Uutisia Kreikasta

Austerity toimii:
"Karut luvut Kreikan taloudesta: Joka neljäs firma muuttamassa ulkomaille"
http://www.talouselama.fi/uutiset/k...+neljas+firma+muuttamassa+ulkomaille/a2315436
EDIT: aika vaikeaa toiminta nyt on.
"Banks across Greece may have reopened their doors after a forced holiday of over three weeks on Monday but almost all banking transactions are still prohibited for households and enterprises, and will stay that way for some time yet.
The problems in the real economy are too many to list since the imposition of capital controls erected insurmountable barriers to most transactions. Citizens cannot withdraw more than 60 euros per day and will have a limit of 300 euros by Friday if they do not make any cash withdrawals over the course of the. From Saturday it will be back to a maximum 60 euros, which will roll over to the following day, unless withdrawn, up to the following Friday, July 31 – and every Friday thereafter – when bank customers will be able to withdraw a maximum of 420 euros if they have not withdrawn any money in the preceding seven days.
What’s more, depositors cannot send any money abroad unless they secure special permission, they cannot buy stocks or bonds, they cannot pay off their mortgage or consumer loans early, they cannot access their time deposits before they mature, or open a new account, etc. Even seeking medical treatment at a hospital abroad requires the approval of a bureaucrat.
Similarly, enterprises have to apply to the Banking Transaction Approval Committee even for the smallest conceivable international transaction. Whether they wish to import goods (from food to fabric), raw materials, machinery or spare parts, they have to submit an application through their bank to a five-member special committee and hope for the best.
The backlog of such demands currently stands at 2,500 at least as the process is extremely slow and priority is being given to low-value transactions because of the lack of liquidity.
Banking officials tell Kathimerini that it is vital for the government to quickly clinch a final agreement with country’s creditors that will prompt the European Central Bank to unlock more cash for local lenders so they can process the international transactions of enterprises. Failing that, many businesses will have no choice but to lay off staff and possibly shut down, given also the economic recession and the uncertainty of the last six months, according to banking sources."
http://www.ekathimerini.com/199753/...usiness/capital-controls-strain-bank-activity
 
Viimeksi muokattu:
Joka neljäs firma muuttamassa ulkomaille. Minkä takia....ei ainakaan verotuksen vuoksi. Mikä ei sitten taas oikein täsmää normi arjen jargonissa, jota meillekin tuputetaan.

Jos taas nämä mainiot yritykset muuttavat sen takia, että verokarhu alkaa käymään historiallisella tavalla lompakoilla, niin mihin ne muuttavat? Missä on se auvo, jossa kreikkalainen nollaveroon tottunut yrittäjä saa jatkaa entistä tolskaamistaan? Laivanvarustamot? Okei, tuskin niistä kannattaa roikkua kiinni....eivät ole juurikaan veronmaksuun osallistuneet ja silti niihin on lapettu erilaista tukirahaa määrättömästi.
 
Kun Italia keksii, että ottamalla liirat käyttöön pääsee ...krhm... suurehkosta velkataakasta eroon. Voi olla että espanjalaiset ja portugalilaiset ja... kuinka niin mihin hintaan tahansa?
Ei veloista pääse eroon valuuttaa vaihtamalla.

Jos Kreikka lopettaisi velkojensa maksun ja ottaisi käyttöön ensin velkakirja/kupongit ja sitten Drakman vaatisivat lainsnantajat edelleen maksua. Sen jälkeen asiaa väännettäisiin vuosikaupalla neuvotteluissa ja joskus saataisiin aikaan joku velkaleikkausdiili, jostain määrästä. Loput jäisivät sitten anteeksiannettaviksi sopimiksen mukaisesti. Välivuosina drakman arvo heikkenisi. Kansan elintaso romahtaisi ja valtio harjoittaisi rankkaa valuuttasääntelyä, kuten Argentiinassa nyt, yli 10 v valuutan romahduksen ja velkojen maksamattomuuden jälkeen. Edelleen kaikki Kreikan valtion ulkomailla oleva omaisuus, pl diplomaattistrn edustostojen diplomaattikäytössä oleva, olisi ulosmittauksen ulottuvilla.

On ennustettu että kansalliseen valuuttaan siirtyminen piristäisi vientiä, mutta ei oliveista eikä fetasta saa parempaa hintaa, vaikka kotona käytetään drakmoja. Kreikalla ei ole sellaista vientiteollisuutta, että inflaation aiheuttama palkkojen romahduttaminen auttaisi hintakilpailukyvyllä.
 
tupla prkl
 
"Maanviljelijät":
"Kreikan hallitus on jättänyt maanviljelijöiden verohelpotuksista luopumisen pois uudistuksista, joista maan parlamentin on määrä äänestää huomenna, kertoo Financial Times.
Kreikan hallitus esitteli tänään tiistaina maan parlamentille lainsäädäntöä, jota luotottajat vaativat Kreikkaa toteuttamaan vastineeksi kolmannesta pelastuspaketista. Uudistukset sisältävät muun muassa siviilioikeusjärjestemän parannuksia sekä pankkien sulkemista kriisitilanteessa käsittelevän EU-direktiivin sisällyttämistä Kreikan lakiin.
Pääministeri Alexis Tsiprasin johtama hallitus on kuitenkin poistanut listalta maanviljelijöiden vuosikymmeniä vanhoista verohelpotuksista luopumisen. Uudistus on Financial Timesin mukaan jätetty myöhempään käsittelyyn maanviljelysalueita edustavien parlamentaarikkojen älähdettyä asiasta.
Maanviljelijöiden tulovero on Kreikassa 13 prosenttia, kun maan yleinen tuloveroprosentti on 25. Taloudellinen etu on merkittävä, ja Financial Timesin mukaan se on houkutellut myös "pienen mutta merkittävän", joukon muita kreikkalaisia tekeytymään maanviljelijöiksi nimenomaan verotussyistä."
http://www.talouselama.fi/uutiset/k...lemaanviljelijoiden+verohelpotuksiin/a2315536
 
