YK: Myanmarissa on meneillään muslimien etninen puhdistus
”Kun sotilaat löytävät yli kymmenvuotiaita poikia, he tappavat heidät”, sanoi Rakhinesta paennut nainen Lalu Begum CNN:lle
Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Myanmarin armeija on tekemässä rohingya-muslimien etnistä puhdistusta. Näin sanoo YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Bangladeshin-johtaja John McKissick. Hän puhui asiasta Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle ja yhdysvaltalaiselle uutiskanavalle CNN:lle.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat jo viikkoja raportoineet uudesta vainoaallosta rohingya-väestön asuttamassa Rakhinen osavaltiossa, joka sijaitsee lähellä Bangladeshin rajaa. Rakhinessa näyttää olevan meneillään pahin verenvuodatus sitten vuoden 2012, jolloin muslimien ja buddhalaisten välillä oli yhteenottoja.
Rakhinesta on paennut jopa 30 000 ihmistä, kertoo uutistoimisto AFP. Tuhannet heistä ovat paenneet rajajoen yli Bangladeshiin.
Pakolaiset ovat kertoneet esimerkiksi murhista, kidutuksesta ja raiskauksista.
”He ampuivat vaimoni. Hän oli 25-vuotias ja seitsemännellä kuukaudella raskaana. Suojauduin kanavaan kaksivuotiaan poikani kanssa, jota lyötiin kiväärinperällä”, kertoi Rakhinesta paennut Mohammad Ayaz AFP:lle.
Ayazin mukaan sotilaat olivat tappaneet hänen kylästään ainakin kolmesataa miestä, joukkoraiskanneet kymmeniä naisia ja sytyttäneet palamaan noin kolmesataa taloa.
”Kun sotilaat löytävät yli kymmenvuotiaita poikia, he tappavat heidät”, sanoi Rakhinesta paennut nainen Lalu Begum CNN:lle. ”Kun he näkevät kauniita naisia, he pyytävät heiltä vettä, ja sitten he menevät taloon ja raiskaavat heidät.”
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch julkaisi viime maanantaina uusia satelliittikuvia, joiden mukaan Rakhinen osavaltiossa on poltettu taloja viime viikkoina. Järjestö on laskenut kuvista ainakin 1 250 tuhottua taloa. Järjestö kertoi aiemmin sadoista palaneista taloista.
Myanmarin viranomaiset ovat BBC:n mukaan sanoneet, että rohingyat ovat itse sytyttäneet talojaan. Väitettä on vaikea todentaa, koska alueelle ei pääse. Myanmarin armeija on sulkenut pääsyn sinne ulkopuolisilta.
Tämänhetkinen kriisi alkoi siitä, kun joukko aseistettuja ihmisiä hyökkäsi kolmelle poliisin vartioasemalle 9. lokakuuta. Iskuissa kuoli poliiseja. Viranomaiset ovat sanoneet epäilevänsä teoista rohingya-kapinallisia.
Nyt Myanmarin viranomaiset ovat rankaisemassa kollektiivisesti rohingya-vähemmistöä iskuista, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International torstaina julkistamassaan lausunnossa.
Sen mukaan Bangladesh ei ole päästänyt kaikkia Myanmarista tulevia vainottuja pakenemaan rajan yli.
”Kun he pakenevat kollektiivista rangaistusta Myanmarista, Bangladeshin viranomaiset tunkevat heitä takaisin”, sanoi Amnestyn Etelä-Aasian-johtaja Champa Patel järjestön tiedotteessa.
Kriisin vuoksi rapistuu myös Nobelin rauhanpalkinnolla palkitun Aung San Suu Kyin maine oikeuden puolustajana. Suu Kyi on nykyisin Myanmarin vaikutusvaltaisin poliitikko, sillä hänen johtamansa puolue nousi hallituspuolueeksi vuosi sitten pidettyjen vaalien jälkeen.
Entinen sotilasdiktatuuri Myanmar on demokratisoitunut nopeasti viime vuosina, ja kansan rakastamalla Suu Kyilla katsotaan olleen siinä tärkeä rooli. Armeijan kirjoittama perustuslaki takaa tosin kaikesta huolimatta armeijalle yhä paljon valtaa.
Nyt länsimaat alkavat olla huolissaan siitä, pystyykö Suu Kyin hallitus hoitamaan meneillään olevan kriisin, kertoi uutistoimisto Reuters keskiviikkona nimeämättömiin diplomaattilähteisiin viitaten.
Reutersin lähteiden mukaan esimerkiksi Yhdysvaltojen YK-surlähettiläs Samantha Power oli suljettujen ovien takana todennut, että voi olla vaarallista antaa Myanmarin jatkaa uudistusten tiellä omin päin kuten sen on tähän asti annettu tehdä.
Suu Kyi puolestaan vastasi kritiikkiin sanomalla, että hänen maataan kohdellaan ”epäreilusti”, Reuters kertoi.
Myanmarissa eli entisessä Burmassa on meneillään muitakin kriisejä. Entisessä Britannian siirtomaassa on enemmistökansan, burmankielisten buddhalaisten lisäksi yli 130 muuta etnistä ryhmää, joista osa sotii hallitusta vastaan omilla kotiseuduillaan.
Viime päivinä hallitus ja kapinallisryhmät ovat taistelleet keskenään Myanmarin pohjoisosassa. Siellä tuhansien ihmisten kerrotaan paenneen taisteluja rajan yli Kiinan puolelle Yunnanin maakuntaan.
http://www.hs.fi/m/ulkomaat/a1480040835668
Vanha, laittomien maassa olevien bangladeshiläisten ongelma on näköjään saanut jo armeijan liikkeelle.
2014 kun viimeksi maassa kävin rohinqya ongelma oli jo "kuuma". Paikallisilta sai hieman erilaisen kuvan näistä "muslimeista" kuin mitä täällä lehdistö tarjoaa.
Olivat lopen kyllästyneitä heidän röyhkeyteen ja rikolliseen toimintaan.
Hankala tilanne rohingyaoille, kun oma maakaan ei ota vastaan, miksiköhän?
Pohjoisosan tapaus on hieman samanlainen. Juntta aikanaan salli kiinalaisen Wa-heimon siirtyä burman puolelle pyörittämään tuottoisaa "kemian kauppaa".
Myanmarin armeijalla on monta " rintamaa" aktiivisena..