkojille, mutta valtaosa tästäkin rahasta palautuu tukilainojen antajille.
Jotta kuvio ei olisi liian yksinkertainen EKP palauttaisi, aikaisemman sopimuksen mukaisesti, vajaat 8 miljardin voitot Kreikan valtionlainojen ostoista, kun Kreikka tukilainojen avulla on maksanut lainansa takaisin.
Yhteensä 25 + 36 + 18 – 8 = 71 miljardia uusista tukilainoista palautuisi velkojille.
Loput tukilainoista + yksityistämistulot ja valtiontalouden primääriylijäämä, 11,5 miljardia, on laskelmissa varattu viimeisen puolen vuoden aikana kertyneiden maksurästien maksamiseksi ja valtion tyhjentyneen kassan täydentämiseksi. Ensisijaisesti maksurästit ovat kasaantuneet ja kassa tyhjentynyt, koska toisen tukiohjelman viimeiset maksuerät ei ole maksettu kun Kreikka ei ole toteuttanut vaadittuja uudistuksia.
Velkojien surkeat vaihtoehdot
Käytännössä velkojien vaihtoehtona on joko hyväksyä velanmaksujen lykkääminen, siinä toivossa että joskus myöhemmin jotain rahaa saataisiin takaisin tai hylätä sopimus, ajaa Kreikan eurosta, ja kirjata kaikki myönnetyt lainat tappioiksi.
Päätöstä mutkistaa kysymys EKP:n hätälainoista pankeille, joka on ollut se kanava jota kautta viimeisen vuoden aikana muiden euromaiden Kreikka-riski on rajusti kasvanut. Jos EKP jälleen avaisi rahahanansa täysillä, eikä luottamusta olisi siihen, että kriisiä pysyvästi olisi ratkaisut, tämä lainasumma voisi jälleen kasvaa kun talletuspako jatkuu. Tästä syystä pääomarajoituksia tuskin halutaan ripeästi purkaa, mikä puolestaan heikentää Kreikan talousnäkymiä.
Toisaalta jos Kreikka pysyy eurossa ja talletukset osittain palautuvat kreikkalaisiin pankkeihin EKP:n saa takaisin osa lainaamistaan rahoista. Itse asiassa ei ole suurta väliä, pitävätkö kreikkalaiset rahat talletettuina kreikkalaisissa pankeissa tai euroseteleinä kassakaapissa – kummassakaan tapauksessa tämä ei aiheuta kustannuksia muille euromaille. Vasta jos esimerkiksi euroeron myötä kreikkalaiset luopuisivat euroseteleistä ja käyttäisivät niitä tavaroiden ja palveluiden ostamiseen muualta euroalueelta tästä aiheuttuisi rasite.