Sen jälkeen asiaa väännettäisiin vuosikaupalla neuvotteluissa ja joskus saataisiin aikaan joku velkaleikkausdiili, jostain määrästä.
Niinpä. Sillä välin olisi euro polvistunut, sitten olisi pitänyt miettiä onko se hyvä asia.
 
http://www.verkkouutiset.fi/talous/... dollareita drakmaan siirtymista varten-38761

Kreikan väitetään pyytäneen Putinilta 10 miljardia dollaria drakmaan siirtymiseksi

Kreikkalaislehden mukaan Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras olisi ollut valmis euroeroon, jos Kreikka olisi saanut ulkomailta riittävät valuuttareservit.

– Jotta valtio voisi laskea liikkeelle omaa kansallista valuuttaa, se tarvitsee vahvan valuutan reservejä, Aleksis Tsipras sanoi Kreikan ERT-televisiokanavan haastattelussa.

Kreikkalaislehti To Vimanmukaan Tsipras pyysi tarvittavia valuuttareservejä Venäjän presidentti Vladimir Putinilta. Lehden mukaan Tsipras pyysi Putinilta 10 miljardia dollaria. Vastaavat pyynnöt Tsipras lähetti myös Iranille ja Kiinalle, mutta yhteenkään pyyntöön ei vastattu myöntävästi.

Putin tuli vastaan ainoastaan maininnalla viiden miljardin dollarin ennakosta liittyen South Stream -kaasuputkeen, jonka on tarkoitus kulkea Kreikan kautta.

To Vima -lehden mukaan Kreikan valtiovarainministeriö valmisteli siirtymistä omaan valuuttaan Slovakian korunan käyttöönoton pohjalta, joka tapahtui vuonna 1993, kun Slovakia irtosi Tshekkoslovakiasta.

Lehden mukaan Tsipras sai tietää 5. heinäkuuta järjestetyn kansanäänestyksen iltana, että Venäjä ei aio suostua Kreikan auttamiseen euroerossa ja Venäjä vahvisti tämän tiedon seuraavina päivinä.

Verkkouutiset kertoi maanantaina, että Putin kieltäytyi auttamasta Kreikkaa, koska hän ei voinut luottaa Tsiprasin hallinnon pysyvyyteen ja Tsiprasilla ei ollut mitään konkreettisia vastapalveluksia luvattavanaan Putinille.

To Vima -lehden mukaan Tsiprasilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua kolmannen tukipaketin tiukennettuihin talouskuriehtoihin, kun riittäviä reservejä itsenäiselle keskuspankille ei ollut saatavissa.
 
Jepjep:
"Toinen toistaan kekseliäämmille pankkiveivauksille ei näy loppua. Velkojat haluavat estää kreikkalaispankkien kaatumisen veronmaksajien niskaan, mutta yritystä vaikeuttaa se, että pankit ovat sinnitelleet pystyssä lainaamalla rahaa itselleen – veronmaksajien takuilla.

Kreikan suurimmat pankit ovat pyörineet lähes koko vuoden ajan Kreikan keskuspankin myöntämän ja EKP:n hyväksymän ELA-hätärahoituksen avulla, mutta EKP on jatkuvasti muistuttanut siitä, että pankit ovat saaneet hätälainoja vain vakuuksia vastaan.
Mitä vakuuksia on ollut tarjota pankeilla, jotka ovat jo käytännössä kaatuneet?

Tavallisesti pankit käyttävät keskuspankkilainojen vakuuksina valtioiden velkakirjoja, mutta kreikkalaispankkien omistamat valtionlainat eivät olisi millään riittäneet 90 miljardin euron ELA-rahoituksen saamiseen.

Siksi pankit ovat joutuneet turvautuneet aivan toisenlaisiin velkakirjoihin – nimittäin omiinsa. Puolentoista vuoden ajan kreikkalaispankit ovat kirjaimellisesti velkaantuneet itselleen, eli ne ovat laskeneet liikkeelle velkakirjoja, joita ne eivät ole myyneet kenellekään.

Haamuvelat kummittelevat EKP:ssä ja Kreikan keskuspankissa
Vuonna 2014, eli ennen ELA-hanojen aukeamista, pankit kiikuttivat 50 miljardin euron edestä itselleen myöntämiä lainapapereita EKP:hen ja käyttivät niitä vakuuksina saadakseen keskuspankilta uusia lainoja.

Velkakirjoilla on korkeat 10–15 prosentin kuponkikorot. Vajaa vuosi ennen nousemistaan Kreikan valtiovarainministeriksiGianis Varoufakis kirjoitti blogissaan, että pankit ovat määritelleet itselleen myöntämälle velalle korkean koron siksi, että se tekee velkakirjasta arvokkaamman vakuuden.

EKP hyväksyi "haamuvelkakirjat" – kuten Varoufakis niitä nimittää – vakuuksiksi ainoastaan yhdestä syystä: kreikkalaispankit hakivat niille valtion takauksen. Varoufakisin mukaan tämä tapahtui salassa ilman minkäänlaista julkista keskustelua.

Tämän vuoden keväällä voimaan tulleet EU:n uudet säännöt estävät EKP:tä hyväksymästä valtioiden takaamia velkakirjoja vakuuksiksi. Sääntömuutos ei kuitenkaan hidastanut kreikkalaispankkien menoa, sillä siinä vaiheessa ne hakivat suurimmat osan rahoituksestaan ELA-lainoina Kreikan keskuspankista.

Vaikka rahat tulevatkin EKP:ltä, Kreikan keskuspankkia ja sen myöntämää ELA-rahoitusta eivät sido samat säännöt. EKP toki määrittelee, mitkä vakuudet hätärahoituksen saamiseksi kelpaavat, mutta ainakin brittilehti Telegraphin tietojen mukaan se edelleen hyväksyy Kreikan valtion takaamat velkakirjat vakuuksiksi.

Esimerkiksi National Bank of Greece antoikin huhtikuussa New York Timesin mukaan itselleen lähes 4 miljardin euron lainan saadakseen lisää ELA-rahoitusta.

Yksityisiä sijoittajia on vaikea rangaista, jos heitä eiole
Keskiviikon ja torstain välisenä yönä Kreikan parlamentti hyväksyi toisen velkojien vaatiman lakipaketin. Se tuo osaksi Kreikan lakia EU:n tämän vuoden alussa voimaan tulleen säännöstön, jossa määritellään, miten maksukyvyttömien pankkien kanssa tulee toimia.

EU:n luoman säännöstön keskeinen ajatus on se, etteivät veronmaksajat joutuisi enää pelastamaan nurin meneviä pankkeja. Sääntöjen mukaan ennen veronmaksajien kukkaron raottamista on annettava pankkien velkojien kärsiä tappioita.

Kreikkalaispankit ovat menossa vääjäämättä nurin, jos ne eivät saa Euroopan vakausmekanismiltä EVM:ltä uutta pääomaa vähintään 25 miljardin euron edestä. Jotta uutta pääomaa voidaan myöntää, pankkien taseet on parsittava ensin sellaiseen kuntoon, että niiden on edes teoriassa mahdollisuus päästä elinkykyisiksi.

Ajatus veronmaksajien säästämisestä on toki kaunis, mutta Kreikan tapauksessa se on erittäin vaikea toteuttaa. Pankeilla on edelleen velkoja yksityiseltä sektorilta, mutta suurin osa sijoittajista on hylännyt kreikkalaispankit jo ajat sitten. Yksityisten saatavien leikkaaminen tuskin riittää kohentamaan tilannetta riittävästi.

Suurin osa pankkien pääomasta ja niiden vakuuksina käyttämistä velkakirjoista on Kreikan valtion takaamaa, ja Kreikan pankkien suurin velkoja on eurojärjestelmä.

Joko kreikkalaisten on jostain taiottava rahat takauksien hoitamiseen tai eurojärjestelmän, eli viime kädessä muiden euromaiden veronmaksajien, on joustettava ja annettava uusien velkojen lisäksi vanhoja velkoja anteeksi.

Talletuksetkaan eivät ole turvassa
On vielä kolmas, kaikista epätoivottavin vaihtoehto: Kreikan pankit voivat leikata suurimpia talletuksia.
Kuten entinen pankkiiri, muun muassa Financial Timesin kolumnistina toimiva Frances Coppola kirjoittaa, suurimpia tallettajia ovat ne kreikkalaisyritykset, jotka eivät ole siirtäneet varojaan ulkomaille.
Rahojen vieminen niiden pankkitileiltä luultavasti ajaisi maan hallitsemattomaan kaaokseen."
http://www.taloussanomat.fi/uutiset...selleen-ja-pysyvat-siten-pystyssa/20159325/12
 
IMF:n kanta auki (vielä hetken):
"Kansainvälinen valuuttarahasto ei ole vieläkään sitoutunut osallistumaan Kreikan pelastuspakettiin. Euroalueen johdon mukaan IMF:n osallistuminen on edellytys sille, että pelastuspaketti toteutuu, kertoo Wall Street Journal.
Euroalueen johto teki jo viime viikolla selväksi, että IMF:n osallistuminen on edellytys sille, että Kreikan kolmevuotinen 86 miljradin euron lainapaketti saadaan etenemään. IMF :n viranomainen kuitenkin sanoi torstaina, että rahasto empii yhä pätöksensä kanssa.
IMF:n oma rahoitusohjelma Kreikassa päättyy maaliskuussa. Ohjelma tosin on ollut jäädytettynä jo yli vuoden ajan kun Kreikka ei ole onnistunut toteuttamaan lupaamiaan taloudellisia uudistuksia.
IMF on vaatinut Kreikalta useita haastavia säästötoimenpiteitä tätä kolmatta tukipakettia varten ja rahasto on myös painostanut muita euromaita sitoutumaan Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyyn.
"Velkahelpotuksissa tulisi olla tarkka ja konkreettinen sitoutuminen", sanoo IMF:n tiedottaja Gerry Rice.
Viime viikkoina IMF:n viranomaiset ovat toistuvasti sanoneet Kreikan tarvitsevan velkojen uudelleen järjestelyä, jotta maan talous ei tukehdu velkojensa maksuun. Euroalueen viranomaiset ovat sanoneet olevansa valmiita harkitsemaan velkahelpotuksia, mutta mitään tarkkoja lupauksia ei ole annettu.
Rice sanoo, että IMF ei voi harkita kolmatta pelastuspakettia Kreikalle ennen kuin maa pyytää sitä. Vielä pyyntöä ei ole kuulunut.
Ricen mukaan IMF:n täytyy myös tehdä ensin yksityiskohtainen arvio maan taloustilanteesta ennen kuin se voi aloittaa neuvottelut."
http://www.talouselama.fi/uutiset/imf+panttaa+vielakin+osallistumistaan+kreikkapakettiin/a2315902
Vähän uutisoinnissa häiritsee esim. tuo ensimmäisen lauseen "Kansainvälinen valuuttarahasto ei ole vieläkään...", niinkuin sitä olisi jo kauan odotettu. IMF haluaa ettei Kreikka jää heidän historiankirjoihinsa huonona esimerkkinä, varsinkin kun Kreikka on jotain muuta kuin kehitysmaa. Näin sitten painostetaan velkahelpotuksia. Jos vastakkain ovat IMF:n kanta ja Suomen kanta, kumman luulet olevan vahvempi, kun tästä tilanteesta neuvotellaan? Toinen on kokonaan yksi neuvottelun osapuoli ja toinen on hyvin pieni osa yhdestä neuvotteluosapuolesta. Toki pitää muistaa mainita että on Suomikin IMF:n jäsenmaksuosuuden maksanut. Toisin sanoen Suomi ajaa Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyä Suomen Pankin kautta. Takuutukset tuhkana tuuleen...
Suomen Pankki voittaa Suomen hallituksen :)
 
Reunalla:
"Kreikkalaisen Syriza-hallituspuolueen vasemmistosiivellä oli aiemmin heinäkuussa melko radikaali suunnitelma maan palauttamiseksi drakmaan.
Financial Times kertoo, että heinäkuun puolessavälissä Syriza-puolueen radikaalivasemmistosiipi kokoontui juonimaan ronskinpuoleista suunnitelmaa, jonka avulla maa voisi irrottautua euroalueesta ja siirtyä drakmaan.
Lyhyesti suunnitelma oli kaapata Kreikan keskuspankki, pidättää sen pääjohtaja, tyhjentää maan setelipaino ja pyytää apua Venäjältä.
EU:n ja Kreikan solmima uusi alustava tukipaketti oli Syriza-puolueen vasemmistosiivelle niin suuri pettymys, että he kaavailivat vakavasti maan irrottamista eurosta.
Yksi pääjuonijoista oli entinen energiaministeri Panayotis Lafazanis, joka ehdotti, että Syriza-vetoinen hallitus ottaisi hallintaansa Kreikan setelipainon, missä suurinta osaa maan käteisvarannosta säilytetään.
Lafazanis uskoi, että käteisvarannon suuruus oli 22 miljardia euroa, jolla voitaisiin maksaa eläkkeet ja julkisen sektorin palkat samalla, kkun maa varautuisi drakman paluuseen.
Myös maan keskuspankki olisi tarkoitus ottaa haltuun ja sen pääjohtajaYannis Stournaras pidättää, jos hän vastustaisi tätä.
FT kertoo, että todellisuudessa Kreikan käteisvarat ovat vain noin 10 miljardia euroa, joka riittäisi vain muutamaksi viikoksi.
Ja uusien eurojen painaminen ei onnistuisi, koska setelipainon valtaaminen johtaisi siihen, että Euroopan keskuspankki julistaisi kreikkalaiset eurot väärennöksiksi. Jos joku käyttää niitä, hänet voitaisiin pidättää väärennöksestä.
Seuraukset olisivat katastrofaaliset Kreikalle, koska se eristettäisiin kansainvälisestä finanssijärjestelmästä ja sen eurot olisivat arvottomia.
Suunnitelmat ovat hämmentäneet ja suututtaneet kreikkalaisia poliitikkoja.
"Hallituksen jäsenet suunnittelivat kreikkalaisille matkaa helvettiin", sanoo EU-myönteisen To Potami -puolueen johtaja Stavros TheodorakisFT:n mukaan.
"He aikoivat ryövätä kansan holvit ja vallata setelipainon kuin kaikki olisi Playmobil-leikkiä."
FT:n mukaan Kreikan hallitus uskoi myös, että se voisi saada miljarditukea Venäjältä. Venäjä kuitenkin kieltäytyi auttamasta.
"Se oli pelkkää fantasiaa", sanoo kreikkalaispankkiiri FT:lle. "Vasemmiston unelmat ilmaisesta kaasusta ja Venäjän tukemasta drakmasta ovat murentuneet pois."
Pääministeri Alexis Tsiprasilla on siis paimennettavanaan Syriza-puolueessa melko värikkäitä ajatuksia elätteleviä kansanedustajia."
http://www.talouselama.fi/uutiset/s...lata+drakmaan++kuin+playmobilleikkia/a2316062
 
En ihmettele että syrizan ja keskuspankin välit eivät ole kovin lämpimät :D
 
Reunalla:
"Kreikkalaisen Syriza-hallituspuolueen vasemmistosiivellä oli aiemmin heinäkuussa melko radikaali suunnitelma maan palauttamiseksi drakmaan.
Financial Times kertoo, että heinäkuun puolessavälissä Syriza-puolueen radikaalivasemmistosiipi kokoontui juonimaan ronskinpuoleista suunnitelmaa, jonka avulla maa voisi irrottautua euroalueesta ja siirtyä drakmaan.
Lyhyesti suunnitelma oli kaapata Kreikan keskuspankki, pidättää sen pääjohtaja, tyhjentää maan setelipaino ja pyytää apua Venäjältä.
EU:n ja Kreikan solmima uusi alustava tukipaketti oli Syriza-puolueen vasemmistosiivelle niin suuri pettymys, että he kaavailivat vakavasti maan irrottamista eurosta.
Yksi pääjuonijoista oli entinen energiaministeri Panayotis Lafazanis, joka ehdotti, että Syriza-vetoinen hallitus ottaisi hallintaansa Kreikan setelipainon, missä suurinta osaa maan käteisvarannosta säilytetään.
Lafazanis uskoi, että käteisvarannon suuruus oli 22 miljardia euroa, jolla voitaisiin maksaa eläkkeet ja julkisen sektorin palkat samalla, kkun maa varautuisi drakman paluuseen.
Myös maan keskuspankki olisi tarkoitus ottaa haltuun ja sen pääjohtajaYannis Stournaras pidättää, jos hän vastustaisi tätä.
FT kertoo, että todellisuudessa Kreikan käteisvarat ovat vain noin 10 miljardia euroa, joka riittäisi vain muutamaksi viikoksi.
Ja uusien eurojen painaminen ei onnistuisi, koska setelipainon valtaaminen johtaisi siihen, että Euroopan keskuspankki julistaisi kreikkalaiset eurot väärennöksiksi. Jos joku käyttää niitä, hänet voitaisiin pidättää väärennöksestä.
Seuraukset olisivat katastrofaaliset Kreikalle, koska se eristettäisiin kansainvälisestä finanssijärjestelmästä ja sen eurot olisivat arvottomia.
Suunnitelmat ovat hämmentäneet ja suututtaneet kreikkalaisia poliitikkoja.
"Hallituksen jäsenet suunnittelivat kreikkalaisille matkaa helvettiin", sanoo EU-myönteisen To Potami -puolueen johtaja Stavros TheodorakisFT:n mukaan.
"He aikoivat ryövätä kansan holvit ja vallata setelipainon kuin kaikki olisi Playmobil-leikkiä."
FT:n mukaan Kreikan hallitus uskoi myös, että se voisi saada miljarditukea Venäjältä. Venäjä kuitenkin kieltäytyi auttamasta.
"Se oli pelkkää fantasiaa", sanoo kreikkalaispankkiiri FT:lle. "Vasemmiston unelmat ilmaisesta kaasusta ja Venäjän tukemasta drakmasta ovat murentuneet pois."
Pääministeri Alexis Tsiprasilla on siis paimennettavanaan Syriza-puolueessa melko värikkäitä ajatuksia elätteleviä kansanedustajia."
http://www.talouselama.fi/uutiset/s...lata+drakmaan++kuin+playmobilleikkia/a2316062

Hei! Mitä muuta te oikein odottaisitte vasemmistolais -puolueelta, joka on kusessa?
 
Hurjia käänteitä kulisseisssa:

Kreikan kriisin uudet käänteet ovat kuin vakoojatrilleristä

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305973155416?ref=hs-art-uusimmat-#4

Olisi mukava lukea alkuperäinen uutinen. Sanoman propagadatorven versio on väritetty jopa normaalia leveämmällä pensselillä.

Ilmeisesti Kreikan hallitus kaavaili verojärjestelmän ja keskuspankin palauttamista hallituksen hallintaan nykyisestä troikan vallasta. Siirtomaan asemaan vajonneen maan osalta vallan palauttaminen hallitukselle olisi tietenkin toteutettava riittävän kattavalla ja yllättävällä iskulla. Muutoin Unionin johto ja paikalliset maanpetturit heittävät kapuloita rattaisiin.


Muutama propagandan läpi pyrkivä totuudenjyvä uutisesta:

Varoufakis sai Tsiprasilta alkuvuonna tehtävän valmistella Kreikan mahdollista eurosta eroamista. Viisihenkinen ryhmä alkoi salassa puimaan hanketta.

...

Hakkerointi verojärjestelmään oli välttämätöntä, koska Varoufakisin mukaan niin sanottu troikka eli Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki (EKP) ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF olivat ottaneet valtiovarainministeriön tietokannan haltuunsa.

...

Lupaa verotietoihin pääsemisestä ei voinut Varoufakisin mukaan pyytää, koska se olisi varoittanut troikkaa hänen suunnittelemastaan "vastahyökkäyksestä".


Miten nuo olennaiset kohdat sopivat yhteen Helsingin-Huuhaan uutisen yleissävyn kanssa?
 
"Varas-fakiiri" Varoufuckeris on sankari Helsinski-Sjanomissa... varastaa kaikilta ja ajaa pratkaa. What's not to love. Masentavaa.
 
Miten nuo olennaiset kohdat sopivat yhteen Helsingin-Huuhaan uutisen yleissävyn kanssa?

Minä en ole vastuussa Erkon lehden sävystä ja uutisoinnista. Muuten minua hymyilyttää sinun "totuutesi".

Vasurina luonnollisesti symppaat Syrizaa, joka on "säälimättömän troikan" ja austerityn kurimuksen ja eurouskon riistettävänä, joten sinun "pravdasi" on toinen. En kiistä, ettenkö itsekin tuntisi myötätuntoa Kreikan kärsivää kansaa kohtaan. En ole rahoituslaitosten yksinvallan ystävä minäkään. Mutta yksi juttu suomalaisten vasemmistolaisten asenteessa huvittaa. Kreikan kirjanpitorikkomukset nimittäin olivat sitä luokkaa, että siitä joutuisi ihminen vuosiksi linnaan eikä kukaan vasemmalla - ainakaan silloin kun ne kaksi korruptoitunutta sukua olivat vuoron perään vallassa - ihaillut Kreikan toimia. Mutta kun Syriza tuli valtaan, yhdessä yössä Kreikasta tuli jeesus.

Vasemmisto alkoi hehkuttaa "demokratian" voittoa aivan kuin Kreikan vaaleissa olisi ollut 2000-luvulla kovastikin demokratianvastaisuutta. Kun Kreikka kieltäytyi kansanäänestyksellä joistakin sitoumuksistaan, sitä hehkutettiin osoituksena siitä, miten lännelle opetetaan demokratiaa.

Mielenkiintoista on, että vaikka Kreikan olisi ehkä hyväkin päästä vapaaksi, juuri arhinmäkeläiset eniten ulisivat sitä vastaan, että Suomi ei olisi varauksettomasti halunnut tehdä uutta pakettia Kreikan eurossa pitämiseksi. Erään gallupin mukaan suomalaisista 83% ei halunnut antaa Kreikkaan enää latiakaan, ja Halla-Aho ehdottikin, osin leikkimielisesti, kansanäänestystä asiasta. Mutta vasemmisto ei riemumielin alkanutkaan vaatia tänne demokratiaa. Nyt demokratia ei kiinnostanut lainkaan, kun se ei sopinut päivän uskontoon. Päinvastoin, alkoi hirveä ulina että voi se kauhea Jussi...

Kuulummeko me kansaan, @JOKO ? Ovatko saksalaiset kansaa? Vaiko vain kreikkalaiset ovat "kansaa" silloin, kun he äänestävät niin kuin joku Arhinmäki haluaisi - kaikki jonkin poliittisuskonnollisen tunteen vuoksi?

HS ei siis ottanut Kreikalta nikottelematta suihin Kansan Uutisten tapaan. Miten tylyä. Itse pidin tuota juttua kaikessa humoristisessa sävyssään aika avartavana siihen, millainen paniikki Kreikassa onkaan. Tällaisessa hätätilassa varmasti päät ovat kuumina.
 
https://hbr.org/2015/07/greeces-problem-is-more-complicated-than-austerity

"ECONOMY
Greece’s Problem Is More Complicated than Austerity
JULY 27, 2015

It is easy to see Greece as a clash between “austerity” and “progressive economics,” with the Germans (and Finns and Dutch, alongside various international public servants and economists) on one side, and Keynesians and progressives on the other as Paul Krugman’s recent CNN interview suggests. This has certainly been the picture painted by Syriza, the left-wing political party of Greek Prime Minister Alexis Tsipras, and by many friends of Greece and progressive economists.

The reality, though, is more complicated. To be sure, excessive austerity is bad macroeconomic policy. But the issue at stake isn’t just austerity. The issue is that Greek “resistance”—not just Syriza’s, but also that of the previous government—takes the form of protecting rent-seekers. This is where the July 2012 memorandum of understanding between Greece and the Troika (the International Monetary Fund, European Central Bank, and the European Commission) failed miserably; the previous government, much like Syriza, wanted to preserve the status quo.

Greece’s main economic problem is structural and an exit from the Eurozone will not solve it. Besides the short-term costs of such a move, history shows us that Greece has never managed to benefit from currency devaluations. What’s more, the recent McKinsey study on Greek competitiveness shows that the country’s biggest challenge has been a lack of investment.

Exit from the Euro would only increase that capital scarcity, as the foreign exchange uncertainties would need to be factored in. For a country that isn’t export-oriented, and whose major industry, tourism, relies on stability, having its own currency is not much of a solution to economic woes. The lack of investment, along with red tape, byzantine regulations, and corruption make it fiendishly difficult for new businesses to grow. This, more than anything else, explains why Greece been unable to benefit from lower wage costs in developing its economy.

The problem is compounded by the fact that many groups have strong motivations for preserving the status quo. From taxi and lorry drivers to lawyers to pharmacists to milk producers, regulations protect incumbents and forestall the introduction of new business models. On the social front, some groups enjoy truly outrageous benefits, even as others suffer. Take the case of pensions: the average pensioner under 55 is getting 46% more than the average pensioner over 70.

The previous PASOK and ND governments resolutely failed to address these evolutionary, structural problems, which create “haves” and “have-nots”; sets of incumbents (usually connected to the government) and outsiders. Justice can hardly be served when court proceedings take over seven years on average to reach a conclusion. And it all revolves around a statist model, with politicians creating influence zones.

It isn’t only the branded pundits who are neglecting these issues. Over the last few years, focused fiscal consolidation also failed to fix these underlying problems. The 2012 memorandum of understanding was supposed to address them, but Greek governments had neither the capacity nor the will to change. Yet if we want to understand and fix the Greek crisis, we must look at its structural causes, not just its symptoms.

Many reports have portrayed the Syriza government as the defenders of social justice and Greek national pride. On the latter, they have indeed done a terrific job—albeit at a heavy economic cost. But on social justice the claim is more than questionable. For all the party’s talk of “social justice” and “solidarity,” only €200 million has been granted to cope with Greece’s human crisis, and it has still not been fully disbursed. Meanwhile, the retirement fund for pensioners of DEO, the state electricity company, continues to receive an annual state subsidy to the tune of €600 million—at a time when most pensions are being slashed. Syriza, which is close to DEI unionists, even instituted a canteen subsidy a few weeks after taking office. Not only is there a lack of will; there’s a critical lack of skill. In the recent government reshuffle, a former comedian with no policy experience was made Minister of State for Pensions. He is a vociferous member of ANEL, Syriza’s far right-populist partner.

As for all Syriza’s pre-election noise about “oligarchs”, nothing has happened beyond a few nice headlines. And it’s interesting to note that although the party had threatened to check the licenses of the rich “entrepreneurs” who own the key media, they shelved the pledge a few weeks into their administration—after which media coverage of the party became broadly supportive (at least until the crisis peaked). Business as usual?

On tax evasion, despite clear evidence of malfeasance, and nearly 450,000 identified possible tax evasion cases, there have been no new concrete measures whatsoever. Syriza did change the makeup of the panels who evaluate corrupt officials, though: rather than judges, they now feature local union reps. And they did away with the rule that state officials found guilty of corruption could no longer work—now, those convicted can stay at their unit during the five- or six-year appeal process.

The record on economic policy-making is equally disappointing. Although former finance minister Yanis Varoufakis made eloquent appeals about the need to rethink macro, he said very little about changing how the economy is run. In his first four months in office, he put his signature to 403 documents, 245 of which were approvals for travel for himself and his appointees. In a country slipping from 1.8% growth in late 2014 to a 2.5% contraction today, there was no one in the finance ministry actually making policy.

Greece’s continued failure to fix its economy is an important part of the Greek crisis. But the Greek government is not the only guilty party and there is some truth to the claims that the debt crisis that Greece is currently enduring is in part the responsibility of its EU partners.


Many in the press fingered excessive and ill-judged lending by Greek banks as a prime cause of the crisis. In fact, Greek banks were some of the soundest institutions in Europe before Greece went into the crisis and Greeks didn’t borrow much. Their total debt (private and corporate) was between a half and a third of that in the UK and the US. It was sovereign debt that was off kilter. And amidst all today’s calls for debt forgiveness, people seem to forget that Greece did enjoy the biggest write-off in global economic history, when the 2012 bailout saw Greek-issued private debt cut by over 50%.

But the 2012 haircut only covered debt held by private creditors (including banks, insurance companies, and pension funds). By 2012, that was less than half the Greek debt—so Greece got a write-off on 50% of its 50%, or just 25% of the total. The IMF, ECB, and EU own the rest. So what about that debt?

Here’s where it gets interesting. Back in 2010, before the haircut, when Greece ran out of money, all of its debt was private and issued under Greek law. At the time, everyone knew that Greece was going to have to be forgiven some of its debt but the then president of the European Bank, Jean-Claude Trichet, would not entertain the idea. Why? Because French and German banks had gorged on Greek debt, and a haircut would mean that they, and the whole EU banking sector, would collapse. So he forced Greece to pretend that its solvency problem was a liquidity problem, and pushed it to substitute official debt for private debt. Effectively, between 2010 and 2012, Greece borrowed from the IMF, ECB, and EU in order to pay the banks that should have assumed the losses. At the same time, he forced Greek banks and pension funds to keep rolling over debt. This is why Greek banks got into trouble – it was not because of too much lending.

What happened was that the EU and taxpayers got dodgy Greek debt to help EU (but non-Greek) banks and hedge funds, which duly made a killing. Then, when Greece eventually got the debt forgiveness in 2012, its official debt to public institutions was excluded. This is the real scandal of the Greek crisis — not the profligacy of Greek individuals, corporates, or banks. The bottom line is that the Greek people are paying a heavy price today both for their government’s failure to restructure in 2010 and for their government’s bailout of French and German banks.

And what about that price? All in all, the current deal is really tough in terms of the fiscal targets; it’s punitive, focused on tax hikes rather than cutting expenditures, and probably makes little macroeconomic sense. Of course, there should be a medium-term program on debt relief – after all, we Greeks do deserve a payback for bailing out all those big German and French banks five years ago.

Yet we have to deal with political reality as it is and on balance the structural changes that the deal calls for represent a once-in-a-lifetime opportunity. They are reforms that no government in Greece, including Syriza, has attempted, for fear of upsetting powerful vested interests. By forcing the government to remove institutional barriers to competition and innovation the deal will create a sound basis for economic growth and development. If (and that’s a huge if) the politics work out, confidence returns, and people invest again, things could get back on track; the alternative may be a failed state. So, let’s keep a cool head, and not throw the baby out with the bathwater. There’s just too much at stake—for Greece, for the Eurozone, and for the European project more broadly.

Michael G. Jacobides holds the Sir Donald Gordon Chair for Entrepreneurship and Innovation at the London Business School."
 
Minä en ole vastuussa Erkon lehden sävystä ja uutisoinnista. Muuten minua hymyilyttää sinun "totuutesi".

Vasurina luonnollisesti symppaat Syrizaa, joka on "säälimättömän troikan" ja austerityn kurimuksen ja eurouskon riistettävänä, joten sinun "pravdasi" on toinen. En kiistä, ettenkö itsekin tuntisi myötätuntoa Kreikan kärsivää kansaa kohtaan. En ole rahoituslaitosten yksinvallan ystävä minäkään. Mutta yksi juttu suomalaisten vasemmistolaisten asenteessa huvittaa. Kreikan kirjanpitorikkomukset nimittäin olivat sitä luokkaa, että siitä joutuisi ihminen vuosiksi linnaan eikä kukaan vasemmalla - ainakaan silloin kun ne kaksi korruptoitunutta sukua olivat vuoron perään vallassa - ihaillut Kreikan toimia. Mutta kun Syriza tuli valtaan, yhdessä yössä Kreikasta tuli jeesus.

Vasemmisto alkoi hehkuttaa "demokratian" voittoa aivan kuin Kreikan vaaleissa olisi ollut 2000-luvulla kovastikin demokratianvastaisuutta. Kun Kreikka kieltäytyi kansanäänestyksellä joistakin sitoumuksistaan, sitä hehkutettiin osoituksena siitä, miten lännelle opetetaan demokratiaa.

Mielenkiintoista on, että vaikka Kreikan olisi ehkä hyväkin päästä vapaaksi, juuri arhinmäkeläiset eniten ulisivat sitä vastaan, että Suomi ei olisi varauksettomasti halunnut tehdä uutta pakettia Kreikan eurossa pitämiseksi. Erään gallupin mukaan suomalaisista 83% ei halunnut antaa Kreikkaan enää latiakaan, ja Halla-Aho ehdottikin, osin leikkimielisesti, kansanäänestystä asiasta. Mutta vasemmisto ei riemumielin alkanutkaan vaatia tänne demokratiaa. Nyt demokratia ei kiinnostanut lainkaan, kun se ei sopinut päivän uskontoon. Päinvastoin, alkoi hirveä ulina että voi se kauhea Jussi...

Kuulummeko me kansaan, @JOKO ? Ovatko saksalaiset kansaa? Vaiko vain kreikkalaiset ovat "kansaa" silloin, kun he äänestävät niin kuin joku Arhinmäki haluaisi - kaikki jonkin poliittisuskonnollisen tunteen vuoksi?

HS ei siis ottanut Kreikalta nikottelematta suihin Kansan Uutisten tapaan. Miten tylyä. Itse pidin tuota juttua kaikessa humoristisessa sävyssään aika avartavana siihen, millainen paniikki Kreikassa onkaan. Tällaisessa hätätilassa varmasti päät ovat kuumina.

Sinähän nyt erikoisen olkiukon rakensit.

En näe millään kansalla olevan velvollisuutta alistua quislingistien ja EU-eliitin yhdessä masinoimaan kansojen velkavankeuteen. Kreikassa nähdyllä kaavalla on moni kehitysmaa ajettu takaisin siirtomaan asemaan ja nykyisin samalla kaavalla toimitaan laajassa mitassa Euroopassa. Murheekseni myös Suomen poliittinen eliitti on maanpetoksellisessa juonimisessa mukana ja ajaa siten suomalaisia velkaorjuuteen. Tämä huijaus pidetään kasassa propagandalla ja julkisen sektorin ylisuurilla palkoilla. Kunhan velat ovat tapissa, nostetaan korot moninkertaisiksi ja sitten alkaa valtion tyhjentäminen kaikesta tuottavasta varallisuudesta. Tämän seuraksi tulee lopullinen vallansiirto EU-eliitille tilanteen betonoimiseksi.
 
Sinähän nyt erikoisen olkiukon rakensit.
En näe millään kansalla olevan velvollisuutta alistua quislingistien ja EU-eliitin yhdessä masinoimaan kansojen velkavankeuteen. .

No miksi eivät häivy? Miksi vasurit halusivat pitää heidät tukipaketin kautta löysässä hirressä edelleen ja saivat hepulin Soinin mielipiteistä?

Sinähän nyt erikoisen olkiukon rakensit.

Koska olen käynyt myös logiikan kurssit teoreettisen filosofian laitoksella, en viitsi tästä alkaa enempää venyttämään. Vastauksessani halusin osoittaa miten koomista on tunteellinen ajattelutapa. Vastaukseni on looginen, vasemmiston tunteilu ei.

Kreikassa nähdyllä kaavalla on moni kehitysmaa ajettu takaisin siirtomaan asemaan ja nykyisin samalla kaavalla toimitaan laajassa mitassa Euroopassa. Murheekseni myös Suomen poliittinen eliitti on maanpetoksellisessa juonimisessa mukana ja ajaa siten suomalaisia velkaorjuuteen. Tämä huijaus pidetään kasassa propagandalla ja julkisen sektorin ylisuurilla palkoilla. Kunhan velat ovat tapissa, nostetaan korot moninkertaisiksi ja sitten alkaa valtion tyhjentäminen kaikesta tuottavasta varallisuudesta. Tämän seuraksi tulee lopullinen vallansiirto EU-eliitille tilanteen betonoimiseksi.


EU-mailla on velvollisuus pitää kirjanpitonsa kunnossa, kerätä veronsa, hoitaa kansansa ja maksaa velkansa ajallaan.

Mainitsit kehitysmaat. Vasemmisto syyllistää mielellään länttä kehitysmaiden riistämisestä. Että Afrikassa on nälkä, koska paha länsi. Otan esimerkiksi Nigerian ja sille verrokiksi Norjan. Norja verottaa öljy-yhtiöitä reilusti ja jakaa kansalle hyvinvointia. Silti öljy-yhtiöiden kannattaa olla siellä. Nigeria verottaa jonkin verran mutta siellä pari mustaa miestä ja pieni suku pistää miljardit taskuunsa ja kansa yrittää uida nälissään Välimeren yli syömään.

Lännen vika.

Ai Kreikan tilanne on siis täysin sen vika, joka antoi lainaa, ei siis lainanottajan vika mitenkään. Jaha.

Ja menossa on siis joku bilderberg-salaliitto? Pitääpä seurata tilannetta.
 
Back
Top